Uusi elämä
Elämä uskoontulon jälkeen
Hengellinen kasvu
Hengen hedelmä
Hengessä vaeltaminen
Isien syntien vaikutus
Jumala vaikuttaa pyhityksen
Kristus ihmisissä
Lapseus
Muutos entiseen elämään
Pelastuksen tuntomerkkejä
Pyhitys
Pyhiä
Pyhän Hengen sinetti ja temppeli
Teot todistavat uskon laadun
Täydellisyys
Uskon vaikuttamat teot
Uudistuminen
Vanhurskauden sota-aseet
Vapaus
Viinipuun oksat - yhteys
Kristukseen
|
MUUTOS ENTISEEN
ELÄMÄÄN
Mt 3:8. Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,
Apt 26:20. vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille,
ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä
Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.
Rm 6:19. Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä
niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden
palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden
palvelijoiksi pyhitykseen.
20. Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat
vanhurskaudesta.
21. Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä
sen loppu on kuolema.
11:30. Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt
olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta,
31. samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he teille
tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden.
1 Kor 6:11. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette
vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän
Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.
Ef 2:1. Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet
rikoksiinne ja synteihinne,
2. joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan
hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään
tottelemattomuuden lapsissa,
3. joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen
lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin
muutkin;
5:8. Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa
valkeuden lapsina
9. - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä
–
Kol 1:21. Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen
vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut
3:5. Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko,
paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
6. sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
7. ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.
Tiit 3:3. Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia,
eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja
kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
4. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
5. pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan
laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen
kautta,
1 Piet 1:14. Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden
himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,
15. vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa
vaelluksessanne pyhiksi.
4:2. ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen
mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.
3. Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa
vaeltaessanne irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäyksissä,
juomingeissa ja kauheassa epäjumalain palvelemisessa.
4. Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan
riettauden lätäkköön, ja herjaavat.
5. Mutta heidän on tehtävä tili hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä
ja kuolleita.
MUUTOS PAAVALISSA
Apt 8:1. Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi
suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri
Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.
2. Ja muutamat jumalaapelkääväiset miehet hautasivat Stefanuksen ja pitivät
hänelle suuret valittajaiset.
3. Mutta Saulus raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon ja raastoi ulos
miehiä ja naisia ja panetti heidät vankeuteen.
9:1. Mutta Saulus puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja
meni ylimmäisen papin luo
20:31. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta
lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.
24:5. Me olemme havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja
kaikkien koko maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon
päämies,
26:1. Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi".
Silloin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen:
2. "Pidän itseäni onnellisena, kuningas Agrippa, kun sinun edessäsi tänä
päivänä saan puolustautua kaikesta siitä, mistä juutalaiset minua syyttävät,
3. olletikin, koska sinä tarkkaan tunnet kaikki juutalaisten tavat ja
riitakysymykset. Sentähden pyydän sinua kärsivällisesti minua kuulemaan.
4. Kaikki juutalaiset tuntevat minun elämäni nuoruudestani asti, koska
alusta alkaen olen elänyt kansani keskuudessa ja Jerusalemissa.
5. He tuntevat minut jo entuudestaan, jos tahtovat sen todistaa, että minä
meidän uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena.
9. Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen,
Nasaretilaisen, nimeä vastaan,
10. ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin
vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin,
annoin minä ääneni sen puolesta.
11. Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa
heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan,
että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka.
1 Kor 4:11. Vielä tänäkin hetkenä me kärsimme sekä nälkää että janoa, olemme
alasti, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina,
12. me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me
siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme;
13. meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut kuin
mikäkin maailman tunkio, kaikkien hylkimiä, aina tähän päivään asti.
14. En kirjoita tätä häväistäkseni teitä, vaan niinkuin rakkaita lapsiani
neuvoen.
15. Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin
ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin evankeliumin
kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
16. Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani.
17. Juuri sentähden minä lähetin teille Timoteuksen, joka on minun rakas ja
uskollinen poikani Herrassa; hän on muistuttava teitä minun vaelluksestani
Kristuksessa Jeesuksessa, sen mukaan kuin minä kaikkialla, joka
seurakunnassa, opetan.
11:1. Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.
15:8. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen
ikäänkuin keskensyntynyt.
9. Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua
apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua
kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt,
en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
2 Kor 2:4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin
teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte,
vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.
10:1. Minä, Paavali, itse kehoitan teitä Kristuksen laupeuden ja lempeyden
kautta, minä, joka olen muka nöyrä kasvotusten teidän kanssanne, mutta
poissa ollessani rohkea teitä kohtaan,
9. Tämän minä sanon, ettei näyttäisi siltä, kuin peloittelisin teitä
kirjeilläni.
10. Sillä hänen kirjeensä ovat, sanotaan, kyllä mahtavat ja pontevat, mutta
ruumiillisesti läsnäollessaan hän on heikko, eikä hänen puheensa ole minkään
arvoista.
11. Joka niin sanoo, ajatelkoon, että samaa, mitä me poissaolevina olemme
kirjeissämme sanoissa, samaa me myös olemme läsnäolevina teoissa.
12. Sillä me emme rohkene lukeutua emmekä verrata itseämme eräisiin, jotka
itseänsä suosittelevat; mutta he ovat ymmärtämättömiä, kun mittaavat itsensä
omalla itsellään ja vertailevat itseään omaan itseensä.
12:14. Katso, kolmannen kerran minä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne,
enkä ole oleva teille rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan
teitä itseänne. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa
vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.
15. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin, teidän
sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä
saan teiltä vähemmän vastarakkautta?
16. Olkoonpa niin, etten minä ole teitä rasittanut; mutta entä jos olen
viekas ja olen kavaluudella kietonut teidät pauloihini!
17. Olenkohan minä kenenkään kautta, joita olen luoksenne lähettänyt,
pyrkinyt teistä hyötymään?
18. Kehoitin Tiitusta menemään ja lähetin veljen hänen kanssaan; ei kai
Tiitus ole pyrkinyt teistä hyötymään? Emmekö ole vaeltaneet samassa
hengessä? Emmekö samoja jälkiä?
Fil 3:17. Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin
vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.
4:9. mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa
nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
1 Tim 1:12. Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta
Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja
asetti palvelukseensa
13. minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä
sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa;
14. ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
15. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että
Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen
suurin.
16. Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen
muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat
uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi.
2 Tim 3:10. Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani,
aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,
11. vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli
Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt,
ja kaikista Herra on minut pelastanut!
4:6. Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut.
7. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon
säilyttänyt.
|