1. Irra deddeebinee foon uffachuu dandeenyaa?

Hanga barumsa deebi’ee dhalachuu ilaalchisee, wal hin simne loojikii fi mallattoo gaaffii hedduu isa keessaa argachuu dandeenya. Qorannoon reenkaarneeshinii irratti godhamee fi kan hiipnoosii fi yaadannoo ofumaan uumamu fayyadamuun godhame irrattis kanuma. Kanas fakkeenyota itti aanan ilaalchisee ni qoranna:

Maaliif hin yaadannu? Jireenya keenya duraanii ilaalchisee gaaffiin jalqabaa fi mirkanaa’aa ta’e; “Yeroo baay’ee maaliif waa’ee isaanii homaa hin yaadannu?” Dhuguma sansalata jireenya darbee yoo qabaanne, jireenya darbe kanaa bal’inaan hedduu kan akka maatii, mana barumsaa, mana jireenyaa, hojii, dullumaa yaadachuun keenya waan loojikii hin ta’u? Jireenya kana keessaa taateewwan dhibbaan lakkaa’aman, kumaatamaan lakkaa’aman illee salphaatti yaadachuu kan dandeenyu ta’us, jireenya keenya isa duraa irraa wantoota kana maaliif hin yaadannu? Kanaaf, kun jireenyi duraanii sun gonkumaa akka hin jirre ragaa ifa ta’e mitii, sababiin isaas osoo akkas ta’ee akka isaan yaadannu beekamaadha? 

   Yoo miseensa sochii bara haaraa taatee fi reenkaarneeshiniitti kan amante ta’e, waa’ee jireenya duraanii kanaa maaliif homaa hin yaadattu jettee of gaafachuu qabda. Akkasumas, deeggartoonni reenkaarnaashinii hedduun jireenya duraanii kana yaadachuu akka dandeenyu haaluu isaanii tilmaama keessa galchaa. Hundeessaan waldaa ti’oosoofii kan ta’e H. B. Blavatsky illee, tarii nama kamiyyuu caalaa bara 1800moota keessa biyyoota dhihaa keessatti reenkaarneeshinii akka beekamu taasise, maaliif yaadachuu hin dandeenyu jedhee yaade:

Tarii jireenya nama du’aa keessatti gidiraan lubbuu fi qaama akkasii kan firii fi bu’aa cubbuu tokko tokkoo kan bifa jiraachuu duraan raawwatame hin taane hin jiru jechuu dandeenya. Garuu gama biraatiin jireenyi isaa ammaa yaadannoo warra sanaa tokkollee hin dabalatu. (1) .

Guddina baay’ina ummataa.  Rakkoon nu mudachuu qabu inni lammaffaan guddina baay’ina ummataati. Yoo deebi’ee dhalachuun dhugaa ta’ee fi namni tokko yeroo hunda moksha galmaan ga’ee marsaa sana dhiisee ba’e lakkoofsi namoota lafarra jiran hir’achuu qaba – ykn yoo xiqqaate dabaluu hin qabu. Kana jechuun, amma namoonni Lafa kanarra turan kan duraanii caalaa xiqqaa ta’uu qabu.

   Haalli kun faallaa kanaa kan taʼe maaliifi? Yeroo baay’inni ummataa yeroo hunda hir’achuu qabutti sababni isaas namoonni marsaa kana waan dhiisaniif, inumaayyuu, yeroo hundumaa dabalaa jira, kanaaf amma namoonni waggoota 500 duraa gara dachaa 10 fi waggoota 2,000 duraa gara dachaa 30 ol ta’aniiru. Sirumayyuu yeroo ammaa kana namoonni yeroo kamiyyuu caalaa lafa kanarra waan jiraniif lakkoofsi isaanii yeroo hunda jaarraa darban keessatti dabalaa dhufeera.

   Akka dhugaa jiruutti, qabxii zeeroo namoonni hin jirre irra ga’uu keenya dura waggoota kuma tokko tokko caalaa duubatti deebi’uu hin qabnu turre – shallaggii guddina baay’ina ummataa amma jiru irratti hundaa’uun. (Seera Seera Uumamaa 1:28, "Hora godhadhaa, baay'adhaa; lafa guutaa...” jedhu waliin wal bira qabaa).

   Guddinni baay’ina ummataa ilaalcha reenkaarnaashiniitiin rakkoo dhugaadha, keessumaa lubbuuwwan tokko tokko marsaa kana irraa yoo bilisa ba’an. Kun reenkaarneeshinii hin deggeru; ni faallessa.

Reincarnation Bahaa fi warra dhihaa. Wanti ilaalcha warra Bahaa keessaa tokko namni bineensa ykn biqiltuu illee ta’uu kan danda’u yoo ta’u, biyyoota dhihaa keessatti garuu namoonni nama ta’anii akka hafan fudhatama. Ilaalchi Eeshiyaa inni durii fi isa jalqabaa taʼe, gosoota jireenyaa hunda kan hammatu dha; kanaafidha godaansa lubbuu kan jedhamu. Fakkeenyaaf, Olavi Vuori (fuula 82,  Hyvät henget ja pahat ) amantii beekamaa Chaayinaa ilaalchisee ibsa kana kenneera:

Amantiin beekamaan Chaayinaa ilaalcha waa’ee reenkaarneeshinii of keessatti qabata. Lubbuun mana murtii hunda keessa erga darbitee booda gara addunyaatti deebitee foon ni dhalatti. Bifa namni tokko deebi'ee foon itti dhalatu jireenya nama sanaa duraanii irratti hundaa'a. Warri bineensa manaa haala hamaadhaan ilaalan horii manaa ta'anii dhalatan. Sababa kanaaf Chaayinoonni amantii qaban bineensa hin ajjeesan. Laotse duraanuu gorsee ture, “Bineensotaaf michuu ta’i. Isaan abbootii kee ta'uu danda'u."

Kanaaf gama kanaan maaliif biyyoota dhihaa keessatti baay’ee hin guddanne jennee gaafachuu dandeenya? Baay’ee yeroo muraasa – ykn gonkumaa – namni tokko qurxummii ykn baakteeriyaa ta’ee akka ture dubbifne, fakkeenyaaf, jireenya isaa duraanii keessatti; akkasumas jireenya duraan akka bineensaatti ture eenyutu yaadata? Gaaffiin biraa ifa fakkaatu: Jireenya keenya isa duraa keessatti akka baakteeriyaa ykn illee akka mukaatti yoo jiraanne, yeroo sanatti maal baranne? Baakteeriyaa fi mukkeen hubannoo akka hin qabne beekamaadha.  Namoonni baay’een mootota ykn namoota beekamoo biroo akka turan ni amanu garuu qorannoo reenkaarneeshinii keessatti, yeroo baay’ee namni tokko jireenya isaa duraanii keessatti bineensa akka ture hin dhageenyu – seenaan gosa kanaa guutummaatti dhabameera.

   Ilaalcha warra dhihaa fi warra Bahaa gidduu garaagarummaan guddaan maaliif jira jennee yaaduun keenya sirrii ta’uu danda’a. Namoonni dhugaa qabatamaa tokkollee akka hin beekne ragaa biraa mitii? Yaadni isaanii amantaa dhugaa ta’uu isaa mirkaneessuun rakkisaa ykn hin danda’amne irratti kan hundaa’edha.

Yeroo reenkaarnaashinii gidduu jiru.  Faallaan biraa reenkaarneeshinii keessa jiru, yeroon addunyaa isa biraa keessatti dabarfamuu, yeroo adda addaa reenkaarneeshinii gidduu jirudha. Yaadni aadaa ykn hawaasa irratti hundaa’uun baay’ee garaagarummaa qaba. Fakkeenyonni armaan gadii garaagarummaa kana ibsu:

- Hawaasa Druus Baha Giddu Galeessaa keessatti namoonni kallattiin reenkaarneeshiniitti amanu; gidduu seenuun hin jiru.

- Sochii Fannoo Roozii keessatti, reenkaarneeshiniin  waggaa 144tti al tokko ni ta'a jedhamee eegama .

- Anthroposophy waggaa 800 gidduutti deebi'ee dhalachuutti amana.

- Qorattoonni reeincarnation yeroo baayyee yeroon kun waggaa 5 hanga 60 gidduutti akka ta'u tilmaamaniiru.

Kanaafuu gaaffiin gaariin, hubannoo fi amantaa kana keessaa kamtu sirrii dha moo hundi isaanii dogoggora? Wal faallessuun kun namoonni kun waa’ee kanaa odeeffannoo qabatamaa akka hin qabne, akkasumas gaaffii amantaa sobaa nama hundumaa qofa akka ta’e hin mirkaneessu? Tarii gidduu-galli kun fi jireenyi duraanii gonkumaa hin turre ta’a.

   Rakkoon cimaan kan biraan immoo addunyaa biraa keessa waggoota kudhaniin ykn dhibbaan lakkaa’amaniifi yeroo hedduu illee yoo turre maaliif yaadannoo tokkollee isaan irraa hin qabnu? Yeroo gidduu addunyaa hafuuraa keessatti dabarsinu kana akkuma jireenya keenya isa duraa kan hin beekne maaliifi? Tokko tokko yaadannoo dhabuu kana kan ibsu tarii yaadannoo keenya haxaa'ameera jechuun. Garuu yaadannoo keenya yoo haxaa'ame akkamitti reenkaarneeshiniin akka raawwatamu mirkaneessuu dandeenya? Jireenya keenya duraanii fi gidduu isaan gidduu jiru irraa homaa yoo hin yaadanne, ragaan reenkaarneeshinii deggeru baay’ee xiqqaadha.

Walitti dhufeenya daangaa darbee fi deebi’ee foon uffachuu.  Miseensonni sochii bara haaraa baay’een kanneen deebi’anii dhalachuutti amananis hafuura namoota du’anii irraa ergaa akka argatan amanuun isaanii waanuma barame dha. Dhugumayyuu namoota duʼanii wajjin walitti dhufeenya qabaachuu akka dandaʼan ni amanu, haa taʼu malee, deebiʼanii foon uffachuunis dhugaa taʼuusaa kan yaadan taʼus. Walgahii addaa hafuuraa namoota duraan daangaa darbanii socho’an irraa ergaa akka argatan itti amanan qopheessuu danda’u. Fakkeenyaaf, meediyaalee beekamoo taʼan keessaa tokko kan taate, boqonnaa kan hin qabne Leeslii Flint, namoota akka Maariliin Monroo, Vaaleentiinoo, Mootittii Viiktooriyaa, Mahaatmaa Gaandii, Sheekspir, Shoopiinii fi namoota beekamoo biroo wajjin qunnamtii uume.

   Wanti miseensonni sochii Bara Haaraa hedduun tilmaama keessa hin galchine, dhimmoonni lamaan kun – deebi’anii dhalachuu fi namoota du’an waliin wal qunnamuu – akkamitti yeroo tokkotti seera qabeessa ta’uu danda’u. Yoo walitti qabuuf yaalne harka keenya irratti jeequmsa qofa qabaanna. Kana fakkeenyota itti aanan keessatti arguu dandeenya:

Eenyu waliin wal qunnamuu dandeenya?  Rakkoon jalqabaa nama waliin wal qunnamnu adda baasuudha. Namni tokko lafa irratti foon uffachuu adda addaa kudhan duubaan yoo qabaatee fi reefuu akka nama Maatewos jedhamutti daangaa darbee yoo ta’e, namoota kurnan kana keessaa isa kam waliin wal qunnamna?

   Tarree armaan gadii kana ibsu ilaalaa. Foon uffachuun tartiiba yerootiin qindaa’eera – jireenya isaa adda addaa keessatti maqaan nama tokkoo qofatu jijjiirama. Inni yeroo dhiyootti foon uffate Lafa irratti Maatewos yoo ta'u inni jalqabaa immoo Aaron ture.

1. Aaron

2. Addaam

3. Iyaan

4. Waalt

5. Riichaard

6. Wayyaanee

7. Yaaqoob

8. Edwaard

9. Wiliyaam

10. Maatewos

Rakkoon jiru, namoonni kurnan kun dhuguma nama tokko qofa utuu taʼan, sana booda namoota kurnan hundumaa wajjin wal qunnamtii qabaachuu dandeenyaa moo Maatewos isa isa dhumaa lafarra jiraate qofa wajjin wal qunnamtii qabaachuu dandeenyaa? Moo namni tokkoo fi tokko daangaa ce’ee akka waan barbaachisaa ta’etti gahee adda addaa waan taphatuuf, yeroo tokko tokko Maatewoos, yeroo tokko tokko Aaron, yeroo tokko tokko Riichaard, yeroo tokko tokko immoo nama biraa ta’a? Kan nama ajaa'ibu namoonni daangaa ce'anii walitti hidhamiinsa qabna jedhanii amanan yeroo baayyee rakkoo akkasii keessa hin seenan. Yeroo hunda namoota barbaadan waliin wal qunnamtii akka qaban ni amanu. Haa ta’u malee, ifa fakkeenya kanaa ilaalchisee gaaffii keessa galcheera.

Yoo namni sun deebi'ee foon uffatee amma Lafa irra jiraachaa jira ta'e hoo?  Toora yaada kanaan duraa yoo itti fufne, namni tokko foon uffachuu kudhan duubaan jiru sun amma guutummaatti nama haaraa ta’ee lafa irratti deebi’ee foon uffatee jira jennee yaaduu dandeenya; amma akka Gaariitti deebi'eera. Kanaaf, foon uffachuu nama tokkoo kan Lafa irratti argamu kudha tokkoffaadha.

   Rakkoon haala gosa kanaa, amma namoota kurnan keessaa tokko kan ammaa dura (Aaron, William, fi kkf, Maatewoosiin xumuramu) waliin qunnamtii uumuuf yoo yaalne, namni sun amma Lafarra jiraachaa waan jiruuf akkamitti milkaa’uu dandeenya? Fakkeenyaaf, Leslie Flint kan armaan olitti ibsame Marilyn Monroe fi namoota beekamoo biroo wajjin wal qunnamtii akka qabdu amana ture garuu namoonni kun duraan dursanii lafa irratti deebi’anii foon dhalatanii osoo jiranii walitti dhufeenyi kun akkamitti uumamuu danda’a ture? Silaa guutummaatti kan hin danda’amne ta’uu hin qabuu? (Osoo Leeslii Flint namoota kanaan Lafa irratti foon uffachuu isaanii haaraa keessatti wal arganii ta’uu danda’a ture.)  Kanaaf falaasama lamaan kana walitti qabuuf yoo yaalne rakkoo guddaatu ​​jira.

Namni tokko ofii isaa wajjin wal qunnamtii qabaachuu danda’aa?  Akkasumas haalli Gaariin, foon uffate kudha tokkoffaa, foon uffachuu isaa duraanii keessaa tokko qunnamuuf yaalu nu mudachuu danda’a. Dhuguma foon uffachuu isaa duraanii keessaa tokko ykn illee hunda isaanii wajjin yeroo tokkotti qunnamtii qabaachuuf yaaluun isaa ni danda’ama. Gaaffiin jiru, namni kun ofii isaatii amma Lafa irra waan jiruuf malee daangaa darbee waan hin jirreef akkamitti sun ta’uu danda’a? Kun rakkoo bakka lamaati: akkamitti namni tokko yeroo tokkotti bakka lama ta’uu danda’a? Ta'uu akka hin dandeenye hubachuu dandeenya.

Namoonni ammallee maaliif marsaa keessa jiru ? Reincarnation jechuun marsaa guddinaa dhaabbataa keessa akka jirru, akkasumas seerri karma akkaataa jireenya keenya duraanii keessatti jiraanneetti nu badhaasuu fi nu adabsu yaada jedhu of keessatti qabata. Amalli fi gaarummaan qaroome akkuma guddachaa deemnuun addunyaa kana keessatti yeroo hunda dabaluu qaba.

Garuu asitti gama reenkaarneeshiniitiin rakkoon guddaan jira. Biyyi lafaa yeroo hundumaa kallattii fooyya'aa irra hin deemtu, garuu hammaataa ta'e (akkuma Phaawuloos kana mallatteessi: Bara dhumaatti yeroon hamaan ni jiraata. Namoonni of jaallatan, qarshii jaallatan, of tuulanii, of tuulanii, warra isaaniif kan hin ajajamne, galata kan hin qabne, kan hin qulqulloofne, 2Xim 3:1,2). Sadarkaan yakkaa hir'achaa osoo hin taane dabalaa jira. Yeroo darbe, baadiyyaa keessatti, it yeroo hunda balbala cufuu ykn sodaa saamtotaa fayyadamuuf barbaachisaa miti, har’as garuu itti fayyadamaa jiru.Haaluma walfakkaatuun jaarraa darbe keessa seenaa dhala namaa keessatti lola gaaga’ama guddaa geessisan lama kan lolaman yoo ta’u, namoota miliyoonaan lakkaa’aman ajjeesaniiru.Naannoo kana keessatti guddinni yoo jiraate, meeshaa waraanaa fi teeknooloojii qofaan ta’ee jira malee namoota irratti miti .

Gama biraatiin, yoo duraanuu foon uffachuu kumaatamaan lakkaa'aman duuba isaanii jiraatan, jal'inni hundi ammatti xumuramuu hin qabuu? Karmaan hamaan dhukkuba, hiyyummaa fi gidiraa biroo wajjin yeroo hunda bu’aa gocha dogoggoraa jireenya keenya isa darbe keessatti yoo ta’e, namni hundinuu yeroo foon uffachuu kumaatamaan lakkaa’aman bu’aa gocha isaa kanaan dura baruu hin qabuu turee? Haa ta'u malee, ammallee maaliif 'marsaa' keessa jirra, misoomni maaliif sana bira darbee hin tarkaanfanne yoo namni hundinuu bu'aa gocha isaa irraa barachuu muuxannoo lakkoofsa hin qabne qabaatee? Asitti lamaan isaanii gidduutti wal faallessuun ifa ta’e jira, kunis wantoota humna guddaa qaban keessaa isa tokko kan ta’ee fi deebi’ee foon uffachuu mormuu dubbatudha.

Jireenya keenya Lafa irratti fi daangaa ala. Keessattuu yaad-rimeen warra dhihaa kan deebi’ee dhalachuu jedhu, du’a keenya booda boqonnaa tokko dabarsuudhaaf yeroo yerootti daangaa ce’uu keenya of keessatti qabata. Kana malees, waa’ee jireenya du’a boodaa fi daangaa darbee yommuu ka’u, yeroo baay’ee biyyoota dhihaa keessatti haala waldanda’uu, nagaa fi jaalalaan kan guutame ta’uun ibsama. Fakkeenyaaf kitaaba beekamaa "Kuolemaa ei ole" jedhu kan Rauni Leena Luukanen barreesse keessatti ilaalchi kun ifatti dhiyaateera. Caqasni itti aanu kitaabicha (fuula 209, 221) irraa kan fudhatame yoo ta'u, barreessaan "akaakayyuu" jedhamtu daangaa ala irraa ergaa barreeffama ofumaan dabarsu (Dhugaa dubbachuuf, hafuura gowwoomsaa akka adaadaa barreessaatti mul'ate ture).Ergaan kun jireenya daangaa darbee kan agarsiisu yoo ta’u, sana booda naannoo jaalala hin qabnee fi qorraa lafa kanarra jiruun wal bira qabamee ilaalama:

Jaalalli namoota walitti hidha. Jechoonni, sochii qaamaa fi ibsi hin barbaachisu. Jaalalli foonii hin jiru. Jaalalli hundinuu kan hafuuraati. Namoonni dhiira, dubartii, daa’imman osoo hin ilaalin haala wal fakkaatuun wal jaallatu. Jaalalli dhugaan Lafa irrattillee akkas ta'us sababa qaamni keenya daangeffameef karaa adda addaatiin mul'ata.

   Namoonni Lafa kanarra jiran naannoo jaalala hin qabnee fi qorraa keessa jiraatu. Lafa irratti garuu baranna, asitti immoo barumsa jaalala dhugaa barachuu, akka guddina keenyaatti barachuu fi amala qabaachuu, ollaa keenya tajaajiluu fi jaallachuuf irra deddeebinee deebi'uu qabna.

   (...) Lafa irratti namni tokko jaalalaa fi bareedina dhugaa isa kaan keessa jiru tilmaamuun hin danda’amu. Namoonni yeroo as dhufan halluu, nagaa fi bareedina jechoota qofaan ibsamuu hin dandeenyeen ni ajaa’ibsiifatu.

Haa ta’u malee, jireenyi daangaa ala jiru akkas yoo ta’e (warri hamaa gaabbii hin qabne kanneen namoota biroo dararaa ta’uu danda’an, namoota akka Hitler kan miliyoonaan lakkaa’aman ajjeesuudhaan yakkamaa ta’e hoo; isaanis akkasuma isaan mudataa?) egaa maaliif qilleensi walfakkaataan as Lafa irratti hin mo’atu? Hundi keenya daangaa bakka wanti hundi adda ta’e bira darbinee yoo turre, maaliif as Lafa irrattis wanti tokko hin ta’u? Kun rakkoo ta’uu hin qabu sababiin isaas gaaffii namoonni tokko achittis ta’e asitti jiraachuu isaaniiti – bakki qofti jijjiirame.

   Kun ammas rakkoo reenkaarneeshinii kan biraati; maaliif namoonni tokko bakka lamaan kana guutummaatti haala adda ta’een jiraatu; bakka jireenyaa irratti hundaa’uun wal jijjiiranii amala gaarii fi hamaa qabu. Rakkoo guddaa akkuma waa'ee intervals ykn jireenya keenya duraanii illee homaa hin yaadannu.

Yoo barbaachisaa hin taane maaliif Lafa irratti dhalata?  Keessattuu biyyoota dhihaa keessatti jireenyi du'a boodaa gammachuu, nagaa fi sansalata wantoota qaamaa hunda irraa bilisa ta'uu akka ta'e barsiisu (kana keeyyata darbe keessatti duraanuu eerree turre), akkasumas yeroo hunda yoom Lafa irratti deebi'ee foon uffachuu akka dandeenyu filachuu akka dandeenyu, keessumaa "sababii guddina sammuu keenyaatiin." Kun fakkeenyaaf  Mitä on New Age keessatti mul’achuu danda’a?  (Kaatii Ojalaan, fuula 22). Kitaabni kun yeroo Lafa irratti deebi'ee foon dhalannu haala jireenyaa illee filachuu akka dandeenyu ibsa.

  Akkasumas sababa isaaniitiin yeroo murtaa’e booda astral dhiisnee gara sadarkaa raafama gadi aanaatti, gara maatirii fiizikaalaa fi foon uffachuu haaraatti ni deebina. Haa ta'u malee, sana dura haalawwanii fi yeroo jireenya keenya gara fuula duraa ni filanna.

  (...) Warra keenya, hiriyoota keenya, ollaa keenya...

Haa ta'u malee, jireenyi du'a boodaa hundi gammachuu fi nagaa yoo ta'e, maaliif Lafa irratti deebi'ee foon uffachuu barbaanna? Sababa karma hamaa (fakkeenyaaf, Hitler fi namoota hamaa hojjetan hedduu)tiin gidiraan nu eegaa akka jiru yoo beekne, namni Lafa irratti deebi’ee foon uffachuu hin barbaadu. "Guyyoota gammachuu" daangaa ala dabarsuu filanna – ofittoo waan taaneef – asitti hin deebinu turre. Sana booda, Lafti baay’ee nama hin qabne ta’uun ishee beekamaadha, akkasumas namoonni baay’een amma jiran baay’inaan akka hin jiraanne beekamaadha.

   Fedhii guddina sammuu keenyaa irraa kan ka’e asitti deebi’ee foon uffachuu keenyas gaaffii keessa galcheera. Tarii namoonni dhibbeentaa 90 ta’an gonkumaa waa’ee kanaa waan hin yaadneef kun gaaffii keessa galcheera. Osoo sababni hunda caalaa barbaachisaa ta’ee reenkaarneeshinii keenyaa ta’ee, jalqabarraa kaasee sammuu keenya dhuunfachuun isaa hin oolu, garuu akkas miti.

   Rakkoon keessumaa ilaalcha warra dhihaa waa’ee reenkaarneeshinii irratti mul’atu tokko ilaalcha jalqabaa warra Eeshiyaa wajjin kan wal hin simne ta’uu isaati. Bahaatti galmi marsaa sana dhiisuudha garuu osoo dursanii kaayyoo isaanii galmaan ga'anii maaliif Lafa irratti deebi'anii foon uffachuu barbaadu? Kana booda Lafa irratti akka hin dhalanne murteessuu qofaan kaayyoo isaanii galmaan gahu turan. Bahaatti, isaan carraa kana hin amanan, ilaalchi kun ammas wal faallessuu barumsa reenkaarneeshinii keessatti mul’atan keessaa isa tokkodha.

Seerri karma akkamitti hojjeta? Iccitii reenkaarneeshinii yoo ilaalle isaan keessaa tokko seera karmaati. Akka ilaalcha idileetti yeroo hunda akkaataa jireenya isaanii duraaniitiin namoota akka badhaasu ykn adabuuf hojjechuu qaba. Namni tokko waan badaa yoo hojjete ykn yaada badaa yoo yaade, bu’aan isaa gadhee ta’a; gama biraatiin yaadni gaariin guddina gaarii argamsiisa.

   Haa ta’u malee, iccitiin jiru seerri dhuunfaa hin qabne kamiyyuu akkamitti akkasitti hojjechuu akka danda’udha. Aangoon ykn seerri dhuunfaa hin qabne kamiyyuu yaaduu, gocha adda baasuu, ykn illee waan nuti hojjenne yaadachuu hin danda’u – akkuma kitaabni seeraa sana gochuu hin dandeenye: yeroo hunda raawwachiisaa seera, uumama dhuunfaa si barbaachisa; seerri qofti akkas gochuu hin danda’u.

   Seerri dhuunfaa hin qabnes jireenya keenya gara fuula duraatiif karoora tokkollee baasuu ykn haala nuti itti dhalannee fi keessa jiraannu murteessuu hin danda’u.Gochoonni kun yeroo hunda nama barbaadu, seerri karmaas nama miti. Seerri qofti haala armaan olitti ibsame kanaan akkamitti hojjechuu danda’a?

   Rakkoon inni lammaffaan, seerri karmaa yeroo hunda akkaataa jireenya keenya duraanii keessa jiraanneetti yoo nu badhaasuu fi nu adabu ta’e, maaliif waa’ee seenaa keenya darbee homaa yaadachuu hin dandeenyu? Sababa jireenya keenya duraaniitiin kan adabamnu taanaan maaliif akka adabamnus beekuu qabna. Sababni adabbii ifa hin taane yoo ta’e bu’uurri seera maali? Kun iccitii fi mallattoo gaaffii barumsa reenkaarneeshinii wajjin walqabatee jiru keessaa isa tokkodha.

Jalqaba hoo?  Armaan olitti, karma hamaa jireenya Lafa kana irratti qofa uumamu ilaalle. Reincarnation jechuun asitti irra deddeebinee gara lafaatti deebi'uu jechuu akka ta'e, akkasumas reincarnation keenya yeroo hunda akkaataa kanaan dura jiraachaa turre irratti kan hundaa'e ta'uu baranne. Walumaagalatti, yoo xiqqaate Baha keessatti, karma jireenya darbanii hiree keenyaa fi gahee keenya jireenya kana keessatti murteessa jedhamee yaadama. Karma hamaan bu'aa jireenya keenya duraanii waan ta'eef namoonni keessattuu Bahaatti ofirraa baasuuf yaalu. Kaayyoon isaanii kana booda Lafa irratti deebi’anii foon uffachuu akka hin qabneef deebi’anii foon uffachuu irraa bilisa ta’uudha. Fakkeenyaaf, Buudaan daandii kutaa saddeet qabu karaa kana itti godhan keessaa tokko akka ta’e barsiiseera.

   Qabxiin namoonni yeroo baay’ee itti hin yaadne tokko jalqaba. Jalqabni maal fakkaata ture, yeroo namni tokkollee Lafa kanarra hin jiraanne fi sababa jireenya duraaniitiin karma hamaan hin jirre? Bakka tokkotti jalqabni jiraachuu qaba, homaa fi namni tokkollee Lafa irratti hin jirre.

   Gaaffiin gaariin: ka’umsi isaa maali ture? Seenaan dhala namaa mirkanaa’e waggoota 5,000 ol yeroo qonni, dandeettiin barreessuu, seraamiksiin, gamoo fi magaalonni uumaman duubatti hin deebi’u. Akkasumas addunyaan, jireenyi fuula ishee irratti argamu, ykn Aduu bara baraa ta’uu hin danda’u – osoo akkas ta’ee kuufamni anniisaa Aduu fi akkasitti jireenyi lafa irratti argamu yeroo dheeraa dura xumurama ture.

   Kanaafuu iccitii tokko “karma hamaan” jalqaba akkamitti mul’ate? Jireenya keenya duraa kan silaa irraa argachuu dandeenyu waan hin qabneef, akkamitti jireenya keenya lafa irratti dhiibbaa uumuu jalqabe? Walumaagalatti jireenya kana keessatti waan jireenya keenya duraanii keessatti facaafne haamuu akka qabnu akka amannu geggeeffamna garuu, jalqaba irratti, jireenyi duraa hin turre ta’e, barumsi waa’ee seera karmaa kun akkamitti dhugaa ta’uu danda’a? Sirumayyuu, kun jechuun jalqaba irratti jireenya keenya duraanii irraa karma hamaa osoo hin qabaatin silaa yeroo sanatti duraanuu mudaa kan hin qabne taanee marsaan reenkaarneeshinii hin barbaachisu ture. Yoo dhugaa ta’e, jireenya keenya hamaa duraanii irraa karma hamaa qofatu uumamee itti fufee osoo jiruu marsaan sun akkamitti uumame? Kan jalqabe maali ture?

   Qabxiileen kunniin caqasa itti aanuun ibsamuu danda’u. Innis akkamitti marsaan tarii gidduu irraa jalqabuu akka danda’u agarsiisa malee rakkoo jalqabaa tilmaama keessa hin galchu. Barreessaan ibsa kanaa monoksota Budiistotaa waliin mari’ata:

Garee monoksootaa wajjin mana qulqullummaa Budiistotaa Pu-ör-an keessa taaʼeen ture. Haasaan gara gaaffii hafuurri namaa eessaa dhufa jedhutti garagale. (...) Monoksoota keessaa tokko waa’ee marsaa jireenyaa guddaa waggoota kumaatamaa fi miliyoonaan lakkaa’aman keessatti walitti fufiinsaan yaa’u, bifa haaraatiin mul’atu, qulqullina gocha dhuunfaa irratti hundaa’uun ol’aanaa yookaan gadi bu’aa dhufuu ibsa dheeraa fi bal’aa naaf kenne. Deebiin kun yeroo na hin quubsine, monoksoonni keessaa tokko, “Lubbuun samii dhihaa irraa Buudaa irraa dhufte” jedheen deebiseef.Achiis, "Buudaan eessaa dhufee lubbuun namaa akkamitti isa irraa dhufte?" garuu jalqabarraa miti. Duraanis Buddha kan addunyaa kanaaf dhalate qabda sana booda Buddha tokko kan biraa qophaa'e qabda. Nama guutuu marsaa isaa yeroo dhuma hin qabne keessa darbu qabda.” Gaaffii kootiif deebii ifaafi gabaabaa argachuu barbaade: namni jalqabaa fi Buudaan inni jalqabaa eessaa dhufan? Marsaan guddinaa guddaan eessaa jalqabe?

    (...) Monoksoonni tokkollee deebii hin kennine, hundi isaanii callisaniiru. Yeroo muraasa booda "Ati amantii tokko akka koo hin kabajne ta'us kana isinitti hima. Jalqabni jireenyaa Waaqayyoodha. Inni akka Buudaa keessan kanneen akka tartiiba dhuma hin qabneetti marsaa guddinaa guddaa keessatti wal hordofan osoo hin taane bara baraan wal fakkaataa fi kan hin jijjiiramnedha. Inni jalqaba hundumaati, isa irraas jalqabni hafuura namaa ni dhufa" jedheen. (...) Deebiin koo isaan quubsuu fi dhiisuu isaa hin beeku. Haa ta’u malee, waa’ee madda jireenyaa, Waaqa jiraataa jiraachuun isaa qofti gaaffii madda jireenyaa fi ka’umsa uumama cufaa furuu danda’u isaanitti dubbachuuf carraa argadhe. (2) .  

2. Deebi’anii dhalachuu qorachuu

Namni tokko ogbarruu fi ogbarruu bara haaraa damee reenkaarneeshinii irratti dubbise yoo ta’e, yeroo baay’ee kitaabota kana keessatti qorannoowwan naannoo kana keessatti gaggeeffaman waliin wal arguu danda’a. Qorannoowwan reenkaarnaashinii keessatti malawwan lamaan baay’inaan itti fayyadaman hiipnoosii fi ofumaan yaadachuu akka ta’an hubatee ta’uu danda’a.

   Maloota kana irratti ilaalcha biraa argachuuf toora armaan gadii dubbisuun gaariidha. Hundaafuu maloonni kun baay’ee amanamoo fi gadi fageenyaan kan hojjetaman miti. Jalqaba itti fayyadama hiipnoosii ilaalla:

 Fayyadama hiipnoosii

Haala idilee miti . Sababni jalqabaa itti fayyadama hiipnoosii gaaffii keessa galchuuf haala keenya isa idilee ta’uu dhabuu isaati. Haala idilee keenya kan akka idileetti itti sochoonu, yaaduu fi yaadannu miti. Abjuu keenya keessattillee waan tokko yaadachuu gonkumaa hin jalqabnu, garuu yeroo dammaqnu qofa. Kunis qo’annoo idilee manneen barnootaa fi bakka biraatti gaggeessinu irrattis ni hojjeta. Yeroo hunda kan ta'u yeroo hirriba keessa osoo hin taane yeroo dammaqnudha.

    Kanaafuu, jireenyi duraanii dhugaa yoo ta’e, haala dammaqiinsa idilee keessattis yaadatamuu qaba malee, hiipnoosii qofa keessatti osoo hin taane, kunis haala ta’uu keenya idilee miti. Isaan yaadachuu dhabuun keenya, isaan jiraannee beekna jedhee nama gaafachiisa.

Dammaqaa jalaa . Rakkoon biraa hypnosis irratti mul’atu, subconscious keenya keessa seenuu danda’a. Meeshaan walgahii keessatti argamu jireenya darbe irraa osoo hin taane, asoosama ykn meeshaa biraa namni hipnotiz ta’e yeroo tokko tokko dubbisu irraa kan dhufu ta’uu danda’a. Carraan kun yeroo hunda jira.

    Kitaabni Haarold Roosen "A Scientific Report on the Search for Bridey Murphy" jedhu dhimma akkasii kanaaf fakkeenya gaarii ta'a:

 Fakkeenyaaf, hiipnoosii keessatti namni tokko afaan Indoo-Awurooppaa Oski jedhu dubbachuu jalqabe, kunis Kiristoos dura jaarraa 3 ^ffaa keessa Xaaliyaanii Campani , keessatti dubbatama ture . Jecha dhaadannoo tokkos afaan Oskiin barreessuu danda'a ture. Boodarra namichi kun dhiheenya kana kitaaba caaslugaa afaan Oskii mana kitaabaa keessa jiru tokko akka baala murteeffate yeroo hedduu hiipnoosii erga godhee booda ifa taʼeera. Dammaqiin isaa jalaa jechoota afaan Oski hedduu yaadatee ture, isaanis sana booda hiipnoosii jalatti “bi’e”.

Gahee tokkotti madaquu.  Rakkoon sadaffaan hiipnoosii tarii namni hiipnootizii ta’e gahee isa irraa eegamu qofatti madaqee yaada hiipnootisii qofaaf deebii kenna. Qorattoonni baay’een %95 hiipnoosiin gahee taphachuu fi hiipnootistii wajjin walii galuu qofa akka ta’e yaadu (Bradbury Will, s. 174,  In i det okända , Reader’s Digest, Sthlm 1983). Qorataan beekamaan reencarnation Ian Stevenson illee gahee taphachuu fi fedha hipnotist wajjin walsimsiisuun hypnosis jalatti akka danda'amu amanee jira:

"'Namoonni' yeroo baay'ee yeroo 'jireenya duraa' hiipnoosiitiin kakaafaman keessatti jireenyatti fidaman wantoota baay'ee adda ta'an kan of keessaa qaban fakkaatu. Isaanis waa'ee dhuunfaa nama sanaa yeroo sanaa, waan inni ogeessi hiipnootistiin isa irraa eegu jedhee tilmaame irraa eegu, fakkiiwwan sammuu isaa jireenyi isaa duraanii maal ta'uu akka qabu, tarii immoo wantoota paranormal akkasumas of keessatti hammachuu danda'u." (3) .

Hafuurota hin beekamne.  Balaan afraffaan hiipnoosii wajjin dhufu, kutaalee kana keessatti namoonni hafuurota eenyummaan isaanii hin beekamne waliin kan wal qunnaman yoo ta’u, odeeffannoon sun isaan irraa kan argamu ta’uu isaati. Kun baay’ee sirrii dha sababiin isaas namoonni baay’een salphaatti hiipnootizeeshinii ta’an jireenya isaanii keessatti taateewwan paranormal baay’ee kan isaan mudate yoo ta’u, kunis kanneen hafuuraa keessatti argamaniin wal fakkaata.

Jireenya duraanii ta'uu danda'u karaa hiipnoosii qorachuuf    qajeelchituu kan taate Helen Waambaach  ofii isheetii gidduu seenuun hafuurotaa hiipnoosii keessatti akka danda'amu amantee jirti. Isheenis akkas jetteetti:

Namoota ogummaa dhokataa wajjin wal’aansoo qaban hedduun beeka, isaanis namoota hiipnoosii jala jiraniif jinniin qabamuun balaa dhugaa akka ta’e yaadan. (...) Ani dogoggorfamuutti ture. Hafuuronni, ergaawwan odd fi barreeffamni ofumaan barreeffamni yeroo hafuuraa keessatti mul’achuu jalqaban, waanan tilmaame caalaa baay’ee baradhe. (4) .

Yaadannoo ofumaan uumamu

Hiipnoosii malees, reenkaarneeshiniin   yaada ofumaan uumamu jedhamaniin qoratameera . Yeroo tokko tokko nama, yeroo baay’ee daa’ima, nama biraa akka ta’e itti fakkaatee waa’ee jireenya duraa dubbatu irraa ibsa baay’ee sirrii ta’e dhaga’uu dandeenya. Dadhabbiin mala kanaa yoo xiqqaate kanneen armaan gadiiti:

Namoonni baay'een homaa hin yaadatan.  Rakkoon hamaan namoonni harki caalaan isaanii yaadannoo jireenya isaanii isa duraa tokkollee hin qaban. Hundeessaan hawaasa ti’oosoofii kan ta’ee fi barumsa reenkaarneeshinii gara warra dhihaatti kan fide H. B. Blavatsky illee kana amanee fudhateera. Dhuguma jireenya kanaan duraa yoo jiraanne, isaanis yaadachuu qabna. Nuti garuu maaliif hin dandeenyu?

Aadaa sanatti hidhamee . Ilaalchi lammaffaan nuti gochuu dandeenyu aadaa fi ejjennoo namootaatiin kan hidhamee ta’uu isaati. Bakka namoonni reeincarnation itti amananittis yaadannoo baay'ee arganna garuu biyyoota dhihaa keessatti kanneen kana xiqqaadha. Hunda caalaa ummatoota du’a booda deebi’anii foon uffachuu dhihoo ta’uutti amanan keessaa argamu. Sababa aadaa waliin walqabatee, yaadannoowwan kun biyyoota dhihaa keessatti baay’ee waan hin mul’anneef, dhuguma gatii qabaachuu fi dhiisuu isaanii tilmaamuun ni danda’ama.

Walitti hidhamiinsa biroo.  Namoonni “yaadannoo deebi’anii dhalachuu” qaban hedduunis taateewwan paranormal ta’an kan mudatan yoo ta’u, kunis gaaffii hafuurota qofa ta’uu isaa akka shakkinu nu taasisa. Namoonni odeeffannoo isaanii hafuurota hin beekamne kana irraa argachuun ni danda’ama malee gaaffii deebi’anii dhalachuu dhugaa miti.

   Qorataan yaadannoowwan baayʼee beekamaa taʼe Iyaan Isteevansan illee, haalli hedduun akka ragaa reenkaarnaashiniitti ilaalaman dhugumatti waaʼee taateewwan dhokataa fi hafuurota hin beekamne wajjin kan walqabatan taʼuu akka dandaʼan amanee jira. Kana malees, Stevenson xalayaa banaa Hinduswami (Sri Sri Somasundara Desika Paramachariya) Kibba Hindii irraa argate. Xalayaa kana keessatti Hinduswaamiin waa’ee carraa armaan olitti ibsame isa akeekkachiiseera. Akkas jedhee barreesse:

Dhimma 300 ati natti himte sana keessaa tokkollee reenkaarneeshinii kan deeggaru hin jiru. (...) Kanneen keessatti, gaaffii humna hafuuraa jala galuudha, ogeeyyiin Kibba Hindii irraa dhufan baay’ee gatii hin kennine. (5) .

Akka nama tokkootti jiraachuu.  Seenaa reenkaarneeshinii keessatti wanti addaa ijoolleen lama nama tokko ta’anii jiraachuu isaanii yaadatanidha. Dhimmi Said Bouhamsy kan Ian Stevenson gadi fageenyaan qorate akkas ture.

    Bouhamsy nama Druze ture yoo ta'u bara 1943 balaa konkolaataatiin du'e.Du'ee walakkaa waggaa booda obboleettiin isaa ilma jecha isaa jalqabaatiin jechuun ni danda'ama maqaa ijoollee Bouhamsy dubbate deesse. Mucaan kun balaa "jireenya isaa duraanii" xumurees himuu danda'eera, waggoota dheeraaf konkolaataa fe'umsaa haala suukaneessaa ta'een sodaachaa ture.

    Rakkoon ture boodarra, bara 1958tti, mucaan biraa km 50 fagaatee dhalate, innis jireenya isaa duraanii Said Bouhamsy jedhee yaadachuu jalqabe! Balaa fi baay'ina ijoollee isaa fi wantoota kana fakkaatan yaadate. Innis sodaa cimaa konkolaattota feʼumsaa uume.

    Kanaafuu, haalawwan akkasii namoonni lama nama tokko ta’anii jiraachuu isaanii yeroo yaadatan, reenkaarneeshiniin ibsuun hin danda’amu. Yoo xiqqaate namoonni lama jireenya isaanii akka nama tokkootti yaadachuuf sababa ta’uu hin danda’u. Tarii haalawwan kanneen keessattis dhimma humna hafuura tokkoo jalatti kufuudha.

Namni ammallee lubbuun jira.  Yeroo tokko tokko daa'imni tokko akka nama lubbuun jiruutti jireenya isaa duraanii yaadata! Kun dhimma dhoksaa Jasbir Lali ture, kan biraa Ian Stevenson qorate.

   Bara 1954 yeroo Jasbir umuriin isaa waggaa 3.5 ture dhukkuba busaa'n du'uutti dhihaatee dhukkuba kana irraa erga fayyee osoo hin turin jireenya isaa duraanii keessatti akkamitti gurbaa ollaa Sobha Ram irraa akka ture dubbachuu jalqabe. Waaʼee jireenya mucaa sanaa balʼinaan dubbateera; wantoota dhugaa ta’uun isaanii sakatta’amuu danda’u.

   Haa ta'u malee, dhimma Jasbir Lali irratti rakkoon ture Sobha Ram osoo Jasbir hin dhalatin hin du'in ture; yeroo Jasbir waggaa 3 ture du'e.

   Kanaaf dhimmi kun waa’ee reenkaarneeshinii ta’uu hin danda’u sababiin isaas namni sun lubbuun waan tureef. Ibsi biraa jiraachuu qaba.

Naapooliyoon hedduu.  Akkasumas dhimmoonni hin danda’amnee fi nama kofalchiisan kanneen deebi’anii dhalachuu wajjin walqabatan ni mul’ataniiru. Fakkeenyaaf Ameerikaa keessatti namoota akka Kiliyoopaatraa ykn Naapooliyoon jiraannee jedhan hedduu argachuu dandeenya! Seenaa addunyaa keessatti Kiliyoopaatraa fi Naapooliyoon tokko qofti osoo jiranii yeroo tokko Kiliyoopaatraa ykn Naapooliyoon ta’anii jiraachaa akka turan dubbatu. Akkasumas namoonni akka H. B. Blavatsky, hundeessaa waldaa ti’oosoofiitti jiraanne jedhan dhibbaa ol akka jiran hubachuu qabna!

   Gaaffiin gaariin waa’ee dhimmoota kanaa gaafatamuu qabnu: yaadannoowwan ofumaan uumaman wal makamaniiru? Bu’uurri himannaa kanaa maali? Amalli addaa walfakkaataan kun Daani'eel Hoom, meediyaalee bara isaa beekamoo ta'an keessaa tokko ta'anis hubateera. Namoota beekamoo biroo keessaa Aleksaandeer Guddicha digdamii wajjin wal bare, fakkeenyaaf. Yaadannoowwan gosa kanaa dhugaa ta’uu akka hin dandeenye hubachuu dandeenya:

Yoo xiqqaate Marii Antoineets kudha lama, Maariyaam ja’a ykn torba, Mootittii Iskootilaandi, garee guutuu Luwiis Guddichaa fi mootota biroo hedduu, fi gara digdamii Aleeksaandar Guddicha waliin wal arguuf gammachuu argadheera, garuu nama idilee akka Joon Ismiiz gonkumaa hin argamne. Dhuguma dhimma akkasii kan hin baratamne tokkoon wal arguu nan barbaada.

The borderline cases , daawwannaa daangaa du’aa bira darbee, akkasitti yaadannoo jireenya duraa keessatti hin hammataman, garuu deebi’ee foon uffachuu wajjinis wal faallessuu danda’u. Kanaaf, fakkeenyaaf, Mooris Raawlings, gara waggaa 35f doktora kan turee fi haalawwan balaa du’aa fi du’a tasaa hordofe, akka doktora tokkootti namoota gaaffii fi deebii yeroo godhu ragaa reenkaarneeshinii tokkollee argatee akka hin beekne dubbateera. Kitaaba isaa Rajan taakse ja takaisin (fuula 106, Gara Si’ool fi Duubaatti):

Mul’ata kamiyyuu keessatti siree du’aa irratti waa’ee reenkaarneeshinii, namoota deebi’anii dhalatanii gara lafaatti deebi’an, ykn nama duraan dhalate tokko tokko keessa jiraachuu itti fufan ilaalchisee eeruun tokkollee akkan hin argine waan nama hawwatuudha. Yaad-rimeen 'abbummaa' ​​kun ogeessa reencarnation Ian Stevenson akka ibsa warra duraan dhalatan keessa jiraachuutti osoo hin eegin dhiyaate."

3. Deebi'ee dhalachuu moo jireenya bara baraa?

MACAAFA QULQULLUU WAA'EE DEEBI'EE DHAL'UU BARSIISA ? I Namni tokko kitaabota waa’ee reenkaarneeshinii dubbise yoo ta’e, Macaafni Qulqulluun deebi’ee dhalachuus ni barsiisa jedhu ykn yeroo tokkotti, tarii bara 553 yeroo Yaa’ii Qosxanxinoositti isa irraa kaafame ta’uu isaati.

   Garuu odeeffannoon kun dhuguma dhugaadha moo miti? Kanas odeeffannoo itti aanu ilaalchisee ilaalla:

Yaa’ii Qosxanxinoos bara 553. Duraan dursee, barumsi reenkaarneeshinii amantii kiristaanaa fi Macaafa Qulqulluu irraa kaafame jedhamee yeroo yaadamu Yaa’ii bara 553 keessatti dhugaa miti. Walgahii kana keessatti, dhugumatti waa’ee reenkaarneeshinii osoo hin taane, waa’ee dursee jiraachuu lubbuu dubbatan, kunis barumsa Origen bakka bu’e ture. Walgahii kanarratti fudhatama dhabe.

    Akkasitti deebi’ee dhalachuun Macaafa Qulqulluu keessaa hin baafamne, sababiin isaas gonkumaa achi hin turre. Origen mataan isaa illee akkuma abbootiin waldaa hedduun isa dura turan godhan barreeffamoota mataa isaa keessatti barumsa reenkaarneeshinii ni dide. Innis, yaada Wangeela Maatewos irratti kenne keessatti, waa'ee hariiroo Yohaannis cuuphaa fi raajii Eliyaas gidduu jiru irratti xiinxaleera (Keeyyata tokko lama fuulduratti ilaali!) garuu kun deebi'ee dhalachuu wajjin waan wal qabatu akka hin qabne dubbateera, "innis waldaa Waaqayyoof barumsa ajaa'ibaa kan Ergamoota irraa hin dhufnee fi Macaafa Qulqulluu keessatti bakka kamittiyyuu hin mul'annedha."

Barreeffama harkaa argate. Yaadni deebi’ee foo’uun bara 553tti Yaa’ii sanatti haqame jedhu bu’uura kan hin qabne ta’us, argannoowwan barreeffamoota harkaa, kan yeroo gaaffii keessa jiru dura kan argaman, Macaafni Qulqulluun jijjiirama akka argate waan hin agarsiifneef. Faallaa kanaatiin, argannoon barreeffamoota harkaa kun Macaafni Qulqulluun bifa amma jiruun kan hafe ta’uu isaa kan argisiisu yoo ta’u, kunis deebi’ee foon uffachuu kan hin deggerredha. (Walumaagalatti isaan keessaa 24000 ol kan ta’an Giriikii fi barreeffamoota jalqabaa kan biroo keessatti, Dh.K.D bara 100 hanga 400tti argamaniiru. Barreeffamni itti aanu baay’inaan waraabame kan Iliyaad Hoomeer akka ta’e yeroo ilaallu baay’ee guddaadha: barreeffamoonni harkaa 643 qofatu jira. Kana jechuun har’a barreeffamoota harkaa Macaafa Qulqulluu durii kan Iliyaad qabnu caalaa dachaa 40tti dhihaatu qabna jechuudha.)

    Akkasumas, guutummaan kakuu haaraa, caqasoota 11 irraa kan hafe, caqasoota bara Yesuus booda waggaa 300 booda abbootii mana kiristaanaa irraa eegamanii turan irraa deebi’ee ijaaramuu akka danda’u hubatamuu qaba. Akka qorannoo Muuziyeemii Biriteen gaggeesseetti, amma kutaaleen 89,000tti tilmaamaman kanneen barreeffamoota waldaa jalqabaa Ut. Lakkoofsi kun guddaa waan ta'eef Ut hangam akka itti fayyadamame agarsiisa. Caqasoonnis kakuu haaraan bifa amma jiruun akka hafeera, kunis deebi’ee foon uffachuu kan hin deggerre ta’uu isaati.

Yohaannis cuuphaa fi raajii Eliyaas. Kutaan tokko inni yeroo baayee iccittoonni warra Bahaa fi miseensota sochii bara haaraa baayeedhaan caqasaman jecha Yesus waaee Yohaannis cuuphaan Eliyaas tauu isaati (Maatewos 11:11-14 fi Maarqos 9:11-13). Kun reenkaarneeshinii mirkaneessa jedhanii yaadu.

    Haa ta'u malee, fkn Luqaas 1:17 Yohaannis "hafuuraa fi humna Eliyaasiin" Yesusiin dursee akka deeme hubachuun gaariidha. Jecha biraatiin, dibata hafuuraan dhiibbaa irra gahe kan isa duraa kakuu moofaa keessatti qaba ture, garuu walumaa galatti nama adda ture.

    Kana malees, Yohaannis matumaa Eliyaas akka hin taane ragaan ifa taʼe, yeroo kana haalu dubbii isaati. Dhugumatti inni ofii isaatii eenyu akka ta’e caalaatti beeka, sababiin isaas akkas jedheera: 

 - (Yohaannis 1:21) Isaanis, Maal egaa? Ati Eliyaas jirtaa? Innis, “Ani hin jiru” jedhe. Ati raajii sana? Innis, “Lakki” jedhee deebiseef. 

Al tokko du'uu . Barsiisa waliigalaa Macaafa Qulqulluu yoo ilaalle, reenkaarneeshiniis hin deggeru. Ayyaana qofaan fayyuu akka dandeenyu kan yaadan (Efe 2:8,9: Ayyaanaan amantaadhaan fayyite; ofuma keessanii irraas miti: kennaa Waaqayyooti: Hojiidhaan miti , namni tokko illee akka hin of jajneef.) , karaa Yesus akkasumas namni tokko yeroo ammaa kana cubbuu isaa dhiifama argachuun akka danda’amu. Kun barumsa reenkaarneeshinii kan namni suuta suutaan lubbuu hedduu fi guddina suuta suutaan of baraaruuf yaalu ifatti kan faallessudha.

    Akkasumas du’a booda jiraachuu itti fufuu ilaalchisee, Macaafni Qulqulluun waa’ee qaama haaraatti deebi’ee dhalachuu osoo hin taane, waa’ee abaarsa fi samii akkasumas firdii isaan dura jiru kan dubbatu ta’uun isaa waan guddaadha - wantootni kun guutummaatti deebi’anii dhalachuu kan hambisan. Murtiin kan raawwatamu erga namni tokko du'ee booda al tokko - yeroo baay'ee miti:

- (Ibr 9:27) Namoonni al tokko du'uun  akka muudametti  , kana booda garuu firdiin :

- (2Qor 5:10) Hundi keenya  teessoo firdii  Kiristoos duratti dhiyaachuu qabna; namni hundinuu  waan gaarii yookiin hamaa akka hojjeteetti, wanta qaama isaa keessatti raawwatame akka fudhatutti .

YAADA OROMOO FI MACAAFA QULQULLUU AKKAMIIN WAL FAKKEESSAA? Akkasumas yaad-rimee bahaa fi macaafa qulqulluu gidduutti walfakkeenyi baay’een kan akka yaad-rimee itti gaafatamummaa namaa jiraachuun isaa nama ajaa’ibsiisa. Sababni isaas, warra dhihaa keessatti yaadni abaarsa yeroo baay’ee qeeqamuu kan danda’u ta’us, yaadni warra Bahaa sirriitti yaada wal fakkaatu kan of keessaa qabuu fi namni gocha isaatiif itti gaafatamummaa akka qabu. Fakkeenyaaf qabxiilee armaan gadii keessatti of mul’isa:

Facaasuu fi haamuu.  Itti gaafatamummaa amantiiwwan Bahaa keessatti akkamitti akka mul’atu irraa yoo jalqabne, keessumaa barumsi reenkaarneeshinii fi seera karma kan isaa ta’e yaada dhimma kanaa kan of keessaa qabuu fi namni tokko gocha isaa isa dogoggoraa sirreessuu fi kaffaltii kaffaluu akka qabu. Namoonni tokko tokko yeroo baay’ee yaada murtii fi abaarsa nu mudata jedhu haalu ta’us, barumsi jalqabaa deebi’ee dhalachuu yaada wal fakkaatu kan of keessaa qabu yoo ta’u, nuti waan facaafne haamuu qabna, jechuunis hojii keenya isa dogoggoraa kaffaluu qabna.

    Yaadni facaasuu fi haamuu kitaaba beekamaa Rauni-Leena Luukanen "Kuolemaa ei ole" jedhamu keessatti kan mul'atu yoo ta'u, kutaa isaa isa dhumaa keessatti, barreessaan kun "akaakayyuun" jedhamtu karaa barreeffama ofumaan ergaa daangaa ce'ee dabarsiti. Caqasni kun (fuula 186) gocha keenyaaf itti gaafatamummaa qabna, waan facaafne ni haammanna yaada jedhu agarsiisa:

Barumsi barbaachisaan tokko kana: Namni waan facaase haama. Hundaaf, kan nuti hojjenne nuti itti gaafatamummaa qabna. (...) Namoonni yeroo baay’ee hiika seera karma hin hubatan.

Barumsi kakuu haaraa baay’ee wal fakkaata: waan facaafne ni haammanna. Kana jechuun murtiin akka aayata armaan gadii irratti mul’atutti akka hojiitti raawwatama jechuudha:

- (Gal 6:7 )  ... namni facaasa, sanas ni haama.

- (Qol 3:25) Namni badii hojjete garuu badii hojjeteef in argata;

- (Mul 20:12-15) Warri du'an, xixiqqaa fi guddaa, Waaqayyo dura dhaabbachuu isaanii nan arge; kitaabonni ni banaman, kitaabni kan biraan immoo macaafa jireenyaa  ni baname  ;

13 Galaannis warra duʼan isa keessa turan dabarsee kenne; duuti fi si'oolis namoota du'an isaan keessa jiran dabarsee kennu,  tokkoon tokkoon isaaniis akka hojii isaaniitti faradaman .

14 Duuti fi si'ool immoo haroo ibiddaatti darbataman. Kun du'a lammataati.

15  Namni macaafa jireenyaa keessatti barreeffamee hin argamne immoo gara haroo ibiddaatti darbatame .

Ilaalcha abaarsa irratti. Yaad-rimeen itti gaafatamummaa keenyaa fi namni balleessaan gocha isaatiif kaffaltii kaffaluu qaba jedhu caqasa kanaan duraa fi barumsa reenkaarneeshinii qofa irratti kan daangeffame miti. Ilaalchi wal fakkaataan amantiiwwan hedduu keessattis kan mul’atu yoo ta’u, amantiin waliigalaa si’oolii fi bu’aa badaa gocha dogoggoraa fidu jira. Islaamummaa fi amantiin Yihudootaa akka waliigalaatti si’oolitti kan amanu yoo ta’u, amantiin Budiizmiis yaada tokko tokko qaba. Caqasni armaan gadii yaad-rimee Bahaa ilaala: 

Barattoonni koo akka waliigalaatti yaada namoota gaarii qofatu jannata gahuu danda’a, warri hamaa immoo gara si’oolitti deemuu qabu jedhu qabu. Budiizmiin Jaappaan "bakkeewwan" kun lamaan jiraachuu isaanii kan barsiisu yoo ta'u, jecha "si'ool" jedhu afaan amantii naannoo sanaa keessatti fayyadamuu tasumaa hin sodaatan. Ijoolleen ofii isaanii waan hamaa akka hojjetan akka argan gochuuf nan yaala. (6) .

Bara baraan.  Itti gaafatamummaa keenyaa fi bara baraan murtii yeroo ilaallu, barumsi warra Bahaa kan reenkaarneeshinii, kan miseensonni Sochii Bara Haaraa baay’een itti amananii fi deggeranis, bu’aa sirriitti wal fakkaatuu fi wal fakkaatu fiduu danda’a.

    Namni balleessaan (fkn namni akka Hitler) badii hojjechuu itti fufee adeemsa jireenya isaa yoo hin sirreessine, innillee sababa seera karmaatiin jireenya isaa itti aanu keessatti kaffaltii kaffaluu qaba. Adabbiin nama balleessaa gonkumaa akkaataa jireenya isaa yoo hin jijjiirre karaa tokkoon bara baraati. Kun barumsa reenkaarneeshinii ilaalchisee baay’ee ni danda’ama. Kanaaf akka qajeelfamaatti, abaarsa bara baraa Macaafa Qulqulluu keessatti caqafame irraa karaa kamiinuu adda hin ta’u.

    Yaad-rimeen murtii bara baraa amantii beekamaa Chaayinaa keessattis ni mul’ata. Adabbiin namoota murtaa’aniif, keessattuu namoota ajjeesaniif, bara baraa akka ta’e ni amanu. Carraa deebi’anii foon uffachuu illee hin qaban, akkuma caqasni itti aanu nutti himu:

Amantiin beekamaan Chaayinaa yaada reenkaarneeshinii of keessatti qabata. (...) Namni nama ajjeese Lafa irratti lammata hin dhalatu. Adabbii isaa bara baraan ni rakkata. Kanaa mannaa, namni tokko jireenya isaa duraanii keessatti nama garmalee gaarii ta’e yoo ta’e, geengoo reenkaarneeshinii irraa bilisa ta’ee gara samii dhihaa kan inni Buudaa ta’utti ni ce’a. (7) .

MURTII KAN BUQQEESSE! Barumsi macaafa qulqulluu firdiin ni jiraata jedhu olitti kan ba’e yoo ta’u, oduu gammachiisaa namni hundinuu karaa Yesus Kiristoosiin murtii fi abaarsa irraa guutummaatti bilisa ta’uu akka danda’udha. Kun dhugumatti Yesus Kiristoos namootatti faraduuf osoo hin taane, isaan fayyisuuf gara biyya lafaa kan dhufe waan ta’eef. Inni namoota fayyisuuf dhufe, namni hundinuu Waaqayyoo wajjin walitti dhufeenya akka seenu fi gara Si’oolitti akka hin deemneef. Caqastoonni Macaafa Qulqulluu itti aanan dhimma barbaachisaa kana argisiisu:

- (Yohaannis 3:17)  Waaqayyo ilma isaa gara biyya lafaatti akka biyya lafaatti murteessu miti; garuu biyyi lafaa karaa isaa akka fayyituuf .

- (Yohaannis 12:47) Namni dubbii koo dhaga'ee yoo hin amanne, ani isa irratti hin murteessu,  ani biyya lafaa fayyisuuf malee biyya lafaa irratti murteessuuf hin dhufne .

 - (Yohaannis 5:24) Dhuguma, dhugaan isiniin jedha, namni dubbii koo dhaga’ee isa na ergetti amanu,  jireenya bara baraa qaba, gara firdiittis hin dhufu; garuu du'a irraa gara jireenyaatti darba .

- (Rom 8:1) Kanaaf amma warra Kiristoos Yesuus keessa jiraniif, warra akka hafuuraatti malee, akka fooniitti utuu hin taane, murtiin hin jiru.

Kanaaf wanti amma gochuu dandeessu inni gaariin gara Yesus Kiristoositti deebi'uudha, isa firdiin ittiin buqqa'u. Jireenya bara baraa argachuu fi murtii irraa bilisa ta'uu kan dandeessu isa keessa fi gara isaatti deebi'uudhaan qofa. Caqasoota dhimma barbaachisaa kana ilaalchisee barsiisan kana haa ilaallu:

- (Yohaannis 5:40)  Jireenya akka qabaattuuf gara koo hin dhuftu .

 - (Yohaannis 6:35) Yesuus immoo, "  Ani buddeena jireenyaa ti, gara koo dhufu  yoomiyyuu hin beela'u; namni anatti amanu immoo yoomiyyuu hin dheebotu.

 - (Mat 11:28-30)  Isin warri dadhabbii fi ba’aan ulfaataa ta’e hundinuu gara koo kottaa, ani immoo boqonnaa isiniif nan kenna .

29 Harqoota koo sitti qabadhu, ana irraas baradhu; ani garraamii fi gad of deebisaadha, lubbuu keessaniif boqonnaa ni argattu.

30 Harqoon koo salphaadha, baʼaan koos salphaadha.

- (Yohaannis 14:6) Yesus, ani  karaa, dhugaa fi jireenyi dha, karaa ana malee namni gara abbaa hin dhufu .

- (Yohaannis 6:68,69) Yeroo kana Simoon Pheexiroos deebisee,  Gooftaa, gara eenyuu deemna? jechoota jireenya bara baraa qabda .

69 Ati immoo Kiristoos ilma Waaqayyo isa jiraataa ta'uu kee ni amanna, mirkaneeffanneerras.

REFERENCES:

1. Quote from Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus (Reincarnation), Mark Albrecht, p. 123

2. Toivo Koskikallio, Kullattu Buddha, p. 105-108

3. Quote from Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus (Reincarnation), Mark Albrecht, p. 79

4. Same p. 89

5. Same  p. 14

6. Mailis Janatuinen, Tapahtui Tamashimassa, p. 53

7. Olavi Vuori, Hyvät henget ja pahat, p. 82,83