Vaikeudet
Ahdistukset ja kärsimys
Aineellinen huolenpito
Jumalan varjelus
Jumalan viisaus ja apu
Kestävyys
Kiusaukset
Murheet ja pelot
Vainot
|
VAINOT
Mt 5:10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä
heidän on taivasten valtakunta.
11. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja
vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.
12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä
samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.
5:44. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden
puolesta, jotka teitä vainoavat,
10:17. Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja
synagoogissaan he teitä ruoskivat;
18. ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni,
todistukseksi heille ja pakanoille.
19. Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi
mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on
puhuminen.
20. Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.
10:21. Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat
vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
22. Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka
vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
23. Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä
totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja,
ennenkuin Ihmisen Poika tulee.
24. Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi
isäntäänsä.
25. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen,
ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he
perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen
perheväkeään!
26. Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule
paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
27. Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä
kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.
28. Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa
sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin
hukuttaa helvettiin.
10:34. Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en
ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
35. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja
tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
12:14. Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan,
surmataksensa hänet.
15. Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet
seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,
13:20. Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa
sen ilolla vastaan;
21. mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun
aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa
pois.
21:33. Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan
ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin;
ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
34. Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa
viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät.
35. Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he
pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.
36. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja
näille he tekivät samoin.
37. Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun
poikaani he kavahtavat'.
38. Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on
perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'.
39. Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.
22:1. Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2. "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät
pojallensa.
3. Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä
eivät tahtoneet tulla.
4. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille:
Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat
teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5. Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen,
mikä kaupoilleen;
6. ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja
tappoivat.
23:29. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te
rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita,
30. ja sanotte: 'Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet
osallisia heidän kanssaan profeettain vereen'!
31. Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka
tappoivat profeetat.
32. Täyttäkää siis te isäinne mitta.
33. Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin
tuomiota pakoon?
34. Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja
kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia
heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;
35. että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä
on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen
asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.
36. Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupolven
päälle.
24:8. Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
9. Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte
kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
10. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja
vihaavat toinen toistaan.
Mk 10:28. Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme
luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
29. Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun
tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai
sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
30. ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja
sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa
maailmassa iankaikkista elämää.
31. Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."
Lk 6:22. Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät
yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin
jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden.
23. Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne
on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.
12:49. Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä
tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!
50. Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan
ahdistettu, kunnes se on täytetty!
51. Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon
minä teille, vaan eripuraisuutta.
52. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu
riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,
53. isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan
ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa
vastaan."
21:12. Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä
ja vetävät teidät synagoogiin ja heittävät vankiloihin ja vievät teidät
kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni tähden.
13. Ja näin te joudutte todistamaan.
14. Pankaa siis sydämellenne, ettette edeltäpäin huolehdi, miten te
vastaatte puolestanne.
15. Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään
teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.
16. Omat vanhemmatkin ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teidät
alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan,
17. ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.
18. Mutta ei hiuskarvaakaan teidän päästänne katoa.
19. Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.
Joh 15:18. Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua
ennen kuin teitä.
19. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska
te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden
maailma teitä vihaa.
20. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa
suurempi'. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he
ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin
sanastanne.
21. Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät
tunne häntä, joka on minut lähettänyt.
16:1. "Tämän minä olen teille puhunut, ettette loukkaantuisi.
2. He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka
tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.
3. Ja sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.
4. Mutta tämän minä olen puhunut teille, että, kun se aika tulee, te
muistaisitte minun sen teille sanoneen. Tätä minä en ole sanonut teille
alusta, koska minä olin teidän kansanne.
17:13. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että
heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään.
14. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he
eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
15. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä
varjelisit heidät pahasta.
16. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
21:18. Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä
vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä
ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."
19. Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla
Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle:
"Seuraa minua".
Apt 5:40. Niin he noudattivat hänen neuvoansa. Ja he kutsuivat apostolit
sisään ja pieksättivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen
ja päästivät heidät menemään.
41. Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut
arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden.
7:51. Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te
vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin tekin.
52. Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka
ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te
nyt olette tulleet,
53. te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet."
8:1. Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi
suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri
Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.
9:3. Ja kun hän oli matkalla, tapahtui hänen lähestyessään Damaskoa, että
yhtäkkiä valo taivaasta leimahti hänen ympärillänsä;
4. ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen, joka sanoi hänelle: "Saul, Saul,
miksi vainoat minua?"
5. Hän sanoi: "Kuka olet, herra?" Hän vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä
vainoat.
12:1. Siihen aikaan kuningas Herodes otatti muutamia seurakunnan jäseniä
kiinni kiduttaaksensa heitä.
2. Ja hän mestautti miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen.
3. Ja kun hän näki sen olevan juutalaisille mieleen, niin hän sen lisäksi
vangitutti Pietarinkin. Silloin olivat happamattoman leivän päivät.
4. Ja otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankeuteen ja jätti neljän
nelimiehisen sotilasvartioston vartioitavaksi, aikoen pääsiäisen jälkeen
asettaa hänet kansan eteen.
13:50. Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääväisiä ylhäisiä naisia ja
kaupungin ensimmäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta
vastaan, ja ne ajoivat heidät pois alueiltansa.
51. Niin he pudistivat tomun jaloistansa heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.
52. Ja opetuslapset tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.
14:4. Ja kaupungin väestö jakaantui: toiset olivat juutalaisten puolella,
toiset taas apostolien puolella.
5. Mutta kun pakanat ja juutalaiset ynnä heidän hallitusmiehensä mielivät
ryhtyä pahoinpitelemään ja kivittämään heitä,
6. ja he sen huomasivat, pakenivat he Lykaonian kaupunkeihin, Lystraan ja
Derbeen, ja niiden ympäristöön.
21:13. Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja
särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään
sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen
tähden."
14. Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon
Herran tahto".
22:4. Ja minä vainosin tätä tietä aina kuolemaan asti, sitoen ja heittäen
vankeuteen sekä miehiä että naisia,
5. niinkuin myös ylimmäinen pappi voi minusta todistaa, ja kaikki vanhimmat.
Minä sain heiltä myös kirjeitä veljille Damaskoon, ja minä matkustin sinne
tuodakseni nekin, jotka siellä olivat, sidottuina Jerusalemiin
rangaistaviksi.
26:9. Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen,
Nasaretilaisen, nimeä vastaan,
10. ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin
vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin,
annoin minä ääneni sen puolesta.
11. Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa
heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan,
että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.
26:14. ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle
hebreankielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia
tutkainta vastaan.'
15. Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus,
jota sinä vainoat.
Rm 8:35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai
ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää;
meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä
on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä
henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan
rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
12:14. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
1 Kor 4:9. Sillä minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit
vihoviimeisiksi, ikäänkuin kuolemaan tuomituiksi; meistä on tullut kaiken
maailman katseltava, sekä enkelien että ihmisten,
10. me olemme houkkia Kristuksen tähden, mutta te älykkäitä Kristuksessa, me
olemme heikkoja, mutta te väkeviä; te kunnioitettuja, mutta me
halveksittuja.
11. Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme alasti,
meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina,
12. me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me
siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme;
13. meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut kuin
mikäkin maailman tunkio, kaikkien hylkimiä, aina tähän päivään asti.
14. En kirjoita tätä häväistäkseni teitä, vaan niinkuin rakkaita lapsiani
neuvoen.
15:9. Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua
apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua
kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt,
en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
2 Kor 4:7. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman
suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
8. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat,
mutta emme toivottomat,
9. vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.
11:22. He ovat hebrealaisia; minä myös. He ovat israelilaisia; minä myös. He
ovat Aabrahamin siementä; minä myös.
23. He ovat Kristuksen palvelijoita - puhun kuin mieltä vailla - minä vielä
enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua
on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa.
24. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille;
25. kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen
joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut;
26. olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa
rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta,
vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa
valheveljien keskellä;
27. ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa,
paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.
28. Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista
seurakunnista.
29. Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua
polttaisi?
30. Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan heikkoudestani.
12:9. Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun
voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin
kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.
10. Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään,
vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin
minä olen väkevä.
Gal 1:13. Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani
juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä
hävitin
14. ja että edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet samanikäiset
heimossani ja ylen innokkaasti kiivailin isieni perinnäissääntöjen puolesta.
4:29. Mutta niinkuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan
syntynyttä, niin nytkin.
6:12. Kaikki, jotka pyrkivät lihassa olemaan mieliksi, ne pakottavat teitä
ympärileikkauttamaan itsenne vain siksi, ettei heitä Kristuksen ristin
tähden vainottaisi.
Fil 3:6. intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden
nuhteeton.
1 Tess 2:14. Sillä teistä, veljet, on tullut niiden Kristuksessa Jeesuksessa
olevien Jumalan seurakuntain seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sillä tekin
olette kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he juutalaisilta,
15. jotka tappoivat Herran Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet
meitä, eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten
vihollisia,
16. kun estävät meitä puhumasta pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin he
yhäti täyttävät syntiensä mittaa. Viha onkin jo saavuttanut heidät,
viimeiseen määräänsä asti.
2 Tess 1:4. niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä,
teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja
ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä
5. ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät
katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin,
6. koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä
ahdistavat,
7. ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun
Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa
3:1. Sitten vielä, veljet, rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana
nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niinkuin teidän
keskuudessanne,
2. ja että me pelastuisimme nurjista ja häijyistä ihmisistä; sillä usko ei
ole joka miehen.
1 Tim 1:12. Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta
Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja
asetti palvelukseensa
13. minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä
sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa;
2 Tim 3:10. Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani,
aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,
11. vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli
Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt,
ja kaikista Herra on minut pelastanut!
12. Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa,
joutuvat vainottaviksi.
Hebr 10:32. Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi
tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,
33. kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien
katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla
tavalla.
34. Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne
omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.
35. Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.
36. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja
saadaksenne sen, mikä luvattu on.
11:35. On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet
kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole
ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen;
36. toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita
ja vankeutta;
37. heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat
kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina,
ahdistettuina, pahoinpideltyinä -
38. he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -; he ovat harhailleet
erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.
1 Piet 4:14. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette
autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne.
15. Älköön näet kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai
pahantekijänä tahi sentähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin;
16. mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön sen
nimensä tähden Jumalaa.
19. Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät,
sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on.
1 Joh 3:11. Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet,
että meidän tulee rakastaa toinen toistamme
12. eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja
minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat,
mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.
13. Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.
Ilm 2:10. Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä
muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on
oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin
minä annan sinulle elämän kruunun.
6:9. Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden
sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen
tähden, joka heillä oli.
10. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja
totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille,
jotka maan päällä asuvat?"
11. Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille
sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli
täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli
joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
12:11. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa
sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit
kuolemaan asti.
16:4. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne
tulivat vereksi.
5. Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: "Vanhurskas olet sinä, joka olet
ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut.
6. Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä
olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet."
17:5. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon,
maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
6. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen
todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.
20:4. Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin
tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen
todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet
kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä
käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen
vuotta.
1 Kun 18:3. Ja Ahab kutsui Obadjan, joka oli palatsin päällikkönä. Mutta
Obadja oli hyvin Herraa pelkääväinen mies;
4. niinpä Obadja oli silloin, kun Iisebel hävitti Herran profeetat, ottanut
sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, viisikymmentä kerrallaan, ja
elättänyt heitä leivällä ja vedellä.
19:9. Siellä hän meni luolaan ja oli siinä yötä. Ja katso, Herran sana tuli
hänelle; hän kysyi häneltä: "Mitä sinä täällä teet, Elia?"
10. Hän vastasi: "Minä olen kiivailemalla kiivaillut Herran, Jumalan
Sebaotin, puolesta. Sillä israelilaiset ovat hyljänneet sinun liittosi,
hajottaneet sinun alttarisi ja tappaneet miekalla sinun profeettasi. Minä
yksin olen jäänyt jäljelle, mutta minunkin henkeäni he väijyvät, ottaaksensa
sen."
2 Aik 36:15. Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen,
vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli
kansaansa ja asumustansa.
16. Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen
sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen
kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut.
Neh 4:1. Kun Sanballat kuuli meidän rakentavan muuria, vihastui hän ja
närkästyi kovin. Ja hän pilkkasi juutalaisia
2. ja puhui veljilleen ja Samarian sotaväelle ja sanoi: "Mitä nuo
viheliäiset juutalaiset tekevät? Jätetäänkö heidät omiin valtoihinsa?
Tulevatko he uhraamaan? Saavatko he työnsä kohta valmiiksi? Voivatko he
tehdä eläviksi poltetut kivet tuhkaläjissä?"
3. Ja ammonilainen Tobia seisoi hänen vieressään ja sanoi: "Rakentakoot
vain! Kettukin saa heidän kivimuurinsa hajoamaan, jos hyppää sen päälle."
4. Kuule, Jumalamme, kuinka halveksitut me olemme. Käännä heidän häpäisynsä
heidän omaan päähänsä. Saata heidät ryöstetyiksi vankeuden maassa.
5. Älä peitä heidän rikkomustansa, älköönkä heidän syntiänsä pyyhittäkö pois
sinun kasvojesi edestä, koska he ovat vihoittaneet sinut kohtelemalla noin
rakentajia.
6. Mutta me rakensimme muuria; ja koko muuri tuli valmiiksi puoleen
korkeuteensa asti, ja siitä kansa sai rohkeutta työhön.
7. Mutta kun Sanballat, Tobia, arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset
kuulivat, että Jerusalemin muurien korjaus edistyi, niin että niiden aukot
alkoivat täyttyä, vihastuivat he kovin.
8. Ja he kaikki tekivät liiton keskenään käydäksensä taisteluun Jerusalemia
vastaan ja tehdäkseen siellä häiriötä.
Ps 7:2. Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista
vainoojistani ja vapahda minut,
3. etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois -- eikä
pelastajaa olisi.
31:19. Mykistykööt valheen huulet, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan
röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti.
37:12. Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle
hampaitansa;
13. mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
38:20. Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä,
jotka minua syyttä vihaavat,
21. jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään
pyrin.
143:3. Sillä vihollinen vainoaa minun sieluani, hän on ruhjonut minun
elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin ammoin kuolleet.
San 29:27. Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija
on kauhistus jumalattomalle.
Jes 51:7. Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka
sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä
kauhistuko heidän herjauksiansa.
8. Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin
villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni
polvesta polveen.
66:5. Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette aralla tunnolla hänen sanansa
edessä: Teidän veljenne, jotka vihaavat teitä ja työntävät teidät luotaan
minun nimeni tähden, sanovat: "Osoittakoon Herra kunniansa, että me näemme
teidän ilonne!" Mutta he joutuvat häpeään.
Jer 15:10. Voi minua, äitini, kun minut synnytit riidan ja toran mieheksi
koko maalle! En ole lainaksi antanut enkä lainaksi ottanut; kuitenkin
kiroavat minua kaikki.
20:7. Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet
tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin päivää, kaikki
pilkkaavat minua.
8. Sillä niin usein kuin minä puhun, täytyy minun parkua, huutaa väkivaltaa
ja sortoa; sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksi ja pilkaksi
pitkin päivää.
9. Mutta kun minä sanoin: "En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen
nimessään", niin sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun
luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.
10. Sillä monen minä kuulen parjaavan. Kauhistus yltympäri! "Ilmiantakaa!
Ilmiantakaamme hänet!" Kaikki minun ystäväni vaanivat, milloin minä
kompastuisin: "Ehkäpä hän antaa viekoitella itsensä, niin että voitamme
hänet ja saamme hänelle kostaa".
11. Mutta Herra on minun kanssani niinkuin väkevä sankari; sentähden minun
vainoojani kompastuvat eivätkä mitään mahda. He saavat suuren häpeän, sillä
he ovat olleet ymmärtämättömät, iankaikkisen pilkan, joka ei ole unhottuva.