1. Yhteiskunnalliset linnakkeet ja ajatusrakennelmat

Kuten todettiin, jotkut mielen linnakkeet ovat laajuudeltaan yhteiskunnallisia. Sellaisia ovat uskonnot kuten hindulaisuus, buddhalaisuus ja islam, joiden vaikutus on valtava näitä uskontoja edustavissa maissa. Esim. hindulaisuus on uskonto, jossa miljoonat hindut turvaavat itsensä valmistamiin jumalankuviin, jotka eivät osaa puhua, nähdä, haistaa eivätkä kuulla. Nämä ihmiset eivät ajattele, että puusta, kivestä tai metallista valmistetut esineet ovat voimattomia auttamaan heitä heidän elämässään. Psalmien kirjoittaja on viitannut tällaisen toiminnan epäjohdonmukaisuuteen ja järjettömyyteen:

- (Ps 115:3-8) Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.
4. Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
5. Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.
6. Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.
7. Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.
8. Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.

Entä yhteiskunnalliset linnakkeet länsimaissa? Emme ole yhtään viisaampia. Itse uskoin aikanaan ateistisiin maailmankaikkeuden ja elämän syntyteorioihin sekä evoluutioteoriaan miljoonine vuosineen, ja nämä ovat yleisiä uskomuksia koko länsimaisessa yhteiskunnassa. Kaiken oletetaan syntyneen itsestään tyhjästä, elämän oletetaan syntyneen itsestään sekä kaikkien elämänmuotojen oletetaan periytyneen samasta alkusolusta. Kuitenkaan ei oteta huomioon seuraavia asioita:

• On mahdotonta, että tyhjästä syntyy itsestään mitään. Se on lähes sama asia kuin että jollakulla on tyhjä, kädessä oleva rasia, ja hän väittäisi, että sen sisältä tulee miljoonia tähtiä, aurinko, maapallo, kuu, puita, lintuja, hyönteisiä, elefantteja ja ihmisiä. Uskoisitko tätä henkilöä vai pitäisitkö häntä järjettömänä? Jos pidät hänen väitteitään epäuskottavina, miksi sitten uskoisit ateistitiedemiehiä, jotka esittävät samantyyppisiä näkemyksiään?

• Elämän syntyä itsestään ei ole todistettu. Syy on yksinkertaisesti se, että se on mahdotonta. Vain elävä Jumala voi saada aikaan elämää. Ateistitiedemiehet myöntävät, että maailmankaikkeudella ja elämällä on alku, mutta he ovat umpikujassa asian suhteen, koska kieltävät Jumalan luomistyön. He luulevat olevansa tieteellisiä, mutta eivät ole, kun torjuvat selvät todisteet Jumalan luomistyöstä.

• Kolmanneksi ei ole havaittu välimuotoja, joita evoluutioteoria edellyttäisi, vaan kaikki elämänmuodot fossiileissa ja nykyeläimissä ovat aina valmiita ja täysin kehittyneitä. Se ei viittaa asteittaiseen kehitykseen vaan Jumalan luomistyöhön. Seuraavassa muutamia kommentteja luonnonhistoriallisten museoiden edustajilta. Luonnonhistoriallisilla museoilla pitäisi olla parhaat todisteet evoluution puolesta, mutta ne puuttuvat. Ensimmäisenä Stephen Jay Gouldin, aikamme ehkä tunnetuimman paleontologin kommentti (American Museum). Hän kielsi asteittaisen kehityksen fossiileissa:

Stephen Jay Gould: En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole havaittu’ kallioissa. (The Panda’s Thumb, 1988, s. 182,183).

Tohtori Ethebridge, British Museumin paleontologi: Yhdeksän kymmenesosaa evolutionistien puheista on pelkkää hölynpölyä, joka ei perustu havaintoihin ja jota tosiasiat eivät ollenkaan tue. Tämä museo on täynnä todisteita heidän näkemyksensä äärimmäisestä virheellisyydestä. Koko tässä valtavassa museossa ei ole ainuttakaan todistuskappaletta lajien muuttumisesta. (1)

Yksikään viiden suuren paleontologisen museon virkailijoista ei voi esittää edes yksinkertaista esimerkkiä sellaisesta organismista, joka voisi olla todiste lajin asteittaisesta kehittymisestä toiseksi lajiksi. (Tri Luther Sunderlandin yhteenveto kirjassaan "Darwin's enigma”. Hän haastatteli useiden luonnonhistoriallisten museoiden edustajia ja oli näihin kirjeyhteydessä, jotta saisi selville, minkälainen todistuspohja museoilla oli evoluutio-opin puolesta. [2)

Länsimaissa on ollut ja on myös muita mielen linnakkeita ja valheellisia ajatusrakennelmia. Esim. Saksassa natsismi ja siihen liittyvä sosiaalidarwinismi olivat tällaisia yhteiskunnallisia linnakkeita 1930-luvulla. Vuonna 1939, juuri ennen Toista maailmansotaa, yli 90 % saksalaisnuorista kuului Hitler Jugendiin. Tämä osoittaa, miten jokin väärä ajatusmalli voi juurtua yhteiskuntaan. Sosiaalidarwinismi rotuoppeineen oli yleinen ideologia myös muissa maissa, mutta nykyään se on hylätty tiedemiespiireissä epätieteellisenä.

    Mutta mitä valheellisia ja Jumalan tahdon vastaisia ajatusrakennelmia esiintyy länsimaissa nykypäivänä? Useat näistä ajatusrakennelmista liittyvät seksuaalisuuteen ja moraaliin, kun ei enää kunnioiteta Jumalan käskyjä näistä asioista. On menty yhä kauemmas Jeesuksen ja apostolien opetuksista. Se ilmenee mm. seuraavissa asioissa:

• Hyväksytään avoliitot ja seksi irrallaan miehen ja vaimon avioliitosta, vaikka seuraavat jakeet opettavat päinvastaista. Tämä ideologia, joka juurtui yhteiskuntaan 1960-luvun ns. seksuaalisen vallankumouksen yhteydessä, torjuu sen Raamatun opetuksen, että seksi on oikein vain miehen ja vaimon välisessä suhteessa.

- (Hebr 13:4) Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

- (1 Kor 7:1-5) Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;

2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.

4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.

Pornografia ja sen hiljainen hyväksyminen on myös osoitus yhteiskunnan kehityksestä. Paavali kirjoitti viimeisten päivien ihmisistä, että he ovat ”hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia” (2 Tim 3:4), ja tämä näyttää toteutuneen nykypäivänä. Lisäksi pornografia antaa ihmisille vääristyneen kuvan seksuaalisuudesta ja rakkaudesta. Siihen liittyy himon synti, joka helposti sitoo ihmisen. Mm. seuraavat jakeet viittaavat aiheeseen:

- (Matt 5:28) Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

- (Room 6:12,13) Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,

13 Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.

- (Ilm 2:21) Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.

• Nykyaikana hyväksytään avioerot eikä pidetä niitä enää vääränä. On tietysti tilanteita, joissa avioliittoa on mahdoton jatkaa mm. väkivallan tai jatkuvan uskottomuuden takia, mutta yleisesti ottaen ihmiset eroavat hyvin helposti. He eivät ota huomioon, että Jumala tuomitsee avionrikkojat:

- (Mal 3:5) Ja minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa, leskeä ja orpoa ja vääntävät vääräksi muukalaisen asian eivätkä pelkää minua, sanoo Herra Sebaot.

- (Hebr 13:4) Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

• Yksi voimakkaimmista mielen linnakkeista nykyaikana on myönteinen suhtautuminen homoseksuaaliseen käytökseen. Tämä ajatusrakennelma on juurtunut länsimaisiin yhteiskuntiin pääosin vasta muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Ajatellaan, että ei kai siinä mitään väärää ole, jos kaksi miestä tai kaksi naista rakastaa toisiaan ja on seksisuhteessa keskenään. Ei ymmärretä sitä, että rakkaus ja ystävyyssuhteet ovat aina ok, mutta seksisuhteet ovat oikein vain miehen ja vaimon välillä avioliitossa. Homoseksuaalisuuden harjoittajat eivät peri Jumalan valtakuntaa:

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

Tämän asian puolesta ovat monet myös marssineet, uskoen näin auttavansa näitä ihmisiä. Kuitenkin homoseksuaalinen elämäntapa on monelle vaarallinen, aivan kuten alkoholi ja huumeet. Miksi näin? Syy on se, että monilla näistä ihmisistä on tavallista enemmän sairauksia kuten AIDS ja uutena vitsauksena apinarokko. Niitä on heillä moninkertaisesti enemmän kuin muulla väestöllä. (Etelä-Suomen sanomat kertoi 9.10 homoseksuaaleista miehistä New Yorkissa. He olivat sairastuneet apinarokkoon miesten välisen seksin seurauksena, joka on selvästi yleisin syy tälle taudille. Lisäksi seitsemästä haastateltavista kolme oli HIV-positiivisia). Lisäksi heidän elinikänsä on noin 10-20 vuotta muuta väestöä lyhyempi. Toisin sanoen ne, jotka marssivat homoseksuaalisen elämäntavan puolesta, marssivat tavallaan sen puolesta, että ihmiset sairastuvat ja kuolevat aikaisemmin.

    Jeesus sanoi, että ”Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys (Joh 10:10).” Näin saatana haluaa tuhota ihmisten elämän, mutta Jeesus haluaa antaa meille terveyden ja iankaikkisen elämän. Saatanan tuhoideologia esiintyy myös abortin hyväksymisessä sekä myönteisessä suhteutumisessa avioeroihin ja avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Lapset joutuvat aina kärsimään, kun vanhemmat toimivat näiden itsekkäiden elämäntapojen mukaan. Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt ovatkin olleet jatkuvassa kasvussa jo kauan ennen koronaa.

   Joka tapauksessa Jeesus on syntisten ystävä (Matt 11:19), jonka kautta mistä tahansa olosuhteista tulleet ihmiset voivat saada iankaikkisen elämän. Kutsua tulla hänen luokseen ei kannata torjua:

- (Matt 11:28-30) Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.

29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.

30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

- (Luuk 15:2) Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan".

• Abortti hyväksyttiin länsimaissa seksuaalisen vallankumouksen myötä. Siinä on kuitenkin kysymys lapsen surmaamisesta, vaikka muuta väitettäisiin. Ihmisen elämä alkaa aina hedelmöityksestä, eikä vasta syntymässä. Tämä myönnettiin myös äskettäisessä tutkimuksessa, jossa kysyttiin 5577 biologilta ympäri maailmaa, milloin ihmisen elämä alkaa. Heistä 96 prosenttia sanoi sen alkavan hedelmöityksestä (Erelt, S., Survey asked, 5,577 biologists when human life begins. 96 % said conception; lifenews.com, 11 july 2019).

    Abortoiduilla lapsilla on lisäksi samat ruumiinjäsenet kuin aikuisilla ihmisillä: kädet, jalat, silmät, suu sekä omat sydämenlyönnit jo 3 viikon ikäisenä ja oma EEG, joten kohdussa on varmasti lapsi ja ihminen, vain pienikokoisempi kuin vastasyntynyt tai aikuinen. Tämä on faktatietoa, joka on varmasti jokaisen tiedossa. Eli kysymys on lopulta siitä, onko vanhemmilla oikeus tappaa oma lapsensa, joka on kohdussa. Jos tätä pidetään ihmisoikeutena, silloin on menty pahasti harhaan. Toisaalta jos samaa perustetta käytettäisiin kuin mitä abortin kannattajat nyt käyttävät, tulisi heidän hyväksyä myös jo syntyneiden lasten surmaaminen. Onneksi he eivät ole vielä tähän ryhtyneet, joka on osoituksena heidän epäjohdonmukaisuudestaan. Kyllä lapsi on lapsi sekä kohdussa että sen ulkopuolella.

- (Mark 10:19) Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

Mitä tulee tähän nykyiseen kehitykseen, olen ajatellut länsimaiden menevän kovalla vauhdilla kohti samanlaisia yhteiskuntia kuin muinainen Sodoma sekä kanaanilaisten yhteiskunta. Tämän kehityksen eteenpäin viejät nykyaikana pitävät itseään moraalisesti parempina kuin muut, mutta heidän ideologiansa on aivan samanlainen kuin näiden kahden menneen yhteiskunnan. Sillä Sodomalle oli ominaista laaja homoseksuaalisen käytöksen hyväksyminen, aivan kuten nykypäivänä länsimaissa suhtaudutaan myönteisesti samaan asiaan. Kanaanilaiset sen sijaan uhrasivat lapsiaan Kanaanin epäjumalille, joka on täysin verrattavissa nykyiseen aborttitoimintaan. Me tiedämme Raamatusta, että Jumalan viha kohtasi molempia yhteiskuntia.

   Toivonkin, että ihmiset pohtisivat näitä asioita syvällisemmin. Jumalalla on rakkaus kaikkia ihmisiä kohtaan, myös homoseksuaaleja kohtaan tai niihin, jotka ovat syyllistyneet aborttiin. Jokainen voi kyllä saada syntinsä anteeksi taustastaan huolimatta. Kuitenkaan meidän ei pitäisi sanoa hyvää pahaksi ja pahaa hyväksi, kuten nykypäivänä tapahtuu (Jes 5:20 Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi!). Mm. seuraavat jakeet liittyvät tähän aiheeseen:

- (Ps 106:38-40) He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.

39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.

40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.

- (Juuda 1:7,8) samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

8 Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.

• Sananvapauden kaventuminen on eräs seuraus moraalin muuttumisesta. Näin tapahtui natsi-Saksassa, entisissä kommunistimaissa, nykyisin Venäjällä, mutta myös nykyisissä EU-maissa tapahtuu niin. Miksi näin? Miksi EU-maissa sananvapaus kapenee?
    Tähän on yksinkertainen syy. Kun ei enää hyväksytä Jeesuksen ja apostolien opetuksia moraalista, niin hyökätään erityisesti tätä vastaan. Halutaan tukahduttaa kaikki kristillinen opetus tältä alueelta. Se merkitsee sensurointia ja oikeudenkäyntejä yhä enemmän. Tämä kaikki tapahtuu ihmisoikeuksien nimissä, kun hylätään Jeesuksen ja apostolien terveet opetukset pitäen niitä mm. vihapuheena. En yhtään epäile, etteikö saatana olisi kaiken tämän takana. Tiedotusvälineet, sosiaalisen median jätit ja oikeuslaitos ovat vain välikappaleita saatanan käytössä. Olen varma, että menemme länsimaissa samanlaiseen totalitaristiseen yhteiskuntaan kuin mitä tapahtuu nyky-Venäjällä ja mitä entisissä kommunistimaissa tapahtui. Torjutaan Jeesus aivan kuten Neuvostoliiton kommunistit tekivät 100 vuotta sitten sekä 2000 vuotta sitten, kun ihmiset valitsivat Barabbaan Jeesuksen sijasta.

    Jos katsotaan vielä entisiin kommunistimaihin, ei niissä ollut uskonnonvapautta ja Raamattu oli kielletty kirja. Lisäksi heti, kun kommunistit pääsivät valtaan entisessä Neuvostoliitossa, he heti ensimmäisiksi ajoivat samoja asioita kuin mistä edellisissä kappaleissa mainittiin: avioero tehtiin helpoksi, sukupuoliyhteyttä kannatettiin ilman aviollista sitoutumista, abortti ja homoseksuaalisuus tehtiin luvallisiksi. Tästä Neuvostoliiton perhekokeilusta oli katastrofaaliset seuraukset. Mm. katulasten määrä kasvoi räjähdysmäisesti, jonka seurauksena politiikan suuntaa Neuvostoliitossa muutettiin uudelleen entisenkaltaiseksi 1930-luvulla. Nykyhallitsijat länsimaissa seuraavat siten täysin näiden varhaisten kommunistien jalanjäljissä (kuten he seuraavat Sodoman ja kanaanilaisten jalanjäljissä moraalin alueella). He ajavat samanlaista moraalia sekä heillä on halu kieltää sananvapaus eri tavalla ajattelevilta sekä uskonnonvapaus.

    Mistä tämä kehitys sitten johtuu? Se johtuu saatanan valheista kuten totesin. Nämä valheet ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin. Paavali kirjoitti tällaisesta hengellisestä sokeudesta, jonka vallassa nykyiset läntiset johtajat, tiedotusvälineet ja oikeuslaitos ovat koko ajan yhä enemmän. Kyseessä ovat Jumalan tahdon vastaiset mielen linnakkeet eli ajatusrakennelmat.

- (Ef 2:1,2) Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne,

2 joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa,

- (2 Tim 2:24-26) Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;

25 hänen tulee sävyisästi ojentaa vastustelijoita; ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat tuntemaan totuuden

26 ja selviävät perkeleen pauloista, joka on heidät vanginnut tahtoansa tekemään.

- (2 Kor 4:3,4) Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,

4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.

 • Muukalaisvastaisuus on myös yleinen mielen linnake, josta olen huolissani. Monet muukalaiset joutuvat kokemaan nimittelyä ja jopa suoraa väkivaltaa. Lisäksi jotkut maalliset puolueet voivat olla hyvin muukalaisvastaisia, vaikka ne toisaalta saattavat kannattaa terveitä perhearvoja. Tässä on ilmeinen ristiriita.

   Toisaalta suuressa maahanmuutossa ja sen kannattamisessa on vaaransa. Se lisää helposti muukalaisvastaisuutta, kuten tapahtui Hitlerin Saksassa 1900-luvun alkupuolella. Siksi tällä alueella kannattaisi edetä varovasti. Mm. seuraavat jakeet kertovat tästä aiheesta:

- (3 Moos 19:33,34) Kun muukalainen asuu luonasi teidän maassanne, älkää sortako häntä.

34 Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niinkuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niinkuin itseäsi, sillä tekin olitte muukalaisina Egyptin maassa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

- (5 Moos 10:17-19) Sillä Herra, teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön eikä ota lahjusta,

18 joka hankkii orvolle ja leskelle oikeuden ja joka rakastaa muukalaista ja antaa hänelle ruuan ja vaatteen.

19 Sentähden rakastakaa muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa.

- (5 Moos 24:17) Älä vääristä muukalaisen äläkä orvon oikeutta, äläkä ota lesken vaatteita pantiksi.

2. Oletko uskossa ja pelastunut?

Kun lähdetään käsittelemään kristittyjen mielen linnakkeita sekä demonien vaikutusta, on sitä ennen hyvä tehdä itselleen kysymys: olenko todella uskossa ja pelastunut? Sillä seurakunnissa voi olla satoja ihmisiä, ehkäpä kristittyjen kotien lapsia, joille tämä asia on epäselvä. He olettavat olevansa henkilökohtaisessa uskossa eivätkä kuitenkaan ole. Kaikki on jäänyt heille hämäräksi pelastuksen suhteen.

    Mitä ihmisen on sitten tehtävä voidakseen pelastua? Ensinnäkin ihmisen asenteen tulisi olla se, että hän haluaa seurata Jumalaa ja Jeesusta koko sydämestään sekä on valmis luopumaan kaikesta tietoisesta synnistä. ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa” (Matt 6:24). Lisäksi Jeesus opetti parannuksen teon merkityksestä, että ”ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte” (Luuk 13:3). Toisin sanoen jokaisen ihmisen on oltava valmis luovuttamaan koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle. Puolisydämisyys on huono lähtökohta kristilliselle elämälle.

    Ketään eivät kuitenkaan pelasta hänen antautumisensa Jumalalle tai mitkään hänen tekonsa. Niiden kautta kukaan ei saavuta iankaikkista elämää. Sen sijaan oleellinen kysymys on: Onko sinulla Jumalan Poika? Oletko ottanut hänet vastaan vai et? Johanneksen kirjeessä sanotaan:

- (1 Joh 5:11-13) Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.

12 Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

13 Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.

Johanneksen evankeliumissa jatketaan samasta aiheesta. Jos ihminen vastaanottaa eli toivottaa Jeesuksen Kristuksen tervetulleeksi elämäänsä, on hän silloin saanut iankaikkisen elämän sekä on tullut Jumalan lapseksi:

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen Kristuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

Niinpä, vaikka olisit aiemmin ollut maailman jumalattomin ihminen, mutta olet nyt ottanut Jeesuksen vastaan, haluat uskoa häneen, seurata häntä sekä tunnustat hänet Herraksesi (Room 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut), on sinulla iankaikkinen elämä. Älä katso itseesi, tunteisiisi tai tekoihisi, vaan käänny rukouksessa Jeesuksen puoleen ja laita luottamuksesi eli uskosi häneen. Sinun ei tarvitse kokea mitään erikoisia tunteita tämän johdosta. Tunteet voivat kyllä seurata myöhemmin:

- (1 Joh 5:13) Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.

- (Apt 16:31) Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".

Kun käännyt rukouksessa Jeesuksen puoleen, ota huomioon vielä seuraavat Jeesuksen sanat. Hän sanoi, että hänen tykönään on iankaikkinen elämä. Saat tämän elämän lahjaksi heti sillä hetkellä, kun käännyt rukouksessa Jeesuksen puoleen ja haluat pelastua:

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

3. Ensimmäinen mielen taistelu

Kun on kyseessä ihmisen kääntyminen Jumalan puoleen, ei se yleensä ole yksinkertainen asia. Pelastus kyllä saadaan heti lahjaksi, mutta ongelmana on, että jokaisella ihmisellä on kaksi vastustajaa: hänen oma lihansa eli itsekkyytensä sekä paholainen. Ne haluaisivat pitää ihmisen erossa Jumalasta ja pelastuksesta. Charles G. Finney, joka oli tunnettu herätyssaarnaaja 1800-luvulla, ja jonka kautta tuhannet ihmiset kääntyivät Jumalan puoleen, on kuvannut kirjassaan Ihmeellisiä herätyksiä (s. 91) sitä mielen taistelua, joka nousee esiin silloin, kun ihmisen pitäisi kääntyä Jumalan puoleen:

Herätyksiä syytetään toisinaan siitä, että ne tekevät ihmiset mielettömiksi. Itse asiassa ihmiset ovat luonnostaan mielettömiä suhteessaan uskontoon, ja herätys pikemminkin heidät parantaa kuin saa järjiltään.

Jos ensin ajatellaan ihmistä itseään, on luonnollista, miksi hän vastustaa pelastusta ja kääntymistä Jumalan puoleen. Hän ymmärtää, että kääntyessään Jumalan puoleen, hänen on korjattava elämänsä, luovuttava vääristä asioista tai ehkä tunnustettava muille tekemiään vääryyksiä ja ojentauduttava Jumalan tahdon mukaan. Tämä synnyttää ihmisen mielessä taistelua. Hän haluaisi paeta sitä ja päästä siitä eroon (tämä on juuri sitä, mitä tapahtuu herätyksissä ja joihin Finney viittasi). Jumala tietysti haluaisi, että kääntyisimme heti ilman ehtoja hänen puoleensa ja näin kaikki olisi yksinkertaista, mutta ihmisen oma tahto ja itsekkyys voi pitää hänet pelastuksen ulkopuolella. Vasta kun ihminen suostuu Jumalan toimintatapaan ja luovuttaa itsensä ilman ehtoja Jumalalle, saa hän rauhan. Monet eivät koskaan ota tätä askelta, ja sen tähden he jäävät pelastuksen ulkopuolelle. Tähän liittyvät seuraavat vakavat sanat. Pelkurit ja ne, jotka tahtovat pelastaa elämänsä, eivät voi pelastua:

- (Matt 16:24-26) Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

- (Ilm 21:6-8) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

Kuten todettiin, on ihmisellä myös toinen vastustaja: saatana ja paha henkimaailma. Saatana haluaa pitää jokaisen ihmisen erossa pelastuksesta ja Jumalan yhteydestä. Se yrittää istuttaa ihmisen mieleen valheita, mielen linnakkeita, eli syitä, miksi ei kannata kääntyä Jumalan puoleen. Tällaisia syitä ja valheita voivat olla seuraavat asiat. Ihminen itse saattaa pitää niitä omina ajatuksinaan, mutta useat niistä ovat saatanan syöttämiä valheita. Jeesus sanoi saatanasta, että ”totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä (Joh 8:44).”

• Jumalaa ei ole, siksi ei ole mitään tuomiota kuoleman jälkeen

• Kaikki tiet vievät perille, voit uskoa mihin tahansa

• Jeesus ei voi olla niin tärkeä pelastuksen kannalta

• On tärkeää kääntyä Jumalan puoleen, mutta voit tehdä sen myöhemminkin

On tietysti muitakin saatanan syöttämiä valheita, joiden takia ihminen voi torjua kääntymisen Jumalan ja Jeesuksen puoleen. Valheet ovat pääasiallinen tapa, millä saatana toimii ihmisten elämässä.

    Entä sitten, jos ihminen kuitenkin kääntyy Jumalan puoleen ja antaa pelastaa itsensä? Onko hänen elämänsä heti sen jälkeen pelkkää lepoa ja rauhaa? Näin voi joskus tapahtua, niin että joidenkin ihmisten kääntyminen on mutkaton prosessi ja he pääsevät pian levon ja rauhan tilaan. Kuitenkaan usein ei tapahdu näin. Varsinkin niissä tapauksissa, missä ihminen on ollut mukana noituudessa, spiritismissä ja saatananpalvonnassa, tai ihmisen omassa suvussa on harrastettu näitä asioita, voivat mielen taistelut alkaa voimakkaampina kuin koskaan. Tähän on yksinkertainen selitys: ihmisellä on kääntymyksensä jälkeen vihollinen, joka yrittää pitää hänet erossa Jumalasta ja saattaa takaisin pois pelastuksesta. Kyseessä on myös se, että ihminen joutuu niittämään satoa siitä, että hän on aiemmin kylvänyt siemeniä pimeyden palveluksessa. Siksi tällaisten ihmisten kääntyminen Jumalan puoleen ja sen jälkeen pysyminen uskossa on vaikeampaa kuin muille ihmisille. Kuitenkin kestävyys vihollisen vastustamisessa ja jatkuva kääntyminen Jeesuksen Kristuksen puoleen yleensä jossakin vaiheessa tuo ratkaisun tilanteeseen.

   Nicky Cruz on kertonut kirjassaan Juokse henkesi edestä (Devil on the Run) niistä taisteluista, mitä hänen äitinsä joutui kokemaan uskoontulonsa jälkeen. Hän oli aiemmin toiminut spiritistisenä meediona:

Tällaisia asioita tapahtui äidilleni usein sen jälkeen, kun hänestä oli tullut kristitty. Hän pelkäsi enemmän kuin tavallinen nainen, sillä hän tunsi pahantahtoisen voiman, joka oli outojen äänien ja hänelle sattuneiden, selittämättömien tapausten takana. Mutta hän tunsi myös Vapahtajan, joka suojelee häntä omalla, mahtavalla voimallaan.

   ”Kerran elin rauhassa”, äiti sanoi minulle ennen kuolemaansa, ”koska paholainen oli varma, että kuuluin hänelle. Nyt kun olen päässyt pimeydestä valkeuteen, saatana on kuin vihainen jalopeura. Demonit ovat aina ympärilläni, mutta niin ovat Kristuksen enkelitkin, ja Kristus on voimakkaampi kuin kaikki demonit.” (3)

Kurt Koch on myöskin kuvannut sitä mielen taistelua, johon okkultismissa toimineet ihmiset joutuvat usein sen jälkeen, kun he kääntyvät Jumalan puoleen. Kun he ovat olleet kauan pimeyden palveluksessa, joutuvat he sen vuoksi taistelemaan enemmän kuin muut, että saavat täyden vapauden:

Tästä esimerkistä käy ilmi eräs seikka, jonka olen kokenut useasti: niin kauan kuin okkultismin rasittama ihminen pysyy maailmassa, hän saa olla aivan rauhassa. Vasta sitten kun hän haluaa kääntyä, alkavat vaikeudet. Sääntö on hyvin yksinkertainen: paholainen antaa ihmisen olla rauhassa niin kauan kuin ihminen palvelee häntä. Vasta sitten, kun uhri aikoo karata hänen leiristään, hän ryhtyy vastarintaan. Monet näistä okkultismin rasittamisista ihmisistä joutuvat kääntymistään seuraavissa ahdistuksissa mielenvikaisuuden rajoille. Sitten tietysti epäuskovat omaiset ja mahdollisesti myös potilasta hoitava lääkäri tulevat ja sanovat: ”Sen siitä saa, kun rukoilee niin paljon. Pysykää nyt tovi poissa kirkosta! Jättäkää Raamatun lukeminen myös joksikin aikaa.” Kuinka usein minulle onkaan kerrottu moisista neuvoista! Nämä neuvonantajat osoittavat toiminnallaan vain sen, etteivät ymmärrä Raamatun ilmoittamista voimasuhteista mitään. (4)

4. Etsi avoimet portit!

Kun lähdetään uskon tielle ja käännytään Jeesuksen Kristuksen puoleen, on siis todennäköistä, että ihminen kokee mielen taistelua. Ihmisen oma liha ja itsekkyys, kun hänen on vaikea alistua Jumalan tahtoon, on tähän toinen syy. Toinen syy on saatana ja paha henkimaailma. Saatana yrittää vaikuttaa ihmiseen, ettei ihminen luovuttaisi elämäänsä Jumalalle ja tekisi parannusta synneistään. Lisäksi se yrittää valheillaan estää jo kääntynyttä ihmistä näkemästä omaa asemaansa Jeesuksessa Kristuksessa, varsinkin sitä, että ihminen on Jeesuksen Kristuksen kautta armon eikä lain alla.

   Miten tästä lähdetään liikkeelle? Yksi avainasia on etsiä ja sulkea ne portit, joiden kautta saatana ja paha henkimaailma pääsee vaikuttamaan ihmisen elämään. Kyseessä on periaatteessa yksinkertainen asia. Eli jokainen synti on avoin portti, jonka kautta paholainen pääsee vaikuttamaan ihmiseen. Sen sijaan syntien tunnustus ja Jumalan mielen mukainen murhe tehdystä synnistä on avain, millä sama portti suljetaan. Syntien tunnustus poistaa saatanalta laillisen maaperän olla ihmisessä ja vaikuttaa häneen. Se voidaan helpommin karkottaa sen jälkeen, kun ihminen on ensin tunnustanut syntinsä ja väärät tekonsa Jumalalle. Syntien tunnustamisesta puhutaan mm. seuraavissa jakeissa:

- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

- (Ps 32:1-5) Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!

2 Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!

3 Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.

4 Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.

5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.

- (1 Joh1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Paholainen ja pahat henget toimivat aina pimeydessä ja missä niille annetaan sijaa. Tunnustamaton synti ja katumattomuudessa eläminen tarkoittaa juuri tätä. Ihmisen on tultava valkeuteen eli tunnustettava Jumalalle tehneensä väärin, niin pimeyden voimilta poistuu asuinsija tai oikeus vaikuttaa ihmisen elämään. Mm. seuraavat jakeet kertovat tästä:

- (Joh 3:19-21) 19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.

20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."

- (1 Joh 2:9-11) Joka sanoo valkeudessa olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.

10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa, ja hänessä ei ole pahennusta.

11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.

- (Apt 26:17,18) Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän

18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

Koko elämän luovuttaminen Jumalalle ja ettei ihminen halua enää pitää porttia avoimena himolle, synnille ja pahuudelle, on siis lähtökohta pyrittäessä vapauteen. Monet pitävät tätä porttia jatkuvasti auki pimeyden maailmaan pakenemalla mm. huumeisiin, okkultismiin, pornografiaan, TV-väkivaltaan tai olemalla katkeria. Vasta kun ihminen on valmis luopumaan näistä synneistä, voi hän kokea vapautta.

    Joskus avoimet portit voivat olla myös piilossa tai ihminen ei muista niitä. Joku on esimerkiksi saattanut käydä ennustajalla tai henkiparantajalla vuosikausia sitten, eikä enää muista tätä. Kuitenkin, kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen, on saatanalla edelleen laillinen oikeus vaikuttaa tähän ihmiseen, ja siitä voi seurata taistelu. Ihmisen on tunnustettava Jumalalle nämä syntinsä, vasta sitten saatanalta puuttuu oikeus vaikuttaa ihmiseen.

   Tässä asiassa kannattaa olla perusteellinen. Paperille voi esim. kirjoittaa ne synnit ja vääryydet, joihin ihminen on syyllistynyt vuosi vuodelta, lapsuudesta saakka ja jotka tulevat mieleen (0-10 vuotta, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24 …). Jokainen saa kääntyessään Jeesuksen puoleen kyllä heti kaiken menneisyyden anteeksi, mutta syntien tunnustuksella ja sen jälkeisellä luopumisrukouksella saatanan teoista vaikutetaan siihen, että voidaan kokea vapautta saatanan ja pahojen henkien painostuksesta.

    Tavallisia avoimia portteja, millä saatana voi vaikuttaa ihmisen elämään, luetellaan seuraavaksi.

• Katkeruus ja anteeksiantamattomuus on tavallisin portti (aihe, jota tutkimme myöhemmin). Suurin osa ihmisistä joutuu sidotuksi, koska he hautovat mielessään vihaa ja anteeksiantamattomuutta. Vihastuminen vääryydestä ei koskaan ole väärin, mutta jos ihminen jää katkeruuteen, avaa se oven viholliselle:

- (Ef 4:26,27) "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,

27 Älkääkä antako perkeleelle sijaa.

- (2 Kor 2:10,11) Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut – jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa – sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,

11 ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.

- (Hebr 12:15) ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,

• Itseviha, itsesääli ja ettei anna itselleen anteeksi, vaikka Jumala olisi jo antanut anteeksi, ovat samanlaisia avoimia portteja kuin se, että ihminen hautoo katkeruutta muita kohtaan. On ymmärrettävää, että jos viha muita kohtaan on väärin, on se väärin myös ihmistä itseään kohtaan. Tutkimme tätä aihetta myöhemmin.

- (Gal 5:14) Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

- (Kol 3:13) kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

• Aiemmin tuotiin esille, miten seksi on oikein vain miehen ja vaimon avioliitossa. Seksi itsessään ei ole väärin ja likaista, jos se toteutuu näissä puitteissa. Jumala on luonut ihmisen seksuaalisuuden.

   Sen sijaan kaikki seksuaalisuuden vääristymät kuten avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet, homoseksuaalisuuden harjoittaminen, pornografia, insesti, seksi lasten kanssa, seksi eläinten tai demonien kanssa, avaavat oven pimeyden voimille, haureuden hengille.

- (Hoos 4:12) Minun kansani kysyy puultansa, ja sen sauva sille vastaa; sillä haureuden henki on eksyttäväinen: haureudessa he ovat luopuneet tottelemasta Jumalaansa.

- (Hoos 5:4) Heidän tekonsa eivät salli heidän kääntyä Jumalansa puoleen, sillä haureuden henki on heidän sisimmässänsä eivätkä he tunne Herraa.

- (1 Kor 6:16-20) Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi".

17 Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.

18 Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.

19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?

20 Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.

• Epäjumalanpalvelus on joissakin maissa yksi suurimmista porteista, joiden kautta ihmiset joutuvat sidotuksi. Paavali viittasi siihen liittyvään toimintaan, jossa ihmiset tulevat osalliseksi riivaajista:

- (1 Kor 10:19,20) Mitä siis sanon? Ettäkö epäjumalanuhri on jotakin, tai että epäjumala on jotakin?

20 Ei, vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista.

- (Ilm 22:12-15) Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!

15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

• Väkivaltaiset videopelit, kauhuelokuvat, roolipelit kuten Dungeons and Dragons, huumeet, heavy metal -musiikki ja itämaiset taistelulajit ovat portteja. Taistelulajeissa voidaan käyttää mietiskelyä ja visualisointia sekä olla yhteydessä näkymättömiin voimiin, jotka todellisuudessa ovat riivaajia. Niiden kautta ihminen joutuu sidotuksi.

• Okkultismin eri toiminnot ovat yksi suurimmista avoimista porteista. Siihen kuuluvat noituus, spiritismi ja kanavointi, saatananpalvonta, ennustamisen eri muodot (kädestä, teelehdistä ennustaminen…), astrologia ja horoskoopit, Tarot-kortit, heiluri ja taikavarpu, okkultistinen visualisointi kuten Silva Mind Control, henkioppaat, ouija-lauta eli kirjainlauta, hypnoosi ja mielensä saattaminen passiiviseksi esim. TM:n ja itämaisen mietiskelyn kautta, telepatia, selvänäkeminen, automaattikirjoitus, levitaatio, kristallipallot, iiris-analyysi, akupunktio, astraaliprojektio, musta ja valkoinen magia (valkoisessa magiassa vaikuttavat samat voimat kuin mustassa), loitsut ja kiroukset, henki- ja energiaparannus (ei ole neutraalia energiaa tällä alueella), kätten päällepano demonisen henkilön kautta (seurakunnissa pitäisi toimia siten, että vain seurakunnan vanhimmat ja luotettavat henkilöt rukoilevat muiden puolesta), akupunktio, jooga (perinteisessä hindulaisuudessa joogan tarkoituksena on yhdistää ihminen hindujumala Brahmaniin), ufokokemukset, verivalat, voodoo…

- (3 Moos 19:26,31) Älkää syökö mitään verinensä. Älkää merkeistä ennustelko älkääkä harjoittako noituutta.

31 Älkää kääntykö vainaja- ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

- (5 Moos 18:10-12) Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta,

11. joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen.

12. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi.

- (2 Kun 21:6) Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja hankki itsellensä vainaja- ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.

- (1 Aikak 10:13) Niin kuoli Saul, koska hän oli ollut uskoton Herraa kohtaan eikä ollut ottanut vaaria Herran sanasta, ja myös sentähden, että hän oli kysynyt vainajahengeltä neuvoa,

- (Jes 8:19) Ja kun he sanovat teille: "Kysykää vainaja- ja tietäjähengiltä, jotka supisevat ja mumisevat", niin eikö kansa kysyisi Jumalaltansa? Kuolleiltako elävien puolesta?

- (Ilm 21:6-8) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

• Väärät uskonnot ja kultit ovat yleisiä portteja. Joissakin niistä lausutaan valoja kuten vapaamuurariudessa ja mormonien uskonnossa. Ne voivat sitoa jälkeläisiäkin. Muita uskonnollisia ryhmiä ovat moonilaisuus, Jehovan todistajat, Bahai, jumalan lapset, antroposofia, Unity, New-Age-liike, skientologia, ruusuristiläisyys, teosofia, Hare Krishna, Divine Light Mission-järjestö, gurut, hindulaisuus, buddhalaisuus, islam, sintolaisuus, unitarismi, Christian Science-liike, kabbala, Odd Fellow-veljeskunnat, temppeliritarit…

- (Tiit 3:10,11) Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti,

11 sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.

• Esineet, jotka ovat olleet epäjumalanpalveluksessa tai okkultistisessa käytössä, ovat vihollisen voimille avoin portti. Tähän kuuluvat epäjumalankuvat ja -patsaat (matkamuistoissa voi olla tällaisia esineitä), fetissit, taikarummut, paholaisen naamiot, talismaanit, amuletit, taikakalut, heavy rock-levyt, ankh-ristit, onnenkalut, horoskooppikorut, ouija-laudat eli kirjainlaudat. Samanlaisia esineitä, joihin liittyy ihmisen taikauskoa, ovat pyhimysten kuvat, patsaat ja pyhäinjäännökset. Lisäksi astrologinen, spiritistinen ja maaginen kirjallisuus on yksi suuri väylä paholaiselle. Tunnetuin tämän alueen kirjoista lienee 6. ja 7. Mooseksen kirja eli Musta Raamattu, joka sisältää laajan valikoiman loitsuja, opetusta yhteydenpidosta henkiin ja jolla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä Raamatun kanssa.

   Ihon alle laitetut esineet kuten metallineulat, joita käytetään esim. saatananpalvonnassa tai luonnonkansojen uskonnonharjoituksessa, voivat olla yksi portti. Tällaiset esineet pitäisi poistattaa lääkärissä tai pyytää Herraa ottamaan ne pois, koska ne ovat väylä henkivalloille.

- (5 Moos 7:25,26) Heidän jumaliensa kuvat polttakaa tulessa. Älä himoitse hopeata ja kultaa, joka niissä on, äläkä ota siitä itsellesi mitään, ettet joutuisi sen paulaan, sillä se on Herralle, sinun Jumalallesi, kauhistus.

26. Äläkä vie sitä kauhistusta taloosi, ettet sinäkin samoin kuin se joutuisi vihittäväksi tuhon omaksi. Katso se inhottavaksi ja kauhistavaksi, sillä se on vihitty tuhon omaksi."

- (Apt 19:17-19) Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti.

18. Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.

19. Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa.

Joskus myös neutraalit esineet voivat olla väylä paholaiselle, jos niihin liittyy kirous. Seuraava kuvaus on esimerkki tältä alueelta. Siinä kirjan kirjoittaja oli saanut lahjaksi lehmänhännän, joka oli kuoleman hengellä kirottu. Hän kuitenkin vapautui heti ahdistuksesta, kun hävitti noitakalun polttamalla:

Profeetta painoi päänsä rukoukseen ja muutaman sekunnin jälkeen hän kysyi: "Minä näen kotinne seinällä tikun, mutta en ymmärrä mitä se tarkoittaa. Olisiko teillä ajatusta mikä se voisi olla?" Siihen hänen vaimonsa jatkoi: "Minäkin näen sen tikun ja sen päässä on karvoja!" - "Se on lehmän häntä. Mumuye-mieheltä saamani lahja. Ripustin sen kotini eteisen seinälle." "Se on noitakalu. Kuoleman hengellä kirottu. Mene ja polta se, niin pääsette vapaaksi!" Ajatella! Ilmankos Nabang oli vaistonnut minussa "kuoleman lemua". Profeetta painoi päänsä uudelleen rukoukseen...

   Matkaa oli kotiin sataviisikymmentä kilometriä, mutta se ei ollut haittana profeettojen näkökyvylle. Illan hämärtyessä tempasin lehmän hännän seinältä. Vielä tenupullo ja tikut kassiin. Kävellessäni muina miehinä asumalähiön metsikköön sain vaikean hengenahdistuskohtauksen, ilma tuntui olevan kuin kiven alla. Puskaan päästyäni valelin noitakalun tenulla ja tuikkasin tuleen. Samassa sisäinen side katkesi, kuukausia kestänyt ahdistus hävisi ja olin jälleen vapaa. Yölliset demonien päällekarkaamiset loppuivat ja tunne kuolleesta ruumiista katosi. Mitä tähän voisi muuta sanoa kuin HALLELUJAA! (5)

5. Syntien tunnustus ja luopumisrukous

- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

- (Jaak 4:7) Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

Edellä käsiteltiin tavallisimpia portteja, joiden kautta saatana ja pahat henget voivat vaikuttaa ihmiseen. Ihminen joutuu alttiiksi näille vihollisen voimille aina, jos hän menee väärille alueille eli syntiin. Varsinkin okkultismin harjoittaminen voi ajaa ihmisen vahvoihin siteisiin.

    Miten sitten ihminen voi vapautua? Tällä alueella on kaksi tärkeätä tekijää: Ihmisen tulee alistua Jumalan tahtoon, ja sitten vastustaa saatana ja pahoja henkiä, aivan kuten Jaakob kirjoitti edellisessä jakeessa. Näistä ensimmäinen asia eli alamaisuus Jumalalle on ehdottomasti tärkeämpi. Monissa herätyksissä ei aina edes tarvita henkien ulosajamista, vaan ne lähtevät pois automaattisesti, kun ihmisille tulee Jumalan mielen mukainen murhe (2 Kor 7:10 Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.), kun he katuvat syntejään ja tunnustavat ne Jumalalle. Syntien tunnustus vie saatanalta ja pahoilta hengiltä laillisen maaperän vaikuttaa ihmiseen. Corrie ten Boom tuo hyvin esille syntien tunnustamisen tärkeyden. Hän toteaa, että kun ihmisille valkenee esim. 5 Moos 18:10-13:n perusteella, että he ovat rikkoneet Jumalaa vastaan, ja kun he sitten tunnustavat syntinsä, he usein välittömästi vapautuvat tämän jälkeen:

"Samalla tavoin kuin Elisa lähetti 'profeetanoppilaan' takaisin siihen paikkaan, missä hän oli kadottanut kirveen ja missä ihme tapahtui (2 Kun 6:5,6), minäkin käsken ihmisiä menemään takaisin siihen paikkaan, missä he syntiin syyllistyneinä ovat avanneet sydämensä pahojen henkien vaikutukselle. Pyydän Vapahtajaamme Jeesusta sulkemaan oven siellä, missä he ovat sen avanneet. Ensin on välttämätöntä saada ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että he ovat tehneet syntiä! 5 Moos 18:10-13 osoittaa sen hyvin selvästi. Tunnustaminen on välttämätöntä, ja sen jälkeen voimme väittää puhdistumisen kallisarvoisten lupausten kuuluvan meillekin (Joh 1:7-9). Kuinka monen ihmisen näinkään vapautuvan välittömästi sen jälkeen, kun he tekivät kuuliaisesti tämän sanan mukaan!" (6)

Jeremian kirjassa viitataan samaan aiheeseen. Ihmisen pitää tunnustaa vääryytensä ja syntinsä, ja se on ovi vapauteen. Jotkut ihmiset eivät halua tätä tehdä, ja sulkevat siten itseltään oven Jumalan valtakuntaan. He puolustelevat syntejään, esim. katkeruuttaan ja anteeksiantamattomuuttaan, aviorikoksessa elämistä, homoseksuaalisia suhteita … ja se estää heitä pelastumasta. Toinen ongelma on, että sielunhoitotilanteessa jotkut ihmiset eivät halua tunnustaa menneisyytensä syntejä, koska häpeävät niitä. Tämä on tietysti luonnollista, mutta Jumalalle syntinsä voi tunnustaa.

- (Jer 3:13) Ainoastaan tunne rikoksesi, että olet luopunut Herrasta, Jumalastasi, ja juossut sinne ja tänne vieraitten jumalain tykö, kaikkien viheriäin puitten alle, ettekä ole kuulleet minun ääntäni, sanoo Herra.

Toinen alue vapautumisessa liittyy luopumisrukoukseen. Saatanan ja pahojen henkien on kuultava, kuinka ihminen sanoutuu irti vihollisen palveluksesta ja synnillisistä asioista sekä aikoo palvella Jumalaa. Jos ihminen on ollut mukana varsinkin noituudessa ja okkultismissa, on luopumisrukous, irtisanoutuminen kaikista paholaisen töistä tärkeää. Tällaiset ihmiset ovat tehneet vapaaehtoisen liiton pimeyden voimien kanssa, ja kun he lausuvat luopumisrukouksen, he silloin purkavat tämän liiton ja paholaisen omistusoikeuden heihin. Kuitenkin luopumisrukousta voi käyttää kaikilla alueilla. Jos ihmisellä on synnillisiä riippuvuuksia, voi niissä demoneilla olla oma vaikutuksensa. Luopumisrukouksen ja irtisanoutumisen kautta nämä siteet voidaan purkaa. Jokainen okkultistinen synti pitäisi käsitellä erikseen, ensin syntien tunnustuksen kautta Jumalalle, ja sitten luopumisrukouksen kautta hylätä jokainen nimeltä mainiten.

    Joskus luopumisrukous voi tuottaa vaikeuksia. Jos ihminen on ollut syvällä noituudessa ja on rasituksen alainen tai hän on harjoittanut passiivista mietiskelyä, voi hän menettää helposti tajuntansa ja luopumisrukouksen lausuminen voi tuottaa vaikeuksia. Silloin tämä ihminen voi käskeä vihollista poistumaan, että hän voi lausua rukouksen. Luopumisrukous voidaan lausua monta kertaa, kunnes sen lausuminen onnistuu sujuvasti.

   Kurt Koch, jolla on paljon kokemusta tältä alueelta, on todennut luopumisrukouksen merkityksen juuri okkulttisesti rasitettujen ihmisten parissa - eli ihmisten, jotka ovat joutuneet rasituksen alaisiksi joko omien toimiensa johdosta tai sitten suvussa esiintyvän noituuden takia. Hän myös toteaa, että jos rasitus on suuri, on ihmisen ehkä vaikea lausua tätä rukousta:

Mutta kun on kyse okkulttisten ihmisten sielunhoidosta, luopumisrukouksen merkitys on suuri. Miksi? Jokainen noituuden synti on liitto pimeyden kanssa. Kajotessamme noituuteen annamme paholaiselle omistusoikeuden itseemme. Tämä omistusoikeus voi syntyä myös siten, että vanhempamme tai esivanhempamme ovat harjoittaneet noituutta...

   Luopumisrukouksessa ihminen sanoutuu oikeudellisesti irti tällaisesta omistusoikeudesta. Läsnä oleva sielunhoitaja tai muutama velikin ovat todistamassa omistusoikeuden irtisanomista.

   Modernit teologit nauravat näille asioille, mutta paholainen suhtautuu niihin vakavasti. Sadat tapaukset osoittavat, että hän ottaa ne todesta...

   Jos rasitus on vaikea, luopumisrukous nostattaa suuria vaikeuksia. (7)

Luopumisrukous, eli irtisanoutuminen pitäisi aina lausua ääneen. Paholaisen on kuultava, että ihminen irtisanoutuu synnillisistä asioista, valoista (esim. vapaamuurariudessa), katkeruudesta, itsevihasta, itsesäälistä ja kaikista siteistä. Tai jos kyseessä on jokin riippuvuus, josta ihminen ei ole päässyt irti, tulisi siitäkin irtisanoutua. Kyseessä voi olla demoninen side, joka pitää ihmisen kiinni tässä synnissä. Sen jälkeen, kun ihminen on sanoutunut irti paholaisen töistä, voi hän vastustaa saatanaa ja pahoja henkiä, käskien niitä poistumaan. Syntien tunnustuksen ja luopumisrukouksen jälkeen pimeyden voimilla ei ole enää oikeutta vaikuttaa ihmiseen.

    Seuraava käytännön esimerkki kertoo naisesta, joka oli ollut lyhyen aikaa noituuden kanssa tekemissä. Hän oli antanut parantaa itsensä demonisten voimien kautta. Nainen vapautui, kun hän lausui luopumisrukouksen, ja kun vihollisen voimia käskettiin sen jälkeen poistumaan. Esimerkistä käy ilmi, miten luopumisrukouksen lausuminen voi tuottaa vaikeuksia. Näin on varsinkin niillä, jotka ovat olleet syvällä noituudessa tai jotka ovat saattaneet mielensä passiiviseksi (esim. meediot ja itämaista mietiskelyä harjoittaneet):

Silloin sain vilkaista kehitysvaiheeseen, joka on enemmän kuin pelkkää halua vapautumiseen. Se on aktiivinen, hyökkäyshaluinen vastarinta kaikkia meissä majailevia saatanan käskyläisiä vastaan. ”Luovuitteko koskaan tuosta touhusta?”, minä kysyin häneltä…

   … ”Miten minä sen teen?”

   ”Tunnustamalla sen Jumalalle synniksi.”

Rouva taivutti päänsä. ”Rakas taivaallinen isä, anna anteeksi, että antauduin tekemisiin Mariannan ja hänen noituutensa kanssa. Ole hyvä ja anna minulle anteeksi.” Amen. Hän kohotti silmänsä ja katsoi minuun. ”En usko, että se auttoi paljoakaan.”

   ”Te tunnustitte sotkeutumisenne tuohon asiaan. Te ette tosiasiassa asettunutkaan noituutta vastaan. Miksi ette tee sitä voimakkaammin: ”Jeesuksen nimessä minä luovun kaikista tekemisistä noituuden kanssa’.”

    Rouva Gigliano avasi suunsa puhuakseen, mutta ei saanut sanaakaan suustaan. Hän henkäisi syvään ja yritti uudelleen.

   ”Jeesuksen nimessä…”

   Kumarruin eteenpäin: ”Koettakaa uudelleen, luulenpa, että olemme pääsemässä asiaan.”

   ”Je… Je… Jee…” Hikipisaroita kihosi hänen kasvoilleen hänen ponnistellessaan. Hän teki vielä yhden yrityksen.

   ”Jeesuksen … nimessä… minä… hylkään noituuden.” Välittömästi hänen hengityksensä tuli kevyemmäksi.

   Huomatessani, että tämän luopumisrukouksen täytyi olla erittäin tärkeä, koska demoni ei olisi tehnyt muuten niin paljon vastarintaa, sanoin: Toistakaa vielä luopumisenne uudelleen useita kertoja ponnekkaasti.”

   Rouva Gigliano totteli, hänen äänensä voimistui ja tuli selvemmäksi kerta kerralta, kun hän lausui nuo sanat.

   Vielä kerran puhuin hengelle: ”Sinä noituuden demoni, sinut on hylätty. Minä käsken sinua tulemaan ulos Jeesuksen nimessä.”

   Tällä kertaa rouva Gigliano kohosi tuolistaan ja hänen päänsä viskautui taaksepäin. Hänen suustaan tuli tuo venyvä, uloshenkäisty valitus, jonka tunsin niin hyvin. Sitten hän lysähti takaisin istuimelleen hengittäen helpotuksesta. (8)

Edellä käsiteltiin tavallisimpia portteja, joiden kautta paholainen pääsee vaikuttamaan ihmisen elämään. Lue uudelleen tämä lista, tai ehkä itse muistat muitakin asioita, jotka ovat avoimia portteja viholliselle. Kirjoita esim. paperille tai tietokoneelle kaikki ne asiat ja synnit (vuosi vuodelta, mitä järjestelmällisempi ja tarkempi olet, sen paremmin avoimet portit voidaan sulkea), joihin muistat syyllistyneesi. Kirjoita lista myös niistä henkilöistä, jotka ovat loukanneet sinua ja joille olet ollut katkera. Lisäksi voit kirjoittaa syyt, miksi olet tullut katkeraksi tai torjunut itsesi sen jälkeen (hylkääminen, ei-toivottuna syntyminen, torjunta, fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, epäoikeudenmukaisuus, haavoittavat sanat, pettäminen, laiminlyönti…). Tunnusta sen jälkeen samat synnit Jumalalle ja myönnä, että olet tehnyt (reagoinut) niissä väärin.

    Tämän jälkeen voit julistaa paholaiselle ja pahoille hengille, että sanoudut irti menneisyydessä tekemistäsi vääristä valoista ja synneistä. Samoin, jos sinulla on tällä hetkellä synnillisiä riippuvuuksia, voit niissäkin sanoutua irti paholaisen töistä ja kertoa paholaiselle ja pahoille hengille, ettet halua olla missään tekemisissä tämän synnin kanssa (vastustan, irtisanoudun, en hyväksy tätä syntiä ja käsken kaikkia paholaisen voimia poistumaan…). Neil T. Anderson, jolla on paljon kokemusta ihmisten vapautumisesta, on todennut:

Teemme aivan oikein, kun tunnustamme syntimme, mutta emme ole onnistuneet noudattamaan Raamatun mallia, joka rikkoisi kierteen. Raamatun malli on: synti-tunnustus-vastustaminen. Meidän on vastustettavaa saatanaa ja käskettävä häntä lähtemään, jos aiomme saada voiton synnistä. (9)

Kaiken tämän jälkeen, kun olet tunnustanut syntisi ja lausunut luopumisrukouksen, voit käskeä paholaista ja pahoja henkiä poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Voit uskoa, mikäli ne ovat vaikuttaneet aiemmin elämässäsi, että ne ovat poistuneet. Tartu tähän asiaan uskon, ei tunteiden kautta. Kuitenkin, kuten edellä todettiin, saatana yrittää edelleen vaikuttaa ihmiseen (ulkopuolelta), kuten esim. tapahtui Nicky Cruzin äidin elämässä. Sen tähden aktiivinen vihollisen vastustaminen on usein tarpeen vielä pitkän aikaa tämän jälkeen.

   Seuraavassa on joitakin malleja siitä, miten ihminen voi rukoilla ja sen jälkeen käskeä vihollisen voimia poistumaan. Voit tarvittaessa toistaa samat sanat useaan kertaan, kun vastustat vihollisen voimia:

"Herra, Isä, anna anteeksi, että olen osallistunut spiritismiin, henkiparannukseen... Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen osallistunut spiritismiin, henkiparannukseen…. Vastustan näitä syntejä enkä hyväksy niitä. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta näillä alueilla, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

__________

"Herra, Isä, anna anteeksi, että olen tyhjentänyt mieleni ja saattanut sen passiiviseksi, koska se ei ole sinun tahtosi. Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen tyhjentänyt mieleni ja saattanut sen passiiviseksi. Vastustan tätä syntiä Jeesuksen nimessä. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta tällä alueella, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta sen anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

__________

"Herra, Isä, anna anteeksi väärät yhteyteni henkimaailmaan! Pyydän, että otat minulta nyt pois ne yliluonnolliset lahjat ja kyvyt, jotka eivät ole sinusta ja että otat minulta myös pois kaiken sellaisen yhteyden henkimaailmaan, joka ei ole sinusta. Kiitos, että puhdistat ruumiini, sieluni ja henkeni kaikesta väärästä Jeesuksen veren kautta. Jeesuksen nimessä, amen."

"Saatana ja te demonit! En hyväksy mitään väärää yhteyttä henkimaailmaan enkä pahojen henkien antamia yliluonnollisia kykyjä. Nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä käsken kaikkien pahojen henkien, jotka antavat minulle kyvyn olla yhteydessä henkimaailmaan, poistumaan elämästäni välittömästi, ettekä koskaan saa palata!"

__________

"Herra, Isä, anna anteeksi, että olen sekaantunut avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin, pornografiaan ja muihin tämän alueen synteihin! Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen sekaantunut vääriin suhteisiin ja pornografiaan, jotka eivät ole Jumalan tahto. Vastustan näitä syntejä enkä hyväksy niitä. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta tällä alueella, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

__________

"Herra, Isä, anna anteeksi katkeruuteni ja syytökseni ....kohtaan! Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle sen, että olen ollut katkera.... kohtaan. Hylkään katkeruuteni ja vihani enkä hyväksy tätä syntiä. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta tällä alueella, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

__________

"Herra, Isä, anna anteeksi itsevihani, itsemurha-ajatukseni ja itsesäälini! Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle itsevihani, itsemurha-ajatukseni ja itsesäälini. Vastustan näitä syntejä enkä hyväksy niitä. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta näillä alueilla, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

6. Perinnön vaikutus

 Kuten edellä on käynyt ilmi, ei saatanan ja pahojen henkien vaikutus automattisesti katoa uskoon tulon yhteydessä. Ihmisen täytyy tunnustaa Jumalalle syntinsä, sanoutua irti niistä ja kaikista paholaisen teoista, ja sen jälkeen hänen on aktiivisesti vastustettava paholaista, joka yrittää häiritä häntä. Joskus vastustaminen voi olla pitkä prosessi.

- (Ef 6:13-17) Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.

14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,

15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

16 Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,

17 ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

- (1 Piet 5:8,9) Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.

9 Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.

Saatanan ja pahojen henkien häirintä voi ilmetä eri tavoilla: levottomuuden tunteet, piina, voimakas kuolemanpelko, pakko kiroilla ja tehdä asioita, joita sisimmässään vihaa, sisäiset äänet, huimaus, päänsärky, raskas olo, voimakas masennus, kohtuuton uneliaisuus, sekavuus, itsetuhoisuus, painajaisunet, vaikea lukea Raamattua ja rukoilla. Näissä tapauksissa ei aina ole kysymys vain persoonallisista häiriöistä vaan vihollisen vaikutuksesta… Jos kärsit näistä asioista, tunnusta kaikki mieleesi tulevat synnit, sanoudu irti niistä sekä paholaisen vaikutuksesta. Lisäksi vastusta aktiivisesti paholaista ja vihollisen voimia, kuten edellisissä jakeissa opetettiin. Lisäksi kannattaa muistaa, että Jeesustakin kiusattiin erämaassa saatanan taholta. Jeesus ei antanut saatanalle mitään sijaa, vaan vastusti saatanaa, joka joutui pakenemaan.

- (Matt 4:8-11) Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston

9 ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua".

10 Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman'."

11 Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.

Kaikki ihmisen ongelmat eivät kuitenkaan johdu hänen omista synneistään. Yksi portti voivat olla suvussa esiintyneet synnit ja pahat teot. Jos vanhemmat tai esivanhemmat ovat harjoittaneet okkultismia, olleet moraalittomia, lausuneet valoja (mm. mormoni- ja vapaamuurarivalat voivat vaikuttaa jälkeläisiin) tai ovat antaneet parantaa itsensä maagisesti, voivat jälkeläiset yhä edelleen olla näiden toimien vaikutusten alaisia, jopa kääntymyksen jälkeen.

   Selvimmin perinnön vaikutus ilmenee salaoppien alueella. Monet ovat perineet okkulttisia kykyjä kuten telepatia, selvänäkö, ennaltatietäminen, henkiparannus sekä yleisen spiritistisen rasituksen. Puhutaan myös tietäjäsuvuista, joissa samat asiat kulkevat perintönä. Vaikka ihminen itse ei koskaan olisi ollut tekemisissä kyseisten asioiden kanssa, tulee spiritistinen rasitus usein ilmi viimeistään silloin, kun hän yrittää kääntyä Jumalan puoleen. Hänestä voi tuntua kuin seinä olisi vastassa ja hän voi joutua koviin taisteluihin.

   Samat käyttäytymismallit, asenteet ja sairaudet suvussa ovat osoitus perinnön vaikutuksesta. Toistuvia malleja voivat olla aviorikos, perheiden hajoaminen, alkoholismi, mielen- ja ruumiinsairaudet (mm. syöpä, sydänsairaudet ja sokeritaudit ovat usein periytyviä ja kulkevat suvussa), itsetuhoisuus, väkivalta, valehtelu, lasten hyväksikäyttö, epäusko, köyhyys, ennenaikaiset kuolemat, onnettomuusalttius sekä taipumus vihaan, raivoon, masennukseen ja pelkoihin ovat hyvin tavallisia. Moni alkoholistiperheessä kasvanut, joka nuorempana voi vannoa, ettei koskaan käytä alkoholia tai mene alkoholistin kanssa naimisiin, usein pyörtää lupauksensa. Syynä voi olla henkimaailman vaikutus, joka ohjaa hänen elämäänsä ja joka on saanut sijaa suvussa esiintyvän synnin takia. Samoin monet väkivallasta kärsineet joko menevät aikuisina naimisiin jonkun kanssa, joka pahoinpitelee heitä, tai he itse pahoinpitelevät puolisoaan ja lapsiaan.

    Yksi esimerkki ovat myös Aabraham, Iisak ja Jaakob sekä Jaakobin pojat. Sekä Aabraham että Iisak valehtelivat vaimoistaan paineen alla. Sama käyttäytymismalli toistui Jaakobin elämässä; häntä kutsuttiin petturiksi, ja hän hankki petoksella esikoisoikeuden itselleen. Myöhemmin Jaakobia itseään petettiin Laabanin kautta. Lisäksi Jaakobin kymmenen poikaa valehteli hänelle Joosefin kuolemasta.

   Toinen esimerkki on kuningas Daavid, jolla oli heikkouksia seksuaalimoraalin kanssa, josta esimerkkinä on lankeemus Batseban kanssa. Hänen poikansa Salomo oli myös heikko tällä alueella, koska hänellä oli runsaasti vaimoja.

   Perinnön vaikutukset tulevat hyvin ilmi seuraavissa Raamatun jakeissa. Ne osoittavat, miten jälkeläiset voivat olla esivanhempiensa syntien vaikutuksen alaisia, riutua niiden tähden, kärsiä niistä ja miten he itsekin saattavat ajautua juuri samoihin elämän malleihin:

- (3 Moos 26:38,39) Ja te häviätte kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät.

39. Ja ne teistä, jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden; ja myös isiensä syntivelan tähden he riutuvat niinkuin nekin.

- (2 Moos 34:6,7) Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,

7. joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.

- (Val 5:7) Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.

- (5 Moos 30:19) Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte.

- (1 Kun 15:3) Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, joita tämä oli tehnyt ennen häntä, eikä hänen sydämensä ollut ehyesti antautunut Herralle, hänen Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.

- (1 Piet 1:18,19) tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,

19. vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,  

Raamattu puhuu monissa paikoin myös kirouksista ja siunauksista. Me voimme periä kumpiakin sukuperintömme kautta. Jeesus otti kuitenkin päälleen jokaisen kirouksen, jotta voisimme olla siunatut. Meidän ei tarvitse elää kirouksen eikä negatiivisen sukuperinnön alla:

- (Gal 3:13,14) Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" –

14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.

- (Ef 1:3) Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

Kuten todettiin, ei kääntymyksestä Jumalan puoleen seuraa sitä, että ihminen automaattisesti vapautuu kaikista siteistä, mitä on tullut omien syntien tai suvun syntien kautta. Ihmisen täytyy ensin katua omia syntejään, tunnustaa ne Jumalalle, sanoutua irti kaikista saatanan teoista ja vastustaa tätä.

    Samoin on sukujen syntien laita. Nekin on tuotava valoon eli tunnustettava Jumalalle ja sanouduttava niistä irti. Me voimme pyytää Jumalaa antamaan anteeksi nämä synnit sekä myös ne, joista ei olla tietoisia. (Tämä ei tarkoita, että voisimme vaikuttaa jo kuolleiden esi-isien kohtaloon, vaan että olisimme itse vapaat näiden asioiden vaikutuksesta.) Näin tehden katkaisemme tukikohdan pahoilta hengiltä, jotka yrittävät vaikuttaa meihin perinnön kautta. Me voimme myös pyytää Jumalaa erottamaan meidät kaikista esi-isien pahoista teoista. Syntien tunnustamisesta puhuvat mm. seuraavat Raamatun jakeet:

- (3 Moos 26:39-41) Ja ne teistä, jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden; ja myös isiensä syntivelan tähden he riutuvat niinkuin nekin.

40. Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan,

41. jonka tähden minäkin kävin heitä vastaan ja vein heidät heidän vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa.

- (Dan 9:16,17) Herra, kaiken vanhurskautesi tähden, kääntyköön sinun vihasi ja kiivastuksesi pois sinun kaupungistasi Jerusalemista, sinun pyhästä vuorestasi; sillä meidän syntiemme tähden ja meidän isäimme pahojen tekojen tähden on Jerusalem ja sinun kansasi tullut kaikkien häväistäväksi, jotka meidän ympärillämme ovat.

17. Ja nyt, meidän Jumalamme, kuule palvelijasi rukous ja hänen anomisensa ja valista kasvosi pyhäkkösi ylitse, joka on autiona; Herran tähden.

- (Neh 9:2) Ja Israelin heimo eristäytyi kaikista muukalaisista, astui esiin ja tunnusti syntinsä ja isiensä rikkomukset.

- (Jer 14:20) Me tunnemme, Herra, jumalattomuutemme, isiemme pahat teot, sillä sinua vastaan me olemme syntiä tehneet.

Niinpä kun on kyseessä oma elämäsi, voit sinä tuoda nämä asiat Jumalan eteen ja tunnustaa ne hänelle. Voit sanoutua niistä irti ja voit käskeä kaikkia vääriä voimia poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä ja hänen verensä perustuksella. Syntien tunnustaminen ja käsky voivat tapahtua seuraavalla tavalla. Lisäksi jos sinulla on perintösairauksia, voit myös niitä nuhdella Jeesuksen nimessä, sivellä sairaaseen paikkaan öljyä ja samalla pyytää Herralta parantumista:

"Herra, Isä, tunnustan sinulle kaikki esivanhempieni ja vanhempieni synnit kuten noituus, spiritismi, henkiparannus, moraalittomuus, väärät valat... ja sanoudun niistä irti. Kiitos siitä, että saan olla vapaa näiden syntien vaikutuksesta ja kaikista pahoista hengistä Jeesuksen sovitustyön kautta. Kiitos siitä, että minun hengellinen perintöni tulee Kristukselta eikä esivanhempieni synneistä, amen."

"Saatana ja te pahat henget, olen tunnustanut Jumalalle esivanhempieni ja vanhempieni synnit ja väärät valat sekä sanoutunut niistä irti. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta tällä alueella, koska Jeesuksen veren kautta nämä asiat on saatu anteeksi ja niiden vaikutus on katkaistu. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata."

Yhden hyvän esimerkin esittää vielä Denis Clark. Hän kertoo eräässä kirjassaan tytöstä, joka ei vapautunut ennen kuin hänen vanhempiensa synnit tuotiin valoon ja ne tunnustettiin. Näillä hengillä oli laillinen perusta vaikuttaa tytön elämään, mutta kun tämä asia tuotiin valkeuteen Jumalan eteen, tunnustettiin väärä perintö ja sanouduttiin siitä irti, johti se tytön vapautumiseen. Onko niin, että moni vapautuminen jää meidän päivinämme toteutumatta juuri sen takia, koska emme ymmärrä oikealla tavalla näiden perinnöllisten, hengen maailman, siteiden merkitystä?

"Kerron erään toisenkin tapauksen. Puhuessani eräässä pääsiäiskokouksessa seurakunnan saarnaaja kysyi, olinko koskaan ajanut ulos riivaajia. Kun sanoin, että minulla oli toisinaan ollut oikeus tehdä niin, hän pyysi tuomaan sisään erään seurakuntaansa kuuluvan tytön, joka oli riivaajien vaivaama. Vaadin, että muiden kuin saarnaajien oli ensin lähdettävä pois huoneesta. Tyttö tuotiin huoneeseen, mutta tarvittiin kolme miestä hillitsemään häntä. Seisoimme hänen ympärillään, mutta heti kun miehet irrottivat otteensa, hän kääntyi ja alkoi tulla hitaasti minua kohti kädet suunnattuna silmiini. Hänen sormensa muistuttivat haukan kynsiä. Taistelu oli pian käynnissä, mutta ei pian voitettu. Itse asiassa taistelu jatkui vuosien ajan tuon päivän tapahtumien jälkeen. Pastori kutsui saarnaajan toisensa jälkeen "koittamaan onneaan" tytön vapauttamiseksi riivaajahengestä, mutta mikään ei auttanut. Joka kerralla riivaaja saatiin hillittyä joksikin aikaa, mutta sitä ei voitettu lopullisesti. Eräs tunnettu saarnaaja otti nyrkit avuksi 'demonia vastaan' ja tyttö-parka jäi hänen jäljiltään mustelmille.

   Käydessäni seurakunnassa uudelleen muutamia vuosia myöhemmin pyysin erään toisen saarnaajan kanssa lupaa tavata tyttö. Hänet tuotiin sisään, mutta hän näytti aivan pelästyneeltä eläimeltä. Se ei ollut ihme, olihan hän kokenut niin paljon huonoa kohtelua. Vakuutimme hänelle, että emme vahingoittaisi häntä mitenkään ja että halusimme vain tehdä joitain kysymyksiä. Tärkein kysymys koski hänen vanhempiaan. Kuunnellessamme häntä kävi ilmeiseksi, että hänen taustansa sisälsi lukemattomia syitä siihen, miksi hänellä oli tällainen vaiva. Toimimme 3 Moos 26:39-42 mukaisesti ja toimme tytön vanhempien ja isovanhempien synnit Herran eteen. Ilman että mitään ajettiin ulos, tyttö rauhoittui täysin ja lähti keittiöön auttamaan konferenssin ruokailusta huolehtivia naisia.

Voivatko demonit tunkeutua ihmiselämään ilman Jumalan suostumusta? Jos voivat, ne on helppo karkottaa pois. Mutta jos demonit esiintyvät Jumalan LUVALLA, kuten apostoli Paavali havaitsi, niin kuka voi ajaa niitä pois? Sellainen on mahdotonta ilman Jumalan suostumusta. Edellä kuvatussa tapauksessa tytön tarvitsi katua vanhempiensa puolesta. Muistele mitä Jobille tapahtui! Tuo suuri mies ei päässyt vapaaksi ennenkuin hän katui tomussa ja tuhassa. Yrityksen ja erehdyksen avulla ei voida onnistua. Eikö meillä ole velvollisuus kysyä Jumalalta, miksi emme onnistu ajamaan pois joitain henkiä? Ei missään tapauksessa riitä, että sanomme kovaa tai hiljaa: "Hän joka on meissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa." Eikö Jumala ole sanonut, että hän kostaa isien synnit kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka Häntä vihaavat? Kuka Jumalan palvelija pystyisi poistamaan tällaisen kirouksen muuten kuin turvautumalla siihen sovitustyöhön, minkä Jeesus teki tullessaan kiroukseksi meidän edestämme? Jotta emme pitäisi Jumalaa epäoikeudenmukaisena, muistakaamme, että Hän on laupias tuhansiin polviin asti niille, jotka Häntä rakastavat! Miten armollinen Jumala!" (10)

7. Miten torjunta, hylkääminen ja muiden negatiiviset sanat vaikuttavat ihmiseen?

Aiemmin tuotiin esille, miten ihminen voi joutua sidotuksi omien syntiensä takia tai sukuperinnön takia (esim. okkultismi suvussa).

   Yksi tapa, miten ihminen joutuu sidotuksi tai hänelle tulee vääriä/valheellisia ajatusmalleja eli linnakkeita mieleensä, on myös torjunta muiden ihmisten taholta ja heidän negatiiviset sanansa. Syömishäiriö anorexia nervosa on hyvä esimerkki. Siinä ihmisen kuva itsestään on täysin vääristynyt. Henkilö voi kuvitella itsensä liian lihavaksi, vaikka hän olisi aivan laiha. Yleensä anorexia saa alkunsa muiden sanoista, kun henkilölle huomautetaan hänen lihoneen. Siitä seuraa, että ihmisen ajatukset pyörivät ruuan ja oman kehon ympärillä. Seuraavassa on muutaman tällaisen henkilön omia kokemuksia ja miten he ovat reagoineet muiden sanoihin:

"Minulla todettiin anoreksia nervosa, kun olin juuri täyttänyt 14 vuotta.

   Se lähti alkuun laihduttamisesta. Olin liian lihava: kiloja oli 60 ja senttejä 159. Pojat kiusasivat läskiksi..."

"Minä olin yläasteella 8. luokalla, kun terveydenhoitaja totesi punnituksessa minun lihonneen muutaman kilon. Minun mielestäni hän sanoi sen pahasti.

   Se oli viimeinen sysäys anoreksia nervosaan.

   Aloitin heti laihduttamisen, päätin ettei minulle enää päästä niin huomauttamaan. Olin omasta mielestäni pulska, mutta muut olivat kyllä eri mieltä... (11)

Toinen esimerkki sanojen vaikutuksesta ja miten siitä voi syntyä linnake ihmisten mieleen, ovat ihmiset, jotka eivät hyväksy omaa sukupuoltaan. Monet heistä ovat kuulleet lapsuudessaan, miten vanhemmat olivat tahtoneet tyttöä pojan sijasta tai poikaa tytön sijasta. He ovat kokeneet sukupuolensa vääräksi vanhempien toiveiden ja odotusten vuoksi.

   Seuraava esimerkki kertoo tämän linnakkeen synnystä ihmisen mieleen eli miten vanhempien sanat voivat vaikuttaa lapsen ja myöhemmin aikuisen mieleen:

Loren, tyylikäs, komea nelikymppinen mies, oli ollut avoimesti homoseksuaalinen nuoruudestaan asti. Tämä oli aiheuttanut pahoja ristiriitoja hänen ja hänen isänsä välille ja särön muihin sukulaissuhteisiin. Hän ei hyväksynyt itseään mutta puolusti kiivaasti käytöstään väittelyissä isänsä kanssa. Hän tajusi, että hänen homoseksuaalisuuteensa liittyi kaunaa ja kapinaa isää kohtaan, mutta hän ei ollut koskaan osannut käsitellä niitä. Tämä mies oli löytänyt Kristuksen ja tullut aidosti uskoon, mutta hän hävisi usein taistelussa jatkuvaa homoseksuaalista suuntautumista vastaan, kunnes Jumala toi esiin hänen perusmuistonsa. Tämä tapahtui, kun pyysimme Herraa löytämään sen muiston, joka paljastaisi ongelman syntymisen. Tämän rukouksen aikana hän eli uudelleen tilanteen, joka tapahtui kun hän oli juuri syntynyt.

   Kun tilanne valkeni, hän näki isänsä tulevan huoneeseen, jossa hän oli juuri syntynyt. Pettymys täytti äkkiä huoneen ja painoi raskaana hänen päällään. Isä katsoi häntä Lorenin sanojen mukaan inhoten ja sanoi: "Taas poika!" Sitten hän kääntyi ja kiiruhti huoneesta. Loren oli kolmas poika, ja tyttöä oli kovasti toivottu. Loren "näki" kaiken tämän ja koki sen uudelleen - ja ymmärsi sen tällä kertaa sekä tiedollisesti että emotionaalisesti. Tämä hylkääminen selitti sen, miksi Loren oli suvun hämmästykseksi yrittänyt myöhemmin ruveta perheen tytöksi. Hän halusi leikkiä nukeilla ja leikkiä tyttöjen eikä poikien kanssa. Hän yritti tiedostamattaan olla se tyttö, jota hänen isänsä oli toivonut. (12)

Edellisessä esimerkissä kerrottiin miehestä, jonka suhteessa isään oli kaunaa ja kapinaa. Tämä onkin monen miespuolisen homoseksuaalin taustalla. Usein heidän suhteensa isään on ollut vaikea, ja moni on kokenut myös ikätoveriensa torjuntaa. Tämä on jättänyt tyhjiön heidän sydämeensä niin, että he myöhemmin alkavat etsiä hyväksyntää ja seksuaalisia suhteita saman sukupuolen kanssa. Heidän ajatteluunsa on tullut linnake, heidän elämänkokemustensa takia.

   Entä naisten homoseksuaalisuus? Siinä tärkein tekijä näyttää olevan tytön vaikea suhde äitiinsä tai että hän on menettänyt äitinsä lapsuudessa. Eräässä tutkimuksessa havaittiin seuraavaa:

Marcel T. Saghirin ja Eli Robinsin (1973) tutkimus ei perustunut potilasotokseen vaan he rekrytoivat homoseksuaalit haastateltavat homojärjestöjen kautta. He havaitsivat, että 27 % lesboista ja 2 % heteronaisista oli kokenut äidin menetyksen ennen 10:tä ikävuottaan. Usein lesbonaisten ja heidän äitiensä välinen suhde oli katkennut tai sitä kuvasi etäisyys ja välinpitämättömyys. Sitä vastoin suhde isään oli läheisempi. (13)

Seksuaalinen hyväksikäyttö lapsuudessa on eräs portti, jonka kautta paholainen voi vääristää ihmisen ajatukset. Esim. naisen, jota on hyväksikäytetty lapsuudessa isän taholta, on usein vaikea muodostaa tervettä seksuaalisuhdetta mieheensä. Seksi voi tuntua hänestä vastenmieliseltä, koska hän siirtää lapsuudessa koetun negatiivisen, traumaattisen kokemuksensa avioliittoonsa. Päästäkseen eteenpäin asiassa, naisen pitäisi päästä eroon vihasta isäänsä kohtaan ja antaa anteeksi.

     Samoin Valitut palat (6/89) kertoi eräästä tutkimuksesta liittyen seksuaaliseen hyväksikäyttöön lapsuudessa. Sen mukaan 45 % huumeita käyttävistä naisista, 75 % naispuolisista prostituoiduista ja 80 % raiskaajista on lapsena joutunut sukupuolisen väkivallan kohteeksi. Seksuaalinen hyväksikäyttö ei itsessään aiheuta näitä asioita aikuisen ihmisen elämässä, vaan ihmisen omilla valinnoilla on merkitystä siihen, millaiseksi hänen elämänsä muodostuu.

   Seuraava lainaus lehtiartikkelista kertoo siitä, miten ihmisen elämä ja ajattelu voi ajautua väärille teille seksuaalisen hyväksikäytön takia. Lasten hyväksikäyttäjistä suurin osa on itse joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi lapsena.

Paatunuttakaan rikollista ei voi pakottaa hoitoon

…Käräjillä syytetyn penkillä istui torstaina… mies, joka veti istunnon aluksi vankilan paidan päälle piiloutuakseen kameroilta.

   Viisikymppistä miestä syytetään liki kolmenkymmenen lapsen hyväksikäytöstä, eikä kyseessä ole ensimmäinen kerta. Hänet on tuomittu kymmenien poikien hyväksikäytöstä ainakin kolme kertaa aiemminkin. Viimeksi vuonna 2012.

… Lauerma ei ota kantaa yksittäistapauksiin, ei myöskään tähän. Hän kertoo yleisellä tasolla, että yksi lapsiin kohdistuvalle seksuaalirikokselle altistava tekijä on seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen.

- Aika suuri osa on ollut lapsena itse seksuaalirikoksen uhreja. Arviot vaihtelevat 30 prosentista 80 prosenttiin, eli se on hyvin tarttuvaa käytöstä. Sen takia siihen vaikuttaminen olisi tärkeää, koska kerrannaisvaikutukset ovat ylisukupolvisia. (Etelä-Suomen sanomat, 12.10.2018)

Kun ihmisille tapahtuu vaikeita asioita lapsuudessa ja nuoruudessa, vaikuttaa luonteenlaatu hyvin paljon siihen, miten kukin reagoi. Kaikki ihmiset tuntevat sekä pelkoa että vihaa, mutta toinen niistä on hallitseva piirre kullakin ihmisellä. Pelkoon ja passiivisuuteen taipuvaiset reagoivat yleensä niin, että ajautuvat itsesääliin, itsevihaan, masennukseen, epätoivoon ja lopulta itsemurhaan. Sen sijaan, jos ihmisen reaktio torjuntaan on aggressiivinen, voi ihminen ajautua vihaan, kapinaan, väkivaltaan ja lopulta murhaan. Torjunta ja hylkääminen itsessään ei synnytä mitään näistä tunteista, vaan ihmisen oma reagointi. Esimerkiksi yhdessä varttuvilla sisaruksilla on periaatteessa sama kasvuympäristö, mutta sisaruksista herkempi luonteeltaan voi kokea torjunnan vahvempana.

   Esimerkkejä siitä, miten ihmisen elämä ja ajattelu voi ajautua väärille raiteille, löytyy paljon, eikä niitä voida kaikkia luetella. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että yhteiskunnan huono-onniset, huumeiden käyttäjät, alkoholistit ja rikolliset ovat melkein poikkeuksetta kärsineet rakkauden puutteesta lapsuudessaan tai nuoruudessaan. Useat näistä ongelmista syntyvät perheympäristössä mutta myös kouluympäristössä voi tulla syviä haavoja. Tai ehkä vanhemmat ovat yrittäneet parhaansa, mutta lapsi voi kokea jääneensä vaille hyväksyntää. Täydellisiä vanhempia, täydellistä lapsuutta ja täydellistä kasvuympäristöä ei koskaan löydy tästä maailmasta. Myös kristitty perhe, joka tahtoo noudattaa Jumalan tahtoa ja rakastaa lapsiaan, voi jossakin määrin epäonnistua. Se on mahdollista, koska emme ole vielä kokonaan synnistä vapaita.

   Mikä on sitten kristillinen näkemys aiheesta? Se opettaa, että elämme epätäydellisessä ja syntiinlankeemuksen alaisessa maailmassa, mutta jokainen on vastuussa omista valinnoistaan. Kukaan ei voi vaikuttaa siihen, mitä hänelle on lapsuudessa ja nuoruudessa tai nykyisyydessä tehty, mutta itse vastaamme siitä, haluammeko antaa anteeksi ja mennä eteenpäin vai jäädä menneisyyteen kiinni.

    Yksi Raamatun kymmenestä käskystä sanoo: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa” (5 Moos 5:16). Tässä ei sanota, että vain hyviä vanhempia - jotka ansaitsevat sen - tulisi kunnioittaa, vaan kaikkia vanhempia. Tämän periaatteen mukaan ihmisen elämä onnistuu hyvin niillä, jotka kunnioittavat vanhempiaan, mutta ei hyvin niillä, jotka eivät kunnioita vanhempiaan. Useimmat avioliitto-ongelmat, kasvatusristiriidat sekä moraalia ja moraalittomuutta koskevat tavat ovat yhteydessä juuri tähän käskyyn. Jos sitä ei noudateta, vaan lapsi tuomitsee, halveksii ja syyttää vanhempiaan, joutuu hän itse kokemaan vaikeuksia samalla alueella. Olivatpa vanhemmat millaisia tahansa – puutteellisia tai vähemmän puutteellisia – oleellista on lapsen reagoiminen; antaako hän anteeksi ja haluaako kunnioittaa epätäydellisiä vanhempiaan vai ei (useimmilla epätäydellisillä vanhemmilla on itselläänkin usein traumaattisia kokemuksia kasvuajoiltaan)? Jos lapsi ei anna anteeksi vanhemmilleen, seuraa hän usein itse elämässään samoja jalanjälkiä kuin vanhempansa. Esim. alkoholistit ovat yleensä alkoholistiperheen lapsia tai sitten tällaisessa perheessä kasvanut lapsi avioituu alkoholistin kanssa. Niinikään lastensa pahoinpitelyyn syyllistyneet ovat lähes poikkeuksetta itse kokeneet samanlaista kohtelua lapsuudessaan. Lisäksi löytyisi muitakin esimerkkejä siitä, miten isien synnit kertautuvat jälkeläisissä. Vain anteeksiantamalla puutteellisille vanhemmille voidaan tämä kierre katkaista.

    Kylvön ja niiton laki, eli kun ihminen tuomitsee vanhempiaan, tulee ilmi seuraavasta lainauksesta. Ne, jotka eivät ole antaneet anteeksi vanhemmilleen vaan tuomitsevat heitä, joutuvat itse vaikeuksiin avioliitossaan ja muissa ihmissuhteissaan:

Eräässä seminaarissa vuosia sitten Bill Gothard toi julki huomionsa, että kaikki hänen vastaanotollaan käyneet pariskunnat, joilla oli ollut ongelmia avioliitossaan, olivat joko menneet naimisiin ilman vanhempiensa lupaa tai olivat joutuneet riitaan jommankumman vanhempien kanssa, mikä vaikutti pariskunnan keskinäisiin väleihin. Silloin pidin ajatusta hieman liian pitkälle vietynä. Sen jälkeen keskustelin kuitenkin muidenkin ihmisten kanssa asiasta ja aloin vastaanotollani tehdä aina kyselyjä pariskunnan suhteesta vanhempiinsa. Sen jälkeen sain todeta B. Gothardin väitteen olevan oikea. Ihmiset, jotka kantavat kaunaa vanhempiaan kohtaan, antavat tämän tunteensa ennen pitkää vaikuttaa myös muihin ihmissuhteisiinsa. Kauna ja katkeruus mielessä ovat kuin syöpä; ne kasvavat kunnes valtaavat koko ihmisen. Tämän takia ihmiset, jotka eivät pysty unohtamaan onnetonta lapsuuttaan, hylkäämistä tai loukkausta, ovat poikkeuksetta onnettomia ihmisiä. (14)

8. Katkeruuden ja syytösten linnake

Kun ihmiselle tapahtuu vaikeita asioita lapsuudessa, pyritään maallisissa terapioissa käsittelemään ihmisen menneisyyttä ja hyväksymään se. Tästä voi olla jotakin apua, mutta ongelmana on, että ihmisiä pidetään vain uhreina, ei syyllisinä. Jos kaikki nykyinen johtuu menneisyydestä, ja miten ihmistä on kohdeltu, silloin rikollisetkaan eivät ole vastuussa teoistaan. Lisäksi ihminen ei muutu paljoakaan, jos vain lohdutamme häntä menneen johdosta, mutta hän ei ota vastuuta omasta katkeruudestaan, vihastaan tai itsesäälissä rypemisestään. Hoidettavalle henkilölle voi jäädä harhaluulo, että hänellä on oikeus olla katkera ja se pitää hänet siteissä.

    Sen sijaan Raamatun opetus on, että kukaan ei ole pelkkä uhri, vaan vastuullinen omasta tavastaan reagoida. Ihmisen tulisi tehdä parannus vääristä asenteistaan ja katkeruudestaan. Hänen tulisi antaa kaikille anteeksi, joka on yksi kristillisen uskon pääasioista. Tällä alueella useimmat meistä epäonnistuvat. Katkeruuteen on helppo ajautua, jos ihmistä itseään kohdellaan väärin ja hänet torjutaan. Monet ovat kokeneet todella pahoja asioita. Emme halua luopua katkeruudestamme, vaan haudomme muiden tekemiä vääryyksiä ja miten he ovat torjuneet meidät. Kuitenkin Raamattu varoittaa anteeksiantamattomuudesta ja katkeruuden juuresta. Lisäksi, jos emme anna anteeksi muille, emme voi saada Jumalaltakaan anteeksi. Nämä kaksi asiaa ovat sidoksissa toisiinsa:

- (Jaak 4:11,12) Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.

12 Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?

- (Matt 6:12) ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme.

- (Matt 6:14,15) Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;

15. mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

- (Matt 18:32-35) Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;

33. eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'

34. Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.

35. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

- (1 Kor 13:4,5) Rakkaus...

5. ... ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa.

- (Hebr 12:14,15) Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;

15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,

- (1 Joh 3:15) Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

Miksi anteeksiantaminen on tärkeää? Se on tärkeää siksi, että anteeksiantamattomuus sulkee oven Jumalan valtakuntaan. Lisäksi, jos haudomme vihaa ja katkeruutta sekä tuomitsemme lähimmäisiämme, avaa se oven viholliselle (Ef 4:26,27).  Anteeksiantamattomuus on tavallisin portti, jolla saatana pääsee vaikuttamaan ihmisten elämään. Sielunhoitoa ja julistustyötä tehneet henkilöt kertovat seuraavassa, miten saatana voi sitoa ihmiset anteeksiantamattomuuden kautta, ja miten se toisinaan saattaa olla esteenä fyysiselle parantumiselle.

Neil T. Anderson: Olen huomannut sielunhoitotyössäni, että anteeksiantamattomuus on tärkein väylä, jota saatana käyttää päästäkseen sisälle uskovien elämään. (15)

Nicky Cruz: Meninpä minne tahansa, ihmiset pyytävät minua jatkuvasti rukoilemaan, että he parantuisivat, selviytyisivät taloudellisesta kriisistä tai vapautuisivat paholaisen jatkuvista hyökkäyksistä. Sen sijaan että rukoilisin heti, kysyn nykyään, ovatko he antaneet anteeksi.

   On hämmästyttävää, miten rumia asioita nousee pintaan, kun testaan heitä hiukan.

   On hyödytöntä rukoilla heidän puolestaan, jos taustalla on anteeksiantamaton mieli. Anteeksiantamattomuus päästää paholaisen sisälle elämäämme ja uhkaa kaikkea, mitä rakastamme - perhesuhteita, uraa, työtä, ruumiillista ja henkistä terveyttä. (16)

Carlos Annacondia: Seitsemälläkymmenellä prosentilla ihmisistä, jotka kärsivät hengellisistä ongelmista ja päätyvät vapautustelttaamme, on sydämissään vihaa, suuttumusta ja katkeruuden juuria. Nämä ovat pääasiallisia syitä sairauteen ja painostukseen ihmisten elämässä. Valtaosa heistä parantuu fyysisesti, kun he löytävät sisäisen parantumisen anteeksiantamuksen kautta.

   Tutki omaa sydäntäsi. Siellä voi olla vihaa puolisoa, serkkua, sukulaista, naapuria, veljeä tai sisarta kohtaan. Viha ja kauna tuovat rangaistusta. Monta kertaa ne ovat pääsyynä sairauksiin, joilla ei tunnu olevan mitään alkuperää. Huolimatta siitä, miksi tunnet vihaa, Jeesus antoi anteeksi ja käski tekemään samoin. Ellemme tee niin, pysymme tuomion alla ja olemme tottelemattomia Hänen sanalleen. Anteeksiantamus ei ole tunne, se on päätös. Jos haluat antaa anteeksi, Herra auttaa sinua tekemään sen.

   Olen rukoillut sairauden murtamien ihmisten puolesta, ja he ovat parantuneet sillä hetkellä, kun he ovat lopettaneet rukouksensa ja tunnustaneet antavansa anteeksi. On valtavaa, miten Jumalan voima toimii anteeksiantamuksen kautta. Älä salli paholaisen käyttää tunteitasi tuomaan sairautta elämääsi. (17)

Edelliset lainaukset osoittivat, miten katkeruus avaa oven paholaiselle.  Jos ihminen ei suostu anteeksiantamukseen ja tuomitsee mielessään muita, joutuu hän itse sidotuksi. Katkeruuden juuresta vapautuminen on siksi avainasioita vapautumisessa. Esim. John ja Paula Sandford, jotka ovat tehneet vuosikymmenien ajan sielunhoitotyötä sidottujen ihmisten parissa, kertovat kirjassaan Sisäinen muuttuminen (s. 146, Transforming the Inner Man), että sielunhoitajien kannattaisi etsiä katkeria juuria kaikkien sielunhoidettavien sydämestä joka sielunhoitokäynnillä. Nämä juuret ja tuomiomieli ovat esteenä vapautumiselle.

   Hyvä esimerkki anteeksiantamuksen tärkeydestä on kirjassa Elämä kuninkaan perheessä (s. 42,43 Kris Vallotton & Bill Johnson: Supernatural Ways of Royalty). Siinä eräs nainen oli demonien vaikutuksen alainen eikä hänen vapauttamisessaan onnistuttu. Sitten naiselta kysyttiin, oliko hän antanut anteeksi isälleen. Nainen alkoi huutaa: ”Minä vihaan häntä”. Hänen isänsä oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväksi. Kuitenkin nainen lopulta suostui antamaan anteeksi. Kun demoneja tämän jälkeen käskettiin poistumaan, vapautui nainen välittömästi. Esimerkki osoittaa, että jos emme täytä Jumalan ehtoja, on vapautta mahdotonta kokea.

    Toinen esimerkki viittaa samaan. Neil T. Anderson on kertonut naisesta, joka oli ollut kolme kertaa mielisairaalassa vainoharhaisen skitsofrenian vuoksi. Aluksi Anderson etsi ratkaisua ongelmaan väärästä suunnasta, mutta lopulta hän huomasi, että naisen anteeksiantamattomuus isää kohtaan oli ongelmien taustalla:

Tapasin Daisyn ollessani juuri valmistunut ja toimiessani erään hyvin suuren seurakunnan opiskelijatyössä...

   Mutta kun ryhmän vetäjä kuuli, että Daisy oli ollut viiden vuoden aikana kolme kertaa mielisairaalassa vainoharhaisen skitsofrenian vuoksi, hän koki olevansa täysin riittämätön auttamaan häntä. Hän pyysi minulta, että tapaisin Daisyn. Vaikka en ole saanut muodollista koulutusta tältä sielunhoidon alueelta, suostuin puhumaan Daisyn kanssa...

   Aloimme tavata viikoittain. Oletin hänen vaikeuksiensa johtuvan joko hänen elämästään sattuneesta moraalisesta lankeamisesta tai jonkin sellaisen kohteeksi joutumisesta tai okkultismiin osallistumisesta. Kyselin häneltä moraalisista kysymyksistä enkä löytänyt mitään ongelmaa. Kysyin oliko hän koskaan ollut mukana okkultismissa. Hän ei ollut koskaan edes lukenut kirjaa kyseisestä aiheesta. Nyt raavin jo todella päätäni, koska en pystynyt selvittämään hänen vakavien ja selkeiden hengellisten ristiriitojensa lähdettä.

   Eräänä päivänä aloimme sitten puhua hänen perheestään...

   "Puhutaan isästäsi", ehdotin.

   "En aio puhua isästä", Daisy napautti. "Jos puhut isästä, minä häivyn."

   "Odotahan Daisy. Jos et puhu isästäsi täällä, missä voit sitten puhua hänestä? Jos et käsittele näitä tunne-elämän kysymyksiä täällä, missä pystyt käsittelemään niitä?" ...

   Daisy alkoi kohdata ratkaisemattomat tunteensa isäänsä kohtaan ja tehdä työtä anteeksiantamuksen kanssa. Tässä olikin hänen ongelmansa ydin. Muutamassa kuukaudessa tämä nuori nainen, jonka kohdalla psykiatrit olivat heittäneet toivonsa, edistyi huimasti ja ryhtyi tekemään seurakuntamme lapsityötä. (18)

Kuten todettiin, on anteeksiantaminen kristillisen uskon perusasioita. Jos ihminen pysyy katkeruudessa, avaa se oven paholaiselle. Toinen puoli asiasta on, että ne, joita tuomitsemme heidän huonosta elämästään, pysyvät yleensä kiinni synneissään. Heidän on helpompi vapautua, jos he huomaavat, että hyväksymme heidät ihmisinä huolimatta siitä, ovatko he muuttuneet vai eivät. Tällaisia ihmisiä voivat olla lähellä oleva puoliso, lapset, alkoholistit, homoseksuaalit... Jos esim. aviopuoliso vaatii toisen muuttumista ja että tämä myöntäisi virheensä, on tuomitseva ja syyttävä asenne esteenä puolison muuttumiselle. Luovu sen tähden kaikista vaatimuksista puolisoasi kohtaan ja yritä itse olla hänelle parempi puoliso kuin ennen olit! Keskity oman elämäsi, ei toisen elämän, muuttamiseen!

    Entä miten katkeruudesta vapaudutaan? Kun ihminen on katkera, on hänen vaikea muuttaa tunteitaan. Kuitenkin anteeksiantaminen on aina tahdon valinta, eikä tunteen asia. Ihminen voi tahtonsa kautta päättää antaa anteeksi, vaikka tunteet eivät heti seuraisi mukana. Olisi kiva, jos sydän alkaisi heti kokea myönteisiä tunteita, mutta yleensä se vaatii aikaa. Rakkaus ja anteeksiantaminen on ennen kaikkea tahdon alueelle kuuluva asia, jossa tunteet tulevat jälkijunassa. Joku on sanonut, että älä mieti, rakastatko tunteillasi jotakuta, vaan toimi niin kuin toimisit, jos rakastaisit. Tämä on hyvä ohje. Sen tähden, ala kiroamisen sijasta siunaamaan niitä ihmisiä, jotka ovat sinua loukanneet (Room 12:14 ”Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko”) sekä ala rukoilla heidän elämäänsä kaikkea hyvää.

   Lisäksi kannattaa muistaa, että Jumala voi poistaa katkeruuden. Ihmiselle se on usein mahdotonta, mutta Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa tulee avuksi. Katso sen tähden Jeesukseen Kristukseen, anna katkeruutesi hänelle, myönnä voimattomuutesi ja pyydä häntä tekemään ihme elämässäsi. Hän voi tehdä sen, mikä itsellesi on mahdotonta. Hän voi antaa meille rauhansa niin, että syyttävä mieli poistuu:

- (Joh 14:27) Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

9. Itsevihan ja itsesäälin linnake

Ihmisillä voi olla todella vaikeita kokemuksia elämässään. Jotkut ovat syntyneet ei-toivottuina, toiset ovat kokeneet vakavaa perheväkivaltaa, toiset kasvaneet alkoholistiperheessä ja toiset ovat olleet seksuaalisesti hyväksikäytettyjä. Monet ovat olleet myös koulukiusattuja tai kokeneet nimittelyä ja vähättelyä: tyhmä, ruma, et osaa mitään…

    Mitä nämä kokemukset vaikuttavat? Vaikutus ilmenee ainakin kolmella tavalla: 1) Ihmisille nousee katkeruus häntä vahingoittaneita ihmisiä kohtaan 2) Ihminen alkaa vihaamaan itseään ja hänelle syntyy negatiivinen minäkuva 3) Käsitys Jumalasta vääristyy; jos ihminen kääntyy Jumalan puoleen, saattaa hän nähdä Jumalan ankarana ja armottomana itseään kohtaan.

    Jos ajatellaan näitä ihmisen kolmea tapaa reagoida, eivät menneet tai nykyiset olosuhteet itsessään vaikuta siihen, että ihminen katkeroituu, alkaa vihaamaan itseään tai että hänen jumalakuvansa vääristyy. Sen sijaan se, miten tulkitsemme menneisyyden tai nykyisyyden tapahtumia, on avaintekijä siinä, mitä tunnemme. Kielteiset olosuhteet eivät ole tärkein tekijä, vaan oma reagointimme. Me teemme itsemme onnettomiksi, vihaisiksi, pelokkaiksi, masentuneiksi tai itseämme sääliviksi, koska valitsemme reagoida olosuhteisiin sillä tavalla. Kurjat lähtökohdat eivät ole syy tunteisiimme, vaan reagoiminen niihin. Itse asiassa voisimme olla maailman tyytyväisimpiä ja onnellisimpia ihmisiä, jos voisimme muuttaa ajatteluamme. Me voisimme iloita olosuhteistamme kuten Paavali, joka oli oppinut oloihinsa tyytymään. Hän kirjoitti iloitsemisesta mm. seuraavissa jakeissa:

- (2 Kor 13:11) Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

- (Fil 2:17,18) Vaan jos minut uhrataankin tehdessäni teidän uskonne uhri- ja palvelustoimitusta, niin minä kuitenkin iloitsen, ja iloitsen kaikkien teidän kanssanne;

18 samoin iloitkaa tekin, ja iloitkaa minun kanssani!

- (Fil 3:1) Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi.

- (Fil 4:4) Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!

Entä jos ihmisellä on itsevihan linnake? Se merkitsee sitä, että menneiden kokemustensa kautta ihminen oppii vihaamaan itseään, ja voi nimitellä itsekin itseään: ”senkin retku, kukaan ei välitä sinusta, olet toivoton, olet arvoton, et osaa mitään, parempi kuin kuolisit…”. Ihminen torjuu itsensä, koska hänetkin on aiemmin torjuttu.

   Miten itsevihan linnakkeesta päästään eroon? Ensinnäkin meidän on ymmärrettävä, että itseviha, itsensä sääliminen ja itsetuhoajatukset ovat syntejä. Kuten muiden vihaaminen ja sättiminen on väärin, on myös viha itseään kohtaan ja itsensä sättiminen väärin. Molemmat asenteet ovat yhtä vahingollisia. Tunnusta sen tähden Jumalalle itsevihasi, itsesäälisi ja itsetuhoajatuksesi, niin etteivät syntisi olisi esteenä sinun ja Jumalan välillä. Sen jälkeen voit käskeä saatanaa väistymään näiltä alueilta. Voit lausua rukouksen ja käskyn esim. seuraavalla tavalla:

"Herra, Isä, anna anteeksi itsevihani, itsemurha-ajatukseni ja itsesäälini! Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

"Saatana ja te demonit, olen tunnustanut Jumalalle itsevihani, itsemurha-ajatukseni ja itsesäälini. Vastustan näitä syntejä enkä hyväksy niitä. Nyt teillä ei ole enää mitään laillista oikeutta näillä alueilla, koska Jeesuksen veren kautta olen saanut Jumalalta nämä asiat anteeksi. Sentähden käsken nyt Jeesuksen Kristuksen nimessä teitä poistumaan minusta ja ympäriltäni, ettekä koskaan saa palata!"

Toiseksi, itsevihassa ja itsesäälissä olevan ihmisen on hyvä ymmärtää, että vaikka hän itse puhuu itselleen: ”kukaan ei välitä sinusta”, on tämä valhe. Se on valhe, koska maailmankaikkeuden luoja on rakastanut jokaista ihmistä, myös itsesäälissä ja itsevihassa olevaa ihmistä. Meidän kannattaa uskoa tähän totuuteen eikä epäillä sitä.

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

- (Room 5:8) Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.

- (Room 8:38,39) Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,

39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa meidän Herrassamme.

- (Ef 2:4) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut.

Kolmanneksi meidän on hyvä tarkistaa, mitä asioita arvostamme tässä elämässä. Monet rakentavat arvonsa ulkonaisiin asioihin: ulkonäkö, menestyminen työssä, seuraajien määrä netissä, rikkaus ja mitä erilaisemmat asiat. Kuitenkin kaikki nämä ovat katoavaisia asioita. Ulkonäkö rapistuu, eikä kuoleman jälkeen ole mitään merkitystä rikkaudella ja tämän maailman saavutuksilla. Miksi säälit itseäsi katoavien asioiden tähden? Ota huomioon seuraavat jakeet, jotka laittavat asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen:

- (2 Kor 4:16) Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

- (1 Piet 1:24,25) Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,

25. mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.

- (2 Kor 5:1) Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty.

- (Matt 16:26) Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

Masentuneen ja itsesäälissä rypevän ihmisen ongelma on myös itsekeskeisyys ja itseensä käpertyminen. Jos olemme tässä tilassa, ajattelemme vain itseämme ja onnetonta oloamme, emmekä pysty nousemaan tästä tilasta. Kaikki näyttää toivottomalta, koska olemme keskittyneet vain itseemme. Itsekeskeisyyden synti tekee meidät onnettomiksi. Siksi tämä synti tulisi tunnustaa Jumalalle, että hän voisi vapauttaa siitä: ”Herra, Isä, anna anteeksi itsekeskeisyyden synti ja että ajattelen vain omaa itseäni. Kiitos, että annat minulle anteeksi ja puhdistat minut kaikesta vääryydestä sinun Poikasi Jeesuksen veren kautta."

    Meidän tulisi sen tähden alkaa ajatella enemmän ympärillämme olevia ihmisiä. Ajattele heidän tarpeitaan, ajattele mitä voit tehdä auttaaksesi heitä, ajattele mitä voit osaltasi tehdä lähimmäistesi pelastukseksi, etteivät he kuolisi synneissään! Maailmassa on todennäköisesti paljon huonommassa asemassa olevia ihmisiä kuin missä itse olet ja miljoonia pelastumattomia. Ajattele enemmän heitä kuin omaa mukavuuttasi ja tulevaisuuttasi!

   Usein taustalla masennuksessa ja tulevaisuudenpelossa on, että keskitymme liikaa oman elämämme säilyttämiseen. (Kyllä Paavalikin oli ajoittain masentunut ja peloissaan. Hän oli yhtä inhimillinen kuin me, koska hän kirjoitti: ”Sillä ei Makedoniaan tultuammekaan lihamme saanut mitään rauhaa, vaan me olimme kaikin tavoin ahdistetut: ulkoapäin taisteluja, sisältäpäin pelkoa. Mutta Jumala, joka masentuneita lohduttaa, lohdutti meitä Tiituksen tulolla”, 2 Kor 7:5,6). Meiltä puuttuu Herran pelko ja kunnioitus, ja sen sijaan ajattelemme muiden mielipiteitä, tulevia epäonnistumisia ja miten meille käy. Emme ota huomioon Jumalan pelkoa ja miten hän on luvannut olla kanssamme:

- (Luuk 6:26) Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.

- (Joh 5:44) Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

- (Ps 27:1) Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!

- (Jes 51:7,8) Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.

8 Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni polvesta polveen.

- (Jes 51: 12 Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,

13 ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha?

10. Anna muistot Jeesukselle!

Jos ihmistä on loukattu ja häväisty, voi siitä jäädä raskaita muistoja. Tai jos ihminen on ollut jossain traagisessa onnettomuudessa, voivat muistot tapahtuneesta pyöriä mielessä ja viedä mielenrauhan. Joskus nämä muistot tai niiden aiheuttama tuska häipyy välittömästi ihmisen kääntyessä Jumalan puoleen, mutta aina näin ei tapahdu. Mitä silloin on tehtävä? Me voimme luovuttaa nämä asiat Jeesukselle, joka on hyvä paimen (Joh 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.) ja ylipappi, joka ymmärtää meitä (Hebr 4:15 Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.).

    Niinpä, kun itselläsi on raskaita muistoja, luovuta ne Jeesukselle. Kerro hänelle, mitä olet kokenut, miltä sinusta nyt tuntuu ja anna hänelle piinaavat muistosi. (Tätä ennen sinun on tietysti tunnustettava omat syntisi Jumalalle sekä annettava anteeksi sinua loukanneille). Katso seuraavia Raamatun lupauksia. Ensimmäisenä on ennustus Jeesuksesta, joka tuli tänne maan päälle. Yksi hänen tehtävistään on sitoa särjettyjä sydämiä:

- (Jes 61:1) Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,

2 julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia,

3 panemaan Siionin murheellisten päähän – antamaan heille – juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet", "Herran istutus", hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.

- (1 Piet 5:7) ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".

- (Matt 11:28) Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.

- (Joh 14:27) Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

- (Ps 147:3) Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.

11. Heti armon alle

Kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen, ei hän automaattisesti ymmärrä tilaansa Jumalan yhteydessä. Esim. Martti Luther kamppaili vuosikausia sen kanssa, että ymmärtäisi armon ja miten hän Jeesuksen Kristuksen kautta on vanhurskas. Lutherilla oli valheellinen uskomus / linnake, että Jumalan hyväksynnän saaminen on ihmisestä itsestään kiinni.

   Samassa tilassa ovat tuhannet muutkin uskovat. He saattavat ajatella menneiden kokemustensa perusteella: ”Jos ihmiset eivät ole minua rakastaneet ja hyväksyneet, miten Jumalakaan voi minua hyväksyä?” He näkevät Jumalan vihaisena, etäisenä, kärsimättömänä ja pettyneenä heihin, koska näkevät vain oman puutteellisuutensa. He eivät myöskään ymmärrä, ettei kukaan saa iankaikkista elämää tekojensa kautta: todistamalla enemmän, rukoilemalla enemmän tai elämällä pyhempää elämää. Nämä voivat olla pelastuksen hyviä seurauksia, mutta itse pelastukseen niillä ei voida vaikuttaa, koska kukaan meistä ei itsessään ole täydellinen. Pelastus on ainoastaan Jeesuksen sovitustyössä ja siihen turvautumisessa, eikä missään muussa.

   Miksi tämä saatanan valhe sitoo monia ihmisiä? Syy on siinä, että katsomme väärään suuntaan. Me katsomme omiin tunteisiimme, muuttumiseemme tai tekoihimme, mutta emme Jeesukseen Kristukseen, joka on tullut meille vanhurskaudeksi ja lunastukseksi (1 Kor 1:30: Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi) ja jonka kautta armo on tullut (Joh 1:17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.). Sillä niin kauan kuin ihminen katsoo itseensä, ei hän saa pelastusvarmuutta ja varmuutta Jumalan hyväksynnästä. Se jää puuttumaan, vaikka ihminen on ollut koko ajan pelastettu ja armahdettu jo kääntyessään Jeesuksen puoleen. Seuraavat jakeet osoittavat, miten pelastusvarmuus ja varmuus Jumalan hyväksynnästä löytyy. Se löytyy silloin, kun ihminen laittaa luottamuksensa itsensä ulkopuolelle, eli Jeesuksen Kristukseen ja hänen työhönsä ristillä, eikä itseensä. Jeesus vei ristille kaikki meidän syntimme. Siksi meidän on itsemme sijasta katsottava hänen työhönsä eikä itseemme. Vain tällä tavalla pelastusvarmuus löytyy.

- (Gal 3:1) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

- (Hebr 12:2) silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välimättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

- (Joh 1:29) Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

Toiseksi meidän on ymmärrettävä, että olemme armon alla joka hetki, myös epäonnistumisen ja lankeemuksen päivinä kuin silloin, kun onnistumme. Onnistumisemme vaelluksessa ei vaikuta millään tavalla armossa olemiseemme. Sekä pyhitetyin että heikoin kristitty, joka tahtoo Jeesuksen olevansa elämänsä Herra ja seurata häntä, ovat samalla armon perustuksella. Paavali ja Pietarikaan eivät voineet vedota omiin tekoihinsa pelastuksen asiassa vaan heidänkin pelastuksensa perusta oli alusta alkaen armo:

- (Room 6:14,15) Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.

15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!

- (1 Piet 5:12) Silvanuksen, uskollisen veljen, kautta - jona häntä pidän - olen lyhyesti teille tämän kirjoittanut, kehoittaen teitä ja vakuuttaen, että se armo, jossa te olette, on Jumalan totinen armo.

Katsomme lainausta liittyen John Bunyaniin. Hänkin kamppaili pitkän aikaa sen kanssa, että hän ymmärtäisi Jumalan armon ja vanhurskauden, joka tulee meille Jeesuksen Kristuksen kautta. Bunyanin ongelma oli, että hän pitkän aikaa katsoi itseensä, eikä Sanan lupauksiin siitä, miten Jeesus on tullut meille pelastukseksi, armoksi ja vanhurskaudeksi. Lopulta hän ymmärsi, että me olemme yhtä vanhurskaita kuin Jeesus itse on, koska ”me olemme hänen ruumiinsa jäseniä” (Ef 5:30) ja oksia hänen viinipuussaan (Joh 15: 5 Minä olen viinipuu, te olette oksat…):

Siellä… oli vanhurskauteni; … Jumala ei siis voinut sanoa vaativansa minulta omaa vanhurskauttani, koskapa se (vanhurskaus) oli hänen edessään. Samalla käsitin, että sydämeni hyvä laatu ei tehnyt vanhurskauttani paremmaksi eikä pahuuteni tehnyt sitä huonommaksi; vanhurskauteni on näet itse Jeesus Kristus, joka ”on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hebr 13:8).

   … Herra johti minut käsittämään myös sen salaisuuden, mitä merkitsee yhteys Jumalan Pojan kanssa … Tämä vahvisti uskoani häneen vanhurskautenani; sillä jos hän ja minä olemme yhtä, niin hänen vanhurskautensa on minun, hänen ansionsa on minun, ja hänen voittonsa on minun. Nyt voin nähdä itseni samalla kertaa taivaassa ja maan päällä: taivaassa Kristukseni, Pääni, vanhurskauteni ja elämäni kautta, vaikka olenkin ruumiini ja persoonani puolesta maan päällä. (19)

Yksi saatanan valheista on myös se, että ihminen uskoo tehneensä anteeksiantamattoman synnin. Tämä on suotta vienyt monet masennukseen ja epätoivoon, jopa sairaalaan. Kuitenkaan tähän syntiin eivät voi syyllistyä kuin ne, jotka täydelleen kääntävät selkänsä Jeesukselle Kristukselle. Tällaiset ihmiset eivät edes välitä pelastuksesta. Sellaisia olivat mm. Jeesuksen ajan fariseukset, jotka torjuivat Jeesuksen ja hänen opetuksensa.

    Uskovainen ihminen voi kyllä langeta syntiin, saattaa Pyhän Hengen murheelliseksi tekemisillään (Ef 4:30) ja hän voi sammuttaa Hengen (1 Tess 5:19), mutta mikään niistä ei ole anteeksiantamaton teko. Sen sijaan Paavali osoitti, että kun joku tunnustaa Jeesuksen Herrakseen, on se Pyhän Hengen teko. Niinpä ihminen, joka toimii näin, ei voi syyllistyä Pyhän Hengen pilkkaan. Anteeksiantamaton synti ei olekaan se, että Jumala torjuu meidät, vaan että me torjumme Jumalan. Ainoastaan ihminen, joka jatkuvasti elää sydän paatuneena eikä lainkaan kaipaa sielunsa pelastusta, voi syyllistyä tähän syntiin. Synti Pyhää Henkeä vastaan on enemmän kuin että lausutaan sellaiset sanat. Se on täydellinen selän kääntäminen Jumalalle ja ettei enää koskaan välitä hänestä.

- (Room 10:9,10) Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

- (1 Kor 12:3) Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä.

Ihmisen, joka sydämestään turvautuu Jeesukseen, tulisi myös ymmärtää, mistä valheelliset syytökset tulevat. Jumalan voi kyllä nuhdella meitä synneistämme, että tekisimme parannuksen ja kääntyisimme hänen puoleensa, mutta hän ei koskaan saata omia lapsiaan epätoivoon pelastuksen suhteen. Sen sijaan saatana on syyttäjä, kiusaaja ja valehtelija, joka valheillaan yrittää hämmentää uskovia (kun monet kuulevat syyttäviä ja kiusaavia ääniä, ovat nekin saatanan valheita ja syytöksiä.):

- (Sak 3:1) Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan, häntä syyttämässä.

- (Ilm 12:10) Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

- (Joh 8:44) Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä

Suurin syy, miksi uskova ihminen ajautuu epätoivoon pelastuksensa suhteen, ovat siis saatanan valheet. Jos uskomme niihin, joudumme varmasti epätoivoon. Niinpä nämä valheet täytyy korvata totuudella. Meidän täytyy ymmärtää totuus siitä, miten Jumalan puoleen kääntyessämme saamme kaiken anteeksi. Jeesushan sanoi, että kun tulemme tuntemaan totuuden, se tekee meidät vapaiksi:

- (Joh 8:31,32) Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;

32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

Katsomme lainausta, miten totuus voi vapauttaa ihmisen. Siinä tunnettu julistaja 1800-luvulta, Charles G. Finney kertoo, miten eräs nainen oli ajautunut mielisairauteen ja epätoivoon suhteessaan Jumalaan. Hän uskoi saatanan valheisiin siitä, ettei hänelle ollut anteeksiantoa. Kuitenkin, kun Finney toi julistuksessaan esille totuuden asiasta, vapautui nainen.

Tapahtui varsin monta mielenkiintoista kääntymystä ja pari sellaista, jolloin mielisairaus parantui aivan silmänräpäyksessä. Kerran mennessäni eräänä sunnuntai-iltapäivänä kokoukseen, näin parin rouvan istuvan kirkonpenkissä vierellään mustiinpuettu nainen, joka näytti hyvin levottomalta. Toiset pitelivät häntä ja estivät lähtemästä pois. Sisään astuessani tuli toinen rouvista luokseni kertomaan, että nainen oli mielisairas. Hän luuli joutuneensa pois armosta; se oli johtanut epätoivoon ja sitten mielisairauteen.

   …Hetken aikaa kuulin hänen pyrkivän pois, mutta ennen kuin lopetin, hän rauhoittui ja koko kuulijakunta oli hiljaa. Herra antoi minulle rukouksenhengen ja tekstin, sillä en ollut sitä ennakolta valinnut. Tekstini oli Hebrealaiskirjeestä: ”Käykäämme uskalluksella armon istuimen eteen, jotta saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.”

   Tarkoitukseni oli rohkaista uskoamme, niin meidän kuin hänen, ja meidän uskoamme hänen puolestaan. Alkaessani rukoilla hän ensin yritti päästä pois. Mutta rouvat tekivät ystävällistä vastarintaa, ja lopulta hän istui hiljaa, mutta piti päätään hyvin painuksissa ja näytti päättäneen olla ottamatta vaaria sanoistani. Mutta jatkaessani hänen päänsä vähitellen kohosi ja hän tirkisti minuun mustan hattunsa suojista. Yhä enemmän hänen katseensa kohdistui minuun, kunnes hän istui aivan suorana ja katsoi minua silmiin hartaan vakavasti. Kehoitin ihmisiä pysymään rohkeina uskossaan, heittäytymään Jumalan varaan ja antamaan itsensä täysin luottamuksin Hänelle suuren Ylimmäisen Pappimme sovitusuhrin perusteella. Silloin hän äkkiä säikähdytti seurakuntaa päästämällä äänekkään huudon. Hän melkein heittäytyi pois penkistä, painoi päänsä hyvin alas, ja minä näin, että hän vapisi. Naiset, jotka olivat hänen kanssaan penkissä, puolittain kannattelivat häntä ja tuntuivat seuraavan häntä rukoilevalla sydämellä ja myötätunnolla. Jatkaessani puhettani hän alkoi taas kohottaa katsettaan. Pian hän istui taas suorana, kasvot ihmeellisesti muuttuneina, ilmeessä voittoisa ilo ja rauha. Harvoin olen nähnyt ihmiskasvoissa sellaista hohdetta. Hänen ilonsa oli niin suuri, että hän tuskin saattoi hillitä itseään, kunnes kokous oli päättynyt. Sitten hän kohta ilmoitti kaikille vapautuksestaan. Hän ylisti Jumalaa ja iloitsi aivan ihmeellisen riemullisena. Noin kaksi vuotta myöhemmin tapasin hänet, ja hänen sydämensä täytti yhä sama ilo ja rauha. (20)

12. Itselleen anteeksiantaminen

Jos ihminen on kokenut voimakasta torjuntaa, vääristyy hänen minäkuvansa helposti. Hän näkee itsensä kielteisessä valossa ja alkaa vihaamaan itseään. Tämä on tavallinen seuraus torjunnasta, koska harvoin kukaan pystyy ajattelemaan sen verran järkevästi, että osaisi ohittaa muiden torjunnan olankohautuksella.

    Väärä syyllisyys ja häpeä on myös tavallinen seuraus. Vaikka ihminen olisi täysin syytön siihen, miten häntä on lapsena ja nuorena kohdeltu, kokee hän näitä tunteita. Esim. seksuaalisesti hyväksikäytetyillä lapsilla ja nuorilla väärän syyllisyyden ja häpeän tunteet voivat olla hallitsevia. Seuraava lainaus viittaa tähän. Sen kertoo tyttö, joka joutui isänsä hyväksikäyttämäksi, mutta joka kuitenkin lopulta vapautui menneisyydestään anteeksiantamuksen kautta:

Koska häpesin sitä, mitä olin lapsena, kätkin todellisen minäni kaikilta ja tarvitsin paljon apua. Sielunhoitajani selitti, että Pyhän Hengen on otettava juuriharja ja pestävä haavoittuneesta sydämestäni sinne vuosien kuluessa piintyneet tahrat. Hänen on päästävä pohjaan saakka, ennen kuin paranemisprosessi voi pysyvästi alkaa…

- Seuraava askel on anteeksianto, sanoi sielunhoitaja minulle, Trish kertoi. – Pyysin taivaallista Isää auttamaan minua ja antamaan anteeksi vanhemmilleni heidän tekonsa. Sen jälkeen tunnustin syntini ja pyysin häntä antamaan anteeksi sen katkeruuden, jota olin niin kauan pitänyt sisälläni isää ja sinua vastaan. Toinenkin raskas taakka nostettiin harteiltani: Pyhä Henki auttoi minua ymmärtämään, etten ollut vastuussa tapahtuneesta, ettei minua voitu syyttää ja ettei minun tarvinnut hävetä. Tuskin pystyin uskomaan sitä ensin – niin syyllisyyden tylsistämä olin. (21)

Edellinen esimerkki kertoi väärästä syyllisyydestä ja häpeästä. Kuitenkin ihminen voi olla myös siinä tilassa, että hän itse on syyllistynyt todellisiin synteihin, mutta kieltää itseltään anteeksiannon. Mitä tässä tilanteessa on tehtävä? Ensinnäkin, jos voit, yritä selvittää välisi niiden ihmisten kanssa, joita olet kohdellut väärin – ellet sillä aiheuta vielä suurempaa kuormaa loukkaamallesi ihmiselle.

    Toiseksi sinun on lopetettava itsesi tuomitseminen ja syyttäminen, koska Jeesus on jo kantanut kaikki maailman synnit ristille – sekä maailman suurimmat että pienimmät synnit, joka ainoan synnin. Niinpä, jos olet vastaanottanut Jeesuksen elämääsi, on kaikki syntisi anteeksiannettu. Hyväksy Jumalan anteeksianto, äläkä yritä kumota sitä, vaan kiitä siitä. Paavalikin oli pilkkaaja, vainooja ja väkivallantekijä, mutta sai anteeksi pahat tekonsa, kuten sinäkin saat: Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa (1 Tim 1:12,13:).

   Kannattaa myös muistaa, että Jeesus on syntisten ystävä (Luuk 7:34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!') sekä ottaa vastaan syntisiä (Luuk 15:2: Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan".).

    Seuraavat jakeet kertovat lisää aiheesta eli anteeksiannosta. Usko niihin äläkä omiin syyttäviin tunteisiisi:

- (Kol 2:13) Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset,

- (Kol 3:13) kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

- (Jes 43:25) Minä, minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden, enkä sinun syntejäsi muista.

- (Jes 1:18) Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.

13. Väärä käsitys Jumalasta

Jos ihminen on kokenut torjuntaa menneisyydessään, on todennäköistä, että hänen jumalakuvansa on vääristynyt. Ihminen saattaa kokea Jumalan armottomana, ankarana ja välinpitämättömänä. Hän ei pysty uskomaan Jumalan hyvään tahtoon ja rakkauteen itseään kohtaan, vaan siirtää menneisyydessään olleet negatiiviset kokemukset jumalasuhteeseensa. Tieto jumalan hyvyydestä jää vain pääntiedoksi, joka ei koskaan ulotu sisälle ihmisen sydämeen. Varsinkin vaikea suhde maalliseen isään ja vanhempiin on voinut aiheuttaa sen, että Jumala nähdään välinpitämättömänä. Ihmiset eivät näe häntä sellaisena kuin Jeesus on hänet ilmoittanut, vaan peilaavat kaiken sen kautta, mitä ovat itse kokeneet. Tästä kertoo seuraava esimerkki, jossa tyttö joutui isänsä hyväksikäyttämäksi:

Mutta miten olisin voinut luottaa Taivaalliseen Isääni, kun maallinen isäni oli täysin tuhonnut tunne-elämäni? Taakka sai minut puolustuskannalle ja pelkäsin, että minua taas satutettaisiin. Minusta tuli kriittinen, perfektionisti ja kova itseäni ja varsinkin läheisiäni kohtaan. Syvällä sisimmässäni tunsin olevani hylkiö, pitaalitautinen. (22)

Toinen lainaus kertoo miehestä, joka ajautui homoseksuaalisuuteen. Melkein kaikilla mieshomoseksualisteilla on vaikea suhde isäänsä, jonka tähden he voivat torjua oman maskuliinisuutensa. On ymmärrettävää, että kun ihminen näistä olosuhteista kääntyy Jumalan puoleen, kestää jonkin aikaa, ennen kuin hänen käsityksensä Jumalasta muuttuu myönteisemmäksi:

Toisin kuin monet lapset, en koskaan halunnut jäljitellä isääni, koska en nähnyt hänessä mitään ihailtavia ominaisuuksia. Hän ei ainoastaan jättänyt minua vaille vahvistusta miehenä, vaan myös halvensi ja pilkkasi esiintulevaa maskuliinisuuttani. Seurauksena tukahdutin maskuliinisuuteni ja erottauduin kaikesta, mitä isäni käytännössä edusti. Muistan jopa sisäisen valan siitä, etten koskaan tulisi hänen kaltaisekseen.

   … Oman isäni minuun kohdistamat katseet eivät koskaan ilmaisseet rakkautta tai tukea; ne olivat usein täynnä julmaa pilkkaa. Eräs isäni työmiehistä sanoi kerran minulle: ”Mario, sinun isäsi on ainoa tuntemani mies, joka voi kuohita toisen miehen yhdellä ilkeällä katseella.” (23)

Mutta millainen Jumala on todellisuudessa? On totta, että hän on pyhä Jumala, joka vihaa vääryyttä ja syntiä, mutta hän on myös rakastava isä. Jeesuksen vertaus tuhlaajapojan isästä on erinomainen esimerkki. Hänen poikansa oli ajautunut väärille teille, mutta kääntyi sitten isänsä puoleen. Miten isä otti tämän pojan vastaan? Jeesus kertoi vertauksessaan, että isä armahti poikaansa, juoksi häntä vastaan, lankesi hänen kaulaansa, suuteli häntä sekä laittoi juhlat pystyyn. Tämä kuvaa sitä, miten taivaallinen Isä ottaa vastaan hänen luokseen tulevan ihmisen.

- (Luuk 15:17-24) Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'

20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

21 Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan'.

22 Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;

23 ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,

24 sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään.

Toiseksi Jumala on aivan samanlainen kuin Jeesus. Johanneksen evankeliumissa ovat Jeesuksen sanat siitä, miten se, joka on nähnyt Jeesuksen, on nähnyt Isän. Toisin sanoen Jeesus on täydellinen Isän Jumalan kuva (2 Kor 4:4, Kol 1:15, Hebr 1:3). Siksi, kun ajattelemme Jumalaa, tulee meidän nähdä hänet Jeesuksen kautta. Se on kaikkein totuudellisin kuva siitä, millainen taivaallinen Isä on. Niinpä kun Jeesus otti vastaan syntisiä, otti lapsia syliinsä ja siunasi heitä sekä on hyvä paimen, luota siihen, että taivaallinen Isä on samanlainen. Älä luota omiin tuntemuksiisi vaan seuraaviin Raamatun sanoihin.

- (Joh 10:10,11) Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

11. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

- (Mark 10:13,16) Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin…

16. Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

- (Kol 1:14,15) Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,

15. ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.

- (Hebr 1:3) ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,

- (Joh 14:7-10) Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."

8. Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme."

9. Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?

10. Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

Miksi ihmisillä on sitten väärä käsitys Jumalasta? Syy on yksinkertainen: he eivät tunne Jumalaa sellaisena kuin hän on. Meillä ei ole samanlaista Jumalan tuntemusta kuin oli esim. apostoleilla. Mm. apostoli Johannes, joka oli Jeesuksen läheisimpiä opetuslapsia, kirjoitti, että ”Jumala on rakkaus” (1 Joh 4:8 Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.). Samoin Paavali, joka sanoi ”minä tunnen hänet, johon minä uskon” (2 Tim 1:12: Siitä syystä minä myös näitä kärsin, enkä sitä häpeä; sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu.), kirjoitti Jumalasta, miten Jumala on lohdutuksen, rauhan ja rakkauden Jumala sekä laupeuden Isä. Meidän tulee luottaa näihin sanoihin, koska apostolit tunsivat Jumalan varmasti paremmin kuin me:

- (2 Kor 1:3,4) Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,

4. joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.

- (2 Kor 13:11 Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

- (Ef 2:4) mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut.

Jumalan hyvyys ja rakkaus on siis koko ajan olemassa, mutta ihmisen hengellinen näkökyky voi olla sumea mm. menneisyyden traumaattisten kokemusten takia. Tätä voi kuvata sillä, että aurinko paistaa koko ajan, mutta pilvet - menneisyyden kokemukset - voivat estää näkemästä tätä. Hengellinen näkökykymme voi kuitenkin tarkentua, kun opimme paremmin tuntemaan Jumalan rakkautta ja hyvyyttä itseämme kohtaan. Siksi mm. apostolit puhuivat useaan kertaan Jumalan tuntemisesta. He tunsivat Jumalan rakkauden ja hyvyyden läheisemmin kuin me:

- (Ef 1:17,18) anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan

18 ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään

- (2 Piet 1:2) Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

Kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen, on hänen syytä ymmärtää, että Jumala rakasti tätä ihmistä vielä silloin, kun hän eli synneissään (Room 5:8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.), eikä tämä rakkaus ole yhtään vähentynyt ihmisen käännyttyä Jumalan puoleen. Jumala edelleen rakastaa tätä ihmistä, vaikka ihminen itse ei tuntisi sitä tunteissaan. Hänen kannattaa uskoa tähän totuuteen, eikä epäillä sitä sydämessään.

    Seuraava profetia liittyy hyvin aiheeseen. Sen on saanut Wendy Alec, joka puolisonsa kanssa perusti Euroopan ensimmäisen kristillisen tv-verkon, GOD TV:n. Profetiassa osoitetaan Jumalan hyvä suunnitelma homoseksuaaleja kohtaan, mutta kyllä sama koskee kaikkia ihmisiä. Profetiassa tulee esille Jumalan hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Hänellä on rakkaus kaikkia ihmisiä kohtaan, mutta hän ei halua, että elämme synnissä. Se vie eroon Jumalasta ja iankaikkisesta elämästä:

Homoseksuaalisuuden sitomalle

Rakkaani, etkö tiedä? Etkö huomaa? Rakkautta etsiessäsi etsit todellisuudessa Minua.

   Rakkaani, Minä sanon sinulle, että vaikka seurakuntani noudattaa Raamatun periaatteita, se ei usein toimi sydämeni ja armoni välikappaleena. Minä seison edessäsi kädet ojennettuina puoleesi, en tuomiten vaan laupiaana, rakas poikani ja tyttäreni. Tällä hetkellä seison edessäsi, en kiroten vaan armahtaen, rakastaen ja kaivaten seuraasi hellittämättä.

   Minä olin paikalla, kun kehoosi ensimmäisen kerran kohdistui väärinkäyttöä. Minä olin paikalla, kun sinulle ilkuttiin ja ystäväsi torjuivat sinut, kun pilkka sattui herkkään sydämeesi – samaan sydämeen, jonka Minä olen säätänyt rakastamaan ja palvomaan Minua sekä kurottautumaan puoleeni. Minä olin paikalla, kun valheiden isä tuli kuiskimaan sydämeesi: Sinä et ole kuten muut miehet, et ole kuten muut naiset… sinä uskoit valheen. Löysit muita saman paulan sitomia ja saman asian kanssa kamppailevia, ja niin valhe juurtui elämääsi ja synnytti elämäntyylin.

   Minä tunnen murtuneen sielusi. Olin paikalla, kun sydämesi murskaantui ja arpeutui, silloin kun muut eivät ymmärtäneet. Totisesti Minä olen se, joka näkee ja tietää. Eikö Minutkin ymmärretty väärin ja torjuttu? Enkö minäkin ollut ihmisten halveksima ja hylkäämä? Voi poikani, tyttäreni, anna anteeksi seurakunnalleni. Anna anteeksi niille seuraajilleni, jotka tuomitsivat sinut. He eivät totisesti kuule Henkeni ääntä, vaikka he tuntevat Sanani. Minun ääneni on hiljainen, täynnä laupeutta ja armahtavaisuutta.

   Minä kurkotan sinut syleilyyni ja vedän luokseni, kun etsit ruumiillesi ja sielullesi täyttymystä. Minä syleilen sinua, vuodatan kyyneliä puolestasi, poikani ja tyttäreni. Minä itken puolestasi, sillä en voi välttää kyyneleitäni. Minä itken nähdessäni, kuinka aiheutat itsellesi jotain peruuttamatonta rikkoessasi Isäni asettamaa iankaikkista lakia vastaan, sillä seurauksia iankaikkisen lain rikkomisesta ei voi mitätöidä. Tuomioni on Minun armoni. Ota vaarin, rakkaani, ota vaarin ja kuuntele ääntäni.

   Voi rakkaani, luuletko että Minä en tiedä ja näe sinun etsivän voidetta ihmissydämeen, voidetta, joka löytyy vain Minulta. Et löydä lepoa ahdistuneelle sielullesi keneltäkään muulta taivaassa ja maan päällä. (24)

Yksi osoitus Jumalan rakkaudesta ilmenee siinä, että kun ihminen on täynnä Pyhää Henkeä, kuten apostolit olivat, hän saa rakkauden ihmisiä kohtaan. Paavali kirjoitti, että ”Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu” (Room 5:5). Tämä oli erityisen totta Paavalin itsensä elämässä. Hän oli aiemmin vihamielinen ja julma, mutta muuttui totaalisesti, kun Jumala pelasti hänet ja täytti Pyhällä Hengellä. Hän sai Jumalan Hengen kautta voimakkaan rakkauden ihmisiä kohtaan. Hän ei itsestään tuottanut tätä rakkautta, vaan Jumala antoi siihen voiman. Mm. seuraavat jakeet kertovat tästä.

- (2 Kor 12:14,15) Katso, kolmannen kerran minä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne, enkä ole oleva teille rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä itseänne. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.

15. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin, teidän sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?

- (2 Kor 2:3,4) Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.

Jumalan rakkaus Paavalin kautta on siten hyvä esimerkki siitä, millainen Jumala on. Jumala muutti vihaisen ja väkivaltaisen henkilön, ja Paavali sai täyttyä Jumalan rakkaudella muita ihmisiä kohtaan. Se on pieni osoitus Jumalan rakkaudellisuudesta. Kaikkein parhaiten sama asia ilmeni tietysti Jeesuksen elämässä, mutta sama Jumalan henki voi vaikuttaa myös hänen seuraajissaan, niin kuin vaikutti Paavalin elämässä. Tämä asia liittyy myös Raamatun opetukseen, jonka mukaan rakkaus lähimmäisiin ja Jumalaan on suurin käsky (Matt 22:36-40), että rakkaus on Hengen hedelmistä ensimmäinen (Gal 5:22,23) ja että Paavali piti rakkautta tärkeämpänä kuin esim. ihmetekoja (1 Kor 13).

    Katsomme myös tuoreempia esimerkkejä Jumalan rakkauden vaikutuksista ihmisissä. D.L. Moody 1800-luvulla, T.B. Barratt, helluntaiapostoli 1900-luvun alussa ja suomalainen Niilo Yli-Vainio olivat kaikki suuresti Jumalan käytössä (Yli-Vainion kautta oli Suomessa herätys 1977-1981). Kun he uudistuivat uskossaan, he kaikki saivat entistä suuremman rakkauden ihmisiä kohtaan. Sen seurauksena ihmisiä alkoi pelastua suurin joukoin. Alleviivaukset on lisätty jälkikäteen:

D.L Moody: Siunaus tuli päälleni kuin salaman välähdys. Muistan, miten kävelin New Yorkin kaduilla, ja aivan siellä kadulla Jumalan voima tuntui tulevan päälleni niin ihmeellisellä tavalla, että minun oli pyydettävä Jumalaa pidättelemään kättään. Minut täytettiin Jumalan hyvyyden tunteella, ja tunsin kuin olisin voinut ottaa koko maailman sydämelleni. (25)

T.B. Barratt: Se tapahtui eilen, sunnuntaina, 7:ntenä lokakuuta klo 5:n ja 6:n välillä iltapäivällä, ja nyt te saatte kuulla, mikä on johtanut tähän. Minun sielussani palaa! Minusta tuntuu, että olen maailman onnellisin mies. Kaikki on tullut uudeksi. Olen täynnä iloa ja rauhaa ja rakkautta Jumalaan ja ihmisiin! Kaikkina päivinä Hän on johtanut minua, ja sisimpäni on jatkuvasti huutanut: Eteenpäin! Eteenpäin! Aina vaikeasta sairaudestani lähtien, yli 20 vuotta sitten, on ollut voimia, hyviä voimia, jotka ovat ajaneet minua eteenpäin. Pyhityskysymys on ollut minun rakkain aiheeni; ja olen taistellut pyhyysajatuksen puolesta, vaikka en itse ole sitä kokenut.

   Mutta kuinka pahaksi tunsinkaan itseni omissa silmissäni Jumalan puhtauden ja pyhyyden edessä! Näin kunnianhimoni, itsekkyyteni, omapäisyyteni, lihallisuuteni. Oi Jumalani, minä näin niin paljon, niin paljon sellaista, minkä täytyi murehduttaa Pyhää Henkeä! Minut murrettiin ja taivutettiin maahan kerta toisensa jälkeen. (26)

Niilo Yli-Vainio: Että Jumalan Pyhän Hengen rakkaus on saanut minussakin sen verran sijaa, että minä olen nyt luvannut Jumalalle: niin kauan kuin minun peukalo liikkuu ja minussa veri kiertää, niin minä Herra julistan sinun armoasi ihmisille… He etsivät porttia ulos helvetistä – ja minä tiedän luitani myöten, sydämen juuria myöten, miltä heistä tuntuu. Minulle ei kenenkään tarvitse ruveta perustelemaan ja selittämään, millaista on ihmisen hätä, sairaus, kuoleman pelko, avuttomuus, masennus… Ja joka kerta minusta tuntuu, että heidän asiansa menevät minun lävitseni. Ja minä säälin, säälin, säälin, niin että se väsyttää, niin että silmissä pyörii. (27)

14. Liha vai demonit?

Kun ovat kyseessä Jeesuksen puoleen kääntyneet uskovat, herää usein kysymys siitä, mikä ihmisen ongelmissa (mielenterveysongelmat ym.) on taustalla. Onko syynä ihmisen ongelmiin vain oma liha vai saatana ja pahat henget? Varmasti useimmat ongelmat johtuvat molemmista syistä. Ihmisen oma liha ja synnilliset asenteet ovat alkusyy, mutta ne avaavat portin paholaiselle vaikuttaa ihmisen elämään. Esim. Paavali kirjoitti Galatalaiskirjeessä lihan teoista, joista yksi on noituus. Jos ihminen harjoittaa noituutta ja spiritismiä, se varmasti avaa oven paholaiselle ja pahoille hengille. Lihan teko antaa paholaiselle laillisen oikeuden vaikuttaa ihmisen elämään:

- (Gal 5:19-21) Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,

20 epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,

21 kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Paavali mainitsi edellisissä jakeissa muitakin lihan tekoja kuten vihamielisyys sekä vihat. Nämäkin, ja niihin liittyvä anteeksiantamattomuus, ovat portteja, joiden kautta paholainen pääsee vaikuttamaan ihmisten elämään. Monet sielunhoitotyötä tehneet ovat huomanneet anteeksiantamattomuuden olevan suurin tekijä, jolla paholainen pääsee vaikuttamaan ihmisten elämään.

    Aina ihmisten ongelmat eivät kuitenkaan johdu omista synneistä, vaan että he uskovat valheeseen tai vääriin asioihin. Näin on esim. niillä, jotka luulevat tehneensä anteeksiantamattoman synnin ja olevansa Jumalan armon ulkopuolella. He eivät ymmärrä, että kun ihminen kääntyy Jeesuksen puoleen ja haluaa sydämestään seurata häntä, ei hän voi syyllistyä tällaiseen syntiin. Kyseessä on saatanan valhe.

   Myös Martti Luther uskoi aluksi valheeseen. Hän ajatteli, että hän voi omilla teoillaan vaikuttaa pelastukseen. Vasta kun hän ymmärsi, että Jeesus Kristus on tullut meille vanhurskaudeksi ja pelastukseksi, ja että pelastus perustuu täysin Jumalan armoon, pääsi hän vapaaksi. Sama ongelma on tuhansilla muilla uskovilla: he ovat todella pelastettuja, mutta he eivät ymmärrä Sanan totuutta tästä asiasta. Heidän tulee katsoa Jeesukseen Kristukseen ja hänen ristintyöhönsä heidän puolestaan, eikä itseensä. Vasta silloin he saavat varmuuden:

- (Joh 1:29) Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

Jos ihminen on joutunut sidotuksi omien syntiensä takia (joskus myös suvussa esiintyvien syntien takia) tai valheiden takia, miten hän sitten pääsee vapauteen?

    Tässä on kaksi pääasiaa: parannuksen teko ja uskominen evankeliumin totuuteen. Ne tiivistyvät seuraavissa Jeesuksen sanoissa:

- (Mark 1:14,15) Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia

15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Mitä edellinen tarkoittaa? Jos ihminen on elänyt noituudessa, katkeruudessa tai muussa synnissä, tulee hänen katua syntejään ja tunnustaa ne Jumalalle. Tämä ottaa paholaiselta laillisen maaperän vaikuttaa ihmisen elämään. Usein mitään pahojen henkien karkottamista ei edes tarvita, jos ihmisellä on Jumalan mielen mukainen murhe. Olosuhteet, jotka tekivät paholaiselle mahdolliseksi vaikuttaa ihmisen elämään, ovat muuttuneet. (Tällä alueella kannattaa olla perusteellinen; mitä järjestelmällisemmin ihminen käsittelee synnilliset elämänalueet, menneisyydessä olleet synnilliset teot, tunnustaa ne Jumalalle sekä antaa anteeksi jokaiselle häntä loukanneelle ihmiselle, sen helpommin vapaus saavutetaan.)

    Toiseksi, jos ihminen on uskonut valheeseen, tulee valhe korvata totuudella. Totuus vapauttaa ihmisen, kuten Jeesus lupasi. Erityisesti tämä koskee sitä, että ihminen ymmärtää olevansa Jeesuksen Kristuksen kautta täysin armahdettu, hyväksytty ja rakastettu. Kun olemme vastaanottaneet Jeesuksen Kristuksen, olemme hänessä, Jeesuksessa Kristuksessa (1 Kor 1:30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi). Se tarkoittaa, että meillä on hänen vanhurskautensa, ja olemme Isän Jumalan silmissä yhtä vanhurskaita ja puhtaita kuin Jeesus itse on. Kyse ei ole meidän omasta hyvyydestämme, vaan Jeesuksen Kristuksen hyvyydestä, ja koska meidät on laitettu häneen.

- (Joh 8:32) ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

Vapaudessa on myös kolmas askel, joka pitäisi ottaa: paholaisen ja pahojen henkien vastustaminen. Varsinkin, jos ihminen on ollut syvällä noituudessa ja antanut paholaiselle sijaa, voi tämä olla tarpeen, koska saatana ei halua luovuttaa ihmistä helpolla. Joskus vastustaminen voi olla pitkä prosessi, jossa ihmisen oma, aktiivinen tahto, on ratkaiseva.

   Kuitenkin, jos on kysymys muistakin synneistä, jotka ovat sitoneet ihmistä, voi ihminen -- tunnustettuaan ensin syntinsä ja sanouduttuaan irti kaikista paholaisen teoista (luopumisrukous) -- käskeä paholaista joukkoineen häipymään Jeesuksen Kristuksen nimessä. Ihmisen itsensä on syytä olla aktiivinen tällä alueella, koska paholainen ei halua luovuttaa mitään ilmaiseksi. Apostolit eivät turhaan olisi kirjoittaneet asiasta, jos sillä ei olisi mitään merkitystä:

- (Jaak 4:7) Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

- (Ef 6:13-17) Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.

14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,

15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

16 Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,

17 ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

- (1 Piet 5:8,9) Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.

9 Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.

- (Matt 4:10) Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.'"

- (Apt 16:18) Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä.

- (Luuk 10:17-20) Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden."

18. Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.

19. Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.

20. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

Neil T. Andersonin kertoma esimerkki osoittaa myös käytännössä vastustamisen merkityksen. Hän kertoo siinä naisesta, joka kärsi elämässään esiintyvistä käärmeistä ja miten hän epäröi vastustaa niitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kuitenkin, kun hän lopulta rohkeni ryhtyä tähän, käärmeet häipyivät hänen elämästään:

Ensimmäisiä ihmisiä, joiden kanssa olen käsitellyt hengellisiä taisteluita ja demonien toimintaa, oli Daisy, 26-vuotias 1960-luvun kukkaislapsi. Daisy oli uskossa ja hänellä oli yliopistotutkinto, mutta hänellä oli myös vakavia henkisiä ja tunne-elämän ongelmia, jotka olivat kehittyneet sen jälkeen, kun isä otti eron äidistä. Viiden vuoden aikana Daisy oli ollut kolme kertaa sairaalassa hoidettavana vainoharhaisuuden ja skitsofrenian takia. Kun hän oli käynyt noin kolme viikkoa luonani sielunhoidossa, hän lopulta sai kerättyä rohkeutta ja puhui elämässään olevista käärmeistä.

   "Mistä käärmeistä?" kysyin.

   "No kun ne matelevat päälläni yöllä, kun olen vuoteessa", hän tunnusti.

   "Mitä teet, kun käärmeet tulevat?"

   "Juoksen äidin luokse. Mutta ne tulevat aina takaisin, kun olen yksin."

   "Minäpä sanon, mitä sinun pitäisi tehdä", jatkoin. "Kun olet mennyt vuoteeseen ja käärmeet tulevat, sano ääneen: 'Jeesuksen Kristuksen nimessä käsken teitä lähtemään täältä.'"

   "En minä pysty tekemään sitä", Daisy vastusteli. "En ole tarpeeksi kypsä tai vahva."

   "Ei ole kyse sinun kypsyydestäsi; on kyse sinun asemastasi Kristuksessa. Sinulla on aivan yhtä suuri oikeus vastustaa saatanaa ja pakottaa hänet lähtemään kuin minullakin."

   Daisy vääntelehti tämän ajatuksen edessä. "No, kaipa minä voisin sen tehdä", hän huokasi ja kuulosti aivan siltä, kuin olisi juuri luvannut ottaa risiiniöljyä.

   Kun Daisy seuraavalla viikolla marssi luokseni, hän sanoi: "Käärmeet ovat hävinneet!"

   "Hienoa! Miksi et kertonut aikaisemmin?"

   "Koska pelkäsin, että tekin saisitte niitä. Nyt tajuan, että se oli vain saman valheen toinen osa.!

   Muutaman kuukauden kuluessa Daisy oli vapautunut demonien sotkuista ja oli mukana seurakuntamme lapsityössä. Jos hänen ongelmansa olisi ollut pelkästään neurologinen tai johtunut elimistön kemiallisen tasapainon heilahduksesta, käärmeiden käskeminen Jeesuksen nimessä ei olisi auttanut. Mutta Daisyn tapauksessa ongelma oli hengellinen, eivätkä viisi sairaalavuotta tai lääkehoito olleet tehonneet. (28)

Mitä edellisestä voidaan päätellä? On mahdollista, että myös jo uskossa oleva voi olla jollakin alueella sidottu. Se ei tarkoita, että paholainen omistaisi tätä henkilöä, mutta se voi painostaa häntä, aivan kuten Jeesustakin kiusattiin erämaassa. Jos suljetaan pois paholaisen ja pahan henkimaailman vaikutus kokonaan, ei jää jäljelle muuta kuin kaksi vaihtoehtoa: kaikki ongelmat ja sairaudet johtuvat joko Jumalasta tai ihmisestä itsestään. Kuitenkaan tämä ei ole Raamatun opetus, vaan paholainen joukkoineen vaikuttaa myös ihmisiin. Se voi vaikuttaa myös uskoviin niin paljon kuin ihminen itse elää valheessa tai tietoisessa synnissä. Toisaalta jotkut ongelmat, joilla on demoninen tausta, voivat johtua suvun synneistä tai traumoista, joihin ihminen itse ei ole voinut vaikuttaa. Jumala voi kuitenkin vapauttaa kaikista niistäkin.

    Toisaalta, jos ongelmien taustalla on paha henkimaailma, ei meidän kannata keskittyä viholliseen vaan ihmisten jumalasuhteeseen. Tai jos yritetään auttaa sellaista ihmistä vapauteen, joka ei ole valmis parannukseen ja mielenmuutokseen, voi tilalle tulla seitsemän pahempaa henkeä, kuten Jeesus opetti (Matt 12:45). Siksi sielunhoidossa ei tulisi edetä, jos ihmisen asenne on väärä. Ihmisen on ensin tultava paikalle, jossa hän on valmis antamaan koko elämänsä Jumalalle ja luopumaan katkeruudesta sekä muista vääryyksistä. Ehkä sen aika tulee myöhemmin.

     Seuraava lainaus kauan sielunhoitotyötä tehneen Neil T. Andersonin kirjasta kertoo lisää aiheesta. Se osoittaa, että tulee tehdä työtä ihmisten itsensä kanssa, eikä keskittyä henkivaltoihin. Mielenkiintoista on, että kun aiemmin ilmeni vihollisen vaikutusta, Anderson yritti heti saada demonin hallintaansa ja käski sitä lähtemään pois. Kuitenkin hän ymmärsi, että jos ihminen itse ei ole valmis toimimaan Jumalan ehtojen mukaan, voi vapautuminen jäädä toteutumatta tai ei ehkä ole pysyvä. Sen sijaan, jos ihmisiä opastetaan itse tunnustamaan syntinsä, antamaan anteeksi, uskomaan uuteen identiteettiinsä Jeesuksen Kristuksen kautta sekä vastustamaan paholaisen häirintää, ovat tulokset pysyvämpiä:

Usko Jumalan sanan totuus, julista sitä ja toimi sen mukaan, niin teet tyhjäksi Saatanan strategian.

   Tämä ohje on vaikuttanut mullistavasti minun sielunhoitotyöhöni. Kun sielunhoitotilanteessa aikaisemmin paljastui demonista vaikutusta, tilanne muuttui voimien kohtaamiseksi. Tämän prosessin aikana hoidettavani muuttui katatoniseksi (eräs skitsofrenian muoto, suom. huom.), juoksi ulos huoneesta ja oli yhtäkkiä sekava, ja minä koetin saada demonin hallintaani. Lähestyin demonia ensin niin, että koetin saada sen paljastamaan itsensä, ja käskin sen sitten lähteä. Tämä vuoropuhelu aiheutti hoidettavalleni usein paljon vammoja. Vaikka edistymistä tapahtui, sama prosessi oli tavallisesti toistettava.

   Mutta olen oppinut Raamatusta, että totuus on vapauttava tekijä, mikä on osoittautunut todeksi jokaisessa onnistuneessa sielunhoitorupeamassa. Jeesus on totuus, ja Hän vapauttaa vangitun. Uskova saa voiman tietäessään ja valitessaan totuuden. Meidän on pyrittävä totuuteen, koska meillä on jo kaikki tarvittava voima Kristuksessa (ks. Ef. 1:18,19). Orjuuden kahleissa olevia ihmisiä ei myöskään vapauta se, mitä minä pastorina/sielunhoitajana teen, vaan se, mitä he päättävät uskoa, tunnustaa, mistä he päättävät luopua ja minkä he päättävät antaa anteeksi. (29)

15. Omia kokemuksia

Kerron tässä lopussa jotain itsestäni ja kokemuksistani.

   Käännyin Jumalan ja Jeesuksen puoleen vuonna 1983. Olin silloin 18-19 vuotias. Tarkkaa pelastumisen päivää en tiedä, mutta se oli jossakin vaiheessa sinä vuonna. Kukaan lähipiirissäni ei ollut puhunut minulle hengellisistä asioista, vaan löysin uskon kirjastosta lainaamieni kirjojen ja Raamatun kautta. Niiden kautta ruokin uskoani. Kului itse asiassa neljä vuotta ennen kuin tapasin muita uskovia tästä hetkestä. Vasta kun muutin omaan asuntooni vuonna 1987, aloin tapailla muitakin uskovia.

    Oma hengellinen kasvuni on ollut varsin hidasta. Uskon, että Jumala voi toimia monien muiden elämässä paljon nopeammin kuin mitä omalla kohdallani on tapahtunut. Näin usein toteutuukin herätyksissä, joissa nuoret uskovat ovat kasvaneet paljon nopeammin uskossaan kuin mitä itse olen.

    Osoituksena siitä, miten hitaasti kaikki on tapahtunut kohdallani, on myös se, että löysin oman hengellisen kutsumukseni, kirjoittamisen, vasta kun olin ollut lähes 20 vuotta uskossa. Olin kyllä saanut aiheesta profetioita muiden kautta aikaisemmin (mm. eräässä profetiassa sanottiin: ”Tutki, opiskele, lue, tutki, opiskele, lue… minä voin käyttää sinun lahjojasi), mutta vasta 20 vuoden jälkeen tekstini alkoivat olla luettavia. Monia vanhoja kirjoituksia olen kyllä korjannut vielä jälkikäteen ja olen vähitellen kehittynyt kirjoittamisessa. Yleensä en koe mitään yliluonnollista kirjoittamisessa, vaan kaikki tapahtuu varsin arkisesti (Kuitenkin minulla on vahva käsitys siitä, etten olisi saanut mitään aikaiseksi tällä alueella ilman Jumalan apua ja armoa.). Ensin tutkin jotakin aihetta perusteellisesti ja sitten laitan kaikki ajatukset loogiseen järjestykseen. Itse ymmärrän, että näin opettamisen lahja toimii yleensä. Minulla se toimii kirjoittamisen kautta, toiset ovat hyviä suullisessa opettamisessa. On merkillepantavaa, että mm. sellaiset tunnetut opettajat kuin Watchman Nee sekä sekä David Pawson toimivat samoin. Kumpikin oli ahkera lukija ja tutkija, lukien paljon kirjoja. Itsellänikin on parituhatta hengellistä kirjaa.

    Uskon elämän alkuvaiheissa muistan kokeneeni monenlaisia kamppailuja. Ensinnäkin oli kamppailu Raamatun luotettavuuden kanssa. Tähän oli kaksi syytä: kehitysoppi ja liberaaliteologia. Olin itse ollut ateisti ennen uskoontuloani, ja ateistit uskovat lähes poikkeuksetta kehitysoppiin eivätkä ole perehtyneet Raamatun luotettavuuteen. Tämä oli minullakin ongelmana pitkän aikaa, mutta vähitellen ymmärsin, että Raamatun luotettavuuden puolesta on valtavasti todisteita, ja että ateistitiedemiehet ja liberaaliteologit ovat itse erehtyneet ja hengellisen sokeuden vallassa. Olen itse kirjoittanut näistä aiheista aika paljon, jotta voisin auttaa samoissa kamppailuissa eläviä.

    Toinen kamppailu liittyi pelastusvarmuuteen, kuten monilla nuorilla uskovilla tapahtuu. En muista, milloin pääsin täyteen selvyyteen pelastuksen suhteen, mutta kyllä siihen aikaa kului. Osittain syynä oli varmasti se, että lähelläni ei alkuvaiheessa ollut muita opastamassa tässä asiassa. Kirjat ja Raamatun lukeminen kuitenkin auttoivat siinäkin, ja vähitellen pääsin selvyyteen siitä, että pelastusvarmuus löytyy vain siitä, ettei katso omaan puutteellisuutensa vaan Jeesuksen sovitustyöhön.

    Kun muutin omaan asuntooni vuoden 1987 alussa, olin muutamia kuukausia kiusaantunut varsin maallisesta asiasta: en ollut tyytyväinen asuntoni sisustukseen ja ulkoasuun. Sen johdosta tuli vaihdettua tapetit asuntoon pariin kertaan. Olin siis kiusaantunut ja ahdistunut varsin arkisesta asiasta, mutta kyllä sekin masentava vaihe meni ohitse.

    Sitten vuonna 1987 syksyllä jouduin syvään hengelliseen laaksoon. Olin rukoillut monta kuukautta useita tunteja päivässä, mutta sinä syksynä jouduin paholaisen hyökkäyksen ja painostuksen kohteeksi. Olin tässä tilassa pari kuukautta. Paholainen yritti kiusata tekemällä mm. ehdotuksia: ”Myy omaisuutesi ja ala elämään uskosta” ja muuta sellaista. Tunsin pahan läsnäolon ympärilläni, vaikken koskaan ollut osallistunut mihinkään okkultismin tapaiseen. Tämän kokemuksen myötä ymmärrän, miten saatana yrittää painostaa uskovia tekemään vääränlaisia ratkaisuja elämässään ja jotta ihminen häpäisisi itsensä muiden silmissä. Mm. kirjoituksessa ”Asiaa johdatuksesta” olen käsitellyt tätä aihetta ja millä tavalla Jumala ei johdata meitä.

   Joka tapauksessa olin tässä tilassa pari kuukautta. Kyseessä on vähän samanlainen kokemus kuin se, mistä Paavo Hiltunen kirjoitti kirjassaan ”Siunauksia syvyydestä”. Hänenkin koettelemuksensa kesti muutaman kuukauden, ja hän uskoi joutuneensa pahojen voimien valtaan, vaikkei siitä ollut kysymys. (Pahojen henkien pelko on yksi paholaisen juonista. Monet uskovat ovat turhaan peloissaan. Heidän tulisi ymmärtää, että Jeesus Kristus on voittanut ristillä paholaisen ja kaikki sen joukot (Kol 2:15). Ne pelkäävät Jeesuksen nimeä ja että vastustamme niitä.)

   Vuonna 1988 sain profetian, että joudun savenvalajan huoneeseen. (Sain myös samana vuonna Risto Santalalta lahjaksi hänen kirjansa ”Savesta astiaksi”, jossa Risto kertoo omista kokemuksistaan koetusten koulussa. Se tapahtui, kun jaoin postia hänelle ja hänen vaimolleen. Risto ei tiennyt mitään omasta elämästäni ja elämäntilanteestani, kun hän antoi tämän kirjansa). Tämä profetia todella toteutui, koska olin vuosina 1988-1992 ”matalapaineessa”. Ei elämässäni sinänsä ollut mitään suuria vakavia asioita, mutta muistan olleeni aika ”harmaassa tilassa”, jossa ei ollut paljoa iloa.

   Milloin sitten muutos tapahtui? Muistan kun kerran olin ajamassa autolla Helsingistä kotiin päin, että yhtäkkiä masennus poistui. Ilmapiirissä tapahtui eräänlainen muutos, ja tunsin sen heti. En ollut enää masentunut! Näin jälkikäteen ymmärrän, että kyseessä oli masennuksen henki, joka oli vaivannut minua. En tehnyt mitään sen eteen, että vapautuisin siitä, vaan yhtäkkiä vain huomasin tapahtuneen muutoksen. Ehkäpä vain oli Jumalan aika, että koetusaika päättyisi. Sain joskus samoihin aikoihin myös profetian, että ”koetukset päättyvät” ja näin todella tapahtui. Oikeastaan siitä asti tähän aikaan asti olen elänyt aika valoisia vuosia.

    Eräs kokemukseni liittyy terveyteen ja pahoihin henkiin. Olen aina ollut varsin terve, eikä työstä ole tarvinnut olla sairaslomalla. Kerran kuitenkin tapahtui, kun olin luvannut mennä auttamaan mummoa perunoiden nostamisessa, että tunsin yhtäkkiä oloni aivan heikoksi ja huonoksi. En heti tiennyt, mistä se tuli, mutta soitin mummolleni, etten tulekaan. Sitten kuitenkin sanoin puhelun jälkeen ääneen, että ”nämä oireet ovat valheita, koska olen parannettu Jeesuksen kautta”. Samalla muistaakseni käskin paholaista poistumaan. Mitä tapahtui? Tunsin heti oloni normaaliksi. Nyt jälkikäteen ymmärrän, että paholainen tai joku paha henki oli se, joka teki oloni vaikeaksi. Soitin heti uudestaan mummolleni ja sanoin, että tulen sittenkin perunoita nostamaan. Näiden kahden puhelun välillä ei kulunut kuin vain noin 15 minuuttia.

   Uskon tämän kokemukseni perusteella, että jotkut sairaudet, eivät kuitenkaan kaikki, liittyvät paholaisen toimintaan, aivan kuten saatanakin löi Jobiin paiseita (Job 2:7), ja kun Uuden testamentin puolella puhutaan mm. heikkouden hengestä tai kuurosta ja mykästä hengestä (joskus esim. kuurous voi johtua aivan muusta syystä, kuten fyysisestä loukkaantumisesta). Me voimme vastustaa tällaista paholaisen toimintaa Jeesuksen Kristuksen nimessä. Jeesuskin nuhteli kuumetta Pietarin anopissa.

     Eräs mieleen jäänyt kokemus liittyy siihen, miten eräs ystäväni vapautui kauan sitten katkeruudesta. Olin hänen kotonaan vieraana, ja hän vuodatti katkeruuttaan määrättyjä henkilöitä kohtaan. Hän oli uskossa, mutta oli ajautunut tällaiseen tilaan. Kun huomasin ystäväni tilan, aloin lukemaan hänelle Raamatun paikkoja liittyen toisten tuomitsemiseen ja anteeksiantamukseen, kuten ”jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne”, ”Älkää panetelko toisianne, veljet. … … mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?”, ”ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi”. Tällaisia Raamatun paikkoja luin ystävälleni, ja mitä tapahtui? Sven Reichmann on kuvannut tämän tilan hyvin eräässä kirjassaan

Murtuminen on tila, jonka tunnistaa omassa hengessään. Useimmiten myös ihmisen päältä näkee, kun hän alkaa murtua. Hän voi mennä yhtäkkiä hyvin vakavaksi ja hiljaiseksi. Monet alkavat itkeä, mutta kyyneleet eivät ole merkki nöyryytyksestä, katkeruudesta tai vihasta. Se on pehmeätä hiljaista itkua. Kaikki tämä saa rauhassa tapahtua. Se on Hengen työtä, eikä siihen tule sielunhoitajan puuttua. (30)

Mitä edellinen kuvaus opetti? Olisin voinut lausua samat sanat joillekin muillekin katkerille ihmisille, mutta sillä ei välttämättä olisi ollut mitään vaikutusta. Ystäväni oli kuitenkin valmis parannukseen, ja hän vapautui hetkessä. Me emme voi aina etukäteen tietää, miten ihmiset reagoivat. Toiset puolustelevat katkeruuttaan sanoen: ”Minulla on oikeus olla antamatta anteeksi ja olla katkera”, emmekä voi paljoakaan auttaa tällaisia ihmisiä. Sen sijaan sellainen ihminen voi saada avun hetkessä, joka on valmis parannukseen ja valmis antamaan anteeksi. Jos kyseessä ovat katkeruuden henget tai mitkä tahansa henget, niistä on helpompi vapautua, jos ihminen ensin näkee oman syntinsä ja katuu sitä (En ajattele, että henget välttämättä aina ovat ihmisen sisällä. Uskon, että uskovien kohdalla ne pikemminkin pyrkivät ulkopuolelta painostamaan ja häiritsemään.). Mitään henkien karkottamista ei aina edes tarvita, vaan henget lähtevät, kun ihminen kokee Jumalan mielen mukaista murhetta (2 Kor 7:9,10). Siksi ihmiset tulisi johtaa oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa ja katumaan syntejään. Sen jälkeen vihollisella ei ole enää laillista oikeutta toimia ihmisessä, ja se on helpompi karkottaa tai lähtee automaattisesti ihmisen tilan muuttuessa. Tai jos lähdetään ensin etsimään henkiä ja karkottamaan niitä, ei siitä ole hyötyä, jos ihminen ei halua luopua katkeruudestaan tai muista synneistään. Meidän täytyy noudattaa Jumalan ehtoja tällä alueella.

   Yksi kokemukseni liittyy vielä totuuden ymmärtämiseen. Tapasin kerran erään nuoren uskovan, joka ei ollut käsittänyt Jumalan armoa kunnolla. Hän oli niin sanotusti lain alla ja epävarma pelastuksestaan. Mitä sanoin tälle nuorelle uskovalle? Tietysti puhuin siitä, että hänen ongelmansa on, että hän katsoo pelastuksen asiassa omaan itseensä eikä Jeesukseen Kristukseen ja hänen työhönsä ristillä edestämme. Otin esille mm. seuraavat jakeet, joissa puhutaan katsomisesta Jeesukseen Kristukseen, eikä itseemme:

- (Gal 3:1) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

- (Joh 1:29) Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

Mitä tapahtui? Tämä nuori uskova muuttui hetkessä hiljaiseksi, kuten edellinen ystäväni, ja huomasi Raamatun yksinkertaisen totuuden Jeesuksen sovitustyöstä. Itse ymmärrän, että tuhannet uskovat ovat tässä tilassa, jossa he vielä katsovat itseensä pelastuksen asiassa. Vasta kun he ymmärtävät olevansa Jeesuksen Kristuksen kautta täysin hyväksyttyjä, rakastettuja ja armon alla, pääsevät he vapauteen ja selvään pelastusvarmuuteen. Raamatun kielellä totuus tekee ihmisen vapaaksi, kuten Jeesus sanoi (Joh 8:32). Siksi seurakunnissa pitäisi olla tarpeeksi opetusta siitä, miten Jeesuksen kautta pääsemme heti Jumalan armosta osalliseksi. Tietysti jokaisen tulee tehdä parannus synneistään, mutta ei kukaan sen kautta tai tekojen kautta saa pelastusta. Pelastus saadaan vain armosta Jeesuksen Kristuksen kautta, ja kun ihminen vastaanottaa hänet. Silloin ihminen pääsee armon tilaan, joka tarkoittaa, että hän on koko ajan hyväksytty huolimatta puutteellisuudestaan. Jokaisen ihmisen tulisi ymmärtää, että Jeesus ja hänen uhrinsa puolestamme ristillä riittää seuraaviin tarpeisiin:

• Se riittää syntien sovitukseksi: Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. (1 Joh 4:10)

• Se riittää siihen, että on mahdollista parantua sairauksista: Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme". (Matt 8:16,17)

• Se riittää siihen, että voimme saada rauhan mieleemme: Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. (Joh 14:27)

• Se riittää voittoon paholaisesta niin, että voimme Jeesuksen nimessä käskeä paholaisen joukkoja lähtemään: Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen (Hebr 2:14)

VIITTAUKSET:

1. Thoralf Gulbrandsen: Puuttuva rengas, s. 94

2. Sit. kirjasta "Taustaa tekijänoikeudesta maailmaan", Kimmo Pälikkö ja Markku Särelä, s. 19.

3. Nicky Cruz: Juokse henkesi edestä (Devil on the Run), s. 177

4. Kurt Koch: Voitto on sittenkin meidän (Heilung und Befreiung), s. 36

5. Vanhaparta, Operaatio Mumuye jatkuu, s. 184, 185

6. Corrie Ten Boom: Lyöty vihollinen (Defeated Enemies), p. 11,12

7. Kurt Koch: Voitto on sittenkin meidän (HEILUNG UND BEFREIUNG), p. 106,107

8. Don Basham: Päästä meidät pahasta (Deliver Us from Evil), p. 201,202

9. Neil T. Anderson: Enemmän kuin voittaja (THE BONDAGE BREAKER), p. 151

10. Denis Clark: Herkkäuskoisten harharetket, s. 35,36

11. Eeva Riihonen: Syömishäiriöitä, s.115, 130, 132, 133

12. Leanne Payne: Särkynyt minäkuva (The Broken Image), s. 84, 85

13. Ari Puonti: Homoseksuaalisuus – hämmennyksestä selkeyteen, s. 101

14. TimLaHaye: Luonteesi ja sen mahdollisuudet (Your Temperament Discover It’s Potential), s. 206,207)

15. Neil T. Anderson: Vapauttava totuus (Realizing the Power of Your Identity in Christ), s. 207

16. Nicky Cruz, Juoksu jatkuu, s.88 (WHERE WERE YOU WHEN I WAS HURTING?)

17. Carlos Annacondia: Kuuntele minua saatana! (Listen to me, satan!), s. 100,101

18.  Neil T. Anderson: Vapauttava totuus (REALIZING THE POWER OF YOUR IDENTITY IN CHRIST), s.181-184

19. Uuras Saarnivaara: He elivät Jumalan voimassa, s. 275,276

20. Charles G. Finney: Ihmeelisiä herätyksiä, s. 89-91

21. Meridel Rawlings: Kunnioita isääsi? (The Secret World of Incest), s. 158,159

22. Meridel Rawlings: Kunnioita isääsi? (The Secret World of Incest), s. 158,159

23. Mario Bercner: Rakkauden Uusi suunta (Setting Love in Order), s.59,100

24. Wendy Alec: Tuntemattoman profeetan päiväkirja (Journal of the Unknown Prophet), s. 48,49

25. Dwight L. Moody – elämänkerta

26. Martin Ski: T.B. Barratt - Helluntaiapostoli, s. 108-110

27. Mauno Saari: Saarnaaja, s. 132, 270

28. Neil T. Anderson: Enemmän kuin voittaja (The Bondage Breaker), s. 61,62

29. Neil T. Anderson: Enemmän kuin voittaja (The Bondage Breaker), s. 26,27

30. Sven Reichmann: Vapauteen kutsutut (Kallad Till Frihet), s. 198

Lisää aiheesta:

Totuuden ymmärtäminen on avaintekijä jumalasuhteessa. Kun ihminen ymmärtää totuuden asemastaan Kristuksessa, tuo se vapautta hänen elämäänsä

Pelastusvarmuus; miksi se puuttuu ja miten sen saa? Jos joku tuijottaa itseensä ja omiin tekoihinsa, eikä Jeesukseen, ei hän koskaan saa varmuutta

Kristillisellä uskolla, kun ihminen ymmärtää Jumalan rakkauden ja armon itseään kohtaan, on myönteinen vaikutus mielenterveydelle

Menneisyyden raskaat kokemukset ja muistot ohjaavat ihmisten elämää ja minäkuvaa. Lue, mitä askeleita liittyy vapautumiseen menneisyyden taakoista

Kun ihminen pelastuu, ei hän aina vapaudu kaikista siteistä. Saatana voi edelleen häiritä häntä, ja häneltä voi puuttua Jeesuksen lupaama rauha

Kristityssä tapahtuu tai pitäisi tapahtua jatkuvaa muutosta hänen pelastuttuaan. Tässä kirjoituksessa paneudutaan tähän aiheeseen

Synti, kiusaukset ja pyhitys. Mikä on niiden suhde toisiinsa? Jokainen voi langeta, mutta suuri vaara on itsensä paaduttaminen ja synnin hyväksyminen

Parantumiset olivat tavallisia Jeesuksen ja apostolien aikana. Kuitenkin Jumala oli sama silloin kuin nyt, joten voimme odottaa samaa nykyaikana