Sekalaista
Evankeliumien luotettavuus
Lk 1:1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,
2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,
3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,
4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
Joh 19:33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan,
34 vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
35 Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.
21:24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.
25 On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.
Apt 1:1 Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa,
2 hamaan siihen päivään asti, jona hänet otettiin ylös, sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut,
3 ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.
2:22 Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,
23 hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.
24 Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.
3:13 Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut Poikansa Jeesuksen, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää.
14 Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies,
15 mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat.
10:36 Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,
37 sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;
38 te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.
39 Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.
13:23 Tämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,
24 sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.
25 Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä, sanoi hän: 'En minä ole se, joksi minua luulette; mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan'.
26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.
27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan;
28 ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.
29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.
30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.
26:26 Kuningas kyllä nämä tietää, jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.
1 Kor 15:3 Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4 ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5 ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6 Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7 Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
8 Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.
1 Tim 6:13 Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä kehoitan sinua,
1 Piet 5:1 Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:
2 Piet 1:12 Sentähden minä aina aion muistuttaa teitä tästä, vaikka sen tiedättekin ja olette vahvistetut siinä totuudessa, joka teillä on.
13 Ja minä katson oikeaksi, niin kauan kuin tässä majassa olen, näin muistuttamalla herättää teitä.
14 Sillä minä tiedän, että tämän majani poispaneminen tapahtuu äkisti, niinkuin myös meidän Herramme Jeesus Kristus minulle ilmoitti.
15 Mutta minä olen huolehtiva siitä, että te minun lähtöni jälkeenkin aina voisitte tämän muistaa.
1:16 Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.
17 Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".
18 Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
1 Joh 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta –
2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille –
3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.
Historia
Mt 1:1. Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan,
Aabrahamin pojan, syntykirja.
17. Näin on sukupolvia
Aabrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista polvea, ja
Daavidista Babyloniin siirtämiseen neljätoista polvea, ja
Babyloniin siirtämisestä Kristukseen asti neljätoista
polvea.
3:7. Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja
saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te
kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan
tulevaista vihaa?
8. Tehkää sentähden parannuksen
soveliaita hedelmiä,
9. älkääkä luulko saattavanne sanoa
mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon
teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia
Aabrahamille.
6:28. Ja mitä te murehditte vaatteista?
Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä
tee eivätkä kehrää.
29. Kuitenkin minä sanon teille: ei
Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi
niistä.
8:4. Ja Jeesus sanoi hänelle: "Katso, ettet
puhu tästä kenellekään; vaan mene ja näytä itsesi papille,
ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi
heille".
10:14. Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä
teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai
siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.
15.
Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on
tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.
11:23. Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan
taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä
jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa,
olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä
tänäkin päivänä.
24. Mutta minä sanon teille: Sodoman
maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun."
12:3. Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä
Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,
4. kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät
näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut
lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?
12:23. Ja kaikki
kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"
12:39. Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja
avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei
anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.
40.
Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja
kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa
kolme päivää ja kolme yötä.
41. Niiniven miehet nousevat
tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille
tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan
vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.
42.
Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven
kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan
ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on
enempi kuin Salomo.
16:13. Kun Jeesus tuli
Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan
sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?"
14.
Niin he sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset
Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun
profeetoista".
19:4. Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö
ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja
naiseksi'
24:37. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä,
niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.
38. Sillä niinkuin
ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät
ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti,
jona Nooa meni arkkiin,
39. eivätkä tienneet, ennenkuin
vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös
Ihmisen Pojan tulemus oleva.
27:46. Ja yhdeksännen
hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen:
"Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit?
47. Sen kuullessaan sanoivat
muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Hän huutaa
Eliasta".
48. Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti
sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja
antoi hänelle juoda.
49. Mutta muut sanoivat: "Annas,
katsokaamme, tuleeko Elias häntä pelastamaan".
Mk
11:9. Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat,
huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran
nimeen!
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta,
joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!"
Lk 1:1.
Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän
keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,
2. sen
mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti
ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,
3. niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen
kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle,
korkea-arvoinen Teofilus,
4. että oppisit tuntemaan,
kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
1:5. Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi,
nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli
Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.
1:54.
Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin,
muistaaksensa laupeuttaan
55. Aabrahamia ja hänen
siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän
isillemme puhunut."
73. sen valan, jonka hän vannoi
Aabrahamille, meidän isällemme;
2:36. Ja oli
naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa.
Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin
hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
10:31. Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki
hänet ja meni ohitse.
32. Samoin leeviläinenkin: kun hän
tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
Joh 4:4. Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.
5. Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on
lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen
Joosefille.
6. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt
Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja
oli noin kuudes hetki.
11. Nainen sanoi hänelle: "Herra,
eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä
sinulla sitten on se elävä vesi?
12. Et kai sinä ole
suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän
kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja
karjansa?"
6:30. He sanoivat hänelle: "Minkä
tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja
uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?
31. Meidän isämme
söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi
leipää taivaasta heille syötäväksi'."
32. Niin Jeesus
sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei
Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun
Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
33. Sillä
Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa
maailmalle elämän."
7:21. Jeesus vastasi ja sanoi
heille: "Yhden teon minä tein, ja te kaikki kummastelette.
22. Mooses antoi teille ympärileikkauksen - ei niin, että se
olisi Moosekselta, vaan se on isiltä - ja sapattinakin te
ympärileikkaatte ihmisen.
23. Sentähden: jos ihminen saa
ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia
rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että
minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina?
8:33. He
vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä
ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten
sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"
37. Minä tiedän, että te
olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua
tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä.
38.
Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin
teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne."
39. He
vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme".
Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin
te tekisitte Aabrahamin tekoja.
40. Mutta nyt te
tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut
teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei
Aabraham tehnyt.
53. Oletko sinä suurempi kuin isämme
Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet;
keneksi sinä itsesi teet?"
56. Aabraham, teidän isänne,
riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän
näki sen ja iloitsi."
57. Niin juutalaiset sanoivat
hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet
nähnyt Aabrahamin!"
58. Jeesus sanoi heille: "Totisesti,
totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen
minä ollut".
59. Silloin he poimivat kiviä heittääksensä
häntä niillä; mutta Jeesus lymysi ja lähti pyhäköstä.
9:26. Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki?
Miten hän avasi sinun silmäsi?"
27. Hän vastasi heille:
"Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas
tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen
opetuslapsiksensa?"
28. Niin he herjasivat häntä ja
sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme
Mooseksen opetuslapsia.
29. Me tiedämme Jumalan puhuneen
Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."
Apt 1:1. Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi
Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa,
2. hamaan siihen päivään asti, jona hänet otettiin ylös,
sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä
apostoleille, jotka hän oli valinnut,
3. ja joille hän
myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien
todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille
neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan
valtakunnasta.
4. Ja kun hän oli yhdessä heidän
kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö
Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen
täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
1:21.
Niin pitää siis yhden niistä miehistä, jotka ovat vaeltaneet
meidän kanssamme kaiken sen ajan, jona Herra Jeesus kävi
sisälle ja ulos meidän tykönämme,
22. Johanneksen
kasteesta alkaen hamaan siihen päivään, jona hänet meiltä
otettiin ylös, tuleman hänen ylösnousemisensa todistajaksi
meidän kanssamme."
2:22. Te Israelin miehet, kuulkaa
nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta
Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja
merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän
keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,
23. hänet, joka
teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja
edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten
kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte.
2:29.
Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä
kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että
haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä
tänäkin päivänä.
3:11. Ja kun hän yhä pysyttäytyi
Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa
hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun
Salomon pylväskäytävään.
12. Sen nähdessään Pietari
rupesi puhumaan kansalle ja sanoi: "Israelin miehet, mitä te
tätä ihmettelette, tai mitä te meitä noin katselette,
ikäänkuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme
saaneet hänet kävelemään.
13. Aabrahamin ja Iisakin ja
Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut
Poikansa Jeesuksen, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte
Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää.
14. Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että
teille annettaisiin murhamies,
15. mutta elämän ruhtinaan
te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me
olemme sen todistajat.
3:24. Ja kaikki profeetat
Samuelista alkaen ja kaikki järjestään, jotka puhuneet ovat,
ovat myös ennustaneet näitä päiviä.
25. Te olette
profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän
isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: 'Ja sinun siemenessäsi
tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat'.
4:9. Jos
meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä
hyvästä työstä ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,
10. niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle
tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen
kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka
Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo
terveenä teidän edessänne.
4:27. Sillä totisesti,
tässä kaupungissa kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta
vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että
Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa,
28. tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli
edeltämäärännyt tapahtuvaksi.
4:36. Niinpä Joosef,
jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi - se on käännettynä:
kehoittaja - leeviläinen, syntyisin Kyprosta,
37. myi
omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen
juureen.
7:1. Niin ylimmäinen pappi sanoi: "Onko
niin?"
2. Stefanus sanoi: "Miehet, veljet ja isät,
kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme
Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennenkuin hän
oli asettunut asumaan Harraniin,
3. ja sanoi hänelle:
'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka
minä sinulle osoitan'.
4. Silloin hän lähti kaldealaisten
maasta ja asettui asumaan Harraniin. Ja kun hänen isänsä oli
kuollut, siirsi Jumala hänet tähän maahan, jossa te nyt
asutte.
5. Eikä hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei
jalan leveyttäkään, vaan lupasi, Aabrahamin vielä lapsetonna
ollessa, antaa sen hänelle ja hänen siemenelleen hänen
jälkeensä.
6. Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä
tulevat olemaan muukalaisina vieraalla maalla, ja siellä ne
tekevät heidät orjiksensa ja sortavat heitä neljäsataa
vuotta;
7. ja sen kansan, jonka orjiksi he tulevat, minä
olen tuomitseva', sanoi Jumala, 'ja sen jälkeen he lähtevät
sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa'.
8. Ja hän
antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Aabrahamille
syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena
päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille ne
kaksitoista kantaisää.
9. Ja kantaisät kadehtivat
Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen
kanssansa
10. ja pelasti hänet kaikista hänen
ahdistuksistansa. Ja hän antoi hänelle armon ja viisauden
faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja tämä pani hänet
Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.
11. Ja tuli
nälänhätä koko Egyptiin ja Kanaaniin ja suuri vaiva, eivätkä
meidän isämme saaneet mistään ravintoa.
12. Mutta kun
Jaakob kuuli Egyptissä olevan viljaa, lähetti hän meidän
isämme sinne ensimmäisen kerran.
13. Ja toisella kerralla
veljet tunsivat Joosefin, ja farao sai tietää Joosefin
sukuperän.
14. Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen
isänsä Jaakobin ja koko sukunsa, seitsemänkymmentä viisi
henkeä.
15. Ja Jaakob meni Egyptiin ja kuoli siellä, niin
myös kuolivat isämme,
7:17. Mutta sitä mukaa kuin
lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli Aabrahamille
antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,
18. kunnes
Egyptiä hallitsemaan nousi toinen kuningas, joka ei
Joosefista mitään tiennyt.
19. Tämä kohteli kavalasti
meidän kansaamme ja sorti meidän isiämme ja pakotti heidät
panemaan heitteille pienet lapsensa, etteivät ne jäisi
eloon.
20. Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli
Jumalalle otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä
kodissa.
21. Mutta kun hänet oli pantu heitteille, otti
faraon tytär hänet ja kasvatti hänet pojaksensa.
22. Ja
Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja
hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.
23. Mutta kun
hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, heräsi hänen
sydämessään ajatus mennä katsomaan veljiänsä, israelilaisia.
24. Ja nähdessään eräälle heistä vääryyttä tehtävän hän
puolusti häntä ja kosti pahoinpidellyn puolesta ja löi
egyptiläisen kuoliaaksi.
25. Ja hän luuli veljiensä
ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli antava
heille pelastuksen; mutta he eivät sitä ymmärtäneet.
26.
Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luoksensa, heidän
riidellessään, ja koetti saada heitä sopimaan sanoen: 'Tehän
olette veljiä, miehet; miksi teette vääryyttä toisillenne?'
27. Mutta se, joka teki lähimmäisellensä vääryyttä, työnsi
hänet pois ja sanoi: 'Kuka on asettanut sinut meidän
päämieheksemme ja tuomariksemme?
28. Aiotko tappaa
minutkin, niinkuin eilen tapoit egyptiläisen?'
29. Tämän
puheen tähden Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin
maassa, ja siellä hänelle syntyi kaksi poikaa.
30. Ja kun
neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain
vuoren erämaassa enkeli palavan orjantappurapensaan
liekissä.
31. Kun Mooses sen näki, ihmetteli hän tätä
näkyä; ja kun hän meni tarkemmin katsomaan, kuului Herran
ääni, joka sanoi:
32. 'Minä olen sinun isiesi Jumala,
Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala'. Niin Mooses alkoi
vapista eikä tohtinut katsoa sinne.
33. Mutta Herra sanoi
hänelle: 'Riisu kengät jalastasi; sillä paikka, jossa
seisot, on pyhä maa.
34. Minä olen nähnyt kansani
kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa, ja minä
olen astunut alas vapauttamaan heidät. Ja nyt, tule tänne,
minä lähetän sinut Egyptiin.'
7:35. Tämän Mooseksen,
jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on asettanut
päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti
päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle
orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.
36. Hän johdatti
heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin
maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa neljänäkymmenenä
vuotena.
37. Tämä on se Mooses, joka sanoi
israelilaisille: 'Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on
teille herättävä teidän veljienne joukosta'.
38. Hän on
se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka
puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa;
ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.
39. Mutta
häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät
hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin,
40. sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät
meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut
Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.
41. Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhreja
epäjumalalleen ja riemuitsivat kättensä töistä.
7:44.
Todistuksen maja oli meidän isillämme erämaassa, niinkuin
hän, joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi,
sen kaavan mukaan, minkä Mooses oli nähnyt.
45. Ja meidän
isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat sen Joosuan
johdolla maahan, minkä he valtasivat pakanoilta, jotka
Jumala karkoitti meidän isiemme tieltä. Näin oli Daavidin
päiviin saakka.
46. Hän sai armon Jumalan edessä ja anoi,
että hän saisi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle.
47.
Mutta Salomo hänelle huoneen rakensi.
48. Korkein ei
kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä näin sanoo
profeetta:
49. 'Taivas on minun valtaistuimeni ja maa
minun jalkojeni astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te
minulle rakentaisitte, sanoo Herra, tai mikä paikka olisi
minun leposijani?
50. Eikö minun käteni ole tätä kaikkea
tehnyt?'
51. Te niskurit ja ympärileikkaamattomat
sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä -
niinkuin teidän isänne, niin tekin.
52. Ketä profeetoista
eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka
ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja
murhaajiksi te nyt olette tulleet,
53. te, jotka enkelien
toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet."
54.
Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja
he kiristelivät hänelle hampaitansa.
10:36. Sen
sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen
evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on
kaikkien Herra,
37. sen sanan, joka lähtien Galileasta on
levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes
saarnasi, sen te tiedätte;
38. te tiedätte, kuinka Jumala
Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen
Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja
paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli
hänen kanssansa.
39. Ja me olemme kaiken sen todistajat,
mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet
he ripustivat puuhun ja tappoivat.
13:16. Niin
Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin
miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!
17. Tämän
Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti
tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa,
ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella,
18.
ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta
erämaassa
19. ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta
ja jakoi niiden maan heille perinnöksi.
20. Näin kului
noin neljäsataa viisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi
heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.
21. Ja
sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin,
Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta,
neljäksikymmeneksi vuodeksi.
22. Mutta hän pani hänet
viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän
myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain
pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaikessa
minun tahtoni'.
23. Tämän jälkeläisistä on Jumala
lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille
Vapahtajaksi,
24. sittenkuin Johannes ennen hänen
tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle
Israelin kansalle.
25. Mutta kun Johannes oli juoksunsa
päättävä, sanoi hän: 'En minä ole se, joksi minua luulette;
mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka kenkiä minä en
ole arvollinen jaloista riisumaan'.
26. Miehet, veljet,
te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa pelkäätte,
meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.
27. Sillä
koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät
Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös
toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina
luetaan;
28. ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä
hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että
hänet surmattaisiin.
29. Ja kun he olivat täyttäneet
kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas
puusta ja panivat hautaan.
30. Mutta Jumala herätti hänet
kuolleista.
31. Ja hän ilmestyi useina päivinä niille,
jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin
ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä.
32.
Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on
isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme,
herättäen Jeesuksen,
33. niinkuin myös toisessa psalmissa
on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä
olen sinut synnyttänyt'.
38. Olkoon siis teille tiettävä,
miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille
syntien anteeksiantamus
39. ja että jokainen, joka uskoo,
tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te
ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
15:21. Sillä Mooseksella on ammoisista ajoista asti joka
kaupungissa julistajansa; luetaanhan häntä synagoogissa
jokaisena sapattina."
16:1. Niin hän saapui myös
Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli eräs opetuslapsi,
nimeltä Timoteus, joka oli uskovaisen juutalaisvaimon poika,
mutta isä oli kreikkalainen.
18:24. Ja Efesoon saapui
eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta,
puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa.
25. Tälle oli
opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja
opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan
Johanneksen kasteen.
20:4. Ja häntä seurasivat
berealainen Soopater, Pyrruksen poika, ja
tessalonikalaisista Aristarkus ja Sekundus, derbeläinen
Gaius, Timoteus sekä aasialaiset Tykikus ja Trofimus.
26:6. Ja nyt minä seison oikeuden edessä sentähden, että
panen toivoni siihen lupaukseen, jonka Jumala on meidän
isillemme antanut
7. ja jonka meidän kaksitoista
sukukuntaamme, yötä ja päivää herkeämättä palvellen Jumalaa,
toivovat heille toteutuvan; tämän toivon tähden, kuningas,
juutalaiset minua syyttävät.
26:24. Mutta kun hän
näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet
hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut".
25. Mutta
Paavali sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan
puhun totuuden ja toimen sanoja.
26. Kuningas kyllä nämä
tietää, jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä
minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa;
eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.
Rm 1:3. hänen Pojastansa - joka lihan puolesta on
syntynyt Daavidin siemenestä
4:1. Mitä me siis
sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?
2. Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä
kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
5:13. sillä jo
ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta,
missä lakia ei ole;
14. kuitenkin kuolema hallitsi
Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet
syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam,
joka on sen esikuva, joka oli tuleva.
15. Mutta
armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin
yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa
enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen
Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien
osaksi.
9:3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu
pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun
sukulaisiani lihan puolesta,
4. ovat israelilaisia:
heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja
jumalanpalvelus ja lupaukset;
5. heidän ovat isät, ja
heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken,
Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
9:10. Eikä
ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi
Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän
isästämme Iisakista;
11:1. Minä sanon siis: ei
kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä
olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä,
Benjaminin sukukuntaa.
16:21. Teitä tervehtivät
Timoteus, minun työtoverini, ja heimolaiseni Lukius, Jaason
ja Soosipater.
1 Kor 1:11. Sillä Kloen
perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä
on riitoja keskuudessanne.
12. Tarkoitan sitä, että yksi
teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä
Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä
Kristuksen".
13. Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali
ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te
kastetut Paavalin nimeen?
3:4. Kun toinen sanoo:
"Minä olen Paavalin puolta", ja toinen: "Minä olen
Apolloksen", ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin?
5. Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita,
joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen
kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.
6. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut
kasvun.
21. Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä
kaikki on teidän,
22. teidän on Paavali ja Apollos ja
Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja
tulevaiset, kaikki on teidän.
23. Mutta te olette
Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.
5:7. Peratkaa pois
vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te
olettekin happamattomat; sillä onhan meidän
pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.
6:14. ja
Jumala, joka herätti kuolleista Herran, on herättävä
meidätkin voimallansa.
10:1. Sillä minä en tahdo,
veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat
kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2. ja
saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
3.
ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
4. ja joivat
kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat
hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio
oli Kristus.
5. Mutta useimpiin heistä Jumala ei
mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa.
6. Tämä
tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme
pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat.
7. Älkää
myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi kuten muutamat
heistä, niinkuin kirjoitettu on: "Kansa istui syömään ja
juomaan, ja he nousivat iloa pitämään".
8. Älkäämmekä
harjoittako haureutta, niinkuin muutamat heistä haureutta
harjoittivat, ja heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentä
kolme tuhatta.
9. Älkäämme myöskään kiusatko Herraa,
niinkuin muutamat heistä kiusasivat ja saivat käärmeiltä
surmansa.
10. Älkääkä napisko, niinkuin muutamat heistä
napisivat ja saivat surmansa tuhoojalta.
11:23. Sillä
minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille
tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet
kavallettiin, otti leivän,
24. kiitti, mursi ja sanoi:
"Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan;
tehkää tämä minun muistokseni".
25. Samoin hän otti myös
maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto
minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun
muistokseni".
15:3. Sillä minä annoin teille ennen
kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus
on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,
4. ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista
kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan,
5. ja että hän
näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista.
6.
Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin
viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat
elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7. Sen
jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille
apostoleille.
8. Mutta kaikkein viimeiseksi hän
näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.
15:45. Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä
ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu"; viimeisestä
Aadamista tuli eläväksitekevä henki.
46. Mutta mikä on
hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on
sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on
hengellistä.
47. Ensimmäinen ihminen oli maasta,
maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
16:10. Mutta
jos Timoteus saapuu, niin katsokaa, että hän pelotta voi
olla teidän luonanne, sillä Herran työtä hän toimittaa
niinkuin minäkin.
11. Älköön siis kukaan häntä
halveksiko, vaan auttakaa häntä lähtemään rauhassa matkalle,
että hän tulisi minun tyköni; sillä minä ja veljet odotamme
häntä.
12. Mitä veli Apollokseen tulee, olen hartaasti
kehoittanut häntä lähtemään veljien kanssa teidän tykönne;
mutta hän ei ole ollenkaan halukas lähtemään nyt, vaan
tulee, kun hänelle sopii.
2 Kor 1:19. Sillä
Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä ja Silvanus ja
Timoteus, olemme teidän keskellänne saarnanneet, ei tullut
ollakseen "on" ja "ei", vaan hänessä tuli "on".
3:12.
Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan
rohkeat
13. emmekä tee niinkuin Mooses, joka pani
peitteen kasvoillensa, etteivät Israelin lapset näkisi sen
loppua, mikä on katoavaista.
5:16. Sentähden me emme
tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin
tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää
tunne.
8:23. Jos siis on puhe Tiituksesta, niin hän
on minun toverini ja työkumppanini teidän hyväksenne; meidän
veljemme taas ovat seurakuntien lähettiläitä, ovat
Kristuksen kunnia.
11:3. Mutta minä pelkään, että
niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän
mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja
puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan.
11:22.
He ovat hebrealaisia; minä myös. He ovat israelilaisia; minä
myös. He ovat Aabrahamin siementä; minä myös.
12:18.
Kehoitin Tiitusta menemään ja lähetin veljen hänen kanssaan;
ei kai Tiitus ole pyrkinyt teistä hyötymään? Emmekö ole
vaeltaneet samassa hengessä? Emmekö samoja jälkiä?
13:3. koska te etsitte todistetta siitä, että minussa puhuu
Kristus, joka ei ole heikko teitä kohtaan, vaan on teissä
voimallinen.
4. Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin, kun
hän oli heikko, elää hän kuitenkin Jumalan voimasta;
olemmehan mekin hänessä heikot, mutta me elämme hänen
kanssaan Jumalan voimasta teitä kohtaan.
Gal
1:18. Sitten, kolmen vuoden kuluttua, minä menin ylös
Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja jäin hänen tykönsä
viideksitoista päiväksi.
19. Mutta muita apostoleja minä
en nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen.
2:1. Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, minä taas menin
ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin
mukaani.
2. Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta
ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain
keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvokkaimmille heistä,
etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan.
3. Mutta
ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen,
pakotettu ympärileikkauttamaan itseänsä.
6. Ja nuo, joita
jonakin pidettiin - millaisia lienevät olleet, ei kuulu
minuun; Jumala ei katso henkilöön - nuo arvossapidetyt eivät
velvoittaneet minua mihinkään enempään,
7. vaan
päinvastoin, kun näkivät, että minulle oli uskottu
evankeliumin julistaminen ympärileikkaamattomille, samoin
kuin Pietarille sen julistaminen ympärileikatuille -
8.
sillä hän, joka antoi Pietarille voimaa hänen
apostolintoimeensa ympärileikattujen keskuudessa, antoi
minullekin siihen voimaa pakanain keskuudessa -
9. ja kun
olivat tulleet tuntemaan sen armon, mikä oli minulle
annettu, niin Jaakob ja Keefas ja Johannes, joita pidettiin
pylväinä, antoivat minulle ja Barnabaalle yhteisen työn
merkiksi kättä, mennäksemme, me pakanain keskuuteen ja he
ympärileikattujen.
Fil 2:19. Toivon Herrassa
Jeesuksessa pian voivani lähettää Timoteuksen teidän
tykönne, että minäkin tulisin rohkaistuksi, saatuani tietää,
kuinka teidän on.
20. Sillä minulla ei ole ketään
samanmielistä, joka vilpittömästi huolehtisi teidän
tilastanne;
21. sillä kaikki he etsivät omaansa eivätkä
sitä, mikä Kristuksen Jeesuksen on.
22. Mutta hänen
koetellun mielensä te tunnette, että hän, niinkuin poika
isäänsä, on minua palvellut evankeliumin työssä.
3:4.
vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu
luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän
minä,
5. joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja
olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen
hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus,
Kol 1:1. Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen
Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus
4:7. Kaikista
minun oloistani antaa teille tiedon Tykikus, rakas veli ja
uskollinen palvelija, minun kanssapalvelijani Herrassa.
8. Hänet minä lähetän teidän tykönne juuri sitä varten, että
saisitte tietää tilamme ja että hän lohduttaisi teidän
sydämiänne;
9. ja myös Onesimuksen, uskollisen ja rakkaan
veljen, joka on teikäläisiä; he ilmoittavat teille, kuinka
täällä kaikki on.
10. Teille lähettää tervehdyksen
Aristarkus, minun vankitoverini, ja Markus, Barnabaan
serkku, josta olette saaneet ohjeita - jos hän tulee teidän
tykönne, niin ottakaa hänet vastaan -
14. Luukas, rakas
lääkäri, lähettää teille tervehdyksen, niin myös Deemas.
1 Tess 1:1. Paavali ja Silvanus ja Timoteus
tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja
Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Armo teille ja rauha!
2:14. Sillä teistä, veljet, on tullut niiden
Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan seurakuntain
seuraajia, jotka ovat Juudeassa, sillä tekin olette
kärsineet omilta kansalaisiltanne samaa kuin he
juutalaisilta,
15. jotka tappoivat Herran Jeesuksenkin ja
profeetat ja ovat vainonneet meitä, eivätkä ole Jumalalle
otollisia, vaan ovat kaikkien ihmisten vihollisia,
2 Tess 1:1. Paavali ja Silvanus ja Timoteus
tessalonikalaisten seurakunnalle Jumalassa, meidän
Isässämme, ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.
1
Tim 1:1. Paavali, Kristuksen Jeesuksen apostoli,
Jumalan, meidän vapahtajamme, ja Kristuksen Jeesuksen,
meidän toivomme, asettama,
2. Timoteukselle, oikealle
pojallensa uskossa. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta
ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme!
2:13. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;
14. eikä
Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui
rikkomukseen.
6:13. Jumalan edessä, joka kaikki
eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius
Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen,
minä kehoitan sinua,
2 Tim 1:2. rakkaalle
pojalleni Timoteukselle. Armo, laupeus ja rauha Isältä
Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme!
16. Antakoon Herra laupeutta Onesiforuksen huonekunnalle,
sillä usein hän on minua virvoittanut, eikä ole kahleitani
hävennyt;
17. vaan kun hän tuli Roomaan, etsi hän minua
innokkaasti ja löysi minut.
18. Suokoon Herra, että hän
löytää laupeuden Herran tykönä sinä päivänä. Ja kuinka
suuria ne palvelukset olivat, joita hän teki Efesossa, sen
sinä parhaiten tiedät.
3:8. Ja niinkuin Jannes ja
Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat
totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät
uskonkoetuksissa kestä.
9. Mutta he eivät pitemmälle
edisty, sillä heidän mielettömyytensä on käyvä ilmeiseksi
kaikille, niinkuin noidenkin mielettömyys kävi ilmi.
3:10. Mutta sinä olet seurannut minun opetustani,
vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni,
rakkauttani, kärsivällisyyttäni,
11. vainoissa ja
kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli
Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja
olenkaan kärsinyt, ja kaikista Herra on minut pelastanut!
4:9. Koeta päästä pian tulemaan luokseni.
10. Sillä
tähän nykyiseen maailmaan rakastuneena jätti minut Deemas ja
matkusti Tessalonikaan, Kreskes meni Galatiaan ja Tiitus
Dalmatiaan.
11. Luukas yksin on minun kanssani. Ota
Markus mukaasi ja tuo hänet tänne, sillä hän on minulle
hyvin tarpeellinen palvelukseen.
12. Mutta Tykikuksen
minä olen lähettänyt Efesoon.
13. Tuo tullessasi
päällysvaippa, jonka jätin Trooaaseen Karpuksen luo, ja
kirjat, ennen kaikkea pergamentit.
Tiit 1:4.
Tiitukselle, oikealle pojalleni yhteisen uskomme
perusteella. Armo ja rauha Isältä Jumalalta ja meidän
Vapahtajaltamme Kristukselta Jeesukselta!
5. Minä jätin
sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä
jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle
määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,
3:12. Kun
lähetän luoksesi Artemaan tai Tykikuksen, niin tule
viipymättä minun tyköni Nikopoliin, sillä siellä olen
päättänyt viettää talven.
13. Varusta huolellisesti
matkalle Zeenas, lainoppinut, ja Apollos, ettei heiltä
mitään puuttuisi.
Filem 1:1. Paavali,
Kristuksen Jeesuksen vanki, ja veli Timoteus rakkaalle
Filemonille, työtoverillemme,
2. ja Appialle,
sisarellemme, ja Arkippukselle, taistelutoverillemme, ja
sinun kodissasi kokoontuvalle seurakunnalle.
9. niin
rakkauden tähden minä kuitenkin mieluummin pyydän, ollen
tämmöinen kuin olen, minä vanha Paavali, ja nyt myös
Kristuksen Jeesuksen vanki -
10. pyydän sinua poikani
puolesta, jonka minä kahleissani synnytin, Onesimuksen
puolesta,
11. sinulle ennen hyödyttömän, mutta nyt sekä
sinulle että minulle hyödyllisen;
23. Tervehdyksen
lähettävät sinulle Epafras, minun vankitoverini Kristuksessa
Jeesuksessa,
24. Markus, Aristarkus, Deemas ja Luukas,
jotka ovat minun työtovereitani.
Hebr 3:15.
Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte
katkeroituksessa",
16. ketkä sitten, vaikka kuulivat,
katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen
johdolla lähteneet Egyptistä?
5:5. Niinpä Kristuskaan
ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan
hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä
päivänä minä sinut synnytin";
6. niinkuin hän toisessakin
paikassa sanoo: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin
järjestyksen mukaan".
7. Ja lihansa päivinä hän väkevällä
huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille,
joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa
kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.
8. Ja niin hän,
vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,
7:14. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut
Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään
puhunut.
9:1. Olihan tosin ensimmäiselläkin liitolla
jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö.
2. Sillä
maja oli valmistettu niin, että siinä oli etumainen maja,
jossa oli sekä lampunjalka että pöytä ja näkyleivät, ja sen
nimi on "pyhä".
3. Mutta toisen esiripun takana oli se
maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin";
4. siinä oli
kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri
kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa
sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton
taulut,
5. ja arkin päällä kirkkauden kerubit
varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä
puhua kustakin erikseen.
6. Kun nyt kaikki on näin
järjestetty, menevät papit joka aika etumaiseen majaan
jumalanpalvelusta toimittamaan,
7. mutta toiseen majaan
menee ainoastaan ylimmäinen pappi kerran vuodessa, ei ilman
verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien
syntien edestä.
8. Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie
kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin
etumainen maja vielä seisoo.
11:4. Uskon kautta
uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon
kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun
Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa
kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
5. Uskon kautta
otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää
ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen
poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli
otollinen Jumalalle.
7. Uskon kautta rakensi Nooa,
saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä
pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta
hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden
perillinen, joka uskosta tulee.
8. Uskon kautta oli
Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen
maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti
tietämättä, minne oli saapuva.
29. Uskon kautta he
kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla;
jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.
30. Uskon
kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri
oli kuljettu seitsemän päivää.
12:2. silmät luotuina
uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle
tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä
välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle
puolelle.
3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut
kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette
väsyisi ja menettäisi toivoanne.
13:12. Sentähden
myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi
portin ulkopuolella.
13. Niin menkäämme siis hänen
tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen;
13:23. Tietäkää, että veljemme Timoteus on päästetty
vapaaksi; ja jos hän pian tulee, saan minä hänen kanssaan
nähdä teidät.
24. Sanokaa tervehdys kaikille
johtajillenne ja kaikille pyhille. Tervehdyksen lähettävät
teille ne, jotka ovat Italiasta.
1 Piet 2:21.
Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi
teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te
noudattaisitte hänen jälkiänsä,
22. joka "ei syntiä
tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",
23. joka häntä
herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei
uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein
tuomitsee,
3:20. jotka muinoin eivät olleet
kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä,
silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on
kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
4:1.
Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin
aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa
synnistä –
5:1. Vanhimpia teidän joukossanne minä
siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen
kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen,
joka vastedes on ilmestyvä:
5:12. Silvanuksen,
uskollisen veljen, kautta - jona häntä pidän - olen lyhyesti
teille tämän kirjoittanut, kehoittaen teitä ja vakuuttaen,
että se armo, jossa te olette, on Jumalan totinen armo.
13. Tervehdyksen lähettää teille Babylonissa oleva
seurakunta, valittu niinkuin tekin, ja minun poikani Markus.
2 Piet 1:13. Ja minä katson oikeaksi, niin kauan
kuin tässä majassa olen, näin muistuttamalla herättää teitä.
14. Sillä minä tiedän, että tämän majani poispaneminen
tapahtuu äkisti, niinkuin myös meidän Herramme Jeesus
Kristus minulle ilmoitti.
15. Mutta minä olen huolehtiva
siitä, että te minun lähtöni jälkeenkin aina voisitte tämän
muistaa.
16. Sillä me emme seuranneet viekkaasti
sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme
Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme
omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.
17. Sillä hän
sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä
ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on
minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".
18. Ja
tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen
kanssaan pyhällä vuorella.
2:5. Eikä hän säästänyt
muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden
saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi
vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.
6.
Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja
tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka
vastedes jumalattomasti elävät.
7. Kuitenkin hän pelasti
hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi;
8. sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies
kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain
tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.
3:5. Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että
taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu,
olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta
6.
ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui
vedenpaisumukseen.
1 Joh 1:1. Mikä on alusta
ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet,
mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme:
elämän Sanasta -
2. ja elämä ilmestyi, ja me olemme
nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen
iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille
-
3. minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille
julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja
meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen
Kristuksen, kanssa.
3:11. Sillä tämä on se sanoma,
jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee
rakastaa toinen toistamme
12. eikä olla Kainin kaltaisia,
joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän
tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat,
mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.
Jaak
1:1. Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen
palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla
asuvalle sukukunnalle.
2:21. Eikö Aabraham, meidän
isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa
Iisakin uhrialttarille?
22. Sinä näet, että usko vaikutti
hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;
25. Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi
teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät
toista tietä pois?
5:11. Katso, me ylistämme
autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet; Jobin
kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra
antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja
armahtavainen.
Juuda 1:5. Vaikka jo kerran
olette saaneet tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa
teitä siitä, että Herra, joka oli pelastanut kansan
Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet;
7. samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat
kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat
haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat
varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen
rangaistusta.
11. Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin
tietä ja heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen ja
hukkuvat niskoitteluunsa niinkuin Koora!
14. Heistäkin
Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: "Katso,
Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä
Ilm
2:14. Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on
siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen,
joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen
viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja
haureutta harjoittaisivat.
5:5. Ja yksi vanhimmista
sanoi minulle: "Älä itke; katso, jalopeura Juudan
sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että
hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä".
7:4.
Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata
neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin
lasten sukukunnista:
11:7. Ja kun he ovat lopettaneet
todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä
sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät.
8. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla,
jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi
ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin.
21:12. siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli
kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja
niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten
kahdentoista sukukunnan nimet;
1 Ms 2:10. Ja
Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se
jakaantui sieltä neljään haaraan.
11. Ensimmäisen nimi on
Piison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on kultaa;
12. ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös
bedellion-pihkaa ja onyks-kiveä.
13. Toisen virran nimi
on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan.
14. Kolmannen
virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin editse. Ja
neljäs virta on Eufrat.
4:17. Ja Kain yhtyi
vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Hanokin. Ja
hän rakensi kaupungin ja antoi sille kaupungille poikansa
nimen Hanok.
18. Ja Hanokille syntyi Iirad, Iiradille
syntyi Mehujael, Mehujaelille syntyi Metusael, Metusaelille
syntyi Lemek.
19. Lemek otti itselleen kaksi vaimoa,
toisen nimi oli Aada ja toisen nimi Silla.
20. Ja Aada
synnytti Jaabalin; hänestä tuli niiden kantaisä, jotka
teltoissa asuvat ja karjanhoitoa harjoittavat.
21. Ja
hänen veljensä nimi oli Juubal; hänestä tuli kaikkien niiden
kantaisä, jotka kannelta ja huilua soittavat.
22. Myöskin
Silla synnytti pojan, Tuubal-Kainin; hänestä tuli
kaikkinaisten vaski- ja rauta-aseiden takoja. Ja
Tuubal-Kainin sisar oli Naema.
6:14. Tee itsellesi
arkki honkapuista, rakenna arkki täyteen kammioita, ja
tervaa se sisältä ja ulkoa.
15. Ja näin on sinun se
rakennettava: kolmesataa kyynärää olkoon arkin pituus,
viisikymmentä kyynärää sen leveys ja kolmekymmentä kyynärää
sen korkeus.
16. Tee arkkiin valoaukko, ja tee se
kyynärän korkuiseksi, ja sijoita arkin ovi sen kylkeen;
rakenna siihen kolme kerrosta, alimmainen, keskimmäinen ja
ylimmäinen.
17. Sillä katso, minä annan vedenpaisumuksen
tulla yli maan hävittämään taivaan alta kaiken lihan,
kaiken, jossa on elämän henki; kaikki, mikä on maan päällä,
on hukkuva.
9:18. Ja Nooan pojat, jotka lähtivät
arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin
isä.
19. Nämä kolme ovat Nooan pojat, ja heistä kaikki
maan asukkaat polveutuvat.
20. Ja Nooa oli peltomies ja
ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.
10:1. Tämä on
kertomus Nooan poikien, Seemin, Haamin ja Jaafetin, suvusta.
Heille syntyi poikia vedenpaisumuksen jälkeen.
2.
Jaafetin pojat olivat Goomer, Maagog, Maadai, Jaavan,
Tuubal, Mesek ja Tiiras.
3. Ja Goomerin pojat olivat
Askenas, Riifat ja Toogarma.
4. Ja Jaavanin pojat olivat
Elisa, Tarsis, kittiläiset ja doodanilaiset;
5. heistä
haarautuivat pakanoiden saarten asukkaat maittensa, eri
kieltensä, heimojensa ja kansakuntiensa mukaan.
6. Ja
Haamin pojat olivat Kuus, Misraim, Puut ja Kanaan.
7. Ja
Kuusin pojat olivat Seba, Havila, Sabta, Raema ja Sabteka.
Ja Raeman pojat olivat Saba ja Dedan.
8. Ja Kuusille
syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä.
9. Hän oli mahtava metsämies Herran edessä. Siitä on
sananparsi: "Mahtava metsämies Herran edessä niinkuin
Nimrod".
10. Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel,
Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa.
11. Siitä maasta
hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, Rehobot-Iirin ja
Kelahin,
12. sekä Resenin Niiniven ja Kelahin välille; se
on tuo suuri kaupunki.
19. Ja kanaanilaisten alue ulottui
Siidonista Gerariin päin aina Gassaan asti sekä Sodomaan,
Gomorraan, Admaan ja Seboimiin päin aina Lesaan asti.
25.
Ja Eeberille syntyi kaksi poikaa: toisen nimi oli Peleg,
sillä hänen aikanansa jakaantuivat maan asukkaat, ja hänen
veljensä nimi oli Joktan.
32. Nämä olivat Nooan poikien
heimot sukukuntiensa ja kansakuntiensa mukaan; ja niistä
haarautuivat kansat maan päälle vedenpaisumuksen jälkeen.
11:1. Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi
puheenparsi.
2. Kun he lähtivät liikkeelle itään päin,
löysivät he lakeuden Sinearin maassa ja asettuivat sinne.
3. Ja he sanoivat toisillensa: "Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja
polttakaamme ne koviksi". Ja tiiltä he käyttivät kivenä, ja
maapihkaa he käyttivät laastina.
4. Ja he sanoivat:
"Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka
huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi,
ettemme hajaantuisi yli kaiken maan".
5. Niin Herra astui
alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat
rakentaneet.
6. Ja Herra sanoi: "Katso, he ovat yksi
kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän
ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta
mikään, mitä aikovatkin tehdä.
7. Tulkaa, astukaamme alas
ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen
ymmärrä toisen kieltä."
8. Ja niin Herra hajotti heidät
sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia
rakentamasta.
9. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska
Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra
hajotti heidät yli kaiken maan.
13:10. Ja Loot nosti
silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä
seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se
Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin
maa.
11. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin
lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan.
12. Abram asettui Kanaanin maahan, Loot asettui lakeuden
kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan
asti.
13. Mutta Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä
Herran edessä.
14:1. Ja tapahtui siihen aikaan, kun
Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana,
Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana,
2. että he alottivat sodan Beraa, Sodoman kuningasta,
Birsaa, Gomorran kuningasta, Sinabia, Adman kuningasta,
Semeberiä, Seboimin kuningasta, ja Belan, se on Sooarin,
kuningasta vastaan.
3. Nämä kaikki liittoutuivat
kokoontuen Siddimin laaksoon, jossa Suolameri nyt on.
15:12. Kun aurinko oli laskemaisillaan, valtasi raskas
uni Abramin, ja katso, kauhu ja suuri pimeys valtasi hänet.
13. Ja Herra sanoi Abramille: "Niin tiedä totisesti, että
sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka
ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne
sortavat heitä neljäsataa vuotta.
14. Mutta myös sen
kansan, jota he palvelevat, minä tuomitsen; ja sitten he
pääsevät lähtemään, mukanaan paljon tavaraa.
15. Mutta
sinä saat mennä isiesi tykö rauhassa, ja sinut haudataan
päästyäsi korkeaan ikään.
16. Ja neljännessä polvessa
sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä
amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi."
19:36.
Ja niin Lootin molemmat tyttäret tulivat isästänsä
raskaiksi.
37. Ja vanhempi synnytti pojan ja antoi
hänelle nimen Mooab; hänestä polveutuvat mooabilaiset aina
tähän päivään saakka.
38. Ja myöskin nuorempi synnytti
pojan ja antoi hänelle nimen Ben-Ammi; hänestä polveutuvat
ammonilaiset aina tähän päivään saakka.
35:19. Niin
Raakel kuoli siellä, ja hänet haudattiin Efratan tien
varteen, se on Beetlehemiin.
20. Ja Jaakob pystytti hänen
haudalleen patsaan; tämä Raakelin hautapatsas on olemassa
vielä tänäkin päivänä.
35:23. Jaakobilla oli
kaksitoista poikaa. Leean pojat olivat Ruuben, Jaakobin
esikoinen, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon.
24.
Raakelin pojat olivat Joosef ja Benjamin.
25. Bilhan,
Raakelin orjattaren, pojat olivat Daan ja Naftali.
26.
Silpan, Leean orjattaren, pojat olivat Gaad ja Asser. Nämä
ovat ne Jaakobin pojat, jotka syntyivät hänelle
Mesopotamiassa.
36:1. Tämä on kertomus Eesaun, se on
Edomin, suvusta.
8. Ja Eesau asettui Seirin vuoristoon,
Eesau, se on Edom.
9. Ja tämä on kertomus edomilaisten
isän Eesaun suvusta, hänen, joka asui Seirin vuoristossa.
31. Ja nämä olivat ne kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin
maassa, ennenkuin yksikään kuningas oli hallinnut
israelilaisia:
46:26. Kaikkiaan oli niitä, jotka
Jaakobin kanssa siirtyivät Egyptiin ja olivat lähteneet
hänen kupeistansa, paitsi Jaakobin miniöitä, yhteensä
kuusikymmentä kuusi henkeä.
27. Ja Joosefin poikia, jotka
syntyivät hänelle Egyptissä, oli kaksi. Jaakobin perheen
jäseniä, jotka siirtyivät Egyptiin, oli kaikkiaan
seitsemänkymmentä henkeä.
50:1. Ja Joosef vaipui
isänsä kasvoja vasten, itki siinä kumartuneena hänen
ylitsensä ja suuteli häntä.
2. Sitten Joosef käski
lääkäreitä, jotka olivat hänen palveluksessaan, balsamoimaan
hänen isänsä, ja lääkärit balsamoivat Israelin.
3. Siihen
kului neljäkymmentä päivää, sillä niin pitkä aika kuluu
balsamoimiseen. Ja egyptiläiset itkivät häntä
seitsemänkymmentä päivää.
25. Ja Joosef vannotti Israelin
poikia sanoen: "Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää
silloin minun luuni täältä".
26. Ja Joosef kuoli sadan
kymmenen vuoden vanhana. Ja hänet balsamoitiin ja pantiin
arkkuun Egyptissä.
2 Ms 12:37. Ja
israelilaiset lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta
Sukkotiin; heitä oli noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä,
paitsi vaimoja ja lapsia.
38. Ja myös paljon sekakansaa
meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret
laumat.
39. Ja he leipoivat siitä taikinasta, jonka
olivat tuoneet Egyptistä, happamattomia leipiä; sillä se ei
ollut hapannut, kun heidät karkoitettiin Egyptistä. He eivät
olleet saaneet viipyä, eivätkä he myöskään olleet
valmistaneet itsellensä evästä.
40. Mutta aika, jonka
israelilaiset olivat asuneet Egyptissä, oli neljäsataa
kolmekymmentä vuotta.
13:19. Ja Mooses otti mukaansa
Joosefin luut; sillä tämä oli vannottanut israelilaisia ja
sanonut: "Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää silloin
minun luuni täältä mukananne".
4 Ms 13:23. Ja
he lähtivät Etelämaahan ja tulivat Hebroniin, jossa asuivat
Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Mutta Hebron
oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.
20:14. Mutta Mooses lähetti Kaadeksesta sanansaattajat
Edomin kuninkaan tykö sanomaan: "Näin sanoo veljesi Israel:
Sinä tunnet kaiken vaivan, joka on meitä kohdannut,
15.
kuinka isämme lähtivät Egyptiin, kuinka olemme asuneet
Egyptissä kauan aikaa ja kuinka egyptiläiset kohtelivat
pahoin meitä ja meidän isiämme.
16. Mutta me huusimme
Herran puoleen, ja hän kuuli meidän huutomme ja lähetti
enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä. Ja katso, me olemme
nyt Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla.
33:1. Nämä olivat israelilaisten matkat, jotka he
kulkivat Egyptistä osastoittain Mooseksen ja Aaronin
johdolla.
2. Ja Mooses kirjoitti Herran käskyn mukaan
muistiin ne paikat, joista he lähtivät liikkeelle
matkoillansa. Ja nämä ovat heidän matkansa heidän
lähtöpaikkojensa mukaan.
3. He lähtivät liikkeelle
Ramseksesta ensimmäisessä kuussa, ensimmäisen kuukauden
viidentenätoista päivänä; pääsiäisen jälkeisenä päivänä
israelilaiset lähtivät matkaan voimallisen käden suojassa,
kaikkien egyptiläisten nähden,
4. egyptiläisten
haudatessa kaikkia esikoisiansa, jotka Herra heidän
keskuudestaan oli surmannut, ja Herran antaessa tuomion
kohdata heidän jumaliansa.
5 Ms 1:30. Herra,
teidän Jumalanne, joka käy teidän edellänne, taistelee itse
teidän puolestanne, aivan niinkuin hän teki teille Egyptissä
teidän silmienne edessä
2:8. Niin me lähdimme pois
veljiemme, Eesaun jälkeläisten, luota, jotka asuvat
Seirissä, poiketen Aromaan tieltä, joka tulee Eelatista ja
Esjon-Geberistä. Me käännyimme toisaalle ja lähdimme
kulkemaan Mooabin erämaan tietä.
9. Ja Herra sanoi
minulle: 'Älä käy Mooabin kimppuun äläkä ryhdy taisteluun
heidän kanssaan, sillä minä en anna heidän maastaan mitään
sinun omaksesi, koska minä olen antanut Aarin Lootin
jälkeläisten omaksi'.
10. Eemiläiset asuivat muinoin
siellä, suuri, lukuisa ja kookas kansa niinkuin anakilaiset.
2:14. Ja aika, joka kului vaellukseemme Kaades-Barneasta
siihen asti, että kuljimme Seredin puron yli, oli
kolmekymmentä kahdeksan vuotta, kunnes hävisi koko se
sukupolvi, kaikki sotakuntoiset miehet, leiristä, niinkuin
Herra oli heille vannonut.
15. Myös oli Herran käsi heitä
vastaan hävittämässä heitä leiristä, viimeiseen mieheen
asti.
16. Kun kaikki sotakuntoiset miehet olivat kuolleet
pois kansasta,
17. puhui Herra minulle sanoen:
18.
'Sinä kuljet nyt Mooabin alueen kautta, Aarin kautta,
19.
ja lähestyt ammonilaisia; mutta älä käy heidän kimppuunsa
äläkä ryhdy taisteluun heidän kanssansa, sillä minä en anna
ammonilaisten maasta mitään omaksesi, koska minä olen
antanut sen Lootin jälkeläisten omaksi'.
6:20. Kun
poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta ja sanoo: 'Mitä
merkitsevät ne todistukset, säädökset ja oikeudet, jotka
Herra, meidän Jumalamme, on teille antanut?'
21. niin
vastaa pojallesi: 'Me olimme faraon orjia Egyptissä, mutta
väkevällä kädellä Herra vei meidät pois Egyptistä.
22. Ja
Herra teki suuria ja tuhoisia tunnustekoja ja ihmeitä
Egyptissä faraolle ja kaikelle hänen hoviväellensä meidän
silmiemme edessä,
23. mutta meidät hän vei sieltä pois ja
johdatti meidät siihen maahan, jonka hän valalla vannoen oli
luvannut meidän isillemme, ja antoi sen meille.
7:17.
Vaikka ajatteletkin sydämessäsi: 'Nämä kansat ovat minua
suuremmat, kuinka minä voisin ne karkoittaa?'
18. niin
älä kuitenkaan pelkää niitä; muista, mitä Herra, sinun
Jumalasi, teki faraolle ja kaikille egyptiläisille,
19.
niitä suuria koettelemuksia, jotka sinä näit omin silmin, ja
niitä tunnustekoja ja ihmeitä ja sitä väkevätä kättä ja
ojennettua käsivartta, joilla Herra, sinun Jumalasi, vei
sinut pois. Samoin on Herra, sinun Jumalasi, tekevä kaikille
niille kansoille, joita sinä pelkäät.
10:22.
Seitsemänkymmentä henkeä oli sinun isiesi joukkoa, kun he
menivät Egyptiin, mutta nyt Herra, sinun Jumalasi, on tehnyt
sinun lukusi paljoksi niinkuin taivaan tähdet."
11:2.
Ja huomatkaa tänä päivänä, etten minä nyt puhu teidän
lapsillenne, jotka eivät ole kokeneet eivätkä nähneet
Herran, teidän Jumalanne, kuritusta, hänen suuruuttansa,
väkevää kättänsä ja ojennettua käsivarttansa,
3. eivät
hänen tunnustekojaan ja töitään, jotka hän teki Egyptissä
faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja koko hänen maalleen,
4.
eivätkä, mitä hän teki egyptiläisten sotajoukolle, heidän
hevosillensa ja vaunuillensa, joiden päälle hän vyörytti
Kaislameren vedet, kun he ajoivat teitä takaa, ja jotka
Herra hukutti, niin ettei heitä enää ole,
5. eivätkä,
mitä hän teki teille erämaassa, aina siihen saakka, kunnes
te tulitte tähän paikkaan,
6. eivätkä, mitä hän teki
Daatanille ja Abiramille, Eliabin, Ruubenin pojan, pojille,
kun maa avasi kitansa ja koko Israelin keskeltä nielaisi
heidät ja heidän perheensä ja majansa ja kaiken, mitä heillä
oli mukanansa;
7. vaan minä puhun teille, jotka olette
omin silmin nähneet kaikki Herran suuret teot, jotka hän on
tehnyt.
26:5. Niin lausu Herran, Jumalasi, edessä
sanoen: 'Minun isäni oli harhaileva aramilainen, joka meni
Egyptiin, vähäinen joukko mukanaan, ja asui siellä
muukalaisena ja tuli siellä suureksi, väkeväksi ja
lukuisaksi kansaksi.
8. Ja Herra vei meidät pois
Egyptistä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella,
suurella peljätyksellä, tehden tunnustekoja ja ihmeitä.
9. Ja hän toi meidät tähän paikkaan ja antoi meille tämän
maan, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.
29:2. Ja
Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: "Te
olette nähneet kaiken, minkä Herra teki teidän silmienne
edessä Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen
palvelijoilleen ja koko hänen maalleen,
3. ne suuret
koettelemukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ne suuret
tunnusteot ja ihmeet.
29:23. tulikiven ja suolan, kun
koko maa on poltettu, niin ettei siihen kylvetä eikä se
kasva eikä siitä ruohonkortta nouse -- niinkuin oli silloin,
kun Sodoma ja Gomorra, Adma ja Seboim hävitettiin, kun Herra
vihassaan ja kiivastuksessaan ne hävitti –
34:1. Ja
Mooses nousi Mooabin arolta Nebon vuorelle, Pisgan huipulle,
vastapäätä Jerikoa. Ja Herra näytti hänelle koko maan:
Gileadin Daaniin asti,
2. koko Naftalin, Efraimin ja
Manassen maan, koko Juudan maan aina Länsimereen asti,
3.
Etelämaan sekä Lakeuden, se on Jerikon, Palmukaupungin,
laakson, aina Sooariin asti.
4. Ja Herra sanoi hänelle:
"Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut
Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: 'Sinun
jälkeläisillesi minä annan sen'. Minä olen nyt antanut sinun
omin silmin nähdä sen, mutta sinne sinä et mene."
5. Ja
Herran palvelija Mooses kuoli siellä Mooabin maassa, Herran
sanan mukaan.
6. Ja hän hautasi hänet laaksoon Mooabin
maahan, vastapäätä Beet-Peoria, mutta ei kukaan ole saanut
tietää hänen hautaansa tähän päivään asti.
7. Ja Mooses
oli kuollessaan sadan kahdenkymmenen vuoden vanha, mutta
hänen silmänsä eivät olleet hämärtyneet, eikä hänen
elinvoimansa ollut kadonnut.
8. Ja israelilaiset itkivät
Moosesta Mooabin arolla kolmekymmentä päivää; sitten päättyi
Mooseksen muistoksi vietetty itku- ja suruaika.
Joos 2:10. Sillä me olemme kuulleet, kuinka Herra
kuivasi Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte
Egyptistä, ja mitä te teitte niille kahdelle amorilaisten
kuninkaalle tuolla puolella Jordanin, Siihonille ja Oogille,
jotka te vihitte tuhon omiksi.
4:20. Ja ne
kaksitoista kiveä, jotka he olivat ottaneet Jordanista,
Joosua pystytti Gilgaliin.
21. Ja hän sanoi
israelilaisille näin: "Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät
isiltään ja sanovat: 'Mitä nämä kivet merkitsevät?'
22.
niin ilmoittakaa se lapsillenne ja sanokaa: 'Israel kulki
tämän Jordanin poikki kuivaa myöten,
23. koska Herra,
teidän Jumalanne, kuivasi Jordanin veden teidän tieltänne,
kunnes olitte kulkeneet virran poikki, samoinkuin Herra,
teidän Jumalanne, teki Kaislamerelle, jonka hän kuivasi
meidän tieltämme, kunnes olimme kulkeneet sen poikki,
14:6. Silloin juudalaiset astuivat Joosuan eteen
Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi
hänelle: "Sinä tunnet sen sanan, jonka Herra puhui Jumalan
miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa.
7. Minä olin neljänkymmenen vuoden vanha, kun Herran
palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan
maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni
mukaan.
8. Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä
minun kanssani, saivat kansan sydämen raukeamaan, kun taas
minä uskollisesti seurasin Herraa, Jumalaani.
9. Sinä
päivänä Mooses vannoi sanoen: 'Totisesti, se maa, johon sinä
olet jalkasi astunut, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi
perintöosaksi ikiaikoihin asti, koska sinä olet uskollisesti
seurannut Herraa, minun Jumalaani'.
10. Ja nyt, katso,
Herra on antanut minun elää, niinkuin hän oli sanonut, vielä
neljäkymmentä viisi vuotta sen jälkeen, kuin Herra puhui
tämän sanan Moosekselle, Israelin vaeltaessa erämaassa. Ja
katso, minä olen nyt kahdeksankymmenen viiden vuoden vanha
11. ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas, kuin olin sinä
päivänä, jona Mooses minut lähetti; niinkuin voimani oli
silloin, niin se on vielä nytkin: minä kykenen sotimaan,
lähtemään ja tulemaan.
18:1. Ja kaikki israelilaisten
seurakunta kokoontui Siiloon, ja he pystyttivät sinne
ilmestysmajan, sittenkuin maa oli tullut heille alamaiseksi.
24:2. Ja Joosua sanoi koko kansalle: "Näin sanoo Herra,
Israelin Jumala: Tuolla puolella Eufrat-virran asuivat
muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin
isä, ja he palvelivat muita jumalia.
3. Mutta minä otin
teidän isänne Aabrahamin tuolta puolelta virran ja kuljetin
häntä kautta koko Kanaanin maan ja tein hänen jälkeläisensä
lukuisiksi ja annoin hänelle Iisakin.
4. Ja Iisakille
minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Ja Eesaulle minä annoin
Seirin vuoriston omaksi, mutta Jaakob ja hänen poikansa
menivät Egyptiin.
5. Sitten minä lähetin Mooseksen ja
Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, mitä minä siellä tein,
ja sen jälkeen minä vein teidät sieltä pois.
6. Ja kun
minä vein teidän isänne pois Egyptistä ja te olitte
saapuneet meren rannalle, ajoivat egyptiläiset teidän
isiänne takaa sotavaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamereen
saakka.
7. Niin he huusivat Herraa, ja hän pani pimeyden
teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla heidän
ylitsensä, ja se peitti heidät; omin silmin te näitte, mitä
minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet kauan
aikaa erämaassa,
8. toin minä teidät amorilaisten maahan,
jotka asuivat tuolla puolella Jordanin, ja he taistelivat
teitä vastaan; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja
te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät
teidän tieltänne.
9. Silloin nousi Baalak, Sipporin
poika, Mooabin kuningas ja taisteli Israelia vastaan; ja hän
lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että hän kiroaisi
teidät.
10. Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, vaan
hänen täytyi siunata teidät, ja minä pelastin teidät hänen
käsistään.
11. Ja kun te olitte menneet Jordanin yli ja
tulleet Jerikoon, niin Jerikon miehet ja amorilaiset,
perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset,
hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta
minä annoin heidät teidän käsiinne.
24:31. Ja Israel
palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten
koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja
tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.
32. Ja Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet
Egyptistä, he hautasivat Sikemiin, siihen maapalstaan, jonka
Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla
kesitalla ja jonka joosefilaiset olivat saaneet
perintöosaksensa.
Tuom 6:7. Ja kun
israelilaiset huusivat Herraa Midianin tähden,
8. lähetti
Herra israelilaisten luo profeetan, joka sanoi heille: "Näin
sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä johdatin teidät Egyptistä
ja vein teidät pois orjuuden pesästä;
11:12. Sitten
Jefta lähetti ammonilaisten kuninkaan luo sanansaattajia
sanomaan: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, kun
tulet minua vastaan, sotimaan minun maatani vastaan?"
13.
Niin ammonilaisten kuningas vastasi Jeftan sanansaattajille:
"Ottihan Israel tullessaan Egyptistä minun maani Arnonista
Jabbokiin ja Jordaniin asti; anna se nyt hyvällä takaisin".
14. Jefta lähetti taas sanansaattajia ammonilaisten
kuninkaan luo
15. ja käski sanoa hänelle: "Näin sanoo
Jefta: Ei Israel ole ottanut Mooabin maata eikä
ammonilaisten maata.
16. Sillä tullessaan Egyptistä
Israel kulki erämaan kautta Kaislamerelle saakka ja tuli
Kaadekseen.
17. Ja Israel lähetti sanansaattajia Edomin
kuninkaan luo sanomaan: 'Salli minun kulkea maasi läpi'.
Mutta Edomin kuningas ei kuullut heitä. Ja he lähettivät
sanan myöskin Mooabin kuninkaalle, mutta ei hänkään
suostunut. Niin Israel asettui Kaadekseen.
11:24.
Eikö ole niin: minkä sinun jumalasi Kemos antaa sinun
omaksesi, sen sinä otat omaksesi; ja kenen hyvänsä Herra,
meidän Jumalamme, karkoittaa meidän tieltämme, sen maan me
otamme omaksemme?
25. Vai oletko sinä parempi kuin
Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas? Rakensiko hän
riitaa Israelin kanssa, tahi ryhtyikö hän sotaan heitä
vastaan?
26. Israel on nyt asunut Hesbonissa ja sen
tytärkaupungeissa, Aroerissa ja sen tytärkaupungeissa ja
kaikissa Arnonin varrella olevissa kaupungeissa kolmesataa
vuotta. Miksi te ette sen ajan kuluessa ole ottaneet niitä
pois?
27. Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä
teet pahasti minua kohtaan, kun ryhdyt sotimaan minua
vastaan. Herra, joka on tuomari, tuomitkoon tänä päivänä
israelilaisten ja ammonilaisten välillä."
19:30. Ja
jokainen, joka sen näki, sanoi: "Mitään sellaista ei ole
tapahtunut eikä nähty siitä päivästä lähtien, jona
israelilaiset tulivat Egyptin maasta, aina tähän päivään
saakka. Harkitkaa tätä, neuvotelkaa ja puhukaa."
Ruut 4:11. Niin kaikki kansa, joka oli portissa
saapuvilla, ja vanhimmat sanoivat: "Me olemme sen
todistajat. Suokoon Herra, että vaimo, joka tulee taloosi,
tulisi Raakelin ja Leean kaltaiseksi, jotka molemmat
rakensivat Israelin huoneen. Tee väkeviä tekoja Efratassa ja
saata nimesi kuuluisaksi Beetlehemissä.
12. Ja tulkoon
niistä jälkeläisistä, jotka Herra antaa sinulle tästä
nuoresta naisesta, sinulle suku, Pereksen suvun kaltainen,
hänen, jonka Taamar synnytti Juudalle."
1 Sam
2:27. Ja Eelin luo tuli Jumalan mies ja sanoi hänelle: "Näin
sanoo Herra: Enkö minä ilmestynyt sinun isäsi suvulle, kun
he olivat Egyptissä faraon huoneen vallassa?
28. Ja minä
valitsin heidät kaikista Israelin sukukunnista olemaan
pappeinani, nousemaan minun alttarilleni, polttamaan
suitsuketta ja kantamaan kasukkaa minun edessäni; ja minä
annoin sinun isäsi suvulle kaikki israelilaisten uhrit.
4:5. Ja kun Herran liitonarkki tuli leiriin, nosti koko
Israel suuren riemuhuudon, niin että maa jymisi.
6. Kun
filistealaiset kuulivat sen riemuhuudon, sanoivat he: "Mitä
tuo suuri riemuhuuto on hebrealaisten leirissä?" Ja he
saivat tietää, että leiriin oli tullut Herran arkki.
7.
Silloin filistealaiset peljästyivät, sillä he ajattelivat:
"Jumala on tullut leiriin". Ja he sanoivat: "Voi meitä!
Tällaista ei ole milloinkaan ennen tapahtunut.
8. Voi
meitä! Kuka pelastaa meidät tämän voimallisen jumalan
kädestä? Tämähän on se jumala, joka löi egyptiläisiä
kaikkinaisilla vaivoilla erämaassa.
9. Rohkaiskaa
mielenne ja olkaa miehiä, filistealaiset, ettette te
joutuisi palvelemaan hebrealaisia, niinkuin he ovat
palvelleet teitä. Olkaa miehiä ja taistelkaa."
6:5.
Tehkää siis ajoksistanne kuvat, samoin hiiristänne, jotka
hävittävät maata, ja antakaa kunnia Israelin Jumalalle.
Kenties hän silloin hellittää kätensä teistä, teidän
jumalistanne ja maastanne.
6. Miksi te paadutatte
sydämenne, niinkuin egyptiläiset ja farao paaduttivat
sydämensä? Eivätkö he, sittenkuin hän oli näyttänyt heille
voimansa, päästäneet israelilaisia menemään?
8:6.
Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille
kuningas jakamaan meille oikeutta". Ja Samuel rukoili
Herraa.
7. Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan
ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he
eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet
halpana olemaan heidän kuninkaanansa.
8. Niinkuin he aina
siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä,
tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut
ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt
sinullekin.
9. Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin
varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on
kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."
9:21. Saul
vastasi ja sanoi: "Minähän olen benjaminilainen, olen
sukukunnasta, joka on Israelin pienimpiä, ja minun sukuni on
vähäisin kaikista Benjaminin sukukunnan suvuista. Miksi
puhut minulle näin?"
10:1. Silloin Samuel otti
öljyastian, vuodatti öljyä hänen päähänsä, suuteli häntä ja
sanoi: "Katso, Herra on voidellut sinut perintöosansa
ruhtinaaksi.
2. Kun sinä tänä päivänä lähdet minun
luotani, kohtaat sinä Raakelin haudan luona Selsahissa
Benjaminin rajalla kaksi miestä; ne sanovat sinulle:
'Aasintammat, joita olet lähtenyt etsimään, ovat löytyneet;
katso, isäsi on heittänyt mielestään aasintammat, kun on
levoton teidän tähtenne ja sanoo: Mitä minä voisin tehdä
poikani avuksi?'
10:17. Sitten Samuel kutsui kansan
koolle Herran eteen Mispaan.
18. Hän sanoi
israelilaisille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä
johdatin Israelin Egyptistä, ja minä vapautin teidät
egyptiläisten käsistä sekä kaikkien niiden valtakuntien
käsistä, jotka teitä sortivat.
19. Mutta nyt te olette
pitäneet halpana Jumalanne, joka on auttanut teidät kaikista
onnettomuuksistanne ja ahdingoistanne, ja olette sanoneet
hänelle: 'Aseta meille kuningas'. Asettukaa siis Herran
eteen sukukunnittain ja suvuittain."
12:6. Samuel
sanoi kansalle: "Todistaja on Herra, joka kutsui Mooseksen
ja Aaronin ja johdatti teidän isänne Egyptin maasta.
7.
Astukaa nyt esiin, minä haastan teidät tuomiolle Herran
edessä kaikista Herran vanhurskaista teoista, jotka hän on
teille ja teidän isillenne tehnyt.
8. Kun Jaakob oli
tullut Egyptiin, huusivat teidän isänne Herraa, ja Herra
lähetti Mooseksen ja Aaronin viemään teidän isänne pois
Egyptistä ja sijoittamaan heidät tähän paikkaan.
9. Mutta
he unhottivat Herran, Jumalansa. Silloin hän myi heidät
Siiseran, Haasorin sotapäällikön, käsiin ja filistealaisten
käsiin ja Mooabin kuninkaan käsiin, ja nämä sotivat heitä
vastaan.
10. Niin he huusivat Herraa ja sanoivat: 'Me
olemme syntiä tehneet, kun hylkäsimme Herran ja palvelimme
baaleja ja astarteja; mutta vapauta nyt meidät vihollistemme
käsistä, niin me palvelemme sinua'.
11. Ja Herra lähetti
Jerubbaalin, Bedanin, Jeftan ja Samuelin ja vapautti teidät
ympärillä asuvain vihollistenne käsistä, niin että saitte
asua turvassa.
15:6. Ja Saul sanoi keeniläisille:
"Tulkaa, erotkaa ja siirtykää pois amalekilaisten joukosta,
etten minä hukuttaisi teitä heidän kanssansa; sillä te
teitte laupeuden kaikille israelilaisille, kun he tulivat
Egyptistä". Niin keeniläiset erosivat amalekilaisista.
25:2. Ja Maaonissa oli mies, jolla oli karjataloutensa
Karmelissa, ja se mies oli hyvin rikas: hänellä oli
kolmetuhatta lammasta ja tuhat vuohta. Ja hän oli
keritsemässä lampaitansa Karmelissa.
3. Miehen nimi oli
Naabal, ja hänen vaimonsa nimi oli Abigail. Vaimo oli hyvin
ymmärtäväinen ja vartaloltaan kaunis, mutta mies oli tyly ja
menoissaan raaka; hän oli kaalebilainen.
2 Sam
7:4. Mutta sinä yönä tapahtui, että Naatanille tuli tämä
Herran sana:
5. "Mene ja sano minun palvelijalleni
Daavidille: Näin sanoo Herra: Sinäkö rakentaisit minulle
huoneen asuakseni?
6. Enhän minä ole asunut huoneessa
siitä päivästä asti, jona johdatin israelilaiset Egyptistä,
tähän päivään saakka, vaan minä olen vaeltanut asuen
teltta-asumuksessa.
7. Olenko minä koskaan, missä olenkin
vaeltanut kaikkien israelilaisten keskuudessa, millekään
Israelin sukukunnalle, jonka olen asettanut kaitsemaan
kansaani Israelia, sanonut näin: Miksi te ette ole
rakentaneet minulle setripuista huonetta?
10. Ja minä
valmistan sijan kansalleni Israelille ja istutan sen niin,
että se asuu paikallansa eikä enää ole levoton, eivätkä
vääryyden tekijät sitä enää sorra niinkuin ennen,
11.
siitä ajasta saakka, jolloin minä asetin tuomareita
kansalleni Israelille; minä annan sinun päästä rauhaan
kaikista vihollisistasi. Ja Herra ilmoittaa sinulle, että
Herra on tekevä sinulle huoneen.
7:23. Ja missä on
maan päällä toista kansaa sinun kansasi Israelin vertaista,
jota Jumala itse on käynyt lunastamaan kansaksensa,
tehdäkseen sen nimen kuuluisaksi ja tehdäkseen teille, sinun
maallesi, suuria ja peljättäviä tekoja kansasi edessä, jonka
sinä lunastit itsellesi Egyptistä, pakanain ja heidän
jumaliensa vallasta?
11:21. Kuka surmasi Abimelekin,
Jerubbesetin pojan? Eikö nainen heittänyt muurilta
jauhinkiveä hänen päällensä, niin että hän kuoli
Teebeksessä? Miksi menitte niin lähelle muuria?' Sano
silloin: 'Myöskin sinun palvelijasi heettiläinen Uuria on
kuollut'."
1 Kun 4:32. Ja Salomo sepitti
kolmetuhatta sananlaskua, ja hänen laulujansa oli
tuhatviisi.
33. Hän puhui puista, Libanonin setripuusta
alkaen isoppiin asti, joka kasvaa seinän vieressä. Hän puhui
myös karjaeläimistä, linnuista, matelijoista ja kaloista.
6:1. Neljäntenäsadantena kahdeksantenakymmenentenä
vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin
maasta, neljäntenä vuotena siitä, kun Salomo oli tullut
Israelin kuninkaaksi, alkoi hän siiv-kuussa, joka on toinen
kuukausi, rakentaa temppeliä Herralle.
8:51. Sillä
ovathan he sinun kansasi ja sinun perintöosasi, jonka olet
vienyt pois Egyptistä, rautapätsistä.
52. Olkoot siis
sinun silmäsi avoinna palvelijasi ja sinun kansasi Israelin
anomisen puoleen, niin että kuulet heitä kaikessa, mitä he
sinulta rukoilevat.
53. Sillä sinä olet erottanut heidät
perintöosaksesi kaikista maan kansoista, niinkuin sinä
puhuit palvelijasi Mooseksen kautta, viedessäsi isämme pois
Egyptistä, Herra, Herra."
9:8. Ja tämä temppeli on
tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on
tyrmistyvä ja viheltävä; ja kun kysytään: 'Miksi on Herra
tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?'
9. niin
vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa,
joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja
liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat
niitä; sentähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata
heitä'."
16:34. Hänen aikanansa beeteliläinen Hiiel
rakensi uudelleen Jerikon. Sen perustuksen laskemisesta hän
menetti esikoisensa Abiramin, ja sen ovien pystyttämisestä
hän menetti nuorimpansa Segubin, Herran sanan mukaan, jonka
hän oli puhunut Joosuan, Nuunin pojan, kautta.
18:31.
Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin
poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran
sana: "Israel on oleva sinun nimesi".
2 Kun
14:25. Hän palautti entiselleen Israelin alueen, siitä,
mistä mennään Hamatiin, aina Aromaan mereen saakka, sen
sanan mukaan, jonka Herra, Israelin Jumala, oli puhunut
palvelijansa, profeetta Joonan, Amittain pojan, kautta, joka
oli kotoisin Gat-Heeferistä.
17:35. Herra teki liiton
näiden kanssa ja käski heitä sanoen: "Älkää peljätkö muita
jumalia, älkää kumartako ja palvelko niitä älkääkä uhratko
niille,
36. vaan Herraa, joka johdatti teidät Egyptin
maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä
te peljätkää, häntä kumartakaa ja hänelle uhratkaa.
18:1. Israelin kuninkaan Hoosean, Eelan pojan, kolmantena
hallitusvuotena tuli Hiskia, Juudan kuninkaan Aahaan poika,
kuninkaaksi.
2. Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden
vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa
kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään
Abi, Sakarjan tytär.
3. Hän teki sitä, mikä on oikein
Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Daavid oli
tehnyt.
4. Hän poisti uhrikukkulat, murskasi patsaat,
hakkasi maahan asera-karsikon ja löi palasiksi
vaskikäärmeen, jonka Mooses oli tehnyt; sillä niihin
aikoihin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja sille;
sitä kutsuttiin nimellä Nehustan.
19:1. Kun kuningas
Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin
ja meni Herran temppeliin.
2. Ja hän lähetti palatsin
päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappien
vanhimmat, säkkeihin puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen
pojan, tykö.
3. Ja he sanoivat hänelle: "Näin sanoo
Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä
päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta
ei ole voimaa synnyttää.
21:14. Minä hylkään
perintöosani jäännöksen ja annan heidät vihollistensa
käsiin, niin että he joutuvat kaikkien vihollistensa
saaliiksi ja ryöstettäviksi,
15. koska ovat tehneet sitä,
mikä on pahaa minun silmissäni, ja vihoittaneet minua siitä
päivästä asti, jona heidän isänsä lähtivät Egyptin maasta,
tähän päivään saakka."
22:4. "Mene ylimmäisen papin
Hilkian luo, että hän lukisi valmiiksi Herran temppeliin
tuodut rahat, joita ovenvartijat ovat koonneet kansalta.
5. Ja hän antakoon ne työnteettäjille, jotka on pantu
valvomaan töitä Herran temppelissä, ja nämä maksakoot niillä
työmiehet, jotka ovat Herran temppelissä korjaamassa sitä,
mikä temppelissä on rappeutunutta,
6. puusepät,
rakentajat ja muurarit, sekä temppelin korjaamista varten
ostettavat puutavarat ja hakatut kivet.
7. Älköön heiltä
kuitenkaan vaadittako tilintekoa rahoista, jotka heille
luovutetaan, vaan toimikoot he luottamusmiehinä."
8. Ja
ylimmäinen pappi Hilkia sanoi kirjuri Saafanille: "Minä
löysin Herran temppelistä lain kirjan". Ja Hilkia antoi
kirjan Saafanille, ja tämä luki sen.
23:13. Ja ne
uhrikukkulat, jotka olivat itään päin Jerusalemista, etelään
päin Turmiovuoresta, ja jotka Salomo, Israelin kuningas, oli
rakentanut Astartelle, siidonilais-iljetykselle, ja
Kemokselle, Mooabin iljetykselle, ja Milkomille,
ammonilais-kauhistukselle, ne kuningas saastutti.
15.
Myöskin Beetelissä olevan alttarin, sen uhrikukkulan, jonka
oli teettänyt Jerobeam, Nebatin poika, joka saattoi Israelin
tekemään syntiä, senkin alttarin uhrikukkuloineen hän
kukisti; sitten hän poltti uhrikukkulan ja rouhensi sen
tomuksi sekä poltti asera-karsikon.
24:12. Niin
Joojakin, Juudan kuningas, antautui Baabelin kuninkaalle
äitineen ja palvelijoineen, päällikköineen ja
hoviherroineen. Ja Baabelin kuningas otti hänet vangiksi
kahdeksantena hallitusvuotenaan.
13. Ja hän vei pois
sieltä kaikki Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarteet,
ja hän rikkoi kaikki kultakalut, jotka Israelin kuningas
Salomo oli teettänyt Herran temppeliin. Tapahtui, niinkuin
Herra oli puhunut.
1 Aik 9:19. Mutta
Sallumilla, Kooren pojalla, joka oli Ebjasafin poika, joka
Koorahin poika, ja hänen veljillään, jotka olivat hänen
perhekuntaansa -- koorahilaisilla, oli palvelustehtävänä
majan kynnyksien vartioiminen; heidän isänsä olivat näet
vartioineet sisäänkäytävää Herran leirissä.
20. Ja
Piinehas, Eleasarin poika, oli muinoin heidän esimiehenään
-- Herra olkoon hänen kanssaan! --
21. Sakarja,
Meselemjan poika, oli ovenvartijana ilmestysmajan ovella.
22. Kaikkiaan oli kynnyksien ovenvartijoiksi valittuja
kaksisataa kaksitoista; he olivat kylissään merkityt
sukuluetteloon. Daavid ja Samuel, näkijä, olivat asettaneet
heidät heidän luottamustoimeensa.
21:29. Mutta Herran
asumus, jonka Mooses oli teettänyt erämaassa, ja
polttouhrialttari olivat siihen aikaan Gibeonin
uhrikukkulalla.
26:30. Hebronilaisista määrättiin
Hasabja ja hänen veljensä, tuhat seitsemänsataa kykenevää
miestä, Israelin hallinnon hoitoon Jordanin länsipuolella,
kaikkinaisiin Herran toimiin ja kuninkaan palvelukseen.
31. Hebronilaisia oli Jeria, hebronilaisten päämies, heidän
polveutumisensa ja isiensä mukaan -- Daavidin
neljäntenäkymmenentenä hallitusvuotena heidät tutkittiin ja
heidän joukostaan tavattiin kykeneviä miehiä Gileadin
Jaeserissa --
32. sekä hänen veljensä, kaksituhatta
seitsemänsataa kykenevää miestä, perhekunta-päämiehiä.
Heidät kuningas Daavid asetti johtamaan ruubenilaisia,
gaadilaisia ja toista puolta manasselaisten sukukuntaa
kaikissa Jumalan ja kuninkaan asioissa.
2 Aik
1:1. Salomo, Daavidin poika, vahvistui kuninkuudessansa, ja
Herra, hänen Jumalansa, oli hänen kanssansa ja teki hänet
ylen suureksi.
2. Ja Salomo antoi kutsun koko Israelille,
tuhannen- ja sadanpäämiehille, tuomareille ja kaikille
ruhtinaille koko Israelissa, perhekunta-päämiehille;
3.
ja niin Salomo ja koko seurakunta hänen kanssaan menivät
uhrikukkulalle, joka oli Gibeonissa, sillä siellä oli
Jumalan ilmestysmaja, jonka Herran palvelija Mooses oli
tehnyt erämaassa.
4. Mutta Jumalan arkin oli Daavid
tuonut Kirjat-Jearimista siihen paikkaan, jonka Daavid oli
sille valmistanut; sillä hän oli pystyttänyt sille majan
Jerusalemiin.
5. Ja vaskialttari, jonka Besalel, Uurin
poika, Huurin pojanpoika, oli rakentanut, oli siellä Herran
asumuksen edessä; Salomo ja seurakunta etsivät häntä siellä.
5:2. Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki
sukukuntien johtomiehet, israelilaisten
perhekunta-päämiehet, Jerusalemiin, tuomaan Herran
liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista.
5. ja
he veivät arkin ja ilmestysmajan sinne, sekä kaiken pyhän
kaluston, joka oli majassa; leeviläiset papit veivät ne
sinne.
10. Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi taulua,
jotka Mooses oli pannut sinne Hoorebilla, kun Herra oli
tehnyt liiton israelilaisten kanssa, heidän lähdettyänsä
Egyptistä.
7:21. Ja tämän temppelin tähden, joka
ennen oli korkein, on jokainen ohikulkija tyrmistyvä. Ja kun
hän kysyy: 'Miksi on Herra näin tehnyt tälle maalle ja tälle
temppelille?',
22. niin vastataan: 'Siksi, että he
hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät
pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin,
kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sentähden hän on
antanut kaiken tämän pahan heitä kohdata'."
20:10. Ja
katso, siinä ovat nyt ammonilaiset ja mooabilaiset ja Seirin
vuoristolaiset, joiden alueen kautta sinä et antanut
israelilaisten kulkea, kun he tulivat Egyptin maasta, vaan
nämä kääntyivät heistä pois eivätkä tuhonneet heitä.
26:22. Mitä muuta on kerrottavaa Ussiasta, hänen
aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheistaan, sen on profeetta
Jesaja, Aamoksen poika, pannut kirjaan.
32:20. Mutta
kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Aamoksen poika,
rukoilivat tämän tähden ja huusivat taivaan puoleen.
32.
Mitä muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja hänen hurskaista
teoistansa, katso, se on kirjoitettuna profeetta Jesajan,
Aamoksen pojan, näyssä, Juudan ja Israelin kuningasten
kirjassa.
35:25. Ja Jeremia sepitti itkuvirren
Joosiasta. Ja kaikki laulajat ja laulajattaret ovat
itkuvirsissään puhuneet Joosiasta aina tähän päivään asti;
ja nämä ovat tulleet yleisiksi Israelissa. Katso, ne ovat
kirjoitettuina "Itkuvirsissä".
Esra 1:1.
Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena
herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli
puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan,
hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja
myös käskykirjassa julistutti näin:
2:62. Nämä
etsivät sukuluetteloitaan, niitä löytämättä, ja niin heidät
julistettiin pappeuteen kelpaamattomiksi.
63. Maaherra
kielsi heitä syömästä korkeasti-pyhää, ennenkuin nousisi
pappi, joka voi hoitaa uurimia ja tummimia.
3:8. Ja
toisena vuotena siitä, kun he olivat tulleet Jumalan
temppelin sijalle Jerusalemiin, sen toisessa kuussa,
ryhtyivät Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua,
Joosadakin poika, ja heidän muut veljensä, papit ja
leeviläiset, ja kaikki, jotka vankeudesta olivat tulleet
Jerusalemiin, työhön ja panivat kaksikymmenvuotiset ja sitä
vanhemmat leeviläiset johtamaan Herran temppelin
rakennustyötä.
11. Ja he virittivät ylistys- ja
kiitosvirren Herralle: "Sillä hän on hyvä, sillä hänen
armonsa pysyy iankaikkisesti Israelia kohtaan". Ja kaikki
kansa nosti suuren riemuhuudon ylistäen Herraa siitä, että
Herran temppelin perustus oli laskettu.
12. Mutta monet
papit, leeviläiset ja perhekunta-päämiehet, vanhukset, jotka
olivat nähneet edellisen temppelin, itkivät suurella
äänellä, kun tämän temppelin perustus laskettiin heidän
nähtensä. Monet taas korottivat äänensä riemuiten ja
iloiten.
4:18. "Kirjelmä, jonka meille lähetitte, on
minulle tarkkaan luettu.
19. Minä annoin käskyn tutkia
asiaa, ja huomattiin, että se kaupunki ammoisista ajoista
asti on noussut kuninkaita vastaan ja että siellä on pantu
toimeen kapinoita ja levottomuuksia.
20. Jerusalemissa on
ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet kaikkea
Eufrat-virran senpuoleista maata ja joille on suoritettu
rahaveroa, luonnontuotteita ja tierahaa.
5:1. Mutta
profeetta Haggai ja Sakarja, Iddon poika, profeetat,
ennustivat Juudassa ja Jerusalemissa oleville juutalaisille
Israelin Jumalan nimeen, hänen, jonka nimiin he olivat
otetut.
2. Niin Serubbaabel, Sealtielin poika, ja Jeesua,
Joosadakin poika, nousivat ja alkoivat rakentaa Jumalan
temppeliä Jerusalemissa, ja heidän kanssansa Jumalan
profeetat, jotka tukivat heitä.
5:8. Tietäköön
kuningas, että me menimme Juudan maakuntaan, suuren Jumalan
temppelille. Sitä rakennetaan suurista kivistä, ja hirsiä
pannaan seiniin. Työ tehdään tarkasti ja sujuu heidän
käsissään.
9. Sitten me kysyimme vanhimmilta ja sanoimme
heille näin: 'Kuka on käskenyt teitä rakentamaan tätä
temppeliä ja panemaan kuntoon tätä muuria?'
10. Me
kysyimme heiltä myöskin heidän nimiänsä ilmoittaaksemme ne
sinulle ja kirjoitimme muistiin niiden miesten nimet, jotka
ovat heitä johtamassa.
11. Ja he antoivat meille tämän
vastauksen: 'Me olemme taivaan ja maan Jumalan palvelijoita,
ja me rakennamme uudestaan temppeliä, joka oli rakennettu
monta vuotta sitten. Suuri Israelin kuningas sen rakensi ja
sai sen valmiiksi.
12. Mutta koska meidän isämme
vihoittivat taivaan Jumalan, antoi hän heidät kaldealaisen
Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, käsiin; ja hän hävitti
tämän temppelin ja vei kansan pakkosiirtolaisuuteen
Baabeliin.
13. Mutta Kooreksen, Baabelin kuninkaan,
ensimmäisenä hallitusvuotena antoi kuningas Koores käskyn
rakentaa uudestaan tämän Jumalan temppelin.
6:14.
Niin juutalaisten vanhimmat rakensivat, ja työ onnistui
heille profeetta Haggain ja Sakarjan, Iddon pojan,
ennustuksen tukemana. Ja he saivat sen valmiiksi Israelin
Jumalan käskyn ja Kooreksen, Daarejaveksen ja Artahsastan,
Persian kuninkaan, käskyn mukaan.
15. Tämä temppeli
valmistui adar-kuun kolmanneksi päiväksi, nimittäin kuningas
Daarejaveksen kuudentena hallitusvuotena.
16. Silloin
israelilaiset, papit ja leeviläiset ja muut
pakkosiirtolaiset, viettivät Jumalan temppelin vihkiäisiä
iloiten
17. ja uhrasivat Jumalan temppelin vihkiäisissä
sata härkää, kaksisataa oinasta ja neljäsataa karitsaa sekä
syntiuhriksi koko Israelin puolesta kaksitoista kaurista,
Israelin sukukuntien luvun mukaan.
Neh 8:16.
Ja kansa meni ja toi niitä ja teki itselleen lehtimajoja
kukin katollensa ja pihoihinsa ja Jumalan temppelin
esipihoihin sekä Vesiportin aukealle ja Efraimin portin
aukealle.
17. Ja koko seurakunta, kaikki vankeudesta
palanneet, tekivät lehtimajoja ja asuivat lehtimajoissa.
Sillä aina Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään
saakka eivät israelilaiset olleet niin tehneet. Ja vallitsi
hyvin suuri ilo.
9:7. Sinä olet Herra Jumala, joka
valitsit Abramin ja veit hänet pois Kaldean Uurista ja
annoit hänelle nimen Aabraham.
8. Ja sinä havaitsit hänen
sydämensä uskolliseksi sinua kohtaan, ja niin sinä teit
hänen kanssaan liiton antaaksesi hänen jälkeläisillensä
kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten,
jebusilaisten ja girgasilaisten maan. Ja lupauksesi sinä
olet täyttänyt, sillä sinä olet vanhurskas.
9. Ja sinä
näit meidän isiemme kurjuuden Egyptissä ja kuulit heidän
huutonsa Kaislameren rannalla.
10. Sinä teit tunnustekoja
ja ihmeitä rangaisten faraota ja kaikkia hänen
palvelijoitansa ja kaikkea hänen maansa kansaa; sillä sinä
tiesit näiden kohdelleen heitä ylimielisesti, ja sinä teit
itsellesi nimen, niinkuin se tänäkin päivänä on.
11.
Meren sinä halkaisit heidän edessänsä kahtia, niin että he
kulkivat meren poikki kuivaa myöten; mutta heidän
takaa-ajajansa sinä syöksit syvyyteen, niinkuin kiven
valtaviin vesiin.
12. Sinä johdatit heitä päivällä
pilvenpatsaasta ja yöllä tulenpatsaasta, valaisten heille
tien, jota heidän oli kuljettava.
13. Ja sinä astuit alas
Siinain vuorelle ja puhuit heille taivaasta ja annoit heille
oikeat tuomiot ja totiset lait, hyvät säädökset ja käskyt.
14. Sinä ilmoitit heille pyhän sapattisi ja annoit heille
käskyt, säädökset ja lain palvelijasi Mooseksen kautta.
15. Sinä annoit heille leipää taivaasta heidän nälkäänsä, ja
sinä hankit heille vettä kalliosta heidän janoonsa. Ja sinä
käskit heidän mennä ottamaan omaksensa maan, jonka sinä olit
kättä kohottaen luvannut heille antaa.
16. Mutta he,
meidän isämme, olivat ylimielisiä; he olivat niskureita
eivätkä totelleet sinun käskyjäsi.
17. He eivät tahtoneet
totella eivätkä muistaneet ihmeellisiä tekoja, jotka sinä
olit heille tehnyt, vaan olivat niskureita ja valitsivat
uppiniskaisuudessaan johtajan palatakseen takaisin
orjuuteensa. Mutta sinä olet anteeksiantava Jumala,
armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa:
sinä et heitä hyljännyt.
18. Vaikka he tekivät itsellensä
valetun vasikankuvan ja sanoivat: 'Tämä on sinun jumalasi,
joka on johdattanut sinut Egyptistä', ja vaikka he paljon
pilkkasivat Jumalaa,
19. niin sinä suuressa laupeudessasi
et kuitenkaan hyljännyt heitä erämaassa. Pilvenpatsas ei
väistynyt heidän luotansa päivällä, johtamasta heitä tiellä,
eikä tulenpatsas yöllä, valaisemasta heille tietä, jota
heidän oli kuljettava.
20. Hyvän Henkesi sinä annoit
heitä opettamaan, mannaasi et kieltänyt heidän suustansa, ja
vettä sinä annoit heille heidän janoonsa.
21.
Neljäkymmentä vuotta sinä elätit heitä erämaassa, niin ettei
heiltä mitään puuttunut, eivät heidän vaatteensa kuluneet,
eivätkä heidän jalkansa ajettuneet.
22. Sinä annoit
heidän haltuunsa valtakuntia ja kansoja ja jaoit ne alue
alueelta; ja he valloittivat Siihonin maan -- Hesbonin
kuninkaan maan -- ja Oogin, Baasanin kuninkaan, maan.
23.
Ja heidän lastensa luvun sinä teit paljoksi kuin taivaan
tähdet, ja sinä veit heidät siihen maahan, josta olit
antanut heidän isillensä lupauksen, että he saavat mennä
ottamaan sen omaksensa.
32. Ja nyt, Jumalamme, sinä
suuri, väkevä ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja
säilytät laupeuden: älä katso vähäksi kaikkea sitä vaivaa,
joka on kohdannut meitä, meidän kuninkaitamme, päämiehiämme,
pappejamme, profeettojamme, isiämme ja koko sinun kansaasi,
Assurin kuningasten ajoista aina tähän päivään saakka.
12:45. Ja nämä toimittivat tehtävänsä Jumalaansa
palvellen ja puhdistuksia suorittaen, samoin veisaajat ja
ovenvartijat, niinkuin Daavid ja hänen poikansa Salomo
olivat käskeneet.
46. Sillä jo muinoin, Daavidin ja
Aasafin aikana, oli veisaajain päämiehiä, ja veisattiin
ylistys- ja kiitosvirsiä Jumalalle.
13:26. Eikö
Salomo, Israelin kuningas, tehnyt juuri tuollaista syntiä?
Ei yhdelläkään monien kansojen joukossa ollut hänen
vertaistaan kuningasta; hän oli Jumalallensa rakas, ja
Jumala asetti hänet koko Israelin kuninkaaksi. Kuitenkin
muukalaiset vaimot saattoivat hänetkin tekemään syntiä.
27. Ja nytkö meidän täytyy kuulla teistä, että te olette
tehneet kaiken tämän suuren pahan ja olleet uskottomat
meidän Jumalaamme kohtaan, kun olette naineet muukalaisia
vaimoja?"
Est 2:5. Suusanin linnassa oli
juutalainen mies, nimeltä Mordokai, Jaairin poika, joka oli
Siimein poika, joka Kiisin poika, benjaminilainen.
6.
Hänet oli viety Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen niiden
pakkosiirtolaisten joukossa, jotka vietiin samalla kuin
Jekonja, Juudan kuningas, jonka Nebukadnessar, Baabelin
kuningas, vei pakkosiirtolaisuuteen.
Ps 3:1.
Daavidin virsi, hänen paetessaan poikaansa Absalomia.
18:1. Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin
virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona
Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa
vallasta ja Saulin kädestä.
29:10. Herra istui
valtaistuimellaan, ja vedenpaisumus tuli. Herra istuu
kuninkaana iankaikkisesti.
34:1. Daavidin virsi, kun
hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä
karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.
44:1.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.
2. Jumala,
me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille
kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä,
muinaisina päivinä.
3. Sinä karkoitit kädelläsi pakanat,
mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät
sinä levitit.
4. Sillä eivät he miekallansa valloittaneet
maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun
oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus,
koska sinä olit heihin mielistynyt.
51:1.
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi,
2. kun profeetta
Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt
Batsebaan.
52:1. Veisuunjohtajalle; Daavidin
mietevirsi,
2. kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti
Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin
taloon".
54:1. Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla;
Daavidin mietevirsi,
2. kun siifiläiset tulivat ja
sanoivat Saulille: "Daavid piileskelee meidän luonamme".
56:1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Mykkä
kyyhkynen kaukaisessa maassa". Daavidin laulu, kun
filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa.
57:1.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin
laulu, kun hän pakeni Saulia luolaan.
59:1.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin
laulu, kun Saul lähetti vartioimaan hänen taloansa,
tappaakseen hänet.
60:1. Veisuunjohtajalle; veisataan
kuin: "Todistuksen lilja"; Daavidin laulu, opetettavaksi,
2. kun hän taisteli Mesopotamian aramilaisia ja Sooban
aramilaisia vastaan ja Jooab palasi ja voitti Suolalaaksossa
edomilaiset, kaksitoista tuhatta miestä.
60:8. Jumala
on puhunut pyhäkössänsä! Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin
ja mittaan Sukkotin laakson.
9. Minun on Gilead, minun on
Manasse, Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun
valtikkani.
10. Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä
viskaan kenkäni; Filistea, nosta minulle riemuhuuto.
11.
Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut
Edomiin?
66:5. Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän
on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.
6.
Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran
poikki; silloin me iloitsimme hänestä.
68:28. Tuolla
on Benjamin, nuorin, heitä johtaen, Juudan ruhtinaat
joukkoinensa, Sebulonin ruhtinaat, Naftalin ruhtinaat.
74:13. Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit
lohikäärmeitten päät vetten päällä.
14. Sinä ruhjoit
rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan
eläinten laumalle.
15. Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen
ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat.
77:20. Meren
halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten,
eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
21. Sinä kuljetit
kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
78:12. Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin
maassa, Sooanin kedolla.
13. Hän halkaisi meren ja vei
heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.
14. Hän
johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla
kaiket yöt.
15. Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti
heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16. Hän juoksutti
puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.
17. Yhä he
kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat
uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18. He kiusasivat
Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa
tyydyttämiseksi.
19. Ja he puhuivat Jumalaa vastaan
sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20.
Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot
tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia
kansallensa lihaa?"
21. Sentähden Herra, kun hän sen
kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia
vastaan nousi viha,
22. koska he eivät uskoneet Jumalaan
eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23. Hän käski pilviä
korkeudessa ja avasi taivaan ovet;
24. hän satoi heille
ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.
25.
Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä
yllin kyllin.
26. Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi
voimallaan esiin etelätuulen;
27. hän antoi sataa heille
lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28. hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.
29. Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat
himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30. Eivät olleet
he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän
suussaan,
31. kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha:
hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin
nuoret miehet.
32. Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät
syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
78:40.
Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja
murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41. Ja yhä
edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin
Pyhän.
42. He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä
päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43. jona hän
teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44. muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet
vesiojistaan juoda;
45. lähetti heidän sekaansa paarmoja,
jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille
häviötä;
46. antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja
heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47. hävitti rakeilla
heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän
metsäviikunapuunsa;
48. antoi heidän karjansa alttiiksi
rakeille ja heidän laumansa salamoille.
49. Hän lähetti
heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja
ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
50. Hän raivasi
tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta,
vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51. Hän surmasi
kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin
majoista.
52. Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin
lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53. Hän
johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä;
mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54. Ja hän vei
heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea
kätensä oli hankkinut.
55. Hän karkoitti pakanat pois
heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja
antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
78:58. He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät
hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59. Jumala kuuli
sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60. Hän
hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli
pystyttänyt ihmisten keskelle.
78:67. Hän hylkäsi
myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68. vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän
rakastaa.
69. Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien
tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut
ikiajoiksi.
70. Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja
otti hänet lammastarhoista.
71. Hän toi hänet
imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa,
Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
72. Ja Daavid
kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla
kädellä.
80:3. Efraimin, Benjaminin ja Manassen
edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.
80:9.
Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja
istutit sen.
10. Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui
ja täytti maan.
11. Se peitti vuoret varjollansa ja
oksillansa Jumalan setrit.
12. Se levitti köynnöksensä
mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.
13. Miksi
sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki
tienkulkijat sitä repivät?
14. Metsäkarju sitä jyrsii, ja
kedon eläimet sitä syövät.
15. Jumala Sebaot, käänny
takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä
viinipuu
16. ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi
istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
81:8. Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut;
ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin
sinua Meriban veden luona." Sela.
11. Minä olen Herra,
sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi,
niin minä sen täytän.
83:6. Sillä he neuvottelevat
keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
7. Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
8. Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
9. Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena
Lootin lapsilla. Sela.
10. Tee heille, niinkuin teit
Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille
Kiison-joen rannalla.
11. Heidät tuhottiin Eendorissa, he
joutuivat lannaksi maahan.
12. Anna heidän ylhäisillensä
käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille
heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
89:50. Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka
sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?
90:1.
Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän
turvamme polvesta polveen.
95:7. Sillä hän on meidän
Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma,
jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte
hänen äänensä:
8. "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin
Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
9. jossa
teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua,
vaikka olivat nähneet minun tekoni.
10. Neljäkymmentä
vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He
ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää
minun teistäni'.
11. Ja niin minä vihassani vannoin: 'He
eivät pääse minun lepooni'."
99:6. Mooses ja Aaron
hänen pappiensa joukossa ja Samuel niiden joukossa, jotka
avuksi huusivat hänen nimeänsä, he huusivat Herraa, ja hän
vastasi heille.
7. Hän puhui heille pilvenpatsaasta; he
noudattivat hänen todistuksiansa ja käskyjä, jotka hän oli
heille antanut.
103:6. Herra tekee vanhurskauden ja
hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
7. Hän on tehnyt
Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret
tekonsa.
105:5. Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka
hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6. te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin
lapset, te hänen valittunsa.
8. Hän muistaa liittonsa
iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9. liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille
vannomansa valan.
10. Hän vahvisti sen käskyksi
Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11. Hän
sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän
perintöosanne".
12. Heitä oli vähäinen joukko, vain
harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13. Ja he
vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen
kansaan.
14. Hän ei sallinut kenenkään heitä
vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15. "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa
minun profeetoilleni".
105:16. Ja kun hän kutsui
nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17. oli
hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty
orjaksi.
18. Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän
joutui rautoihin,
19. siksi kunnes hänen sanansa kävi
toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20. Niin
kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija
laski hänet irti.
21. Hän pani hänet talonsa herraksi ja
kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22. sitomaan mielensä
mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta
vanhimmille.
23. Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob
muukalaiseksi Haamin maahan.
24. Ja Herra teki kansansa
hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25. Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa,
kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
105:26.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän
oli valinnut.
27. Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän
keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28. Hän
lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet
hänen sanojansa.
29. Hän muutti heidän vetensä vereksi ja
kuoletti heiltä kalat.
30. Heidän maansa vilisi
sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31. Hän
käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32. Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia
heidän maahansa.
33. Ja hän hävitti heidän viini- ja
viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon
joukko;
35. ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa,
söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36. Ja hän surmasi
kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa
ensimmäiset.
37. Sitten hän vei Israelin sieltä
varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen
sukukunnissaan kompastuvaista.
38. Egypti iloitsi heidän
lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
105:39. Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan
yötä.
40. He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset,
ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41. Hän avasi
kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42. Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia,
palvelijaansa.
43. Niin hän vei kansansa pois sen
iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44. Ja hän
antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen
vaivannäöt,
45. että he noudattaisivat hänen käskyjänsä
ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
106:7. Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä
sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi,
vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
8. Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen
voimansa tiettäväksi.
9. Hän nuhteli Kaislamerta, ja se
kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
10. Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät
vihollisen vallasta.
11. Vedet peittivät heidän
ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
12.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen
ylistystään.
106:13. Mutta pian he unhottivat hänen
tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
14. Heissä
syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa
maassa.
15. Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta
lähetti heihin hivuttavan taudin.
16. Ja heissä syttyi
leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää,
vastaan.
17. Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti
Abiramin joukkion.
18. Ja heidän joukkiossaan syttyi
tuli, liekki poltti jumalattomat.
19. He tekivät vasikan
Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
20. he
vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21. He
unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä
suuria tekoja,
22. ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä
tekoja Kaislameren rannalla.
106:23. Silloin hän
aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa,
seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa
tuhoa tuottamasta.
24. He pitivät halpana ihanan maan
eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25. He napisivat
teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
26. Silloin
hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät
erämaassa,
27. kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain
seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
28. He
antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten
jumalien uhreja.
29. He vihoittivat hänet teoillansa, ja
niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30. Mutta
Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus
taukosi.
31. Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi,
polvesta polveen, iankaikkisesti.
32. He vihoittivat
hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän
tähtensä.
33. Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä
vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
106:34. He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli
käskenyt heidän hävittää,
35. vaan pitivät yhteyttä
pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
36. He
palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille
paula.
37. Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä
riivaajille.
38. He vuodattivat viatonta verta, poikiensa
ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille,
ja maa saastui veriveloista.
39. Näin he saastuttivat
itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
40.
Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän
kyllästyi perintöosaansa.
41. Ja hän jätti heidät
pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
42. Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi
painua niiden käden alle.
43. Monet kerrat hän pelasti
heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja
sortuivat pahain tekojensa tähden.
44. Mutta hän katsoi
heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän
valitushuutonsa.
45. Ja hän muisti heidän hyväkseen
liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
46.
Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat
vieneet heidät vankeuteen.
47. Pelasta meidät, Herra,
meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me
kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi,
että me sinua ylistämme.
114:1. Kun Israel lähti
Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,
2.
silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen
valtakunnaksensa.
3. Sen näki meri ja pakeni, Jordan
kääntyi takaisin.
4. Vuoret hyppivät niinkuin oinaat,
kukkulat niinkuin lammasten karitsat.
5. Mikä sinun on,
meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin?
6. Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin
lammasten karitsat?
7. Vapise, maa, Herran kasvojen
edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä,
8. joka muuttaa
kallion vesilammikoksi, kovan kiven vesilähteeksi.
115:10. Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan -- hän on heidän
apunsa ja kilpensä.
132:11. Herra on vannonut
Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun
ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
135:8. hän, joka surmasi Egyptin esikoiset, niin
ihmisten kuin eläinten;
9. hän, joka lähetti tunnusteot
ja ihmeet sinun keskellesi, Egypti, faraota ja kaikkia hänen
palvelijoitansa vastaan;
10. hän, joka kukisti suuret
kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille,
11.
Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin
kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille
12. ja
antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa
Israelille.
136:10. häntä, joka löi Egyptiä surmaten
sen esikoiset, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
11. ja vei Israelin pois heidän keskeltänsä, sillä hänen
armonsa pysyy iankaikkisesti,
12. väkevällä kädellä ja
ojennetulla käsivarrella, sillä hänen armonsa pysyy
iankaikkisesti;
13. häntä, joka jakoi Kaislameren kahtia,
sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
14. ja kuljetti
Israelin sen keskitse, sillä hänen armonsa pysyy
iankaikkisesti,
15. ja syöksi faraon sotajoukkoineen
Kaislamereen, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;
16. häntä, joka johdatti kansaansa erämaassa, sillä hänen
armonsa pysyy iankaikkisesti;
17. häntä, joka voitti
suuret kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
18. ja surmasi mahtavat kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy
iankaikkisesti,
19. Siihonin, amorilaisten kuninkaan,
sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
20. ja Oogin,
Baasanin kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy
iankaikkisesti,
21. ja antoi heidän maansa perintöosaksi,
sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,
22.
perintöosaksi palvelijallensa Israelille, sillä hänen
armonsa pysyy iankaikkisesti;
Saarn 1:1.
Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana
Jerusalemissa.
12. Minä, saarnaaja, olin Israelin
kuningas Jerusalemissa.
16. Minä puhuin sydämessäni näin:
Minä olen hankkinut suuren viisauden ja sitä yhä lisännyt,
jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa
hallinneet, ja paljon on sydämeni nähnyt viisautta ja
tietoa.
Kork. V. 3:9. Kuningas Salomo teetti
itsellensä kantotuolin Libanonin puista.
10. Sen patsaat
hän teetti hopeasta, sen selustan kullasta, sen istuimen
purppurasta; sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien
rakkaus.
11. Tulkaa ulos, Siionin tyttäret, ja katsokaa
kuningas Salomoa, katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä
hänet kruunasi hänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä
ilonpäivänä.
Jes 1:1. Jesajan, Aamoksen pojan,
näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian,
Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä.
1:8. Jäljellä on tytär Siion yksinänsä niinkuin maja
viinitarhassa, niinkuin lehvämaja kurkkumaassa, niinkuin
saarrettu kaupunki.
9. Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt
meistä jäännöstä, olisi meidän käynyt pian kuin Sodoman,
olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi.
6:1. Kuningas
Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja
ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät
temppelin.
7:1. Aahaan, Jootamin pojan, Ussian
pojanpojan, Juudan kuninkaan, aikana lähtivät Resin, Aramin
kuningas, ja Pekah, Remaljan poika, Israelin kuningas,
sotimaan Jerusalemia vastaan, mutta he eivät voineet
valloittaa sitä.
2. Ja kun Daavidin huoneelle
ilmoitettiin sanoma: "Aram on leiriytynyt Efraimiin", niin
kuninkaan ja hänen kansansa sydän vapisi, niinkuin metsän
puut vapisevat tuulessa.
3. Silloin Herra sanoi
Jesajalle: "Mene Aahasta vastaan, sinä ja sinun poikasi
Sear-Jaasub, Ylälammikon vesijohdon päähän, Vanuttajankedon
tielle,
9:20. Manasse Efraimia ja Efraim Manassea,
molemmat yhdessä käyvät Juudan kimppuun. Kaikesta tästä ei
hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä
ojennettu.
10:25. Sillä lyhyt hetki vielä, niin
suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään
heidät."
26. Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä
vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin
kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja
hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan.
27.
Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa sinun hartioiltasi ja
hänen ikeensä sinun niskaltasi, sillä ies särkyy lihavuuden
pakosta.
29. he kulkevat solatien poikki: "Geba on
yöpaikkamme". Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.
13:17. Katso, minä herätän heitä vastaan meedialaiset, jotka
eivät hopeasta huoli eivätkä kullasta välitä.
18. Heidän
jousensa kaatavat nuoret miehet; he eivät armahda kohdun
hedelmää eivätkä lapsia sääli.
19. Ja Baabelin,
valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja
loiston, käy niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala
hävitti.
36:1. Kuningas Hiskian neljäntenätoista
hallitusvuotena hyökkäsi Sanherib, Assurin kuningas,
kaikkien Juudan varustettujen kaupunkien kimppuun ja
valloitti ne.
2. Ja Assurin kuningas lähetti Laakiista
Rabsaken suuren sotajoukon kanssa kuningas Hiskiaa vastaan
Jerusalemiin, ja hän pysähtyi Ylälammikon vesijohdolle, joka
on Vanuttajankedon tien varrella.
43:16. Näin sanoo
Herra, joka teki tien mereen ja polun valtaviin vesiin,
17. joka vei sotaan vaunut ja hevoset, sotaväen ja sankarit
kaikki; he vaipuivat eivätkä nousseet, he raukenivat,
sammuivat niinkuin lampunsydän:
48:21. Eivät he janoa
kärsineet, kun hän heitä kuljetti erämaitten halki; hän
vuodatti heille vettä kalliosta, hän halkaisi kallion, ja
vettä virtasi.
51:1. Kuulkaa minua, te jotka
vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa
kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta
olette kaivetut.
2. Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja
Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun
minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin
hänet.
3. Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki
sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen
arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo,
kiitos ja ylistysvirren ääni.
51:10. Etkö sinä ole
se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit
meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?
52:4.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minun kansani meni ensin alas
Egyptiin asumaan siellä muukalaisena, ja sitten Assur sorti
sitä ilman syytä.
54:9. Sillä tämä on minulle,
niinkuin olivat Nooan vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät
Nooan vedet enää tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten
enää vihastu sinuun enkä sinua nuhtele.
63:11.
Silloin hänen kansansa muisti muinaisia päiviä, muisti
Moosesta: Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät
ynnä hänen laumansa paimenen? Missä on hän, joka pani tämän
sydämeen Pyhän Henkensä;
12. hän, joka antoi kunniansa
käsivarren kulkea Mooseksen oikealla puolella, joka halkaisi
vedet heidän edestänsä tehdäkseen itsellensä iankaikkisen
nimen;
13. hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin
hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet?
Jer
1:1. Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Tämä oli Anatotissa,
Benjaminin maassa, asuvia pappeja.
2. Hänelle tuli Herran
sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän
kolmantenatoista hallitusvuotena,
3. ja tuli vielä Juudan
kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, päivinä ja aina Juudan
kuninkaan Sidkian, Joosian pojan, yhdennentoista vuoden
loppumiseen asti, jolloin Jerusalemin asukkaat viidentenä
kuukautena vietiin pakkosiirtolaisuuteen.
2:5. Näin
sanoo Herra: Mitä vääryyttä teidän isänne minusta löysivät,
koska he erkanivat kauas minusta ja lähtivät seuraamaan
turhia jumalia ja turhanpäiväisiksi tulivat.
6. He eivät
kysyneet: 'Missä on Herra, joka toi meidät pois Egyptin
maasta, joka johdatti meitä erämaassa, arojen ja kuilujen
maassa, kuivuuden ja synkeyden maassa, maassa, jossa ei
kukaan kulje eikä yksikään ihminen asu?'
7. Minä toin
teidät hedelmätarhojen maahan syömään sen hedelmää ja
hyvyyttä, mutta sinne tultuanne te saastutitte minun maani
ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.
7:4.
Älkää luottako valheen sanoihin, kun sanotaan: 'Tämä on
Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli!'
12.
Menkääpä minun asuinpaikkaani, joka oli Siilossa, jossa minä
ensin annoin nimeni asua, ja katsokaa, mitä minä olen sille
tehnyt kansani Israelin pahuuden tähden!
7:25. Siitä
päivästä, jona teidän isänne lähtivät Egyptin maasta, aina
tähän päivään asti olen minä lähettänyt teidän tykönne
kaikki palvelijani, profeetat -- lähettänyt varhaisesta
alkaen, päivä päivältä.
26. Mutta kukaan ei kuullut
minua, ei kallistanut korvaansa, vaan he olivat niskureita,
tekivät enemmän pahaa kuin heidän isänsä.
11:1. Sana,
joka tuli Herralta Jeremialle ja kuului näin:
2. "Kuulkaa
tämän liiton sanat ja puhukaa ne Juudan miehille ja
Jerusalemin asukkaille;
3. sano heille: Näin sanoo Herra,
Israelin Jumala: Kirottu olkoon se mies, joka ei kuule tämän
liiton sanoja,
4. jonka minä sääsin teidän isillenne
silloin, kun minä vein heidät pois Egyptin maasta,
rautapätsistä, ja sanoin: Kuulkaa minun ääntäni ja tehkää
aivan niin, kuin minä käsken teidän tehdä, niin te olette
minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne
5. ja pidän
valan, jonka olen vannonut teidän isillenne luvaten antaa
heille maan, joka vuotaa maitoa ja mettä, niinkuin se teillä
tänäkin päivänä on." Ja minä vastasin ja sanoin: "Amen,
Herra!"
15:1. Ja Herra sanoi minulle: "Vaikka Mooses
ja Samuel seisoisivat minun edessäni, ei minun sieluni
taipuisi tämän kansan puoleen. Aja heidät pois minun
kasvojeni edestä, he menkööt!
2. Ja jos he kysyvät
sinulta: 'Minne meidän on mentävä?' niin vastaa heille: Näin
sanoo Herra: Joka ruton oma, se ruttoon, joka miekan, se
miekkaan, joka nälän, se nälkään, joka vankeuden, se
vankeuteen!
3. Ja minä asetan heille neljänkaltaiset
käskijät, sanoo Herra: miekan surmaamaan, koirat raahaamaan,
taivaan linnut ja maan eläimet syömään ja hävittämään.
4.
Minä panen heidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan
päällä Manassen, Hiskian pojan, Juudan kuninkaan, tähden,
kaiken tähden, mitä hän teki Jerusalemissa.
23:14.
Mutta Jerusalemin profeetoissa minä olen nähnyt
kauhistuksia: aviorikosta ja valheessa vaeltamista; he
vahvistavat pahantekijäin käsiä, niin ettei kukaan käänny
pois pahuudestansa. He ovat minun edessäni kaikki kuin
Sodoma, ja kaupungin asukkaat kuin Gomorra.
25:1.
Sana, joka tuli Jeremialle, sana koko Juudan kansaa vastaan,
Joojakimin, Joosian pojan, Juudan kuninkaan, neljäntenä
vuotena, se on Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan,
ensimmäisenä vuotena --
2. sana, jonka profeetta Jeremia
lausui koko Juudan kansaa ja kaikkia Jerusalemin asukkaita
vastaan sanoen:
3. Joosian, Aamonin pojan, Juudan
kuninkaan, kolmannestatoista vuodesta alkaen tähän päivään
saakka -- kaksikymmentä kolme vuotta -- on Herran sana
tullut minulle, ja minä olen teille puhunut varhaisesta
alkaen, mutta te ette ole kuulleet.
26:4. Ja sano
heille: Näin sanoo Herra: Jollette kuule minua ja vaella
minun lakini mukaan, jonka minä olen teille antanut,
5.
ettekä kuule palvelijaini, profeettain, sanoja, niiden,
jotka minä olen lähettänyt teidän tykönne, varhaisesta
alkaen, vaikka ette ole kuulleet heitä,
6. niin minä teen
tälle temppelille niinkuin Siilolle, ja minä teen tämän
kaupungin kiroussanaksi kaikille maan kansoille."
26:17. Ja muutamat maan vanhimmista nousivat ja sanoivat
kaikelle kansan joukolle näin:
18. "Miika,
mooresetilainen, ennusti Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä
ja sanoi kaikelle Juudan kansalle näin: Näin sanoo Herra
Sebaot: 'Siion kynnetään pelloksi, ja Jerusalem tulee
kiviraunioksi ja temppelivuori metsäkukkulaksi'.
19.
Surmasivatko hänet silloin Hiskia, Juudan kuningas, ja koko
Juuda? Eikö hän peljännyt Herraa ja lepyttänyt häntä, niin
että Herra katui sitä onnettomuutta, jolla hän oli heitä
uhannut? Mutta mekö tuottaisimme suuren onnettomuuden
itsellemme?"
32:20. sinä, joka teit tunnustekoja ja
ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän
päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa,
ja joka olet tehnyt itsellesi nimen, senkaltaisen kuin se
tänäkin päivänä on.
21. Sinä veit kansasi Israelin pois
Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä, väkevällä kädellä
ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljätyksellä,
22.
ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä
vannotulla valalla olit luvannut antaa heille, maan, joka
vuotaa maitoa ja mettä.
23. Mutta kun he olivat tulleet
ja ottaneet sen omaksensa, eivät he kuulleet sinun ääntäsi
eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan; he eivät tehneet
mitään siitä, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Silloin
sinä annoit kaiken tämän onnettomuuden kohdata heitä.
24.
Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti,
niin että se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän
ja ruton pakosta kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä
vastaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso,
sinä näet sen.
41:9. Ja kaivo, johon Ismael heitti
kaikkien niiden miesten ruumiit, jotka hän oli lyönyt
kuoliaaksi, samoin kuin Gedaljan, oli se, jonka kuningas
Aasa oli teettänyt Baesan, Israelin kuninkaan, hyökkäyksen
varalta; sen täytti nyt Ismael, Netanjan poika, murhatuilla.
49:17. Ja Edom tulee kauhistukseksi; jokainen, joka
ohitse kulkee, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.
18. Niinkuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra ja niiden
naapurit hävitettiin, sanoo Herra, niin ei sielläkään ole
kenkään asuva, ei yksikään ihmislapsi oleskeleva.
50:40. Niinkuin oli silloin, kun Jumala hävitti Sodoman ja
Gomorran ja niiden naapurit, sanoo Herra, niin ei sielläkään
ole kenkään asuva, ei yksikään ihmislapsi oleskeleva.
51:58. Näin sanoo Herra Sebaot: Baabelin leveä muuri
hajotetaan maahan, ja sen korkeat portit poltetaan tulella.
Niin tekevät kansat työtä tyhjän tähden, kansakunnat tulen
hyväksi, ja vaivaavat itsensä väsyksiin."
52:13. Hän
poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki
Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti
tulella.
19. Samoin otti henkivartijain päällikkö vadit,
hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot,
jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.
20. Molempien
pylväiden, meren ja niiden kahdentoista vaskiraavaan, jotka
olivat telineiden alla -- kaikkien niiden esineiden, jotka
Salomo oli teettänyt Herran temppeliin -- niiden vaski ei
ollut punnittavissa.
Val 1:3. Juuda on
siirtynyt maastansa kurjuutta ja työn kovuutta pakoon. Se
istuu pakanakansain seassa eikä lepoa löydä. Kaikki sen
vainoojat saavuttivat sen, kun se oli ahdistuksien keskellä.
7. Jerusalem muistelee kurjuutensa päivinä ja
kodittomuudessaan kaikkea kallisarvoista, mitä sillä oli
muinaisista päivistä asti. Kun sen kansa sortui vihollisen
käsiin eikä sillä ollut auttajaa, katsoivat viholliset sitä
ja nauroivat sen turmiota.
8. Jerusalem on raskaasti
syntiä tehnyt, sentähden se on saastaksi tullut. Kaikki,
jotka sitä kunnioittivat, halveksivat sitä nyt, kun ovat
nähneet sen alastomuuden. Itsekin se huokaa ja kääntyy
poispäin.
9. Sen tahrat ovat sen liepeissä. Se ei
ajatellut, mikä sille tuleva oli, ja niin se sortui
hämmästyttävästi. Ei ole sillä lohduttajaa. Katso, Herra,
minun kurjuuttani, sillä vihamies ylvästelee.
10.
Vihollinen levitti kätensä kaikkia sen kalleuksia kohti.
Niin, sen täytyi nähdä, kuinka pakanat tunkeutuivat sen
pyhäkköön, ne, jotka sinä olit kieltänyt tulemasta sinun
seurakuntaasi.
4:6. Tyttären, minun kansani,
syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin
yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.
Hes 14:12.
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
13. "Ihmislapsi! Jos
maa tekisi syntiä minua vastaan olemalla uskoton ja minä
ojentaisin sitä vastaan käteni ja murtaisin siltä leivän
tuen ja lähettäisin siihen nälän ja hävittäisin siitä
ihmiset ja eläimet,
14. ja sen keskellä olisivat nämä
kolme miestä: Nooa, Daniel ja Job, niin oman henkensä he
vanhurskaudellaan pelastaisivat; sanoo Herra, Herra.
16:48. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: ei
totisesti sisaresi Sodoma tyttärineen tehnyt sitä, mitä sinä
tyttärinesi olet tehnyt.
49. Katso, tämä oli sisaresi
Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton
lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää
hän ei kädestä ottanut.
50. He korskeilivat ja tekivät
kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin
heidät pois.
20:5. ja sano heille: Näin sanoo Herra,
Herra: Sinä päivänä, jona minä Israelin valitsin, minä kättä
kohottaen lupasin Jaakobin heimon jälkeläisille, minä tein
itseni heille tunnetuksi Egyptin maassa ja kättä kohottaen
lupasin heille sanoen: 'Minä olen Herra, teidän Jumalanne'.
6. Sinä päivänä minä kättä kohottaen lupasin heille, että
vien heidät pois Egyptin maasta siihen maahan, jonka olin
heille katsonut ja joka vuotaa maitoa ja mettä -- se on
kaunistus kaikkien maitten joukossa. --
9. Mutta minä
tein, minkä tein, oman nimeni tähden, ettei se tulisi
häväistyksi pakanain silmissä, joitten keskellä he olivat ja
joitten silmäin edessä minä olin tehnyt itseni heille
tunnetuksi viemällä heidät pois Egyptin maasta.
10. Ja
kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät
erämaahan,
11. niin minä annoin heille käskyni ja tein
heille tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on
niistä elävä.
12. Myöskin sapattini minä annoin heille,
olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he
tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän
heidät.
13. Mutta Israelin heimo niskoitteli minua
vastaan erämaassa: he eivät vaeltaneet minun käskyjeni
mukaan, ylenkatsoivat minun oikeuteni, jotka ihmisen on
pidettävä, että hän niistä eläisi, ja minun sapattini he
kovin rikkoivat. Niin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni
heidän ylitsensä erämaassa ja lopettaa heidät.
14. Mutta
minä tein, minkä tein, oman nimeni tähden, ettei se tulisi
häväistyksi pakanain silmissä, joitten silmäin edessä minä
olin vienyt heidät pois.
15. Kuitenkin minä kättä
kohottaen vannoin heille erämaassa, etten heitä tuo siihen
maahan, jonka olin antanut heille, joka vuotaa maitoa ja
mettä -- se on kaunistus kaikkien maitten joukossa --
16.
koska he pitivät minun oikeuteni halpoina, eivät vaeltaneet
minun käskyjeni mukaan, vaan rikkoivat minun sapattini;
sillä heidän sydämensä vaelsi heidän kivijumalainsa
jäljessä.
23:19. Mutta hän yhä enensi haureuttaan,
kun muisti nuoruutensa päivät, jolloin oli haureutta
harjoittanut Egyptin maassa.
24:21. Näin sanoo Herra,
Herra: Katso, minä häpäisen pyhäkköni, joka on teidän
varustuksenne ja ylpeytenne, teidän silmienne ihastus ja
sielujenne ikävä; ja teidän poikanne ja tyttärenne, jotka
teidän on ollut jätettävä, kaatuvat miekkaan.
25:3.
ja sano ammonilaisille: Kuulkaa Herran, Herran sana: Näin
sanoo Herra, Herra: Koska sinä sanoit: 'Kas niin!' minun
pyhäköstäni, kun se häväistiin, ja Israelin maasta, kun se
hävitettiin, ja Juudan heimosta, kun he menivät
pakkosiirtolaisuuteen,
28:3. ja katso, viisaampi sinä
oletkin kuin Daniel, ei mikään salaisuus ole sinulta
pimitetty;
31:8. Eivät olleet setrit sen vertaiset
Jumalan puutarhassa, eivät kypressit sen oksien veroiset,
eivät plataanit niinkuin sen haarat. Ei yksikään puu Jumalan
puutarhassa ollut sen veroinen kauneudessa.
9. Minä tein
sen niin kauniiksi oksarunsaudessaan, että kaikki Eedenin
puut Jumalan puutarhassa sitä kadehtivat.
18. Oliko
yhtään Eedenin puista sinun vertaistasi kunniassa ja
suuruudessa? Mutta sinut on Eedenin puitten kanssa syösty
alas maan syvyyteen; ympärileikkaamattomien keskellä sinä
makaat miekallakaadettujen parissa. Näin käy faraon ja koko
hänen meluavan joukkonsa, sanoo Herra, Herra."
33:21.
Kahdentenatoista meidän pakkosiirtolaisuutemme vuotena,
kymmenennessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä tuli
minun luokseni pakolainen Jerusalemista ja sanoi: "Kaupunki
on valloitettu".
33:24. "Ihmislapsi, ne, jotka asuvat
noilla raunioilla Israelin maassa, sanovat näin: 'Aabraham
oli vain yksi, ja hän peri maan; meitä on paljon, meille on
maa perinnöksi annettu'.
Dan 1:1. Joojakimin,
Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli
Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja
piiritti sitä.
2. Ja Herra antoi hänen käsiinsä
Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan huoneen
astioita, ja hän vei ne Sinearin maahan, jumalansa
huoneeseen. Ja hän vei astiat jumalansa aarrekammioon.
5:1. Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle
ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.
2. Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne
kulta- ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli
ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen
ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat
niistä.
3. Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli
otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja
niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen
puolisonsa ja sivuvaimonsa.
13. Silloin Daniel tuotiin
kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille:
"Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia
pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut
Juudasta?
5:28. Peres: sinun valtakuntasi on
pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."
29. Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava
purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja
julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta
valtamiehestä.
30. Samana yönä tapettiin Belsassar,
kaldealaisten kuningas,
31. ja Daarejaves, meedialainen,
sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen
kahden vuoden ikäinen.
8:1. Kuningas Belsassarin
kolmantena hallitusvuotena näin minä, Daniel, näyn,
senjälkeen kuin minulla jo ennen oli ollut näky.
2. Kun
minä näyssä katselin, havaitsin minä olevani Suusanin
linnassa, Eelamin maakunnassa; ja kun minä näyssä katselin,
olin minä Uulai-joen rannalla.
3. Minä nostin silmäni ja
katsoin. Ja katso, oinas seisoi päin jokea, ja sillä oli
kaksi sarvea; ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista
korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin.
4. Minä
näin oinaan puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin,
eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut
pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi; ja se tuli
suureksi.
5. Sitten minä tarkkasin, ja katso: tuli kauris
päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata
koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi.
6. Ja se tuli aivan sen kaksisarvisen oinaan luokse, jonka
minä olin nähnyt seisovan päin jokea, ja karkasi sen
kimppuun vihansa väessä.
7. Ja minä näin sen käyvän
kiinni oinaaseen ja kiukuissaan puskevan oinasta ja
murskaavan sen molemmat sarvet. Eikä oinaalla ollut voimaa
kestää sen edessä, vaan kauris heitti sen maahan ja tallasi
sitä; eikä ollut ketään, joka olisi voinut pelastaa oinaan
sen vallasta.
8. Ja kauris tuli ylen suureksi; mutta kun
se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle
kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.
8:19. Sitten hän sanoi: "Katso, minä ilmoitan sinulle,
mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana; sillä lopun aikaa
tämä tarkoittaa.
20. Kaksisarvinen oinas, jonka sinä
näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat.
21. Ja kauris on
Jaavanin kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä
otsaa, on ensimmäinen kuningas.
22. Ja että se särkyi ja
neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee
siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän.
9:1. Daarejaveksen, Ahasveroksen pojan, ensimmäisenä
hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli
tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi --
2. hänen
ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista
huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut
profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina
seitsemänkymmentä vuotta.
9:11. Vaan koko Israel
rikkoi sinun lakisi ja poikkesi pois eikä kuullut sinun
ääntäsi, ja niin vuodatettiin meidän päällemme se kirous ja
vala, joka on kirjoitettu Mooseksen, Jumalan palvelijan,
laissa; sillä me olimme tehneet syntiä häntä vastaan.
12.
Ja hän toteutti sanansa, jonka hän on puhunut meitä ja
meidän tuomareitamme vastaan, jotka meitä tuomitsivat, ja
antoi meidän päällemme tulla niin suuren onnettomuuden,
ettei senkaltaista ole tapahtunut koko taivaan alla, kuin
Jerusalemissa tapahtui.
13. Niinkuin on kirjoitettu
Mooseksen laissa, niin tuli kaikki tämä onnettomuus meidän
päällemme. Mutta me emme koettaneet lepyttää Herraa, meidän
Jumalaamme, niin että olisimme kääntyneet pois synneistämme
ja ottaneet vaarin sinun totuudestasi.
14. Sentähden
Herra valvoi ja antoi tämän onnettomuuden tulla meidän
päällemme; sillä Herra, meidän Jumalamme, on vanhurskas
kaikissa töissänsä, jotka hän tekee, mutta me emme ole
kuulleet hänen ääntänsä.
15. Ja nyt, Herra, meidän
Jumalamme, joka toit kansasi pois Egyptin maasta väkevällä
kädellä ja teit itsellesi nimen, niinkuin se vielä tänä
päivänä on: me olemme syntiä tehneet ja olleet jumalattomat.
11:2. Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso,
vielä nousee kolme kuningasta Persiassa, ja neljäs rikastuu
kaikkia muita rikkaammaksi. Ja kun hän on vahvistunut
rikkaudessaan, panee hän kaiken liikkeelle Jaavanin
valtakuntaa vastaan.
3. Sitten nousee sankarikuningas;
hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo.
4.
Mutta juuri kun hän on noussut, hajoaa hänen valtakuntansa
ja jakautuu neljään taivaan tuuleen. Se ei joudu hänen
jälkeläisilleen eikä ole niin mahtava kuin hänen
hallitessaan. Sillä hänen valtakuntansa kukistuu ja joutuu
muille, ei heille.
Hoos 1:1. Herran sana, joka
tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian,
Jootamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan
Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä.
2:15. Minä annan
hänelle sieltä alkaen hänen viinimäkensä ynnä Aakorin
laakson toivon oveksi, ja hän on oleva siellä kuuliainen
niinkuin nuoruutensa päivinä, niinkuin sinä päivänä, jona
hän Egyptin maasta läksi.
12:3. Mutta Herralla on
oikeudenkäynti Juudan kanssa, ja hän tahtoo rangaista
Jaakobia sen teitten mukaan, hän on kostava sille sen
tekojen mukaan.
4. Äidin kohdussa tämä petti veljensä, ja
miehuutensa voimassa hän taisteli Jumalan kanssa.
5. Hän
taisteli enkelin kanssa ja voitti, hän itki ja rukoili tätä.
Beetelissä tämä löysi hänet ja puhui siellä meidän
kanssamme.
12:13. Jaakob pakeni Aramin kedoille, ja
Israel palveli naisen tähden, naisen tähden hän paimensi.
14. Mutta profeetan kautta vei Herra Israelin Egyptistä
pois, ja profeetta sitä paimensi.
13:4. Mutta minä
olen Herra, sinun Jumalasi, hamasta Egyptin maasta lähtien;
muuta Jumalaa sinä et tunne kuin minut, eikä ole muuta
auttajaa kuin minä.
Joel 2:3. Sen edellä käy
kuluttava tuli, sen jäljissä polttava liekki. Niinkuin
Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio
erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut.
Aam 1:1. Aamoksen sanat, hänen, jolla oli
lammaslaumoja Tekoassa; mitä hän näyssä näki Israelista
Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä ja Jerobeamin, Jooaan
pojan, Israelin kuninkaan, päivinä, kaksi vuotta ennen
maanjäristystä.
2:9. Ja kuitenkin minä hävitin heidän
edestänsä amorilaiset, jotka olivat korkeakasvuiset kuin
setrit ja vahvat kuin tammet, ja minä hävitin niiden
hedelmän ylhäältä ja niiden juuret alhaalta.
10. Ja minä
johdatin teidät Egyptin maasta ja kuljetin teitä erämaassa
neljäkymmentä vuotta, että saisitte ottaa omaksenne
amorilaisten maan.
3:1. Kuulkaa tämä sana, jonka
Herra on puhunut teitä vastaan, te israelilaiset, koko sitä
sukukuntaa vastaan, jonka minä olen johdattanut Egyptin
maasta, sanoen:
2. Ainoastaan teidät minä olen valinnut
kaikista maan sukukunnista; sentähden minä kostan teille
kaikki teidän pahat tekonne.
4:11. Minä panin toimeen
hävityksen teidän seassanne, niinkuin Jumala hävitti Sodoman
ja Gomorran, ja te olitte kuin tulesta temmattu kekäle.
Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
5:25. Toitteko te teurasuhreja ja ruokauhreja minulle
erämaassa neljänäkymmenenä vuotena, te Israelin heimo?
26. Te olette kantaneet kuningastanne Sikkutia ja
Kijjunin-kuvianne, tähtijumalaanne, sitä, jonka te olette
itsellenne tehneet.
7:16. Kuule siis nyt Herran sana:
Sinä sanot: 'Älä ennusta Israelia vastaan, äläkä saarnaa
Iisakin heimoa vastaan'.
17. Sentähden, näin sanoo Herra:
Sinun vaimosi joutuu portoksi kaupungissa, sinun poikasi ja
tyttäresi kaatuvat miekkaan, sinun maasi jaetaan
mittanuoralla, sinä itse kuolet saastaisessa maassa, ja
Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen, pois omasta
maastansa."
9:7. Ettekö te, israelilaiset, ole
minulle niinkuin etiopialaisetkin? sanoo Herra. Enkö minä
johdattanut israelilaisia Egyptin maasta ja filistealaisia
Kaftorista ja aramilaisia Kiiristä?
Ob 1:8.
Totisesti, sinä päivänä, sanoo Herra, minä lopetan viisaat
Edomista ja taidon Eesaun vuorelta.
9. Ja sinun
sankarisi, Teeman, kauhistuvat, niin että viimeinenkin mies
häviää Eesaun vuorelta murhatöitten tähden.
10.
Väkivallan tähden veljeäsi Jaakobia kohtaan peittää sinut
häpeä, ja sinut hävitetään ikiajoiksi.
Miika
1:1. Herran sana, joka tuli mooresetilaiselle Miikalle
Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä;
se, mitä hän näki Samariaa ja Jerusalemia vastaan.
6:4. Minähän olen johdattanut sinut Egyptin maasta,
vapahtanut sinut orjuuden pesästä; ja minä lähetin
Mooseksen, Aaronin ja Mirjamin käymään sinun edelläsi.
5.
Muista, kansani, mitä oli mielessä Baalakilla, Mooabin
kuninkaalla, ja mitä Bileam, Beorin poika, hänelle vastasi,
Sittimistä lähtien Gilgaliin asti, että käsittäisit Herran
vanhurskaat teot." –
6:16. Mutta Omrin ohjeita
noudatetaan ja kaikkia Ahabin suvun tekoja; ja heidän
neuvojensa mukaan te vaellatte, että minä saattaisin sinut
autioksi ja sen asukkaat pilkaksi; ja te saatte kantaa minun
kansani häväistyksen.
7:15. "Niinkuin sinun lähtösi
päivinä Egyptin maasta minä annan hänen nähdä ihmeitä". --
20. Sinä osoitat Jaakobille uskollisuutta, Aabrahamille
armoa, niinkuin olet vannonut meidän isillemme muinaisista
päivistä asti.
Sef 1:1. Herran sana, joka tuli
Sefanjalle, Kuusin pojalle, joka oli Gedaljan poika, joka
Amarjan poika, joka Hiskian poika, Juudan kuninkaan Joosian,
Aamonin pojan, päivinä.
2:8. Minä olen kuullut
Mooabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat
häväisseet minun kansaani ja ylvästelleet sen aluetta
vastaan.
9. Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo
Herra Sebaot, Israelin Jumala, on Mooab tuleva Sodoman
kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaisiksi,
nokkospehkojen maaksi, suolakuopaksi, autioksi
iankaikkisesti. Jääneet minun kansastani ryöstävät heitä, ja
minun kansakuntani jäännökset ottavat heidät
perintöosaksensa.
Hag 1:1. Kuningas
Daarejaveksen toisena vuotena, kuudennessa kuussa, kuukauden
ensimmäisenä päivänä, tuli tämä Herran sana profeetta
Haggain kautta Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille,
Sealtielin pojalle, ja ylimmäiselle papille Joosualle,
Joosadakin pojalle:
2:1. Seitsemännessä kuussa,
kuukauden kahdentenakymmenentenä ensimmäisenä päivänä tuli
profeetta Haggain kautta tämä Herran sana:
2. "Sano
Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille, Sealtielin pojalle,
ja ylimmäiselle papille Joosualle, Joosadakin pojalle, ja
kansan jäännökselle näin:
3. Kuka teidän joukossanne on
jäljelle jäänyt, joka on nähnyt tämän temppelin sen
entisessä kunniassa? Ja miltä näyttää se teistä nyt? Eikö se
ole tyhjän veroinen teidän silmissänne?
4. Mutta nyt ole
luja, Serubbaabel, sanoo Herra, ja ole luja, Joosua,
Joosadakin poika, ylimmäinen pappi, ja ole luja, maan koko
kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä; sillä minä olen teidän
kanssanne, sanoo Herra Sebaot.
5. Sen liiton sana, jonka
minä tein teidän kanssanne, kun te läksitte Egyptistä, ja
minun Henkeni pysyy teidän keskellänne. Älkää peljätkö.
Sak 7:7. Eikö niin: pitäkää ne sanat, jotka Herra
on julistanut entisten profeettain kautta, kun Jerusalem
vielä oli asuttuna ja levossa, ympärillään alaisensa
kaupungit, ja Etelämaa ja Alankomaa olivat asutut?"
14:5. Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä
mäkien välinen laakso on ulottuva Asaliin asti. Te
pakenette, niinkuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan
kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee; kaikki
pyhät sinun kanssasi.
Mal 1:2. Minä olen teitä
rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: "Missä sinä olet
osoittanut rakkautesi meihin?" Eikö Eesau ollut Jaakobin
veli, sanoo Herra, ja Jaakobia minä rakastin,
4:4.
Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä
Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja
oikeuksiksi.
5. Katso, minä lähetän teille profeetta
Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.
6. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen
ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi
ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.
Jättiläiset
1 Ms 6:1. Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan
päällä ja heille syntyi tyttäriä,
2. huomasivat Jumalan
pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen
kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.
3. Silloin Herra
sanoi: "Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä
iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa
sata kaksikymmentä vuotta."
4. Siihen aikaan eli maan
päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat
yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille
lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.
4 Ms 13:28. Ja he kertoivat hänelle sanoen: "Me
menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se
tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen
hedelmät.
29. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on
voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin
suuria; näimmepä siellä Anakin jälkeläisiäkin.
30.
Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset,
jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja
kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."
31. Ja Kaaleb koitti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta
vastaan ja sanoi: "Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme
se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme".
32. Mutta
ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä,
sanoivat: "Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä
se on meitä voimakkaampi".
33. Niin he saattoivat
israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota
olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: "Se maa, jota olemme
kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa;
ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä.
34. Näimmepä siellä jättiläisiäkin, Anakin jättiläisheimon
jälkeläisiä, ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja;
sellaisia me heistäkin olimme."
5 Ms 3:11.
Sillä Baasanin kuningas Oog oli yksin enää jäljellä
viimeisistä refalaisista. Hänen basaltista tehty
ruumisarkkunsa on vieläkin ammonilaisten kaupungissa
Rabbassa; se on yhdeksää kyynärää pitkä ja neljää kyynärää
leveä, mitattuna tavallisella kyynärämitalla.
9:1.
"Kuule, Israel! Sinä menet nyt Jordanin yli laskeaksesi
valtasi alle kansoja, jotka ovat sinua suuremmat ja
väkevämmät, ja suuria, taivaan tasalle varustettuja
kaupunkeja,
2. anakilaisten suuren ja kookkaan kansan,
jonka sinä tunnet ja josta olet kuullut sanottavan: 'Kuka
kestää anakilaisten edessä?'
Joos 11:21.
Siihen aikaan Joosua tuli ja hävitti anakilaiset
vuoristosta, Hebronista, Debiristä ja Anabista, koko Juudan
vuoristosta ja koko Israelin vuoristosta; Joosua vihki
heidät kaupunkeineen tuhon omiksi.
22. Israelilaisten
maahan ei jäänyt anakilaisia; ainoastaan Gassaan, Gatiin ja
Asdodiin niitä jäi.
1 Sam 17:4. Niin
filistealaisten joukoista tuli kaksintaistelija nimeltä
Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan
pituinen.
5. Hänellä oli vaskikypäri päässänsä ja
suomuspanssari yllänsä, ja rintahaarniska, joka painoi
viisituhatta sekeliä, oli vaskea.
6. Ja hänellä oli
säärissään vaskivarukset ja selässään vaskikeihäs.
7.
Hänen peitsensä varsi oli niinkuin kangastukki, ja hänen
peitsensä kärki, joka painoi kuusisataa sekeliä, oli rautaa.
Ja kilvenkantaja kävi hänen edellänsä.
8. Hän astui esiin
ja huusi Israelin taisteluriveille sanoen: "Miksi te
lähditte sotaan ja asetuitte sotarintaan? Minä olen
filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita; valitkaa
joukostanne mies, joka tulee tänne minun luokseni.
2 Sam 21:18. Sen jälkeen oli taas taistelu
filistealaisten kanssa Goobissa: silloin huusalainen
Sibbekai surmasi Safin, joka myös oli Raafan jälkeläisiä.
19. Taas oli taistelu filistealaisia vastaan Goobissa.
Elhanan, Jare-Ooregimin poika, beetlehemiläinen, surmasi
gatilaisen Goljatin, jonka peitsen varsi oli niinkuin
kangastukki.
20. Taas oli taistelu Gatissa. Siellä oli
kookas mies, jolla oli kuusi sormea kummassakin kädessä ja
kuusi varvasta kummassakin jalassa, yhteensä kaksikymmentä
neljä; hänkin polveutui Raafasta.
21. Ja kun hän häpäisi
Israelia, surmasi hänet Joonatan, Daavidin veljen Simean
poika.
22. Nämä neljä polveutuivat gatilaisesta Raafasta;
he kaatuivat Daavidin ja hänen palvelijainsa käden kautta.
1 Aik 11:22. Benaja, Joojadan poika, joka oli
urhoollisen ja suurista teoistaan kuuluisan miehen poika,
oli kotoisin Kabseelista. Hän surmasi ne kaksi mooabilaista
sankaria, ja hän laskeutui alas ja tappoi lumituiskun aikana
leijonan kaivoon.
23. Myöskin surmasi hän egyptiläisen
miehen, sen suurikasvuisen, viittä kyynärää pitkän miehen.
Egyptiläisellä oli kädessä keihäs, joka oli niinkuin
kangastukki, mutta hän meni häntä vastaan ainoastaan sauva
kädessä. Ja hän tempasi keihään egyptiläisen kädestä ja
tappoi hänet hänen omalla keihäällään.
Aam
2:9. Ja kuitenkin minä hävitin heidän edestänsä amorilaiset,
jotka olivat korkeakasvuiset kuin setrit ja vahvat kuin
tammet, ja minä hävitin niiden hedelmän ylhäältä ja niiden
juuret alhaalta.
10. Ja minä johdatin teidät Egyptin
maasta ja kuljetin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta,
että saisitte ottaa omaksenne amorilaisten maan.
Omatunto
Joh 8:7. Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä,
ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on
synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä".
8.
Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.
9. Kun he
tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät
syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä,
vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan
Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
Apt 2:36. Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone,
että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän
Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
37. Kun he tämän
kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille
ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää
tekemän?"
23:1. Niin Paavali loi katseensa neuvostoon
ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä
omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".
24:14. Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä
tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen
isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on
kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,
15. ja pidän sen
toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä
itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.
16.
Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi
loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.
Rm 2:14. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole,
luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka
heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15. ja
osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän
sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän
ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -
16. sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten
salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini
mukaan.
9:1. Minä sanon totuuden Kristuksessa, en
valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä
Hengessä -
2. että minulla on suuri murhe ja ainainen
kipu sydämessäni.
3. Sillä minä soisin itse olevani
kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun
sukulaisiani lihan puolesta,
13:3. Sillä
hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät
hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot
olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja
sinä saat siltä kiitoksen;
4. sillä se on Jumalan
palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin
pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on
Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa
tekee.
5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan
rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.
14:22. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä
sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään
siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee;
23. mutta joka
epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu
uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
1 Kor 8:7. Mutta ei ole kaikilla tätä tietoa,
vaan tottumuksesta epäjumaliin muutamat vielä nytkin syövät
uhrilihaa ikäänkuin epäjumalille uhrattuna, ja heidän
omatuntonsa, joka on heikko, tahraantuu siitä.
8. Mutta
ruoka ei lähennä meitä Jumalaan; jos olemme syömättä, emme
siitä vahingoitu; jos syömme, emme siitä hyödy.
9.
Katsokaa kuitenkin, ettei tämä vapautenne koidu heikoille
loukkaukseksi.
10. Sillä jos joku näkee sinun, jolla on
tieto, aterioivan epäjumalan huoneessa, eikö hänen
omatuntonsa, kun hän on heikko, vahvistu epäjumalille
uhratun syömiseen?
11. Sinun tietosi kautta turmeltuu
silloin tuo heikko, sinun veljesi, jonka tähden Kristus on
kuollut.
12. Mutta kun te näin teette syntiä veljiä
vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan, niin
teette syntiä Kristusta vastaan.
13. Sentähden, jos ruoka
on viettelykseksi veljelleni, en minä ikinä enää syö lihaa,
etten olisi viettelykseksi veljelleni.
10:25. Syökää
kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään
omantunnon tähden,
26. sillä: "Herran on maa ja kaikki,
mitä siinä on".
27. Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä
ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea,
mitä eteenne pannaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden.
28. Mutta jos joku sanoo teille: "Tämä on epäjumalille
uhrattua", niin jättäkää se syömättä hänen tähtensä, joka
sen ilmaisi, ja omantunnon tähden;
29. en tarkoita sinun
omaatuntoasi, vaan tuon toisen; sillä miksi minun vapauteni
joutuisi toisen omantunnon tuomittavaksi?
30. Jos minä
sen kiittäen nautin, miksi minua herjataan siitä, mistä
kiitän?
2 Kor 1:12. Sillä meidän kerskauksemme
on tämä: meidän omantuntomme todistus siitä, että me
maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet
Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa, emme lihallisessa
viisaudessa, vaan Jumalan armossa.
4:1. Sentähden,
kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on
osaksemme tullut, me emme lannistu,
2. vaan olemme
hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella
kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan
julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen
ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
5:11. Kun siis
tiedämme, mitä Herran pelko on, niin me koetamme saada
ihmisiä uskomaan, mutta Jumala kyllä meidät tuntee; ja minä
toivon, että tekin omissatunnoissanne meidät tunnette.
1 Tim 1:5. Mutta käskyn päämäärä on rakkaus, joka
tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja
vilpittömästä uskosta.
6. Muutamat ovat hairahtuneet
niistä pois ja poikenneet turhiin jaarituksiin,
7.
tahtoen olla lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä
puhuvat ja minkä varmaksi väittävät.
1:18. Tämän
käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus,
aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti,
että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun,
19.
säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat
hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet.
3:8.
Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei
kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen
voiton pyytäjiä,
9. vaan sellaisia, jotka pitävät uskon
salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.
4:1. Mutta
Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat
uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien
oppeja
2. valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta,
joiden omatunto on poltinraudalla merkitty
2 Tim
1:3. Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti
palvelen puhtaalla omallatunnolla - samoinkuin minä
lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin,
Tit 1:15. Kaikki on puhdasta puhtaille; mutta
saastaisille ja uskottomille ei mikään ole puhdasta, vaan
heidän sekä mielensä että omatuntonsa on saastainen.
16.
He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he hänet
kieltävät, sillä he ovat inhottavia ja tottelemattomia ja
kaikkiin hyviin tekoihin kelvottomia.
Hebr
9:9. Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen
mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene
tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka
jumalanpalvelusta toimittaa,
10. vaan jotka, niinkuin
ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan
sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan
asti.
9:14. kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri,
hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä
viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme
kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!
10:21.
ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",
22. niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon
varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta
omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
13:18. Rukoilkaa meidän edestämme; sillä me tiedämme, että
meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin
vaeltaa.
1 Piet 2:18. Palvelijat, olkaa
kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan
hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.
19. Sillä se on
armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää
vaivoja, syyttömästi kärsien.
3:15. vaan pyhittäkää
Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan
jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka
teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
16. pitäen
hyvän omantunnon, että ne, jotka parjaavat teidän hyvää
vaellustanne Kristuksessa, joutuisivat häpeään siinä, mistä
he teitä panettelevat.
17. Sillä parempi on hyvää tehden
kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.
3:21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin
pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista,
vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen
Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
1 Joh 3:19.
Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme
hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä,
20. että jos
sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän
sydämemme ja tietää kaikki.
21. Rakkaani, jos sydämemme
ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan,
1 Sam 24:5. Niin Daavidin miehet sanoivat hänelle:
"Katso, tämä on se päivä, josta Herra on sanonut sinulle:
'Minä annan vihamiehesi sinun käsiisi, tehdäksesi hänelle,
mitä hyväksi näet'". Ja Daavid nousi ja leikkasi salaa
kappaleen Saulin viitan liepeestä.
6. Mutta sen jälkeen
Daavidin omatunto soimasi häntä siitä, että hän oli
leikannut Saulin viitan lievettä.
7. Ja hän sanoi
miehillensä: "Pois se! Herra varjelkoon minua tekemästä sitä
herralleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni
häneen; sillä hän on Herran voideltu".
2 Sam
24:9. Ja Jooab ilmoitti kuninkaalle kansan lasketun
lukumäärän: Israelissa oli kahdeksansataa tuhatta
sotakuntoista miekkamiestä, ja Juudassa oli viisisataa
tuhatta miestä.
10. Mutta Daavidin omatunto soimasi
häntä, sittenkuin hän oli laskenut kansan, ja Daavid sanoi
Herralle: "Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän;
mutta anna nyt, Herra, anteeksi palvelijasi rikos, sillä
minä olen menetellyt ylen tyhmästi".
1 Kun
8:38. ja jos silloin joku ihminen, kuka hyvänsä, tai koko
sinun kansasi Israel rukoilee ja anoo armoa, kun he kukin
tuntevat omantunnon vaivoja ja ojentavat kätensä tähän
temppeliin päin,
39. niin kuule silloin taivaasta,
asuinpaikastasi, ja anna anteeksi ja tee niin, että annat
jokaiselle aivan hänen tekojensa mukaan, koska sinä tunnet
hänen sydämensä -- sillä sinä yksin tunnet kaikkien
ihmislasten sydämet –
Job 27:5. Pois se! En
myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni
heitän, en luovu hurskaudestani.
6. Minä pidän kiinni
vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä
omatuntoni ei minua soimaa.
Paavalin kirjeet
Rm 15:15. Kuitenkin olen paikka paikoin jotenkin
rohkeasti teille kirjoittanut, uudestaan muistuttaakseni
teille näitä asioita, sen armon kautta, jonka Jumala on
minulle antanut
16:21. Teitä tervehtivät Timoteus,
minun työtoverini, ja heimolaiseni Lukius, Jaason ja
Soosipater.
22. Minä Tertius, joka olen kirjoittanut
tämän kirjeen, sanon teille tervehdyksen Herrassa.
1 Kor 4:14. En kirjoita tätä häväistäkseni teitä,
vaan niinkuin rakkaita lapsiani neuvoen.
15. Sillä vaikka
teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin
ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät
synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
5:9. Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette
seurustelisi huorintekijäin kanssa;
16:20. Kaikki
veljet lähettävät teille tervehdyksen. Tervehtikää toisianne
pyhällä suunannolla.
21. Tervehdys minulta, Paavalilta,
omakätisesti.
2 Kor 1:13. Sillä eihän siinä,
mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on
luettavana ja minkä te myös ymmärrätte; ja minä toivon
teidän loppuun asti ymmärtävän
2:3. Ja juuri sen minä
kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta
niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on
teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien
teidän ilonne.
4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja
hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä
varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että
tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on
teihin.
9. sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että
saisin nähdä, kuinka te kestätte koetuksen, oletteko
kaikessa kuuliaiset.
7:8. Sillä vaikka murehutinkin
teitä kirjeelläni, en sitä kadu, ja jos kaduinkin, niin minä
- kun näen, että tuo kirje on, vaikkapa vain vähäksi aikaa,
murehuttanut teitä –
7:12. Vaikka minä siis
kirjoitinkin teille, en kirjoittanut vääryyttä tehneen enkä
vääryyttä kärsineen vuoksi, vaan sentähden, että teidän
intonne meidän hyväksemme tulisi julki teidän keskuudessanne
Jumalan edessä.
10:9. Tämän minä sanon, ettei
näyttäisi siltä, kuin peloittelisin teitä kirjeilläni.
10. Sillä hänen kirjeensä ovat, sanotaan, kyllä mahtavat ja
pontevat, mutta ruumiillisesti läsnäollessaan hän on heikko,
eikä hänen puheensa ole minkään arvoista.
11. Joka niin
sanoo, ajatelkoon, että samaa, mitä me poissaolevina olemme
kirjeissämme sanoissa, samaa me myös olemme läsnäolevina
teoissa.
13:10. Sentähden minä kirjoitan tämän poissa
ollessani, ettei minun teidän luonanne ollessani tarvitsisi
käyttää ankaruutta sen vallan nojalla, minkä Herra on
minulle antanut rakentamiseksi, ei kukistamiseksi.
Gal 6:11. Katsokaa, kuinka suurilla kirjaimilla minä
omakätisesti teille kirjoitan!
Fil 3:1. Sitten
vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille
kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on
turvaksi.
Kol 4:15. Tervehdys Laodikeassa
oleville veljille ja Nymfalle sekä hänen kodissaan
kokoontuvalle seurakunnalle.
16. Ja kun tämä kirje on
luettu teille, niin toimittakaa, että se luetaan
Laodikeankin seurakunnassa ja että myös te luette
Laodikeasta tulevan kirjeen.
18. Tervehdys minulta,
Paavalilta, omakätisesti. Muistakaa minun kahleitani. Armo
olkoon teidän kanssanne.
1 Tess 5:27. Minä
vannotan teitä Herran kautta, että luetatte tämän kirjeen
kaikille veljille.
2 Tess 2:1. Mutta mitä
tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja
meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme
teitä, veljet,
2. ettette anna minkään hengen ettekä
sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti
järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin,
ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran
päivä jo olisi käsissä.
2:15. Niin seisokaa siis,
veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita
olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.
3:14. Mutta jos kuka ei tottele sitä, mitä me tässä
kirjeessä olemme sanoneet, niin merkitkää hänet älkääkä
seurustelko hänen kanssaan, että hän häpeäisi.
3:17.
Tervehdys minulta, Paavalilta, omakätisesti. Tämä on
merkkinä jokaisessa kirjeessäni; näin minä kirjoitan.
Filem 1:19. Minä, Paavali, kirjoitan omalla
kädelläni: "Minä sen maksan"; saattaisinpa sanoa: pane se
omaan laskuusi; sillä sinä olet minulle velkaa oman
itsesikin.
20. Niin, veljeni, jospa saisin sinusta hyötyä
Herrassa; virvoita sydäntäni Kristuksessa.
21. Luottaen
kuuliaisuuteesi minä kirjoitan sinulle, ja minä tiedän, että
sinä teet enemmänkin, kuin mitä sanon.
Hebr
13:22. Minä pyydän teitä, veljet: kestäkää tämä kehoituksen
sana; sillä lyhykäisesti minä olen teille kirjoittanut.
23. Tietäkää, että veljemme Timoteus on päästetty vapaaksi;
ja jos hän pian tulee, saan minä hänen kanssaan nähdä
teidät.
24. Sanokaa tervehdys kaikille johtajillenne ja
kaikille pyhille. Tervehdyksen lähettävät teille ne, jotka
ovat Italiasta.
2 Piet 3:15. ja lukekaa meidän
Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän
rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan
teille on kirjoittanut;
16. niinkuin hän tekee kaikissa
kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka
niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota
tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin
muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
17. Koska
te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa
varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa
tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
Rakentaminen
Mt 7:24. Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä
minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava
ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet
puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei
sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
26. Ja
jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden
mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa
hiekalle rakensi.
27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat
tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta
vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."
28.
Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot
hämmästyksissään hänen opetuksestansa,
29. sillä hän
opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin
heidän kirjanoppineensa.
21:42. Jeesus sanoi heille:
"Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka
rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä
on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?
Lk 14:27. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se
ei voi olla minun opetuslapseni.
28. Sillä jos joku
teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan
kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se
valmiiksi,
29. etteivät, kun hän on pannut perustuksen,
mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka
sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä
30. sanoen: 'Tuo
mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan
valmiiksi'?
17:28. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin
päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja
rakensivat,
29. mutta sinä päivänä, jona Loot lähti
Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti
heidät kaikki,
Rm 15:20. ja sillä tavoin, että
olen pitänyt kunnianani olla julistamatta evankeliumia
siellä, missä Kristuksen nimi jo on mainittu, etten
rakentaisi toisen laskemalle perustukselle,
21. vaan
niinkuin kirjoitettu on: "Ne, joille ei ole julistettu
hänestä, saavat hänet nähdä, ja jotka eivät ole kuulleet, ne
ymmärtävät".
1 Kor 3:9. Sillä me olemme
Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette
Jumalan rakennus.
10. Sen Jumalan armon mukaan, joka on
minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut
perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon
kukin, kuinka hän sille rakentaa.
11. Sillä muuta
perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on
Jeesus Kristus.
12. Mutta jos joku rakentaa tälle
perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä,
puusta, heinistä tai oljista,
13. niin kunkin teko on
tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka
tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin
teko on.
14. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän
saava palkan;
15. mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu
hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin
ikäänkuin tulen läpi.
Ef 2:19. Niin ette siis
enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien
kansalaisia ja Jumalan perhettä,
20. apostolien ja
profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse
Kristus Jeesus,
21. jossa koko rakennus liittyy yhteen ja
kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;
22. ja hänessä tekin
yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi
Hengessä.
4:11. Ja hän antoi muutamat apostoleiksi,
toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset
paimeniksi ja opettajiksi,
12. tehdäkseen pyhät täysin
valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin
rakentamiseen,
15. vaan että me, totuutta noudattaen
rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää,
Kristus,
16. josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja
koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa
rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä
kullakin osalla on.
Hebr 3:3. Sillä hänen on
Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa
suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on
suurempi kuin huoneen.
4. Sillä jokainen huone on jonkun
rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.
11:7.
Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä
ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa
pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja
hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta
tulee.
11:10. sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla
on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
1 Piet 2:4. Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven
tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka
Jumalan edessä on valittu, kallis,
5. ja rakentukaa
itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi
papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen
Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
6. Sillä
Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun
kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole
häpeään joutuva".
7. Teille siis, jotka uskotte, se on
kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka
rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
Ilm
21:14. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja
niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
Ps 118:22. Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,
on tullut kulmakiveksi.
23. Herralta tämä on tullut; se
on ihmeellistä meidän silmissämme.
24. Tämä on se päivä,
jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
25. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!
26. Siunattu
olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä
Herran huoneesta.
Jes 28:16. sentähden, näin
sanoo Herra, Herra: Katso, minä lasken Siioniin peruskiven,
koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujasti perustetun;
joka uskoo, se ei pakene.
Rauha
Mt 5:9. Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät
pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
10:11. Ja mihin
kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka
siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes
sieltä lähdette.
12. Ja tullessanne taloon tervehtikää
sitä.
13. Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän
rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän
rauhanne teille takaisin.
10:34. Älkää luulko, että
minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut
tuomaan rauhaa, vaan miekan.
35. Sillä minä olen tullut
'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären
äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja
ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
11:28. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja
raskautetut, niin minä annan teille levon.
29. Ottakaa
minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen
hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon
sielullenne.
30. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun
kuormani on keveä."
Mk 9:49. Sillä jokainen
ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla
suolattava.
50. Suola on hyvä; mutta jos suola käy
suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola
itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
Lk
2:13. Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko
taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
14. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten
kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
7:50.
Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut;
mene rauhaan".
10:5. Kun tulette johonkin taloon,
niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'
6. Ja jos
siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä
hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille.
14:31. Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan
toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä
neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä,
joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?
32. Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana,
lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.
24:36. Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi
heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
Joh 14:27. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani -
sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma
antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä
peljätkö.
16:33. Tämän minä olen teille puhunut, että
teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus;
mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut
maailman."
20:19. Samana päivänä, viikon
ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat
koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli
Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha
teille!"
20. Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä
ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.
21. Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille!
Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin
teidät."
26. Ja kahdeksan päivän perästä hänen
opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän
kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja
seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
Apt 9:31. Niin oli nyt seurakunnalla koko Juudeassa
ja Galileassa ja Samariassa rauha; ja se rakentui ja vaelsi
Herran pelossa ja lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta
vaikutuksesta.
10:36. Sen sanan, jonka hän lähetti
Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta
Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,
Rm 1:7. kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille,
kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän
Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
2:10. mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka
tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös
kreikkalaiselle!
3:15. Heidän jalkansa ovat nopeat
vuodattamaan verta,
16. hävitys ja kurjuus on heidän
teillänsä,
17. ja rauhan tietä he eivät tunne.
18. Ei
ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
5:1.
Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin
meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen kautta,
8:6. Sillä lihan mieli on kuolema,
mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
12:18. Jos
mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa
kaikkien ihmisten kanssa.
14:16. Älkää siis antako
sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi;
17.
sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan
vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
18.
Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle
otollinen ja ihmisille kelvollinen.
19. Niin
tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä
rakentumistamme.
15:13. Mutta toivon Jumala
täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin
että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.
33. Rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne. Amen.
16:20. Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan
teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon
teidän kanssanne.
1 Kor 7:15. Mutta jos se,
joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole
semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala
teidät kutsunut.
14:32. Ja profeettain henget ovat
profeetoille alamaiset;
33. sillä ei Jumala ole
epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa
pyhien seurakunnissa,
2 Kor 7:5. Sillä ei
Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan
me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja,
sisältäpäin pelkoa.
6. Mutta Jumala, joka masentuneita
lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla,
13:11.
Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa
vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin
rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
Gal 5:22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo,
rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
sävyisyys, itsensähillitseminen.
23. Sellaista vastaan ei
ole laki.
6:16. Ja kaikille, jotka tämän säännön
mukaan vaeltavat, kaikille heille rauha ja laupeus, ja
Jumalan Israelille!
Ef 2:14. Sillä hän on
meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki
erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
15. kun
hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain
säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi
uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
16. ja yhdessä
ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin
kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
17. Ja
hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja
rauhaa niille, jotka lähellä olivat;
18. sillä hänen
kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän
tykö.
4:3. ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden
rauhan yhdyssiteellä:
6:15. ja kenkinä jaloissanne
alttius rauhan evankeliumille.
Fil 1:2. Armo
teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta
Jeesukselta Kristukselta!
4:6. Älkää mistään
murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja
anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
7. ja
Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on
varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa
Jeesuksessa.
4:8. Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on
totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta,
mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu
ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;
9. mitä
myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja
minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva
teidän kanssanne.
Kol 1:19. Sillä Jumala näki
hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
20. ja että
hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen
kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan
kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
21. Teidätkin,
jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen
vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut
3:14. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen,
mikä on täydellisyyden side.
15. Ja vallitkoon teidän
sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin
yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
1 Tess
5:3. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään",
silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin
synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.
5:13. sekä pitämään heitä erinomaisen rakkaina heidän
työnsä tähden. Eläkää rauhassa keskenänne.
5:23.
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja
säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne
nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
tulemukseen.
24. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen,
ja hän on sen myös tekevä.
2 Tess 3:16. Mutta
itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella
tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne.
1
Tim 2:1. Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan,
rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien
ihmisten puolesta,
2. kuningasten ja kaiken esivallan
puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista
elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
2 Tim 2:22. Pakene nuoruuden himoja, harrasta
vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka
huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä.
Hebr 12:14. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja
pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
13:20. Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut
hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri
lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen,
1
Piet 3:3. Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista,
ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne
ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista,
4.
vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja
rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan
silmissä kallis.
3:10. Sillä: "joka tahtoo rakastaa
elämää ja nähdä hyviä päiviä, varjelkoon kielensä pahasta ja
huulensa vilppiä puhumasta,
11. kääntyköön pois pahasta
ja tehköön hyvää, etsiköön rauhaa ja pyrkiköön siihen.
2 Piet 1:2. Armo ja rauha lisääntyköön teille
Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.
3. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille
kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen
tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan
ja täydellisyydellään,
Jaak 3:17. Mutta
ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten
rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä
hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
18. Vanhurskauden
hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Juuda 1:2. Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja
rakkaus.
Ilm 6:2. Ja minä näin, ja katso:
valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja
hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja
voittamaan.
3. Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin,
kuulin minä toisen olennon sanovan: "Tule!"
4. Niin lähti
toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle
annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset
surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.
3 Ms 26:6. Ja minä annan rauhan teidän maallenne,
ja te saatte levätä, kenenkään peljättämättä; ja minä
hävitän pahat pedot teidän maastanne, eikä miekka käy teidän
maanne ylitse.
4 Ms 6:23. "Puhu Aaronille ja
hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia
sanokaa heille:
24. Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon
sinua;
25. Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon
sinulle armollinen;
26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun
puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
27. Näin he
laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä
siunaan heitä."
5 Ms 28:65. Ja niiden kansojen
seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa.
Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet
silmät ja nääntyvän sielun.
66. Ja sinun elämäsi näyttää
sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet
pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.
Tuom
6:22. Kun Gideon näki, että se oli Herran enkeli, sanoi
Gideon: "Voi minua, Herra, Herra, kun olen nähnyt Herran
enkelin kasvoista kasvoihin!"
23. Mutta Herra sanoi
hänelle: "Rauha sinulle! Älä pelkää, sinä et kuole."
24.
Silloin Gideon rakensi siihen Herralle alttarin ja pani sen
nimeksi: "Herra on rauha". Se on vielä tänäkin päivänä
abieserilaisten Ofrassa.
Job 3:25. Sillä mitä
minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se
minulle tapahtui.
26. Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon
sain, tuli tuska jälleen."
14:1. "Ihminen, vaimosta
syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,
Ps 4:9. Rauhassa minä käyn levolle ja nukun,
sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.
29:11. Herra antaa kansallensa väkevyyden, Herra siunaa
kansaansa rauhalla.
34:13. Kuka oletkin, joka elää
tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
14.
varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
15.
vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
37:11. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta
rauhasta.
37:37. Ota nuhteettomasta vaari, katso
rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
38. mutta
luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus
leikataan pois.
42:6. Miksi murehdit, minun sieluni,
ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä
minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.
12.
Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin
levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä,
minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.
72:7. Hänen
päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas
siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
73:12.
Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät
ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
13. Turhaan minä
olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni
viattomuudessa:
85:9. Minä tahdon kuulla, mitä
Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa,
hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen.
119:165. Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun
lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
122:6.
Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka
sinua rakastavat.
7. Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä,
olkoon onni sinun linnoissasi.
8. Veljieni ja ystävieni
tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.
147:12.
Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
13.
Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa
sinun lapsesi sinun keskelläsi.
14. Hän hankkii rauhan
sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
San 3:1. Poikani, älä unhota minun opetustani,
vaan sinun sydämesi säilyttäköön minun käskyni;
2. sillä
pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne sinulle kartuttavat.
12:20. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos,
mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
16:7.
Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän
vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
17:1.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia
riidassa.
Saarn 3:8. Aika on rakastaa ja aika
vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Jes
2:3. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa,
nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin,
että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen
polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista
Herran sana".
4. Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken,
säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa
vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa
kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
9:5. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille
annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on:
Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä,
Rauhanruhtinas.
6. Herraus on oleva suuri ja rauha
loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen
valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla
ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin
kiivaus on sen tekevä.
26:3. Vakaamieliselle sinä
talletat rauhan, rauhan, sillä hän turvaa sinuun.
4.
Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra, Herra on
iankaikkinen kallio.
30:15. Sillä näin sanoo Herra,
Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te
pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän
väkevyytenne; mutta te ette tahtoneet,
16. vaan sanoitte:
"Ei! Hevosilla me tahdomme kiitää" -- niinpä saatte kiitää
pakoon. "Nopean selässä me tahdomme ratsastaa" -- niinpä
ovat vainoojanne nopeat.
32:17. Silloin vanhurskauden
hedelmä on rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja
turvallisuus iankaikkisesti.
18. Ja minun kansani asuu
rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa
lepopaikoissa.
33:7. Katso, sankarit huutavat ulkona,
rauhan sanansaattajat itkevät katkerasti.
48:17. Näin
sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen
Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä
on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.
18. Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi
sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi
niinkuin meren aallot;
22. Jumalattomilla ei ole rauhaa,
sanoo Herra.
52:7. Kuinka suloiset ovat vuorilla
ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa,
ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo
Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!"
53:5. mutta
hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu
meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen
päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa
kautta me olemme paratut.
54:10. Sillä vuoret
väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei
sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo
Herra, sinun armahtajasi.
13. Sinun lapsesi ovat kaikki
Herran opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi
oleva.
57:18. Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta
minä parannan hänet ja johdatan häntä ja annan jälleen
lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa.
19. Minä luon
huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille,
sanoo Herra, ja minä parannan hänet.
20. Mutta
jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja
jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.
21.
Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
59:7. Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat
vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa ovat
vääryyden ajatuksia, tuho ja turmio on heidän teillänsä.
8. Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän
askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei kukaan,
joka niitä käy, tunne rauhaa.
60:17. Minä tuon vasken
sijaan kultaa, ja raudan sijaan minä tuon hopeata, puun
sijaan vaskea ja kiven sijaan rautaa. Ja minä panen sinulle
esivallaksi rauhan ja käskijäksi vanhurskauden.
18. Ei
kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota
sinun rajaisi sisällä, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi
ja kiitoksen portiksesi.
66:12. Sillä näin sanoo
Herra: Minä ohjaan hänen tykönsä rauhan niinkuin virran ja
kansojen kunnian niinkuin tulvajoen. Ja te saatte imeä,
kainalossa teitä kannetaan, ja polvilla pitäen teitä
hyväillään.
13. Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin
minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.
Jer 6:14. He parantavat minun kansani vamman
kepeästi, sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa ole.
15. He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia;
mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät osaa hävetä.
Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun minä
heitä rankaisen, sanoo Herra.
16. Näin on Herra sanonut:
"Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja,
kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te
löydätte levon sieluillenne". Mutta he vastasivat: "Emme
vaella".
16:5. Sillä näin sanoo Herra: Älä mene
suruhuoneeseen, älä käy valittajaisiin äläkä heitä
surkuttele, sillä minä otan rauhani pois tältä kansalta,
sanoo Herra, armoni ja laupeuteni.
29:11. Sillä minä
tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo
Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille
tulevaisuuden ja toivon.
48:11. Surutonna on Mooab
ollut nuoruudestaan asti ja levännyt rauhassa sakkansa
päällä; ei sitä ole tyhjennetty astiasta astiaan, eikä se
ole pakkosiirtolaisuuteen vaeltanut. Sentähden siihen on
jäänyt sen oma maku, eikä sen haju ole muuttunut.
Miika 4:1. Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori
seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva
korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.
2. Monet
pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme
Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän
opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen
polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista
Herran sana."
3. Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken,
säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin
saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä
vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä
he enää opettele sotimaan.
4. He istuvat kukin oman
viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä.
Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.
Sak 9:9.
Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem,
sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja
hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.
10. Ja minä hävitän vaunut Efraimista ja hevoset
Jerusalemista. Sodan jousi hävitetään, ja hän julistaa
rauhan kansoille. Ja hänen hallituksensa ulottuu merestä
mereen, Eufrat-virrasta hamaan maan ääriin.
Mal
2:4. Ja te tulette tietämään, että minä olen lähettänyt
teille tämän käskyn, jotta minun liittoni Leevin kanssa
pysyisi, sanoo Herra Sebaot.
5. Minun liittoni hänen
kanssansa oli elämä ja rauha, ja minä annoin sen hänelle
peloksi; ja hän pelkäsi minua, vapisi minun nimeni edessä.
Siunaus
Mt 14:15. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen
opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on
autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa
luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä
ruokaa".
16. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän
tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä".
17. He
sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi
leipää ja kaksi kalaa".
18. Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne
tänne minulle".
19. Ja hän käski kansan asettua
ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös
taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät
opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
20.
Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät
jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.
21. Ja
niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä,
paitsi naisia ja lapsia.
21:9. Ja kansanjoukot, jotka
kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat
sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"
26:26. Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi,
mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja
syökää; tämä on minun ruumiini".
Mk 10:16. Ja
hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja
siunasi heitä.
Lk 1:42. Ja hän puhkesi
puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen
joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
6:27.
Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa
vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,
28. siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden
edestä, jotka teitä parjaavat.
24:50. Sitten hän vei
heidät pois, lähes Betaniaan asti, ja nosti kätensä ja
siunasi heidät.
51. Ja tapahtui, että hän siunatessaan
heitä erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.
Apt 3:25. Te olette profeettain ja sen liiton
lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen
Aabrahamille: 'Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi
kaikki maan sukukunnat'.
26. Teille ensiksi Jumala on
herättänyt Poikansa ja lähettänyt hänet siunaamaan teitä,
kun käännytte itsekukin pois pahuudestanne."
Rm
12:14. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
15:28. Kun olen tehtäväni suorittanut ja heille tämän
hedelmän perille vienyt, lähden teidän kauttanne Hispaniaan;
29. ja minä tiedän, että tullessani teidän tykönne tulen
Kristuksen täydellinen siunaus mukanani.
1 Kor
4:11. Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että
janoa, olemme alasti, meitä piestään, ja me kuljemme
kodittomina,
12. me näemme vaivaa tehden työtä omin
käsin. Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan,
mutta me kestämme;
10:16. Siunauksen malja, jonka me
siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se
leipä, jonka murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen
ruumiiseen?
Gal 3:8. Ja koska Raamattu
edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta,
julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman:
"Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".
9.
Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan
uskovan Aabrahamin kanssa.
10. Sillä kaikki, jotka
perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä
kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy
kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän
sen tekee".
3:13. Kristus on lunastanut meidät lain
kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme -
sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun
ripustettu" -
14. että Aabrahamin siunaus tulisi
Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon
kautta saisimme luvatun Hengen.
Ef 1:3.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala
ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella
hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
Hebr
6:7. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein
tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita
varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;
8.
mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on
kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se
poltetaan.
6:13. Sillä kun Jumala oli antanut
lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska
hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa,
14. ja sanoi: "Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja
enentämällä minä sinut enennän";
15. ja näin Aabraham,
kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.
7:1. Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan,
Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen
palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet;
6.
mutta hän, jonka sukua ei johdeta heistä, otti kymmenykset
Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset.
7.
Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen
paremmaltaan.
11:20. Uskon kautta antoi Iisak
Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin.
21. Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin
Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten.
12:16. ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä
niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.
17. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän
tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei
löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä
pyysi.
1 Piet 3:9. Älkää kostako pahaa
pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin
siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että
siunauksen perisitte.
1 Ms 1:28. Ja Jumala
siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset
ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne
alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja
kaikki maan päällä liikkuvat eläimet".
5:1. Tämä on
Aadamin sukuluettelo. Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet
Jumalan kaltaiseksi.
2. Mieheksi ja naiseksi hän heidät
loi ja siunasi heidät ja antoi heille nimen ihminen, silloin
kun heidät luotiin.
9:1. Ja Jumala siunasi Nooan ja
hänen poikansa ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja
lisääntykää ja täyttäkää maa.
12:1. Ja Herra sanoi
Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista
siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2. Niin minä
teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun
nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3. Ja
minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne,
jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki
sukukunnat maan päällä."
14:18. Ja Melkisedek,
Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan,
Korkeimman, pappi.
19. Ja hän siunasi hänet sanoen:
"Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.
20. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi
vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle
kymmenykset kaikesta.
22:15. Ja Herran enkeli huusi
Aabrahamille toistamiseen taivaasta
16. ja sanoi: "Minä
vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit
etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi,
17. minä
runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun
paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren
rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa
portit.
18. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi
kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun
äänelleni kuuliainen."
24:1. Ja Aabraham oli vanha ja
iälliseksi tullut, ja Herra oli siunannut Aabrahamia
kaikessa.
26:12. Ja Iisak kylvi siinä maassa ja sai
sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.
13. Ja hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä
tuli hyvin rikas.
27:8. Kuule siis, poikani, mitä
sanon, ja tee, mitä minä käsken:
9. mene laumaan ja ota
sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa laittaakseni niistä
isällesi herkkuruuan, hänen mieliruokansa.
10. Ja sinun
on vietävä se isäsi syödä, että hän siunaisi sinut,
ennenkuin kuolee."
11. Mutta Jaakob sanoi äidillensä
Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä
olen sileäihoinen.
12. Entä jos isäni tunnustelee minua?
Silloin minä joudun hänen silmissään pilkkaajaksi ja hankin
itselleni kirouksen enkä siunausta."
13. Hänen äitinsä
sanoi hänelle: "Kohdatkoon se kirous minua, poikani; kuule
vain, mitä minä sanon, mene ja nouda".
27:27. Hän
astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi
hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet, sanoen: "Katso,
minun poikani tuoksu on kuin kedon tuoksu, jonka Herra on
siunannut.
28. Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta
ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.
29.
Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole
veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu
olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."
30. Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä juuri oli
lähtenyt isänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau
tuli kotiin metsästämästä.
31. Ja hänkin laittoi
herkkuruuan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen: "Nouse,
isäni, ja syö poikasi riistaa, siunataksesi minut".
32.
Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi:
"Minä olen poikasi Eesau, sinun esikoisesi".
33. Silloin
Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se
metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä,
ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet?
Siunattu hän myös on oleva."
34. Kun Eesau kuuli isänsä
sanat, puhkesi hän valittamaan äänekkäästi ja haikeasti ja
sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!"
35. Mutta hän
vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinulta
siunauksen".
36. Niin hän sanoi: "Oikeinpa häntä
kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hän on nyt kahdesti minut
pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt
hän riisti minulta myöskin siunauksen." Ja hän kysyi: "Eikö
sinulla ole mitään siunausta minun varalleni?"
37. Ja
Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanut
hänet sinun herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä
hänelle palvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja
viinillä; mitä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?"
38. Eesau sanoi isällensä: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla
vain onkin, isäni? Siunaa myöskin minut, isäni!" Ja Eesau
korotti äänensä ja itki.
32:24. Ja Jaakob jäi
yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen
kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka.
25. Ja kun
mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä
lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen
painiskellessaan hänen kanssaan.
26. Ja mies sanoi:
"Päästä minut, sillä päivä koittaa". Mutta hän vastasi: "En
päästä sinua, ellet siunaa minua".
27. Ja hän sanoi
hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob".
28. Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko
Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja
ihmisten kanssa ja olet voittanut".
29. Ja Jaakob kysyi
ja sanoi: "Ilmoita nimesi". Hän vastasi: "Miksi kysyt minun
nimeäni?" Ja hän siunasi hänet siinä.
39:2. Mutta
Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa,
ja hän oleskeli isäntänsä, egyptiläisen, talossa.
3. Ja
hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että
Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään.
48:8. Kun nyt Israel huomasi Joosefin pojat, kysyi hän:
"Keitä nämä ovat?"
9. Joosef vastasi isälleen: "Ne ovat
minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut". Hän
sanoi: "Tuo heidät minun luokseni siunatakseni heidät".
49:25. isäsi Jumalan, avulla, joka sinua auttakoon,
Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon, antakoon
siunauksia taivaasta ylhäältä, siunauksia syvyydestä
alhaalta, siunauksia nisistä ja kohdusta.
26. Sinun isäsi
siunaukset kohoavat yli minun vanhempaini siunausten, yli
ikuisten kukkulain ihanuuden. Ne laskeutukoot Joosefin pään
päälle, veljiensä ruhtinaan päälaelle.
28. Nämä ovat
kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän
puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät; hän siunasi
jokaisen erikseen erityisellä siunauksella.
2 Ms
20:10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi,
sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä
älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai
palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka
sinun porteissasi on.
11. Sillä kuutena päivänä Herra
teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on,
mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra
siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
23:25. Palvelkaa
Herraa, Jumalaanne, niin hän siunaa sinun ruokasi ja
juomasi, ja minä pidän puutteen sinusta kaukana.
26. Ei
keskensynnyttäjää eikä hedelmätöntä ole sinun maassasi
oleva. Ja sinun päiviesi luvun minä teen täydeksi.
27.
Minä lähetän kauhuni sinun edelläsi ja saatan hämminkiin
kaikki kansat, joiden luo sinä tulet, ja ajan kaikki
vihollisesi pakoon sinun edestäsi.
3 Ms 9:22.
Ja Aaron kohotti kätensä kansaa kohti ja siunasi heidät, ja
kun hän oli toimittanut syntiuhrin, polttouhrin ja
yhteysuhrin, astui hän alas.
23. Ja Mooses ja Aaron
menivät ilmestysmajaan, ja kun he tulivat sieltä ulos,
siunasivat he kansan. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi
kaikelle kansalle.
25:18. Sentähden pitäkää minun
käskyni ja noudattakaa minun säädöksiäni ja pitäkää ne, niin
te saatte turvallisesti asua maassa.
19. Ja maa on antava
hedelmänsä, ja teillä on kyllin syötävää, ja te saatte
turvallisesti asua siinä.
20. Ja jos te sanotte: 'Mitä me
syömme seitsemäntenä vuotena, kun meidän ei ole lupa kylvää
eikä korjata satoamme?'
21. niin minä käsken siunaukseni
kuudentena vuotena tulemaan teille, niin että se tuottaa
teille kolmen vuoden sadon.
26:3. Jos te vaellatte
minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni ja
pidätte ne,
4. annan minä teille sateen ajallansa, niin
että maa antaa satonsa ja kedon puut kantavat hedelmänsä.
5. Ja puiminen kestää teillä viininkorjuuseen asti, ja
viininkorjuu kestää kylvöön asti, ja teillä on kyllin leipää
syödäksenne, ja te saatte turvallisesti asua maassanne.
6. Ja minä annan rauhan teidän maallenne, ja te saatte
levätä, kenenkään peljättämättä; ja minä hävitän pahat pedot
teidän maastanne, eikä miekka käy teidän maanne ylitse.
7. Te ajatte pakoon vihollisenne, ja he kaatuvat miekkaan
teidän edessänne.
8. Viisi teistä ajaa pakoon sata, ja
sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja teidän
vihollisenne kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
9. Ja
minä käännyn teidän puoleenne ja teen teidät hedelmällisiksi
ja annan teidän lisääntyä ja pidän liittoni teidän
kanssanne.
10. Ja te saatte syödä vanhaa, viime vuoden
satoa, ja te joudutte viemään vanhan pois uuden tieltä.
4 Ms 6:22. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
23. "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano:
Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:
24. Herra
siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
25. Herra
valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
26. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon
sinulle rauhan.
27. Näin he laskekoot minun nimeni
israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä."
22:6.
Tule siis ja kiroa minun puolestani tämä kansa, sillä se on
minua väkevämpi; ehkä minä sitten saan sen voitetuksi ja
karkoitetuksi maasta. Sillä minä tiedän, että jonka sinä
siunaat, se on siunattu, ja jonka sinä kiroat, se on
kirottu."
12. Mutta Jumala sanoi Bileamille: "Älä mene
heidän kanssaan äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se on
siunattu".
23:5. Ja Herra pani sanat Bileamin suuhun
ja sanoi: "Palaja Baalakin luo ja puhu hänelle näin".
6.
Niin hän palasi hänen luoksensa, ja hän seisoi siinä
polttouhrinsa ääressä, hän ja kaikki Mooabin päämiehet.
7. Niin hän puhkesi lausumaan ja sanoi: "Aramista nouti
minut Baalak, idän vuorilta Mooabin kuningas: 'Tule, kiroa
minun puolestani Jaakob, tule ja sadattele Israelia.
8.
Kuinka minä kiroaisin sen, jota ei Jumala kiroa, kuinka
sadattelisin sitä, jota ei Herra sadattele?
9. Minä näen
sen kallioiden huipulta, minä katselen sitä kukkuloilta:
katso, se on erillään asuva kansa, se ei lukeudu
pakanakansojen joukkoon.
10. Kuka mittaa Jaakobin
hiekkajyväset, kuka Israelin tomuhiukkasten luvun? Suotakoon
minun kuolla oikeamielisten kuolema, olkoon minun loppuni
niinkuin heidän."
11. Silloin Baalak sanoi Bileamille:
"Mitä oletkaan minulle tehnyt! Minä toin sinut tänne
vihollisiani kiroamaan, ja katso, nyt sinä heidät siunaat!"
12. Mutta hän vastasi ja sanoi: "Eikö minun ole tarkoin
puhuttava se, minkä Herra panee minun suuhuni?"
20.
Katso, minä olen saanut tehtäväkseni siunata: hän on
siunannut, enkä minä voi sitä peruuttaa.
24:1. Kun
Bileam näki, että Israelin siunaaminen oli Herralle
otollista, ei hän enää mennyt niinkuin aina ennen
ennusmerkkejä etsimään, vaan käänsi kasvonsa erämaahan.
2. Ja kun Bileam nosti silmänsä ja näki Israelin
leiriytyneenä heimokunnittain, niin Jumalan Henki tuli
häneen.
3. Ja hän puhkesi lausumaan ja sanoi: "Näin puhuu
Bileam, Beorin poika, näin puhuu mies, jonka silmä on
avattu.
4. Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan puheen,
joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä, joka lankeaa loveen ja
jonka silmät avataan.
5. Kuinka ihanat ovat sinun majasi,
Jaakob, sinun asuinsijasi, Israel!
6. Niinkuin laajat
purolaaksot, niinkuin puutarhat virran varrella, niinkuin
aloepuut, Herran istuttamat, niinkuin setripuut vesien
vierillä!
7. Vettä läikkyy sen vesisangoista, ja sen
laihot saavat runsaasti vettä. Agagia mahtavampi on sen
kuningas, ylhäinen sen kuningasvalta.
8. Jumala vei sen
pois Egyptistä; sen sarvet ovat kuin villihärän. Se syö
suuhunsa viholliskansat, heidän luunsa se murskaa ja
lävistää heidät nuolillansa.
9. Se on kyyristynyt, se on
laskeutunut maahan kuin leijona, niinkuin naarasleijona --
kuka uskaltaa sitä häiritä? Siunattu olkoon, joka sinua
siunaa, kirottu, joka sinua kiroaa!"
5 Ms 2:7.
Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa
kättesi töissä. Hän on pitänyt huolen sinun vaelluksestasi
tässä suuressa erämaassa. Jo neljäkymmentä vuotta on Herra,
sinun Jumalasi, ollut sinun kanssasi, eikä sinulta ole
mitään puuttunut.'
7:13. Ja hän rakastaa sinua,
siunaa sinua ja antaa sinun lisääntyä; hän siunaa sinun
kohtusi hedelmän ja maasi hedelmän, siunaa sinun viljasi,
viinisi ja öljysi, sinun raavaittesi vasikat ja lampaittesi
karitsat siinä maassa, jonka hän isillesi vannotulla valalla
on luvannut antaa sinulle.
14. Siunattu olet sinä oleva
yli kaikkien muitten kansojen. Hedelmätöntä miestä tai
naista ei ole sinun keskuudessasi oleva, ei myöskään sinun
karjassasi yhtään hedelmätöntä.
15. Ja Herra on poistava
sinusta kaikki sairaudet; ei ainoatakaan Egyptin kovista
taudeista, jotka sinä tunnet, hän ole paneva sinun
kärsittäväksesi, vaan hän antaa niiden tulla kaikkiin
niihin, jotka sinua vihaavat.
8:17. Älä ajattele
sydämessäsi: 'Oma voimani ja oman käteni väkevyys on
hankkinut minulle tämän rikkauden',
18. vaan muista, että
Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle voiman hankkia
rikkautta pitääkseen liittonsa, jonka hän valalla vannoen
teki sinun isiesi kanssa, niinkuin tähän päivään saakka on
tapahtunut.
11:26. Katso, minä asetan tänä päivänä
teidän eteenne siunauksen ja kirouksen:
27. siunauksen,
jos te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka
minä tänä päivänä teille annan,
28. mutta kirouksen, jos
te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan
poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken
teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette
tunne.
15:4. Tosin ei köyhää sinun keskuudessasi
tulisi ollakaan, sillä Herra on runsaasti siunaava sinua
siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle
perintöosaksi ja jonka saat ottaa omaksesi,
5. jos vain
kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja tarkoin noudatat
kaikkia näitä käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle
annan.
6. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua,
niinkuin hän on sinulle puhunut; ja sinä lainaat monelle
kansalle, mutta sinun ei tarvitse lainaa ottaa, ja sinä
vallitset monia kansoja, mutta he eivät vallitse sinua.
10. Anna mielelläsi hänelle, älköönkä sydämesi olko
vastahakoinen antaessasi, sillä lahjasi tähden on Herra,
sinun Jumalasi, siunaava sinua kaikissa töissäsi, kaikessa,
mihin ryhdyt.
28:1. "Jos kuulet Herran, sinun
Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä,
jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun
Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan
päällä.
2. Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun
osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun
Jumalasi, ääntä.
3. Siunattu olet sinä kaupungissa ja
siunattu olet kedolla.
4. Siunattu on sinun kohtusi
hedelmä ja maasi hedelmä ja sinun karjasi hedelmä,
raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.
5. Siunattu
on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.
6. Siunattu
olet tullessasi ja siunattu olet lähtiessäsi.
7. Herra
antaa sinun voittaa vihollisesi, jotka nousevat sinua
vastaan; yhtä tietä he lähtevät sinua vastaan, mutta
seitsemää tietä he sinua pakenevat.
8. Herra käskee
siunauksen seurata sinua jyväaitoissasi ja kaikessa, mihin
ryhdyt; hän siunaa sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun
Jumalasi, sinulle antaa.
9. Herra korottaa sinut hänelle
pyhitetyksi kansaksi, niinkuin hän valalla vannoen on
sinulle luvannut, jos sinä noudatat Herran, sinun Jumalasi,
käskyjä ja vaellat hänen teitänsä.
10. Ja kaikki kansat
maan päällä näkevät, että Herra on ottanut sinut nimiinsä;
ja he pelkäävät sinua.
11. Ja Herra antaa sinulle ylen
runsaasti hyvää, tekee sinun kohtusi hedelmän, karjasi
hedelmän ja maasi hedelmän ylen runsaaksi siinä maassa,
jonka Herra sinun isillesi vannotulla valalla on luvannut
antaa sinulle.
12. Herra avaa sinulle rikkaan
aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen
aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä
lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse
lainaa ottaa.
13. Ja Herra tekee sinut pääksi eikä
hännäksi; sinä aina vain ylenet etkä koskaan alene, jos
tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä
päivänä sinulle annan, että ne tarkoin pitäisit,
14. etkä
poikkea oikealle etkä vasemmalle yhdestäkään niistä
sanoista, jotka minä tänä päivänä teille annan, et seuraa
muita jumalia etkä palvele niitä.
15. Mutta jos sinä et
kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä
kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä
päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat
sinun päällesi ja saavuttavat sinut.
30:19. Minä otan
tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan,
että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman,
siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä
ja sinun jälkeläisesi eläisitte.
1 Sam 2:7.
Herra köyhdyttää ja rikastuttaa, hän alentaa ja ylentää.
2 Sam 6:11. Ja Herran arkki jäi kolmeksi
kuukaudeksi gatilaisen Oobed-Edomin taloon. Ja Herra siunasi
Oobed-Edomia ja koko hänen taloansa.
12. Kun kuningas
Daavidille kerrottiin, että Herra oli Jumalan arkin tähden
siunannut Oobed-Edomin taloa ja kaikkea, mitä hänellä oli,
niin Daavid meni ja toi riemuiten Jumalan arkin Oobed-Edomin
talosta Daavidin kaupunkiin.
1 Aik 4:10. Ja
Jabes huusi Israelin Jumalaa, sanoen: "Jospa sinä siunaisit
minua ja laajentaisit minun alueeni; jospa sinun kätesi
olisi minun kanssani ja sinä varjelisit pahasta, niin että
minä pääsisin kipuja kärsimästä!" Ja Jumala antoi hänen
pyyntönsä toteutua.
29:12. Rikkaus ja kunnia tulevat
sinulta, sinä hallitset kaikki, ja sinun kädessäsi on voima
ja väkevyys. Sinun vallassasi on tehdä mikä tahansa suureksi
ja väkeväksi.
13. Me siis kiitämme sinua, meidän
Jumalaamme; me ylistämme sinun ihanaa nimeäsi.
14. Sillä
mitä olen minä, ja mitä on minun kansani, kyetäksemme
antamaan tällaisia vapaaehtoisia lahjoja? Vaan kaikki tulee
sinulta, ja omasta kädestäsi olemme sen sinulle antaneet.
Neh 13:1. Sinä päivänä luettiin Mooseksen kirjaa
kansan kuullen, ja siihen havaittiin kirjoitetun, ettei
ammonilainen eikä mooabilainen koskaan pääse Jumalan
seurakuntaan,
2. sen tähden että he eivät tulleet leipää
ja vettä tuoden israelilaisia vastaan ja koska hän palkkasi
heitä vastaan Bileamin kiroamaan heidät, vaikka meidän
Jumalamme muuttikin kirouksen siunaukseksi.
Job
1:9. Saatana vastasi Herralle ja sanoi: "Suottako Job
pelkää Jumalaa?
10. Olethan itse kaikilta puolin
suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on;
olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa
ovat levinneet ympäri maata.
42:12. Ja Herra siunasi
Jobin elämän loppupuolta vielä enemmän kuin sen alkua, niin
että hän sai neljätoista tuhatta lammasta, kuusi tuhatta
kamelia, tuhat härkäparia ja tuhat aasintammaa.
13. Ja
hän sai seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
Ps
3:9. Herrassa on pelastus; sinun siunauksesi tulkoon sinun
kansallesi. Sela.
29:11. Herra antaa kansallensa
väkevyyden, Herra siunaa kansaansa rauhalla.
37:25.
Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole
nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän
leipää.
26. Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi,
ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
67:2. Jumala
olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän
valistakoon kasvonsa meille, -- Sela --
3. että maan
päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa pakanakansoissa
sinun apusi.
84:6. Autuaat ne ihmiset, joilla on
voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
7.
Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen
lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
8. He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen
Siionissa.
109:16. Sillä se mies ei ajatellutkaan
tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen
tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
17. Hän rakasti
kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta,
ja se väistyi hänestä kauas.
18. Hän puki kirouksen
yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa
niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
109:28. Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat,
joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
112:1. Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja
suuresti halajaa hänen käskyjänsä!
2. Hänen jälkeläisensä
tulevat voimallisiksi maassa, oikeamielisten suku tulee
siunatuksi.
115:12. Herra muistaa meitä ja siunaa,
hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,
13.
hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin
suuriakin.
118:26. Siunattu olkoon hän, joka tulee
Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta.
128:1. Matkalaulu. Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa,
joka vaeltaa hänen teillänsä.
2. Sinä saat nauttia
kättesi ansion; onnellinen sinä, sinun käy hyvin!
3.
Niinkuin hedelmällinen viiniköynnös on sinun emäntäsi sinun
huoneesi perällä, niinkuin öljypuun vesat ovat sinun lapsesi
sinun pöytäsi ympärillä.
4. Sillä katso, näin siunataan
mies, joka Herraa pelkää.
5. Siunatkoon Herra sinua
Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä
Jerusalemin onnellisena,
6. saat nähdä lastesi lapset.
Rauha Israelille!
134:3. Herra siunatkoon sinua
Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.
San 3:33. Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta
vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.
10:6. Siunaus on
vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee
jumalattomien suu.
7. Vanhurskaan muistoa siunataan,
mutta jumalattomien nimi lahoaa.
10:22. Herran
siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.
11:26. Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa,
mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee
siunaus.
20:21. Tavara, jota aluksi kiivaasti
tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.
22:9.
Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään
vaivaiselle.
28:20. Luotettava mies saa runsaan
siunauksen, mutta jolla on kiihko rikastua, se ei
rankaisematta jää.
30:11. Voi sukua, joka isäänsä
kiroaa eikä siunaa äitiänsä;
Saarn 5:18. Sekin
on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa
rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada
osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.
19. Sillä hän ei
tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala
suostuu hänen sydämensä iloon.
Jes 19:23. Sinä
päivänä on oleva valtatie Egyptistä Assuriin, ja Assur yhtyy
Egyptiin ja Egypti Assuriin, ja he, Egypti ynnä Assur,
palvelevat Herraa.
24. Sinä päivänä on Israel oleva
kolmantena Egyptin ja Assurin rinnalla, siunauksena keskellä
maata,
25. sillä Herra Sebaot siunaa sitä sanoen:
"Siunattu olkoon Egypti, minun kansani, ja Assur, minun
kätteni teko, ja Israel, minun perintöosani".
44:3.
Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat
kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi
päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle,
51:2.
Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät
synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin;
mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.
Jer
17:7. Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka
turvana Herra on.
Hes 34:25. Ja minä teen
heidän kanssansa rauhan liiton; minä lopetan maasta pahat
eläimet, niin että he asuvat turvallisesti erämaassa ja
nukkuvat metsiköissä;
26. ja minä teen siunatuiksi heidät
ja kaiken, mitä minun kukkulani ympärillä on, ja vuodatan
sateen ajallansa -- ne ovat siunauksen sateita.
Hag 2:8. Minun on hopea, ja minun on kulta, sanoo Herra
Sebaot.
2:19. Onko aitassa enää siementä? Ja
viiniköynnös, viikunapuu, granaattiomenapuu ja öljypuu,
nekään eivät ole kantaneet hedelmää. Tästä päivästä lähtien
minä annan siunauksen."
Sak 8:11. Mutta nyt
minä en ole tämän kansan jäännökselle samanlainen, kuin olin
entisinä päivinä, sanoo Herra Sebaot.
12. Sillä rauhan
kylvö kylvetään, viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa antaa
satonsa, taivas antaa kasteensa, ja tämän kansan
jäännökselle minä annan perintöosaksi kaiken tämän.
13.
Ja niinkuin te olette olleet kirouksena pakanakansain
seassa, te Juudan heimo ja Israelin heimo, niin te, kun minä
teidät vapahdan, tulette olemaan siunauksena. Älkää
peljätkö, olkoot teidän kätenne lujat.
Mal
2:2. Jos ette kuule ja paina sydämeenne, niin että annatte
kunnian minun nimelleni, sanoo Herra Sebaot, lähetän minä
teitä vastaan kirouksen ja kiroan teille suodut siunaukset.
Minä olenkin ne jo kironnut, sillä te ette ole painaneet
tätä sydämeenne.
3:8. Riistääkö ihminen Jumalalta? Te
kuitenkin riistätte minulta. Mutta te sanotte: "Missä
asiassa me sinulta riistämme?" Kymmenyksissä ja antimissa.
9. Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa,
riistätte minulta.
10. Tuokaa täydet kymmenykset
varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja
siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä
avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta
ylenpalttisesti.
11. Ja minä karkoitan nuhtelullani
teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä
teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra
Sebaot.
Toivo
Mt 12:20. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja
suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän
saattaa oikeuden voittoon.
21. Ja hänen nimeensä pakanat
panevat toivonsa."
Lk 21:25. Ja on oleva
merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus
kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot
pauhaavat.
Apt 26:6. Ja nyt minä seison
oikeuden edessä sentähden, että panen toivoni siihen
lupaukseen, jonka Jumala on meidän isillemme antanut
7.
ja jonka meidän kaksitoista sukukuntaamme, yötä ja päivää
herkeämättä palvellen Jumalaa, toivovat heille toteutuvan;
tämän toivon tähden, kuningas, juutalaiset minua syyttävät.
27:20. Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen
päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki
pelastumisen toivo.
Rm 4:18. Ja Aabraham
toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen
kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun
jälkeläistesi luku oleva",
5:1. Koska me siis olemme
uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan
kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2.
jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän
armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on
Jumalan kirkkauden toivo.
3. Eikä ainoastaan se, vaan
meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me
tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
4.
mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja
koettelemuksen kestäminen toivoa;
5. mutta toivo ei saata
häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän
sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
8:20. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle
- ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon
varaan,
24. Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta
toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka
kukaan sitä toivoo, minkä näkee?
25. Mutta jos toivomme,
mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.
10:1. Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen
Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
12:12. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset,
rukouksessa kestävät.
15:4. Sillä kaikki, mikä ennen
on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä
kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.
15:12. Ja myös Esaias sanoo: "On tuleva Iisain
juurivesa, hän, joka nousee hallitsemaan pakanoita; häneen
pakanat panevat toivonsa".
13. Mutta toivon Jumala
täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin
että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta.
1 Kor 13:13. Niin pysyvät nyt usko, toivo,
rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
15:19. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan
tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä
surkuteltavammat.
20. Mutta nytpä Kristus on noussut
kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
2 Kor
1:8. Sillä me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä
siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa, kuinka
ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme
olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin,
9. ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomitut,
ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet
herättää.
10. Ja hän pelasti meidät niin suuresta
kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen me olemme
panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa,
3:12. Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme
aivan rohkeat
13. emmekä tee niinkuin Mooses, joka pani
peitteen kasvoillensa, etteivät Israelin lapset näkisi sen
loppua, mikä on katoavaista.
4:7. Mutta tämä aarre on
meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima
olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.
8. Me olemme
kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa,
neuvottomat, mutta emme toivottomat,
9. vainotut, mutta
emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.
Gal 5:5. Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden
toivoa Hengen kautta.
Ef 1:11. Hänessä me myös
olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt
hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki
oman tahtonsa päättämän mukaan,
12. että me olisimme
hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme
panneet toivomme Kristukseen.
1:17. anoen, että
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä,
antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen
tuntemisessaan
18. ja valaisisi teidän sydämenne silmät,
että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät
kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen
pyhissään
2:11. Muistakaa sentähden, että te ennen,
te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet
ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä
tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan
ympärileikatuiksi -
12. että te siihen aikaan olitte
ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja
vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa
maailmassa;
4:4. yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin
te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te
kutsumuksessanne saitte;
Kol 1:5. me kiitämme
häntä sen toivon tähden, joka teille on talletettuna
taivaissa ja josta jo ennen olette kuulleet sen evankeliumin
totuuden sanassa,
23. jos te vain pysytte uskossa, siihen
perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen
evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on
julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka
palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.
1:27. joille
Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain
keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä,
kirkkauden toivo.
1 Tess 1:3. me Jumalamme ja
Isämme edessä muistamme teidän työtänne uskossa ja
vaivannäköänne rakkaudessa ja kärsivällisyyttänne toivossa
Herraamme Jeesukseen Kristukseen,
4:13. Mutta me emme
tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka
poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla
ei toivoa ole.
5:8. Mutta me, jotka olemme päivän
lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja
rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo.
2 Tess 2:16. Ja meidän Herramme Jeesus Kristus
itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja
armossa antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän
toivon,
17. lohduttakoon teidän sydämiänne ja
vahvistakoon teitä kaikessa hyvässä työssä ja puheessa.
1 Tim 1:1. Paavali, Kristuksen Jeesuksen
apostoli, Jumalan, meidän vapahtajamme, ja Kristuksen
Jeesuksen, meidän toivomme, asettama,
4:10. Sillä
siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme
panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten
vapahtaja, varsinkin uskovien.
5:5. Oikea leski ja
yksinäiseksi jäänyt panee toivonsa Jumalaan ja anoo ja
rukoilee alinomaa, yötä päivää;
6. mutta hekumoitseva on
jo eläessään kuollut.
6:17. Kehoita niitä, jotka
nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi
eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan
Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea
nautittavaksemme,
Tit 1:2. apostoli sen
iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka
ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja
2:13.
odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren
Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden
ilmestymistä,
3:7. että me vanhurskautettuina hänen
armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi
toivon mukaan.
Hebr 3:6. mutta Kristus on
uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen
huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon
rohkeuden ja kerskauksen.
6:11. Mutta me halajamme
sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen
toivon varmuuden loppuun asti,
12. ettette kävisi
veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka
uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu
on.
6:18. että me näistä kahdesta muuttumattomasta
asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme
voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään
kiinni edessämme olevasta toivosta.
19. Se toivo meille
on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu
esiripun sisäpuolelle asti,
20. jonne Jeesus
edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan
ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan,
iankaikkisesti.
10:23. pysykäämme järkähtämättä
toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on
uskollinen;
11:1. Mutta usko on luja luottamus
siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei
näy.
12:3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut
kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette
väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4. Ette vielä ole
verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä
vastaan,
5. ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka
puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana
Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua
nuhtelee;
1 Piet 1:3. Ylistetty olkoon meidän
Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren
laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään
toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
1:13. Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa
raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka
teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.
1:21. jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka
herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin
että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.
3:5.
Sillä näin myös muinoin pyhät vaimot, jotka panivat toivonsa
Jumalaan, kaunistivat itsensä ja olivat miehillensä
alamaiset;
3:15. vaan pyhittäkää Herra Kristus
sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle,
joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on,
kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
1 Joh 3:3.
Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa
itsensä, niinkuin hän on puhdas.
Job 6:11.
Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on
loppuni, että tätä kärsisin?
12. Onko minun voimani vahva
kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13. Eikö minulla
ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
7:6. Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne
katoavat toivottomuudessa.
8:13. Niin käy kaikkien
niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo
katoaa,
14. hänen, jonka uskallus on langan varassa,
jonka turvana on hämähäkinverkko.
14:7. Onhan
puullakin toivo: vaikka se maahan kaadetaan, kasvaa se
uudelleen, eikä siltä vesaa puutu.
8. Vaikka sen juuri
vanhenee maassa ja sen kanto kuolee multaan,
9. niin se
veden tuoksusta versoo jälleen ja tekee oksia niinkuin
istukas.
19:7. Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä
saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.
8. Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on
levittänyt pimeyden poluilleni.
9. Hän on riisunut
minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.
10.
Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen
mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
11.
Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua
vihollisenansa.
27:8. Mitä toivoa on riettaalla, kun
Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen
sielunsa?
29:24. Minä hymyilin heille, kun he olivat
toivottomat, ja minun kasvojeni loistaessa eivät he synkiksi
jääneet.
Ps 33:18. Katso, Herran silmä valvoo
niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen
laupeuteensa,
19. pelastaaksensa heidän sielunsa
kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana.
39:8.
Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinuun minä panen toivoni.
62:6. Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni,
sillä häneltä tulee minun toivoni.
7. Hän yksin on minun
kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.
71:5. Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun
turvani hamasta nuoruudestani.
107:28. Mutta
hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän
ahdistuksistaan.
29. Hän tyynnytti myrskyn, ja meren
aallot hiljenivät.
30. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja
hän vei heidät toivottuun satamaan.
119:49. Muista
sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet
antanut minulle toivon.
50. Se on minun lohdutukseni
kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
119:74. Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat,
sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
81. Sinun apuasi
minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
114. Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä
panen toivoni.
116. Tue minua lupauksesi jälkeen, että
minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
147. Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun
sanoihisi minä panen toivoni.
130:5. Minä odotan
Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen
sanaansa.
6. Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin
vartijat aamua, kuin vartijat aamua.
146:5. Autuas
se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa
Herraan, Jumalaansa,
6. häneen, joka on tehnyt taivaan ja
maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy
uskollisena iankaikkisesti,
147:10. Ei kelpaa hänelle
hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
11. Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka
panevat toivonsa hänen armoonsa.
San 10:28.
Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien
toivo hukkuu.
11:7. Jumalattoman ihmisen kuollessa
hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
23:17. Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta
kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
18. niin sinulla
totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
24:14. Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos
sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene
turhaan.
Saarn 9:4. Onhan sillä, jonka vielä
on suotu olla kaikkien eläväin seurassa, toivoa. Sillä elävä
koira on parempi kuin kuollut leijona.
Jes
51:5. Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni
ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua
odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun
käsivarteeni.
Jer 14:8. Sinä Israelin toivo,
sen vapahtaja ahdingon aikana, minkätähden sinä olet kuin
muukalainen maassa, kuin matkamies, joka poikkeaa majaan
vain yöpyäksensä?
9. Minkätähden sinä olet kuin
tyrmistynyt mies, kuin sankari, joka ei voi auttaa? Ja
kuitenkin sinä olet meidän keskellämme, Herra, ja me olemme
otetut sinun nimiisi; älä meitä jätä.
29:11. Sillä
minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan,
sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan
teille tulevaisuuden ja toivon.
12. Silloin te huudatte
minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen
teitä.
13. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te
etsitte minua kaikesta sydämestänne.
Hoos
12:7. Ja sinä -- käänny Jumalasi tykö, noudata laupeutta ja
oikeutta ja pane alati toivosi Jumalaasi.
Totuus
Mt 22:16. Ja he lähettivät hänen luoksensa
opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me
tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä
totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso
henkilöön.
Joh 1:14. Ja Sana tuli lihaksi ja
asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen
kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella
Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
17. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus
on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
3:21. Mutta
joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa
tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."
4:23. Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat
rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia
rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24. Jumala on Henki; ja
jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja
totuudessa."
5:31. Jos minä itsestäni todistan, ei
minun todistukseni ole pätevä.
32. On toinen, joka
todistaa minusta, ja minä tiedän, että se todistus, jonka
hän minusta todistaa, on pätevä.
33. Te lähetitte
lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totta
on.
34. Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan
puhun tämän, että te pelastuisitte.
8:31. Niin Jeesus
sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te
pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun
opetuslapsiani;
32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja
totuus on tekevä teidät vapaiksi".
8:40. Mutta nyt te
tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut
teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei
Aabraham tehnyt.
44. Te olette isästä perkeleestä, ja
isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja
alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei
totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu
omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
45. Mutta
minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos
minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?
10:41. Ja
monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt
yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi
tästä, on totta".
42. Ja monet siellä uskoivat häneen.
14:6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja
elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
14:16. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille
toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan,
koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette
hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
18. En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
15:26. Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän
teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä,
niin hän on todistava minusta.
16:13. Mutta kun hän
tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen
totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä
itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja
tulevaiset hän teille julistaa.
17:17. Pyhitä heidät
totuudessa; sinun sanasi on totuus.
18. Niinkuin sinä
olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin
lähettänyt heidät maailmaan;
19. ja minä pyhitän itseni
heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.
18:37. Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin
olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä
olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten
maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta.
Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."
38.
Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan
hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä
en löydä hänessä yhtäkään syytä.
19:35. Ja joka sen
näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja
hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.
Apt 26:24. Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi
Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri
oppi hulluttaa sinut".
25. Mutta Paavali sanoi: "En ole
hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja toimen
sanoja.
26. Kuningas kyllä nämä tietää, jonka tähden minä
puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä minä en usko minkään
näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole
missään syrjäsopessa tapahtuneet.
Rm 1:18.
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten
jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät
totuutta vääryyden vallassa,
25. nuo, jotka ovat
vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja
palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty
iankaikkisesti, amen.
2:8. mutta niiden osaksi, jotka
ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat
vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
9. Tuska ja ahdistus
jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen
ensin, sitten myös kreikkalaisen;
10. mutta kirkkaus ja
kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on,
juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle!
11.
Sillä Jumala ei katso henkilöön.
3:7. Sillä jos
Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki
hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä
tuomitaan?
8. Ja miksi emme tekisi, niinkuin herjaten
syyttävät meidän tekevän ja niinkuin muutamat väittävät
meidän sanovan: "Tehkäämme pahaa, että siitä hyvää tulisi"?
Niiden tuomio on oikea.
9:1. Minä sanon totuuden
Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle
omatuntoni Pyhässä Hengessä -
2. että minulla on suuri
murhe ja ainainen kipu sydämessäni.
3. Sillä minä soisin
itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi,
jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,
4. ovat
israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja
lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;
5. heidän
ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on
yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!
15:8. Sillä minä sanon, että Kristus on tullut
ympärileikattujen palvelijaksi Jumalan totuuden tähden,
vahvistaaksensa isille annetut lupaukset,
1 Kor
5:8. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä
ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja
totuuden happamattomuudessa.
13:6. ei iloitse
vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
2 Kor 4:1. Sentähden, kun meillä on tämä virka sen
laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme
lannistu,
2. vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset
salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä
Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme
itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
6:3. Me emme missään kohden anna aihetta pahennukseen,
ettei virkaamme moitittaisi,
4. vaan kaikessa me
osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa
kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa,
5.
ruoskittaessa, vankeudessa, meteleissä, vaivannäöissä,
valvomisissa, paastoissa;
6. puhtaudessa, tiedossa,
pitkämielisyydessä, ystävällisyydessä, Pyhässä Hengessä,
vilpittömässä rakkaudessa,
7. totuuden sanassa, Jumalan
voimassa, vanhurskauden sota-aseet oikeassa kädessä ja
vasemmassa;
8. kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa
ja hyvässä, villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina,
9.
tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina;
kuolemaisillamme, ja katso, me elämme, kuritettuina emmekä
kuitenkaan tapettuina,
10. murheellisina, mutta aina
iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä,
mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.
11:10. Niin totta kuin Kristuksen totuus on minussa, ei tätä
kerskausta minulta riistetä Akaian maanäärissä.
13:8.
Sillä me emme voi mitään totuutta vastaan, vaan totuuden
puolesta.
Gal 2:4. Noiden pariimme
luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen
meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä
on Kristuksessa Jeesuksessa,
5. me emme hetkeksikään
alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus
säilyisi teidän keskuudessanne.
2:14. Mutta kun minä
näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden
mukaan, sanoin minä Keefaalle kaikkien kuullen: "Jos sinä,
joka olet juutalainen, noudatat pakanain tapoja etkä
juutalaisten, miksi sinä pakotat pakanoita noudattamaan
juutalaisten tapoja?"
4:15. Missä on nyt teiltä
kerskaaminen onnestanne? Sillä minä annan teistä sen
todistuksen, että te, jos se olisi ollut mahdollista,
olisitte kaivaneet silmät päästänne ja antaneet minulle.
16. Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden,
että minä puhun teille totuuden?
5:7. Te juoksitte
hyvin; kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia?
8.
Houkutus siihen ei ole hänestä, joka teitä kutsuu.
9.
Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan.
Ef
1:13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet
totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi
tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
4:14.
ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita
viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja
eksytyksen kavalissa juonissa;
15. vaan että me, totuutta
noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen,
joka on pää, Kristus,
4:20. Mutta näin te ette ole
oppineet Kristusta tuntemaan,
21. jos muutoin olette
hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin
totuus on Jeesuksessa:
22. että teidän tulee panna pois
vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka
turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
23. ja
uudistua mielenne hengeltä
24. ja pukea päällenne uusi
ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden
vanhurskauteen ja pyhyyteen.
25. Pankaa sentähden pois
valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me
olemme toinen toisemme jäseniä.
5:8. Ennen te olitte
pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa
valkeuden lapsina
9. - sillä kaikkinainen hyvyys ja
vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä –
6:14.
Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon
pukunanne vanhurskauden haarniska,
Fil 1:18.
Vaan mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla tai
toisella julistetaan, joko näön vuoksi tai totuudessa! Ja
siitä minä iloitsen, ja olen vastakin iloitseva.
4:8.
Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä
kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä
rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja
jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;
Kol
1:5. me kiitämme häntä sen toivon tähden, joka teille on
talletettuna taivaissa ja josta jo ennen olette kuulleet sen
evankeliumin totuuden sanassa,
6. joka on tullut teidän
tykönne, niinkuin se on myös kaikessa maailmassa, missä se
kantaa hedelmää ja kasvaa, samoin kuin teidänkin
keskuudessanne siitä päivästä alkaen, jona te kuulitte ja
opitte tuntemaan Jumalan armon totuudessa,
2 Tess
2:9. tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta
valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
10. ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka
joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan
rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
11. Ja
sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin
että he uskovat valheen,
12. että kaikki ne
tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan
mielistyneet vääryyteen.
13. Mutta me olemme velvolliset
aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran
rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi
teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa
totuuteen.
1 Tim 2:3. Sillä se on hyvää ja
otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
4. joka
tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat
tuntemaan totuuden.
2:7. ja sitä varten minä olen
saarnaajaksi ja apostoliksi asetettu - minä puhun totta, en
valhettele - pakanain opettajaksi uskossa ja totuudessa.
3:14. Vaikka toivon pian pääseväni sinun tykösi,
kirjoitan sinulle tämän,
15. että, jos viivyn, tietäisit,
miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan
seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.
4:1. Mutta
Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat
uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien
oppeja
2. valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta,
joiden omatunto on poltinraudalla merkitty
3. ja jotka
kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä
Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka
uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan.
6:5.
alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat
turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka
pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen.
2
Tim 2:15. Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi,
joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä,
joka oikein jakelee totuuden sanaa.
2:17. ja heidän
puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä. Niitä ovat
Hymeneus ja Filetus,
18. jotka ovat totuudesta eksyneet,
kun sanovat, että ylösnousemus jo on tapahtunut, ja he
turmelevat useiden uskon.
2:24. Mutta Herran
palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä
kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;
25.
hänen tulee sävyisästi ojentaa vastustelijoita; ehkäpä
Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat
tuntemaan totuuden
26. ja selviävät perkeleen pauloista,
joka on heidät vanginnut tahtoansa tekemään.
3:6.
Sillä niitä ovat ne, jotka tungettelevat taloihin ja
pauloihinsa kietovat syntien rasittamia ja monenlaisten
himojen heiteltäviä naisparkoja,
7. jotka aina ovat
opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden
tuntemiseen.
8. Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat
Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään
turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä.
4:3. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä
oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat
itselleen opettajia
4. ja kääntävät korvansa pois
totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Tit 1:1.
Paavali, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli
Jumalan valittujen uskoa ja sen totuuden tuntemista varten,
joka on jumalisuuden mukainen,
2. apostoli sen
iankaikkisen elämän toivon perusteella, jonka Jumala, joka
ei valhettele, on luvannut ennen ikuisia aikoja
1:12.
Eräs heistä, heidän oma profeettansa, on sanonut: "Petturi
Kreetan mies, peto ilkeä, laiskurivatsa".
13. Tämä
todistus on tosi; sentähden nuhtele heitä ankarasti, että
tulisivat uskossa terveiksi
14. eivätkä kiinnittäisi
huomiotansa juutalaisiin taruihin eikä totuudesta pois
kääntyvien ihmisten käskyihin.
Hebr 10:26.
Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden
tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on
kuluttava vastustajat.
1 Piet 1:22.
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään
veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta
sydämestä,
23. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette
katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän
ja pysyvän sanan kautta.
2 Piet 1:12.
Sentähden minä aina aion muistuttaa teitä tästä, vaikka sen
tiedättekin ja olette vahvistetut siinä totuudessa, joka
teillä on.
2:1. Mutta myös valheprofeettoja oli
kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva
valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään
turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on
heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.
2. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän
tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi;
1 Joh
1:6. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan,
mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee
totuutta.
8. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin
me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
2:4.
Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä,
se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.
2:21.
En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta
tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään
valhe ole totuudesta.
22. Kuka on valhettelija, ellei se,
joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus? Hän on
antikristus, se, joka kieltää Isän ja Pojan.
3:18.
Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan
teossa ja totuudessa.
19. Siitä me tiedämme, että olemme
totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa
sydämemme sillä,
20. että jos sydämemme syyttää meitä,
niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää
kaikki.
4:6. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee
Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule
meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen
hengen.
5:6. Hän on se, joka on tullut veden ja veren
kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä
ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on
totuus.
2 Joh 1:1. Vanhin valitulle rouvalle
ja hänen lapsillensa, joita minä totuudessa rakastan - enkä
ainoastaan minä, vaan myös kaikki, jotka ovat tulleet
totuuden tuntemaan -
2. totuuden tähden, joka meissä
pysyy ja on oleva meidän kanssamme iankaikkisesti.
3.
Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta
Kristukselta, Isän Pojalta, on oleva meidän kanssamme,
totuudessa ja rakkaudessa.
4. Minua on suuresti
ilahuttanut, että olen lastesi joukossa havainnut olevan
niitä, jotka totuudessa vaeltavat sen käskyn mukaan, jonka
me olemme saaneet Isältä.
3 Joh 1:1. Vanhin
rakkaalle Gaiukselle, jota minä totuudessa rakastan.
2.
Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja
pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy.
3. Minua
ilahutti suuresti, kun veljet tulivat ja antoivat
todistuksen sinun totuudestasi, niinkuin sinä totuudessa
vaellatkin.
4. Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se,
että kuulen lasteni vaeltavan totuudessa.
12. Demetrius
on kaikilta, jopa itse totuudeltakin, saanut hyvän
todistuksen; ja mekin todistamme hänestä samaa, ja sinä
tiedät, että meidän todistuksemme on tosi.
Jaak
1:18. Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla,
ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
3:14. Mutta
jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne,
niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
15. Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on
maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
5:19.
Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku
palauttaa,
20. niin tietäkää, että joka palauttaa
syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen
sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.
Ps 40:11. Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan
sydämeeni, vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi;
minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi suurelta
seurakunnalta.
12. Sinä, Herra, älä sulje minulta
laupeuttasi, sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua
aina.
51:8. Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan
saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
86:11. Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin
sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen,
että minä sinun nimeäsi pelkäisin.
119:142. Sinun
vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi
on totuus.
160. Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja
kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
San 23:23. Osta totuutta, älä myy, osta
viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Jes 11:5.
Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen
lanteittensa side.
45:23. Minä olen vannonut itse
kauttani, minun suustani on lähtenyt totuus, peruuttamaton
sana: Minun edessäni pitää kaikkien polvien notkistuman,
minulle jokaisen kielen valansa vannoman.
59:14.
Oikeus työnnetään takaperin, ja vanhurskaus seisoo kaukana,
sillä totuus kompastelee torilla, suoruus ei voi sisälle
tulla.
15. Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta
luopui, se ryöstettiin paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli
hänen silmissänsä paha, ettei ollut oikeutta.
Dan
10:21. Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on
kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta
vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän
enkeliruhtinaanne Miikael.
Sak 8:16. Näitä te
tehkää: Puhukaa totta toinen toisellenne. Tuomitkaa
porteissanne oikein, tuomitkaa rauhan tuomio.
18. Ja
minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
19. "Näin sanoo
Herra Sebaot: Neljännen kuun paasto ja viidennen paasto ja
seitsemännen paasto ja kymmenennen paasto on oleva Juudan
heimolle ilo ja riemu ja mieluinen juhla. Mutta rakastakaa
totuutta ja rauhaa.
Vesi
Mt 3:11. Minä kastan teidät vedellä parannukseen,
mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi,
jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän
kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
10:42. Ja
kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen
kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden,
totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille."
14:28. Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet
sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
29. Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja
käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
27:24. Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että
meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan
nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän miehen vereen.
Katsokaa itse eteenne."
25. Niin kaikki kansa vastasi ja
sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän
lastemme päälle".
Mk 7:1. Ja fariseukset ja
muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista,
kokoontuivat hänen luoksensa.
2. Ja he näkivät, että
muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla,
se on pesemättömillä, käsillä.
3. Sillä eivät fariseukset
eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin
pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäissääntöä,
4. ja torilta tultuaan he eivät syö, ennenkuin ovat itseään
vedellä vihmoneet; ja paljon muuta on, mitä he ovat ottaneet
noudattaakseen, niinkuin maljain ja kiviastiain ja
vaskiastiain pesemisiä.
5. Niin fariseukset ja
kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi sinun opetuslapsesi
eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät
leipää epäpuhtailla käsillä?"
6. Mutta hän sanoi heille:
"Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista,
niinkuin kirjoitettu on: 'Tämä kansa kunnioittaa minua
huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
7.
mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka
ovat ihmiskäskyjä'.
Lk 7:44. Ja naiseen
kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä
tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni,
mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne
hiuksillaan.
16:22. Niin tapahtui, että köyhä kuoli,
ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin
kuoli, ja hänet haudattiin.
23. Ja kun hän nosti silmänsä
tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin
ja Lasaruksen hänen helmassaan.
24. Ja hän huusi sanoen:
'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan
sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä
minulla on kova tuska tässä liekissä!'
25. Mutta Aabraham
sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja
Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa
lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.
Joh 2:9.
Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut
viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut - mutta
palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät sen -
kutsui edeskäypä yljän
3:3. Jeesus vastasi ja sanoi
hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei
synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan
valtakuntaa".
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi
ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä
kohtuun ja syntyä?"
5. Jeesus vastasi: "Totisesti,
totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja
Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on
syntynyt, on henki.
7. Älä ihmettele, että minä sanoin
sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.
4:7.
Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus
sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".
8. Sillä hänen
opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
9. Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka
olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta
naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten
kanssa.
10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä
tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo:
'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän
antaisi sinulle elävää vettä."
11. Nainen sanoi hänelle:
"Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä;
mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
12. Et kai sinä
ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille
tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja
karjansa?"
13. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:
"Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
14. mutta
joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä
janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä
sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
15. Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä,
ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä
ammentamassa".
5:1. Sen jälkeen oli juutalaisten
juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
2. Ja
Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi
hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi
pylväskäytävää.
3. Niissä makasi suuri joukko sairaita,
sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden
liikuttamista.
5. Ja siellä oli mies, joka oli
sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
6. Kun Jeesus
näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa
sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"
7. Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään,
joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun
minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua".
8.
Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".
9. Ja
mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta
se päivä oli sapatti.
6:33. Sillä Jumalan leipä on
se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
34. Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä
leipää".
35. Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän
leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka
uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
7:37. Mutta juhlan
viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi:
"Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
38. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin
Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
39. Mutta
sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka
uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska
Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.
13:5. Sitten hän
kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa
jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, jolla oli
vyöttäytynyt.
6. Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle,
ja tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"
7. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et
nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät".
8. Pietari
sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani".
Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla
ole osuutta minun kanssani".
9. Simon Pietari sanoi
hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan
myös kädet ja pää".
10. Jeesus sanoi hänelle: "Joka on
kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja
niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette
kuitenkaan kaikki".
11. Sillä hän tiesi kavaltajansa;
sentähden hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaat".
19:33. Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet
jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan,
34. vaan
yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti
vuoti siitä verta ja vettä.
35. Ja joka sen näki, on sen
todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää
totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.
Apt
1:5. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan
Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."
22:16. Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen
nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
Ef 5:25. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin
Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi
sen edestä,
26. että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen,
vedellä pesten, sanan kautta,
1 Tim 5:23. Älä
enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden
ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.
Hebr
10:21. ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen
haltija",
22. niin käykäämme esiin totisella sydämellä,
täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi
pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
11:29. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren
ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset
hukkuivat.
1 Piet 3:19. jossa hän myös meni
pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,
20. jotka
muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys
odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia,
jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat
veden kautta.
21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt
teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan
poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta -
Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
2
Piet 2:17. Sellaiset ovat vedettömiä lähteitä ja
myrskytuulen ajamia hattaroita, ja pimeyden synkeys on
heille varattu.
3:5. Sillä tietensä he eivät ole
tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden
kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan
sanan voimasta
6. ja että niiden kautta silloinen maailma
hukkui vedenpaisumukseen.
7. Mutta nykyiset taivaat ja
maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt
jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
1 Joh 5:6. Hän on se, joka on tullut veden ja
veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan
vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä
Henki on totuus.
7. Sillä kolme on, jotka todistavat:
8. Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
Jaak 3:9. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja
sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;
10. samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa
olla, veljeni.
11. Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa
ja karvasta vettä?
12. Eihän, veljeni, viikunapuu voi
tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään
suolainen lähde voi antaa makeata vettä.
Juuda
1:11. Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja
heittäytyvät palkan tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat
niskoitteluunsa niinkuin Koora!
12. He likapilkkuina
teidän rakkausaterioillanne julkeasti kemuilevat ja itseään
kestitsevät. He ovat vedettömiä, tuulten ajeltavia pilviä,
paljaita, syksyisiä puita, hedelmättömiä, kahdesti
kuolleita, juurineen maasta reväistyjä,
13. rajuja meren
aaltoja, jotka vaahtoavat omia häpeitään, harhailevia
tähtiä, joille pimeyden synkeys ikuisiksi ajoiksi on
varattu.
Ilm 1:12. Ja minä käännyin katsomaan,
mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän
kultaista lampunjalkaa,
13. ja lampunjalkain keskellä
Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja
rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn.
14. Ja hänen
päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen
villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen
liekki;
15. hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan,
kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin
paljojen vetten pauhina.
7:16. Ei heidän enää tule
nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä
mikään helle,
17. sillä Karitsa, joka on valtaistuimen
keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän
vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki
kyyneleet heidän silmistänsä."
8:8. Ja toinen enkeli
puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri,
tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,
9. ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki
on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui.
10. Ja kolmas
enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti,
palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen
osaan niistä, ja vesilähteisiin.
11. Ja tähden nimi oli
Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja
paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt.
9:14. ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli
pasuna: "Päästä ne neljä enkeliä, jotka ovat sidottuina
suuren Eufrat-virran varrella".
11:6. Heillä on valta
sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän
profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet
vereksi ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin
usein kuin tahtovat.
16:12. Ja kuudes enkeli vuodatti
maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että
tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille.
17:1. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla
oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: "Tule,
minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu
paljojen vetten päällä,
2. hänen, jonka kanssa maan
kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden
viinistä maan asukkaat ovat juopuneet".
15. Ja hän sanoi
minulle: "Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto
istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja
kieliä.
21:5. Ja valtaistuimella istuva sanoi:
"Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita,
sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
6. Ja hän sanoi
minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu.
Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
22:1. Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka
kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan
valtaistuimesta.
22:17. Ja Henki ja morsian sanovat:
"Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa,
tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
1 Ms 1:1. Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
6. Ja Jumala
sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan
vedet vesistä".
7. Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja
erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä,
jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin.
8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja
tuli aamu, toinen päivä.
9. Ja Jumala sanoi:
"Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen
paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin.
10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet
olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki,
että se oli hyvä.
20. Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet
eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä,
taivaanvahvuuden alla".
21. Ja Jumala loi suuret
merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät
elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset
siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki,
että se oli hyvä.
22. Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa
hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja
linnut lisääntykööt maan päällä".
2:4. Tämä on
kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen
aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
5. ei ollut
vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut
mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut
antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata
viljelemässä,
6. vaan sumu nousi maasta ja kasteli koko
maan pinnan.
2:10. Ja Eedenistä lähti joki, joka
kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan.
11. Ensimmäisen nimi on Piison; se kiertää koko Havilan
maan, jossa on kultaa;
12. ja sen maan kulta on hyvää.
Siellä on myös bedellion-pihkaa ja onyks-kiveä.
13.
Toisen virran nimi on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan.
14. Kolmannen virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin
editse. Ja neljäs virta on Eufrat.
7:10. Ja niiden
seitsemän päivän kuluttua tuli vedenpaisumus maan päälle.
11. Ja sinä vuonna, jona Nooa oli kuudensadan vuoden vanha,
sen toisena kuukautena, kuukauden seitsemäntenätoista
päivänä, sinä päivänä puhkesivat kaikki suuren syvyyden
lähteet, ja taivaan akkunat aukenivat.
12. Ja satoi
rankasti maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä
yötä.
13. Juuri sinä päivänä menivät Nooa sekä Seem, Haam
ja Jaafet, Nooan pojat, ja Nooan vaimo ja hänen kolme
miniäänsä heidän kanssaan arkkiin;
7:17. Silloin tuli
vedenpaisumus maan päälle, tuli neljänäkymmenenä päivänä; ja
vedet paisuivat ja nostivat arkin, niin että se kohosi
korkealle maasta.
18. Ja vedet saivat vallan ja paisuivat
suuresti maan päällä, ja arkki ajelehti veden pinnalla.
19. Ja vedet nousivat nousemistaan maan päällä, niin että
kaikki korkeat vuoret kaiken taivaan alla peittyivät.
20.
Viisitoista kyynärää vesi nousi vuorten yli, niin että ne
peittyivät.
21. Silloin hukkui kaikki liha, joka maan
päällä liikkui: linnut, karjaeläimet, metsäeläimet ja kaikki
pikkueläimet, joita maassa vilisi, sekä kaikki ihmiset.
22. Kaikki, joiden sieramissa oli elämän hengen henkäys,
kaikki, jotka elivät kuivalla maalla, kuolivat.
23. Niin
Herra hävitti kaikki olennot, jotka maan päällä olivat, niin
hyvin ihmiset kuin myös karjaeläimet, matelijat ja taivaan
linnut; ne hävisivät maan päältä. Ainoastaan Nooa sekä ne,
jotka olivat hänen kanssansa arkissa, jäivät henkiin.
24.
Ja vedet vallitsivat maan päällä sata viisikymmentä päivää.
10:1. Tämä on kertomus Nooan poikien, Seemin, Haamin ja
Jaafetin, suvusta. Heille syntyi poikia vedenpaisumuksen
jälkeen.
13:8. Silloin Abram sanoi Lootille: "Älköön
olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä
minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä
olemmehan veljeksiä.
9. Eikö koko maa ole avoinna
edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä
menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä
menen vasemmalle."
10. Ja Loot nosti silmänsä ja näki
koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua;
ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin
saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.
11. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja
siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan.
14:1.
Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin
kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin
kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana,
2. että he
alottivat sodan Beraa, Sodoman kuningasta, Birsaa, Gomorran
kuningasta, Sinabia, Adman kuningasta, Semeberiä, Seboimin
kuningasta, ja Belan, se on Sooarin, kuningasta vastaan.
3. Nämä kaikki liittoutuivat kokoontuen Siddimin laaksoon,
jossa Suolameri nyt on.
18:2. Kun hän nosti silmänsä
ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoi hänen edessänsä;
nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan ovelta ja
kumartui maahan
3. ja sanoi: "Herrani, jos olen saanut
armon sinun silmiesi edessä, älä mene palvelijasi ohitse.
4. Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja
levätkää puun siimeksessä.
26:18. Ja Iisak kaivatti
uudelleen auki ne vesikaivot, jotka hänen isänsä Aabrahamin
päivinä olivat kaivetut, mutta jotka filistealaiset olivat
Aabrahamin kuoltua tukkineet, ja antoi niille jälleen ne
nimet, jotka hänen isänsä oli niille antanut.
19. Ja
Iisakin palvelijat kaivoivat laaksossa ja löysivät sieltä
kaivon, jossa oli juoksevaa vettä.
2 Ms 2:10.
Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle,
ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses,
sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".
4:9. Mutta jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa
eivätkä kuule sinua, niin ota vettä Niilivirrasta ja kaada
kuivalle maalle, niin se vesi, jonka virrasta otat, on
muuttuva vereksi kuivalla maalla."
7:19. Ja Herra
sanoi Moosekselle: "Sano Aaronille: 'Ota sauvasi ja ojenna
kätesi Egyptin vetten yli, sen jokien, kanavien ja
lammikkojen yli ja kaikkien niiden paikkojen yli, joihin on
vettä kokoontunut, niin ne muuttuvat vereksi. Ja verta on
oleva Egyptin maassa kaikkialla, sekä puuastioissa että
kiviastioissa.'"
20. Ja Mooses ja Aaron tekivät, niinkuin
Herra oli käskenyt. Hän kohotti sauvan ja löi Niilivirran
veteen faraon ja hänen palvelijainsa nähden; ja kaikki vesi,
joka virrassa oli, muuttui vereksi.
21. Ja kalat virrassa
kuolivat, ja virta haisi, niin että egyptiläiset eivät
saattaneet juoda vettä virrasta; ja verta oli kaikkialla
Egyptin maassa.
22. Mutta Egyptin tietäjät tekivät samoin
taioillansa. Ja faraon sydän paatui, eikä hän kuullut heitä,
niinkuin Herra oli sanonutkin.
14:21. Ja Mooses
ojensi kätensä meren yli. Niin Herra saattoi vahvalla
itätuulella, joka puhalsi koko yön, meren väistymään ja
muutti meren kuivaksi maaksi; ja vesi jakautui kahtia.
22. Ja israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa myöten, ja
vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla
puolella.
15:22. Sitten Mooses antoi israelilaisten
lähteä liikkeelle Kaislameren luota, ja he menivät Suurin
erämaahan. Ja he vaelsivat kolme päivää erämaassa löytämättä
vettä.
23. Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät
voineet juoda Maaran vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden
paikka sai nimen Maara.
24. Niin kansa napisi Moosesta
vastaan ja sanoi: "Mitä me juomme?"
25. Mutta hän huusi
Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän
heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi
kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
30:17. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
18. "Tee
myös vaskiallas vaskijalustoineen peseytymistä varten ja
aseta se ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaada siihen
vettä;
19. ja Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä
kätensä ja jalkansa.
20. Kun he menevät ilmestysmajaan,
peseytykööt vedessä, etteivät kuolisi; samoin myös, kun he
lähestyvät alttaria ja käyvät toimittamaan virkaansa
polttamalla uhrin Herralle.
21. He peskööt kätensä ja
jalkansa, etteivät kuolisi. Ja tämä olkoon heille ikuinen
säädös, hänelle itselleen ja hänen jälkeläisillensä,
sukupolvesta sukupolveen."
40:29. Ja
polttouhrialttarin hän asetti asumuksen, ilmestysmajan, oven
eteen ja uhrasi sen päällä polttouhrin ja ruokauhrin,
niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
30. Ja altaan hän
asetti ilmestysmajan ja alttarin välille ja kaatoi siihen
vettä peseytymistä varten.
31. Ja Mooses ja Aaron ja
hänen poikansa pesivät siinä kätensä ja jalkansa;
32. kun
he menivät ilmestysmajaan tahi lähestyivät alttaria, niin he
aina peseytyivät, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
3 Ms 11:9. Näitä te saatte syödä kaikista
vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset ja jotka
elävät vedessä, niin hyvin merissä kuin joissa, te saatte
syödä.
10. Mutta kaikista niistä, joita vedet vilisevät,
kaikista elollisista, jotka elävät vedessä, inhotkaa kaikkia
niitä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, elivätpä merissä
tai joissa.
4 Ms 31:22. Vain kulta, hopea,
vaski, rauta, tina ja lyijy,
23. kaikki, mikä tulta
kestää, käyttäkää tulessa, niin se puhdistuu;
puhdistettakoon se kuitenkin vielä puhdistusvedellä. Mutta
mikä ei tulta kestä, käyttäkää se vedessä.
5 Ms
11:13. Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä
tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa,
teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne
ja kaikesta sielustanne,
14. niin minä annan teidän
maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja
sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi.
15. Ja
minä annan sinun karjallesi ruohoa kedoillasi; ja sinä syöt
ja tulet ravituksi.
16. Varokaa, ettei teidän sydämenne
antaudu vieteltäväksi, niin että poikkeatte pois ja
palvelette muita jumalia ja niitä kumarratte;
17. muutoin
Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja hän sulkee taivaan,
niin ettei tule sadetta eikä maa anna satoansa, ja te
häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka Herra teille
antaa.
31:30. Ja Mooses lausui koko Israelin
seurakunnan kuullen tämän virren sanat, alusta loppuun asti:
32:1. "Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon
maa minun suuni sanat!
2. Sateena pisaroikoon minun
opetukseni, kasteena valukoon puheeni niinkuin vihma
vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle.
3. Sillä minä
julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.
33:18. Ja Sebulonista hän sanoi: "Iloitse, Sebulon, kun
liikkeelle lähdet, ja sinä, Isaskar, majoissasi.
19. He
kutsuvat kansoja vuorellensa, siellä he uhraavat oikeita
uhreja. Sillä he imevät merten rikkauden ja hiekkaan
kätketyt aarteet."
Tuom 7:4. Ja Herra sanoi
Gideonille: "Vielä on väkeä liian paljon; vie heidät alas
veden ääreen, niin minä siellä heidät sinulle tutkin. Se,
josta minä sinulle sanon: 'Tämä lähteköön sinun kanssasi',
se lähteköön kanssasi; mutta jokainen, josta minä sinulle
sanon: 'Tämä älköön lähtekö sinun kanssasi', se älköön
lähtekö."
5. Niin hän vei väen alas veden ääreen. Ja
Herra sanoi Gideonille: "Aseta erikseen jokainen, joka
latkii vettä kielellään, niinkuin koira latkii, ja samoin
jokainen, joka laskeutuu polvilleen juodaksensa".
6.
Niiden luku, jotka latkivat kädestä suuhunsa, oli kolmesataa
miestä; kaikki muu väki oli laskeutunut polvilleen juomaan
vettä.
7. Silloin Herra sanoi Gideonille: "Niillä
kolmellasadalla miehellä, jotka latkivat, minä vapautan
teidät ja annan Midianin sinun käsiisi; kaikki muu väki
menköön kukin kotiinsa".
1 Kun 17:1.
Tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia,
sanoi Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala,
elää, jonka edessä minä seison: näinä vuosina ei tule
kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani kautta".
18:31. Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin
oli Jaakobin poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut
tämä Herran sana: "Israel on oleva sinun nimesi".
32. Ja
hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin
ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
33. Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani
kappaleet puiden päälle.
34. Ja hän sanoi: "Täyttäkää
neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja
puiden päälle". Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta". Ja
he tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: "Tehkää se
kolmas kerta". Ja he tekivät niin kolmannen kerran.
35.
Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti
vedellä.
36. Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri
uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi: "Herra,
Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä
tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä
olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi
tehnyt kaiken tämän.
37. Vastaa minulle, Herra, vastaa
minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra,
olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin."
38. Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin,
puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
39. Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa
ja sanoivat: "Herra on Jumala! Herra on Jumala!"
18:41. Ja Elia sanoi Ahabille: "Nouse, syö ja juo, sillä
sateen kohina kuuluu".
42. Niin Ahab nousi syömään ja
juomaan. Mutta Elia nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan
ja painoi kasvonsa polviensa väliin.
43. Ja hän sanoi
palvelijallensa: "Nouse ja katso merelle päin". Tämä nousi
ja katsoi, mutta sanoi: "Ei näy mitään". Hän sanoi: "Mene
takaisin". Näin seitsemän kertaa.
44. Seitsemännellä
kerralla palvelija sanoi: "Katso, pieni pilvi, miehen
kämmenen kokoinen, nousee merestä". Niin Elia sanoi: "Nouse
ja sano Ahabille: 'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua
pidättäisi'".
45. Ja tuossa tuokiossa taivas kävi
mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade.
Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin.
2 Kun 2:19. Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle:
"Katso, kaupungin asema on hyvä, niinkuin herrani näkee,
mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy keskoisia".
20.
Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen
suoloja". Ja he toivat sen hänelle.
21. Niin hän meni
vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin
sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden; siitä ei enää
tule kuolemaa eikä keskenmenoa".
22. Niin vesi tuli
terveelliseksi, aina tähän päivään asti, Elisan sanan
mukaan, jonka hän puhui.
5:9. Niin Naeman tuli
hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven
eteen.
10. Ja Elisa lähetti hänen luokseen sanansaattajan
ja käski sanoa: "Mene ja peseydy seitsemän kertaa
Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä tulet
puhtaaksi".
11. Mutta Naeman vihastui ja meni matkaansa
sanoen: "Katso, minä luulin hänen edes tulevan ja astuvan
esiin ja rukoilevan Herran, Jumalansa, nimeä, heiluttavan
kättänsä sen paikan yli ja niin poistavan pitalin.
12.
Eivätkö Damaskon virrat, Abana ja Parpar, ole kaikkia
Israelin vesiä paremmat? Voisinhan minä yhtä hyvin peseytyä
niissä tullakseni puhtaaksi." Ja hän kääntyi ja meni
tiehensä kiukustuneena.
13. Mutta hänen palvelijansa
astuivat esiin ja puhuttelivat häntä ja sanoivat: "Isäni,
jos profeetta olisi määrännyt sinulle jotakin erinomaista,
etkö tekisi sitä? Saati sitten, kun hän sanoi sinulle
ainoastaan: 'Peseydy, niin tulet puhtaaksi'."
14. Niin
hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niinkuin
Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli
entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli
puhtaaksi.
Job 3:24. Sillä huokaukseni on
tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
12:15. Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän
laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
26:7.
Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan
tyhjyyden päälle.
8. Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä
pilvet halkea niiden alla.
36:26. Katso, Jumala on
suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman
määrää.
27. Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat
virtanaan sadetta,
28. jota pilvet vuodattavat,
valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
29. Kuka ymmärtää
pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
37:5.
Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee
suuria tekoja, joita emme käsittää taida.
6. Sillä hän
sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle,
rankkasateittensa ryöpylle.
37:10. Jumalan
henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat.
11.
Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa
välähtelevät ukkosvaarunsa.
12. Ne vyöryvät sinne tänne
hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken,
mitä hän niille määrää.
13. Hän antaa niiden osua milloin
maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi.
38:8. Ja
kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
9. kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden
kapaloksi,
10. kun minä rakensin sille rajani, asetin
sille teljet ja ovet
11. ja sanoin: 'Tähän asti saat
tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden
aaltojesi asettua'?
16. Oletko astunut alas meren
lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
24. Mitä
tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
25.
Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
26. niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan,
jossa ei ihmistä ole,
27. niin että autio erämaa saa
kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
28. Onko
sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
29.
Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan
härmän?
30. Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden
pinta sulkeutuu kiinni.
31. Taidatko solmita Otavan
siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
32. Voitko
tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa
Seulaset lapsinensa?
33. Tunnetko taivaan lait, tahi
sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
34. Taidatko
korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään
itsesi?
35. Taidatko lähettää salamat menemään, niin että
sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
36. Kuka on
pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi
pilvenhattaroille ymmärrystä?
37. Kuka on niin viisas,
että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan
leilit,
38. kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja
maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
Ps 1:1.
Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä
astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,
2. vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa
päivät ja yöt!
3. Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain
tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei
lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
22:15.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun
luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin
vaha, se on sulanut minun rinnassani.
23:2.
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään;
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
36:8.
Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät
sinun siipiesi suojaa.
9. Heidät ravitaan sinun huoneesi
lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta.
10. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun
valkeudessasi me näemme valkeuden.
42:2. Niinkuin
peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa
sinua, Jumala.
3. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää
Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?
46:3. Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja
vuoret meren pohjaan vajoaisivat,
4. vaikka sen vedet
pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen
raivosta. Sela.
63:1. Daavidin virsi, kun hän oli
Juudan erämaassa.
2. Jumala, sinä olet minun Jumalani,
sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua
halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä
maassa.
65:6. Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat
meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala,
sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva,
7.
joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty
väkevyydellä;
8. sinä, joka asetat merten pauhinan ja
niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin,
9. niin
että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun
ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.
65:10. Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti,
sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä.
Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat
maan.
11. Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen
multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen
laihon.
12. Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun
askeleesi tiukkuvat lihavuutta.
68:10. Runsaalla
sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli
näännyksissä, niin sinä virvoitit sen.
11. Sinun laumasi
asettui siihen; hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille
valmistit.
84:6. Autuaat ne ihmiset, joilla on
voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
7.
Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen
lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
104:9. Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy
eivätkä palaja peittämään maata.
San 5:15. Juo
vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi
juoksee.
16. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle,
toreille sinun vesiojasi!
9:17. "Varastettu vesi on
makeata, ja salattu leipä on suloista".
18. Eikä toinen
tiedä, että haamuja on siellä, että hänen kutsuvieraansa
ovat tuonelan laaksoissa.
13:14. Viisaan opetus on
elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
14:27.
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
16:15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen
suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
17:14. Alottaa
tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita
syttyy.
18:4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta,
ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
19:13. Tyhmä
poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä
tippuva vesi.
20:5. Kuin syvät vedet ovat miehen
sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa
esiin.
21:1. Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin
vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
25:14.
Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta tuo, on mies, joka
kerskuu lahjoilla, joita ei anna.
25:21. Jos
vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos
hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.
22. Sillä niin
sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra sen
sinulle palkitsee.
23. Pohjatuuli saa aikaan sateen ja
salainen kielittely vihaiset kasvot.
25:25. Kuin
nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta
maasta.
26. Kuin sekoitettu lähde ja turmeltu kaivo on
vanhurskas, joka horjuu jumalattoman edessä.
26:1.
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu
tyhmälle kunnia.
27:3. Raskas on kivi ja painava
hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
4.
Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi
kestää luulevaisuutta?
27:15. Räystäästä tippuva vesi
sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
28:3. Köyhä mies, joka vaivaisia sortaa, on kuin sade, joka
lyö lakoon eikä anna leipää.
Saarn 1:4.
Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy iäti.
5. Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille
sijallensa, josta se jälleen nousee.
6. Tuuli menee
etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja
samalle kierrollensa tuuli palajaa.
7. Kaikki joet
laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan
paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen
laskevat.
10:18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset
vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu
huoneeseen vettä.
11:3. Jos pilvet tulevat täyteen
sadetta, valavat ne sen maahan. Ja jos puu kaatuu etelää
kohti tai pohjoista, niin mihin paikkaan puu kaatui, siihen
se jää.
4. Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä
pälyy, ei leikkaa.
Kork.v. 8:7. Eivät suuret
vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa
upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden
hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin."
Jes
5:5. Mutta nyt minä ilmoitan teille, mitä teen
viinitarhalleni: minä poistan siitä aidan, niin että se jää
hävitettäväksi, särjen siitä muurin, niin että se jää
tallattavaksi.
6. Minä hävitän sen: ei sitä enää vesota
eikä kuokita, vaan se on kasvava ohdaketta ja orjantappuraa,
ja minä kiellän pilvet sille vettä satamasta.
8:6.
"Koska tämä kansa halveksii Siiloan hiljaa virtaavia vesiä
ja iloitsee Resinin ja Remaljan pojan kanssa,
7. niin
katso, sentähden Herra antaa tulla heidän ylitsensä virran
vedet, valtavat ja suuret: Assurin kuninkaan ja kaiken hänen
kunniansa; se nousee kaikkien uomiensa yli ja menee kaikkien
äyräittensä yli,
11:9. Ei missään minun pyhällä
vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä
Herran tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.
11:15. Ja Herra vihkii tuhon omaksi Egyptin merenlahden ja
vihansa hehkussa kohottaa kätensä Eufrat-virtaa vastaan, lyö
sen hajalle seitsemäksi puroksi ja tekee sen kengin
kuljettavaksi.
16. Siitä tulee valtatie hänen kansansa
jäännökselle, joka on jäljellä Assurissa, niinkuin tuli
Israelille silloin, kun se Egyptin maasta lähti.
12:2. Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen
turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun
väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle
pelastukseksi."
3. Te saatte ilolla ammentaa vettä
pelastuksen lähteistä.
17:12. Voi paljojen kansojen
pauhua -- ne pauhaavat, niinkuin meri pauhaa, ja
kansakuntien kohinaa -- ne kohisevat, niinkuin valtavat
vedet kohisevat!
13. Kansakunnat kohisevat, niinkuin
suuret vedet kohisevat, mutta hän nuhtelee niitä, ja ne
pakenevat kauas; ne karkoitetaan niinkuin akanat tuulessa
vuorilla, niinkuin lentävät lehdet rajuilmassa.
25:4.
Sillä sinä olit turvana vaivaiselle, turvana köyhälle hänen
ahdingossansa, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä;
sillä väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää
vastaan.
35:6. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja
mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan
ja aromaahan purot.
40:12. Kuka on kourallaan
mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka
on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla
punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?
15. Katso,
kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin
tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin
hiekkajyvän.
41:17. Kurjat ja köyhät etsivät vettä,
eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä,
Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.
18. Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet
laaksojen pohjiin; minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja
hietikon hetteiköksi.
43:2. Jos vetten läpi kuljet,
olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua
upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki
sinua polta.
43:18. Älkää entisiä muistelko, älkää
menneistä välittäkö.
19. Katso, minä teen uutta; nyt se
puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien
korpeen, virrat erämaahan.
20. Minua kunnioittavat metsän
eläimet, aavikkosudet ja kamelikurjet, koska minä johdan
vedet korpeen, virrat erämaahan, antaakseni kansani, minun
valittuni, juoda.
44:3. Sillä minä vuodatan vedet
janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä
vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun
vesojesi päälle,
4. niin että ne kasvavat nurmikossa kuin
pajut vesipurojen partaalla.
48:18. Jospa ottaisit
minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin
virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot;
51:15. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren,
niin että sen aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.
54:9. Sillä tämä on minulle, niinkuin olivat Nooan
vedet: niinkuin minä vannoin, etteivät Nooan vedet enää
tulvi maan ylitse, niin minä vannon, etten enää vihastu
sinuun enkä sinua nuhtele.
10. Sillä vuoret väistykööt ja
kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty,
eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun
armahtajasi.
55:1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset,
tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa,
ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman
hinnatta viiniä ja maitoa.
2. Miksi annatte rahan siitä,
mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse?
Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne
virvoittuu lihavuuden ääressä.
3. Kallistakaa korvanne ja
tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.
Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan
lujat Daavidin armot.
55:9. Vaan niin paljon
korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat
teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei
sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi
ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee:
ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä
minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten
minä sen lähetin.
57:20. Mutta jumalattomat ovat kuin
kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot
kuohuttavat muraa ja mutaa.
21. Jumalattomilla ei ole
rauhaa, sanoo minun Jumalani.
58:11. Ja Herra
johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa
erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva
niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta
vesi ei koskaan puutu.
60:5. Silloin sinä saat sen
nähdä, ja sinä loistat ilosta, sinun sydämesi sykkii ja
avartuu, kun meren aarteet kääntyvät sinun tykösi, kansojen
rikkaudet tulevat sinulle.
Jer 2:13. Sillä
minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut,
elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet
itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät
vettä pidä.
2:22. Vaikka pesisit itsesi saippualla ja
käyttäisit paljon lipeätä, saastaiseksi jää sittenkin sinun
syntisi minun edessäni, sanoo Herra, Herra.
5:22.
Ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise minun
edessäni, joka olen pannut hiekan meren rajaksi, ikuiseksi
määräksi, jonka ylitse se ei pääse; ja vaikka se kuohuu, ei
se mitään voi, ja vaikka sen aallot pauhaavat, eivät ne sen
ylitse pääse?
23. Mutta tällä kansalla on uppiniskainen
ja tottelematon sydän; he ovat poikenneet ja menneet pois.
24. Eivätkä he sano sydämessänsä: "Peljätkäämme Herraa,
Jumalaamme, joka antaa sateen, syyssateen ja kevätsateen
ajallansa, ja säilyttää meille elonkorjuun määräviikot".
25. Teidän pahat tekonne käänsivät nämä pois, ja teidän
syntinne estivät teitä saamasta hyvää.
17:7. Siunattu
on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on.
8. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa
juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan
sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta,
eikä se herkeä hedelmää tekemästä.
17:13. Israelin
toivo, sinä Herra! Kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat
häpeään. "Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun.
Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran."
31:12. Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla,
tulevat virtanaan Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja
öljyn ääreen, karitsain ja karjan ääreen. Ja heidän sielunsa
on oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, eivätkä he
enää näänny.
Hes 34:26. ja minä teen
siunatuiksi heidät ja kaiken, mitä minun kukkulani ympärillä
on, ja vuodatan sateen ajallansa -- ne ovat siunauksen
sateita.
36:25. Ja minä vihmon teidän päällenne
puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista
saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät
puhdistan.
26. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja
uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan
teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
27. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen,
että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun
oikeuksiani ja pidätte ne.
47:1. Sitten hän vei minut
takaisin temppelin ovelle. Ja katso, vettä kumpusi temppelin
kynnyksen alta itään päin, sillä temppelin etusivu oli itää
kohti. Ja vesi juoksi alas temppelin oikeanpuolisen
sivuseinämän alitse, alttarin eteläpuolitse.
2. Sitten
hän toi minut ulos pohjoisportin kautta ja kierrätti minut
ulkopuolitse ulkoportille, joka antoi itää kohden; ja katso,
vesi virtasi oikeanpuoliselta sivuseinämältä päin.
3.
Mennessänsä itää kohti mies, mittanuora kädessään, mittasi
tuhat kyynärää ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli
nilkkoihin asti.
4. Sitten hän mittasi tuhat ja antoi
minun käydä veden poikki: vettä oli polviin asti. Sitten hän
mittasi tuhat ja antoi minun käydä poikki: vettä oli
lanteisiin asti.
5. Sitten hän mittasi tuhat: tuli virta,
jonka poikki minä en voinut käydä, sillä vesi nousi
uimavedeksi, virraksi, josta ei voinut käydä poikki.
6.
Niin hän kysyi minulta: "Oletko nähnyt, ihmislapsi?" ja
kuljetti minua ja toi takaisin pitkin virran rantaa.
7.
Mutta kun minä tulin takaisin, niin katso: virran rannalla
kasvoi hyvin paljon puita molemmilla puolin.
8. Ja hän
sanoi minulle: "Nämä vedet juoksevat itäiselle alueelle,
virtaavat alas Aromaahan ja tulevat mereen; niiden jouduttua
mereen vesi siinä paranee.
9. Ja kaikki elolliset,
kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään kaikkialla, mihin
tämä kaksoisvirta tulee. Ja kaloja on oleva hyvin paljon;
sillä kun nämä vedet sinne tulevat ja vesi paranee, niin
kaikki virkoaa elämään, minne vain virta tulee.
10. Ja
kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin
asti se on oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikenlaisia
kaloja, aivan kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon.
11.
Sen rämeet ja lätäköt eivät parane: ne jätetään suolan
valtaan.
12. Mutta virran varrella, sen molemmilla
rannoilla, kasvaa kaikkinaisia hedelmäpuita. Niistä eivät
lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne
kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat
pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten
lehdet parantavaiset.
Dan 7:1. Belsassarin,
Baabelin kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena Daniel näki
unen, päänsä näyn, vuoteessansa. Sitten hän kirjoitti tämän
unen.
2. Kertomuksen alku on tämä: Daniel lausui ja
sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, ja katso, taivaan neljä
tuulta kuohutti suurta merta.
3. Ja merestä nousi neljä
suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen.
Hoos
6:3. Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen
nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin
sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.
10:12.
Kylväkää itsellenne vanhurskauden kylvö, niin saatte leikata
laupeuden leikkuun. Raivatkaa itsellenne uudispelto, silloin
kun on aika etsiä Herraa, kunnes hän tulee ja antaa sataa,
teille vanhurskautta.
13. Te olette kyntäneet
jumalattomuutta, leikanneet vääryyttä ja syöneet valheen
hedelmää, sillä sinä olet luottanut omaan tiehesi,
sankariesi paljouteen.
Jooel 2:23. Ja te,
Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän
Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen,
vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja
kevätsateen, niinkuin entisaikaan.
3:18. Sinä päivänä
vuoret tiukkuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa;
kaikissa Juudan puronotkoissa virtaa vettä, ja Herran
huoneesta juoksee lähde, ja se kastelee Akasialaakson.
Aam 4:6. Minä kyllä tein teidän hampaanne
joutilaiksi kaikissa teidän kaupungeissanne ja tuotin leivän
puutteen kaikkiin teidän paikkakuntiinne. Mutta te ette
kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.
7. Minä pidätin
teiltä sateen, kun vielä oli kolme kuukautta elonkorjuuseen.
Minä annoin sataa toiselle kaupungille, mutta toiselle
kaupungille en antanut sataa; toinen pelto sai sadetta, ja
toinen, jolle ei satanut, kuivui.
8. Ja niin kaksi, kolme
kaupunkia hoippui yhteen kaupunkiin vettä juomaan, saamatta
kyllikseen. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo
Herra.
8:11. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra,
Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää
enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.
12. Silloin he hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään;
he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä.
Hab 2:14. Sillä maa on oleva täynnä Herran kunnian
tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren.
Sak
10:1. Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra
tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit
joka miehen pellolle.
14:8. Sinä päivänä elävät vedet
virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta
kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva
kesät ja talvet.
17. Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy
ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa
Sebaotia, niille ei tule sadetta.

