Synti käytös 1
Haureus himot
Ihminen ilman Jumalaa
Ihmispelko
Itsensä korottaminen ja ylpeys
Kukaan ei ole synnitön
Nöyryys
Pelastumattomien nimityksiä ja
vertauskuvia
Sanat ja puhe
Synnin orjuus
Synti
Syntiinlankeemus ja ihmisen sisin
Syntiset
Toisten arvostelu ja halveksiminen
Tyytyä vaatimattomiin oloihin
Ulkokultaisuus - kiitoksen halu
Valhe teeskentely petos
Vannominen
Varastaminen
|
SYNTIINLANKEEMUS JA
IHMISEN SISIN
Mk 7:20. Ja hän sanoi: "Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen.
21. Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet,
varkaudet, murhat,
22. aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti,
jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.
23. Kaikki tämä paha lähtee sisästä ulos ja saastuttaa ihmisen."
Joh 2:23. Mutta kun hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan aikana,
uskoivat monet hänen nimeensä, nähdessään hänen tunnustekonsa, jotka hän
teki.
24. Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sentähden että hän tunsi
kaikki
25. eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse,
mitä ihmisessä on.
3:6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on
henki.
7:6. Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta
teille aika on aina sovelias.
7. Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan
siitä, että sen teot ovat pahat.
Rm 3:9. Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme
edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset,
ovat synnin alla,
10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole
ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
5:12. Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja
synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi,
koska kaikki ovat syntiä tehneet -
13. sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta,
missä lakia ei ole;
14. kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka
eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka
on sen esikuva, joka oli tuleva.
15. Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden
lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja
lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti
tullut monien osaksi.
16. Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän
kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja
tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi.
17. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden
kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan
runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen,
kautta. -
18. Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille
ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu
kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;
19. sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat
joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat
vanhurskaiksi.
7:14. Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen
lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta
sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on
hyvä.
17. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään
hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19. sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä
en tahdo, minä teen.
20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole
minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain,
että paha riippuu minussa kiinni;
22. sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23. mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia
vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin
minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin
lakia.
1 Kor 15:21. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin
kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
2 Kor 11:3. Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti
Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja
puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan.
Gal 3:22. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä
luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka
uskovat.
1 Tim 2:13. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva;
14. eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.
Hebr 4:12. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin
mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja
hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten
tuomitsija;
13. eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja
paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.
1 Joh 1:8. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme,
ja totuus ei ole meissä.
9. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että
hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet
valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
5:19. Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.
Jaak 1:13. Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua
kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.
14. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
15. kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun
synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.
4:1. Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö
teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
2. Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette,
ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden
ettette ano.
1 Ms 2:8. Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti
sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.
9. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä
syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon
puun.
15. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin
viljelemään ja varjelemaan sitä.
16. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista
paratiisin puista,
17. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona
sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
3:1. Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala
oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää
syökö kaikista paratiisin puista'?"
2. Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä
paratiisissa,
3. mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala
sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi'."
4. Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
5. vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat
teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".
6. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana
katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja
söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
7. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa
alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen
vyöverhot.
8. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan
viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä
paratiisin puiden sekaan.
9. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?"
10. Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin,
sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin".
11. Ja hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt
siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?"
12. Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle
siitä puusta, ja minä söin".
13. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi:
"Käärme petti minut, ja minä söin".
14. Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä
kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi
sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.
15. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen
siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä
sitä kantapäähän."
16. Ja vaimolle hän sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat,
kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi
oleva, ja hän on sinua vallitseva".
17. Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta
minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun
tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18. orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja
sinun on syötävä.
19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen,
sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun
jälleen tuleman."
20. Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän
äiti.
21. Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja
puki ne heidän yllensä.
22. Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku
meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi
kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
23. Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään
maata, josta hän oli otettu.
24. Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle
kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.
8:21. Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: "En minä
koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset
ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä
elää, niinkuin nyt olen tehnyt.
4 Ms 15:39. Ne tupsut olkoon teillä, että te, kun ne näette, muistaisitte
kaikki Herran käskyt ja ne täyttäisitte ettekä seuraisi sydämenne ettekä
silmienne himoja, jotka houkuttelevat teitä haureuteen;
Job 14:4. Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään.
15:14. Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla
vanhurskas!
15. Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen
silmissänsä,
16. saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin
vettä.
25:4. Kuinka siis ihminen olisi vanhurskas Jumalan edessä, ja kuinka
vaimosta syntynyt olisi puhdas?
5. Katso, eipä kuukaan ole kirkas, eivät tähdetkään ole puhtaat hänen
silmissänsä;
6. saati sitten ihminen, tuo mato, ja ihmislapsi, tuo toukka!"
Ps 51:7. Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä
siittänyt.
142:7. Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta
minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät.
San 16:2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta
Herra tutkii henget.
Saarn 7:21. Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän
tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
8:6. Sillä itsekullakin asialla on aikansa ja tuomionsa; ihmistä näet painaa
raskaasti hänen pahuutensa.
9:3. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla
on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että
mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen --
vainajien tykö!
Jes 6:5. Niin minä sanoin: "Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on
saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet;
sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin."
53:6. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi
omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän
syntivelkamme.
Jer 17:9. Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen
tuntea?
Hes 20:43. Ja te muistatte siellä vaelluksenne ja kaikki tekonne, joilla
olette itsenne saastuttaneet, ja teitä kyllästyttää oma itsenne kaikkien
pahain töittenne tähden, mitä olette tehneet.
36:31. Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet
hyvät, ja teitä kyllästyttää oma itsenne rikostenne ja kauhistustenne
tähden.
Sak 8:17. Älkää hautoko mielessänne pahaa toinen toisellenne, älkääkä
rakastako väärää valaa. Sillä kaikkia näitä minä vihaan, sanoo Herra."
|