Ibsi uumamaa baay’inaan jalqaba uumama cufaatiif kennamu karaa Big Bang duwwaa irraa, jechuunis iddoo homaa hin jirre irraa dhalachuu isaati. Sana dura yeroon, bakki fi humni hin turre. Dhimmi kun maqaa kitaabota akka Tyhjästä syntynyt (Dhalate warra Duwwaa) (Kari Enqvist, Jukka Maalampi) ykn A Universe from Nothing (Lawrence M. Krauss) tiin akka gaariitti ibsameera. Caqasni armaan gadii kunis kanuma agarsiisa:

Jalqaba irratti homaa hin turre. Kun hubachuun baayyee rakkisaadha... Big Bang dura bakki duwwaa illee hin turre. Dhohinsa kana keessatti iddoo fi yeroo fi anniisaan fi maatiriin uumame. Yuunivarsiitiin "ala" wanti dhoo'u hin turre. Yeroo dhalatee babal’ina guddaa isaa jalqabu, uumamni kun bakka duwwaa hunda dabalatee waan hunda of keessaa qaba ture. (Jim Brooks: Näin elämä alkoi / Ka’umsa jireenyaa, fuula 9-11)

Haaluma walfakkaatuun Wiikiipiidiyaanis Dhohinsa Guddaa ibsa. Akka jedhutti, jalqaba irratti hanga Big Bang uumamee fi uumamni babal’achuu jalqabutti iddoon ho’aa fi dhangala’aan ture:

Akka yaada kanaatti, uumamni kun gara waggoota biliyoona 13.8 dura haala garmalee dhangala’aa fi ho’aa irraa kan ka’e yoo ta’u, yeroo sanaa kaasee yeroo hunda babal’achaa dhufeera.

Garuu Big Bang fi dhaloonni qaamolee samii ofuma isaaniitiin dhugaadhaa? Dhimma kana keessatti qabxiilee armaan gadii xiyyeeffannoo kennuun barbaachisaadha:

Kan hin jirre qabeenya tokkollee qabaachuu hin danda'u wanti irraa ka'uu hin danda'u . Faallaan inni jalqabaa caqasoota kanaan duraa keessatti argamuu danda’a. Gama tokkoon wanti hundi homaa irraa eegale jedhama, gama biraatiin immoo haalli jalqabaa garmalee ho’aa fi dhangala’aa ture jedhama.

    Haa ta’u malee, jalqaba irratti wanti tokko hin turre taanaan, mootummaan akkasii qabeenya tokkollee qabaachuu hin danda’u. Yoo xiqqaate waan hin jirreef ho'aa fi dhangala'aa ta'uu hin danda'u. Jiraachuu dhabuunis waan hin jirreef qofa amaloota biroo qabaachuu hin danda’u.

    Gama biraatiin, wanti hin jirre gara haala jireenyaa dhangala’aa fi ho’aa ta’etti of jijjiire, ykn uumamni amma jiru isa irraa dhalate jennee yoo yaadne, sunilleen waan hin danda’amnedha. Homaa irraa waan tokkollee fudhachuun waan hin danda’amneef herregaan hin danda’amu. Yoo zeeroo lakkoofsa kamiinuu hiramu, bu’aan yeroo hunda zeeroo ta’a. David Berlinski, dhimma kana irratti ejjennoo fudhateera: 

”Wanti tokko homaa keessaa bahee jira jedhanii falmuun bu’aa hin qabu, yeroo ogeessi herregaa kenname kamiyyuu kana guutummaatti waanuma hin taane ta’uu isaa hubatu” (Ron Rosenbaum: ”Is the Big Bang Just a Big Hoax? David Berlinski Challenges Everyone.” New York Observer 7.7.1998 )

Osoo anniisaan hin jiraatin wanti dhoohuu hin danda'u . Caqasni kanaan dura jalqaba irratti anniisaan akka hin jirre, akkasumas meeshaan akka hin jirre ibseera.

    Asitti wal faallessuun biraa jira, sababiin isaas seera waliigalaa jalqabaa teermoodaayinamiksii "Anniisaan uumamuu ykn balleessuu hin danda'u, bifa tokko irraa gara bifa biraatti qofa jijjiiramuu danda'a" jedha.

     Kana jechuun, jalqaba irratti anniisaan yoo hin jiraanne, anniisaan sun ofuma isaatiin ka’uu waan hin dandeenyeef eessaa dhufe? Gama biraatiin hanqinni anniisaa dhohinsa kamiyyuu dhorka. Dhohinsi kun gonkumaa ta'uu hin danda'u ture.

Haalli jalqabaa garmalee dhangala’aa yoo ta’e dho’uu hin danda’u . Caqasni kanaan duraa ilaalcha wanti hundi haala garmalee dhangala’aa fi ho’aa irraa ka’e jedhu kan agarsiisu yoo ta’u, haala wanti uumama cufaa hundinuu bakka garmalee xiqqaa ta’etti kuufamee ture. Innis akkuma boolla gurraacha tokkicha tokkoo wajjin wal bira qabamee ilaalameera.

    Asittis wal faallessuun ni jira. Sababni isaas, boolli gurraacha yeroo ibsamu, baay’ee hedduu waan ta’aniif, isaan keessaa wanti tokkollee miliquu akka hin dandeenye, ifa, raadiyaashiniin elektiromaagneetikii ykn wanti tokkollee akka hin jirre himama. Kunis, uumamni humnoota bu’uuraa afur akka qabutti fudhatama: harkisa lafaa, humna elektiromaagneetikii fi humna niwukilaraa cimaa fi dadhabaa. Harkisa lafaa isaan keessaa isa dadhabaa ta’ee fudhatama, garuu yoo ulfaatinni gahaan jiraate humnoonni biroo homaa gochuu hin danda’an. Kun ammoo boolla gurraacha irratti akka ta'u amanama.

     Kanarraa maaltu xumuramuu danda’a? Yoo boolli gurraacha akka dhugaatti fudhatame, fi sababa heddummina guddaa irraa kan ka’e wanti tokkollee keessaa miliquu hin dandeenye, akkamitti namni tokko haala jalqabaa jedhamee yaadamu irraa dho’iinsaaf sababa ta’uu danda’a, kunis silaa boolla gurraacha caalaa illee dhangala’aa ta’uu qaba ture? Warri Waaqayyoon hin amanne of faallessaa jiru.                                                         

Dhohinsi sirna hin uumu . Dhohinsi sun mataan isaa hoo, osoo waan hundumaa ta'ee osoo jiruu ta'uu danda'a ture? Dhohinsi kun badiisa malee waan biraa ni fidaa? Kun waan yaalu dandeessanidha. Yoo chaarjiin dhoo’aa kaa’ame fkn. ispheerii jabaa tokko keessaa wanti tokkollee irraa hin uumamu. Kubbaa xixiqqoo qofatu raadiyaasii meetira tokko tokko keessatti babal'ata, garuu wanti biraa hin ta'u. Haa ta’u malee, guutummaan uumama cufaa galaaksii, urjiilee, pilaaneetota, ji’oota, akkasumas jireenya babbareedoo ta’een haala sirna qabeessa ta’een jira. Sirni walxaxaa fi hojiirra oolu akkasii dhohinsa kamiinuu kan uumamu osoo hin taane, badiisaafi miidhaa qofa kan fidudha.

Hundi isaanii bakka xiqqaa irraa ? Akkuma jedhame, yaada Big Bang keessatti wanti hundinuu bakka xiqqaa daangaa hin qabne irraa akka dhalate tilmaamameera. Silaa galaaksii miliyoonaan lakkaa’amu, urjiilee biliyoonaan lakkaa’aman ta’uu qaba ture, garuu aduu, pilaaneetonni, dhagaa fi lubbu qabeeyyii akka saree, namoota yaadan, simbirroonni qilxuu, daraaraa babbareedoo, muka gurguddaa, qilxuu, qurxummii fi galaana naannoo isaanii jiru, banaanaa fi istiroberii dhandhamaa gaarii fi kkf ta’uu qaba ture.Kun hundinuu iddoo mataa piini caalaa xiqqaa ta’e keessaa ba’uu qaba ture. Tiyoorii istaandaardii kana keessatti kan tilmaamamu kana.

     Dubbiin kun nama saanduqa kibriitii harkaan qabatee ergasii, “Saanduqa kibriitii kana harka kootti yommuu argitu, keessa isaa irraa urjiilee miliyoona dhibbaan lakkaa’aman, aduu ho’aa, uumamtoota lubbuu qaban kanneen akka saree, simbirroo, saree, muka, qurxummii fi galaana naannoo isaanii jiru, istiroberii gaarii fi daraaraa babbareedaa akka dhufu amanuu ni dandeessaa? Eeyyee, dhugaa dubbachuu koo qofa amanuu qabda, akkasumas wantootni gurguddoon kun hundinuu saanduqa kibriitii kana irraa dhufuu akka danda’an!”

     Namni tokko falmii kanaan duraa yoo sitti dhiheesse maaltu sitti dhagaʼama? Xiqqoo akka nama ajaa'ibutti isa ilaaltaa? Haa ta'u malee, yaadni Big Bang jedhus haala walfakkaatuun ajaa'iba. Hundi isaa bakka saanduqa kibriitii caalaa xiqqaa ta'e keessatti akka jalqabe fudhata. Yaadota saayintistoota Waaqayyoon hin amanneen dhiyaatan kana hundumaatti yoo hin amanne, garuu hojii uumaa Waaqayyootti yoo maxxanne ogummaadhaan kan hojjennu natti fakkaata, kunis jiraachuu qaamolee samii fi jireenyaaf ibsa hundarra gaarii ta’uun isaa ifaadha.

    Astronomers hedduunis yaada big bang jedhu qeeqaniiru. Saayinsii dhugaa wajjin akka wal faallessutti ilaalu:

Daataan haaraan tilmaama ti'ooriin kun Big Bang-cosmology balleessuuf gahaa ta'e (Fred Hoyle, The Big Bang in Astronomy, 92 New Scientist 521, 522-23 / 1981)

Akka ogeessa koosmooloojii durii tokkootti, daataa ilaalchaa ammaa yaadota waa’ee jalqaba uumama cufaa, akkasumas yaadota hedduu waa’ee jalqaba Sirna Aduu haquu nan arga. (H. Bondi, Xalayaa, 87 Saayintistii Haaraa 611 / 1980)

Yaadni dho’iinsa guddaa sirrii ta’uu fi dhiisuu isaa irratti mariin haala ajaa’ibsiisaa ta’een godhame xiqqaadha... ilaalchi baay’een isaa kan wal faallessu tilmaama bu’uura hin qabne hedduudhaan ibsama ykn salphaatti tuffatama. (nobeelist H. Alfven, Pilaasmaa Koosmii 125 / 1981)

Fiiziksii Eric Lerner: ”Big Bang oduu durii hawwataa qofa, sababa murtaa’eef kan eegamu ” (Eric Lerner: A Startling Refutation of the Dominant Theory of the Origin of the Universe, The Big Bang Never Happened, NY: Times Books, 1991).

“Tiyoorii Big Bang tilmaama hin mirkanoofne baay’achaa dhufe irratti hundaa’a - wantoota nuti takkaa ilaallee hin beekne. Qaala’iinsi jireenyaa, maatiriin dukkanaa’aa fi anniisaan dukkanaa’aa kanneen keessaa kanneen beekamanidha. Osoo isaan hin jiraatin, ilaalcha ogeeyyiin urjii godhanii fi tilmaama yaada dhohinsa jalqabaa gidduutti wal faallessuun lubbuu namaa galaafatu ni jiraata ture.” (Eric Lerner fi saayintistoonni biroo 33 biyyoota adda addaa 10 irraa, Bucking the Big Bang, New Scientist 182(2448):20, 2004; www.cosmologystatement.org , Ebla 1, 2014 argame.)

Gaasiin gara qaamolee samii hin walitti qabamu . Tilmaamni jiru yeroo tokkotti erga Big Bang booda haayidiroojiinii fi heeliyumiin kan uumaman yoo ta'u, galaaksiiwwanii fi urjiileen irraa walitti qabamaniiru.

     Haa ta'u malee asitti ammas seerri fiiziksii ni sarbama. Iddoo bilisaa keessatti gaazichi gonkumaa hin walitti qabamu, garuu gara hawaatti gadi fageenyaan babal’atee walqixa raabsa. Kitaaba barnootaa mana barumsaa keessatti barsiisa bu’uuraa kana. Yookiin gaazii sana dhiibuuf yoo yaalte ho’i isaa ol ka’a, ho’i dabaluunis gaazichi deebi’ee akka babal’atu taasisa. Qaamni samii akka hin dhalanne ni dhorka.

    Fred Hoyle, kan yaada big bang qeeqee fi itti hin amanne, akkasumas akkas jedheera: "Matter babal'achuun waan tokko waliin walitti bu'uu hin danda'u, babal'ina gahaa booda sochiin hundi xumurama" (The Intelligent Universe: A New View of Creation and Evolution - 1983).

     Yaadonni armaan gadii kun dabalataan saayintistoonni ka’umsa galaaksii fi urjiilee ilaalchisee deebii akka hin qabne agarsiisu. Kitaabonni ykn sagantaaleen TV beekamoo taʼan tokko tokko, qaamoleen samii kun ofuma isaaniitiin akka dhalatan irra deddeebiʼanii kan ibsan taʼus, kanaaf ragaan hin jiru. Rakkoon akkasii kan mudatu namni tokko jiraachuu qaamolee samii ilaalchisee ibsa uumamaa qofa barbaadu, garuu hojii uumama Waaqayyoo kan dide yoo ta’u, ragaan ifatti kan akeekudha: 

Adeemsa galaaksii uume dhuguma hubanna jedhee dubbachuu hin barbaadu. Tiyoorii waa'ee dhaloota galaaksii rakkoolee gurguddoo astrophysics keessatti hin furamne keessaa tokko yoo ta'u har'as furmaata qabatamaa irraa waan fagaanne fakkaata. (Steven Weinberg, Kolme ensimmäistä minuuttia / Daqiiqaawwan Sadan Jalqabaa, fuula 88)

Kitaabonni seenaa sababa qabeessa ta'ee itti dhaga'amuun kan guutaman yoo ta'u, dhugaan nama gaddisiisu garuu hin beeknu, akkamitti galaaksiiwwan akka dhalatan. (L. Joon, Koosmooloojii Amma 85, 92 / 1976)

Rakkoon guddaan garuu, wanti hundi akkamitti uumame? Gaasiin galaaksiiwwan irraa dhalatan jalqaba irratti walitti qabamanii adeemsa dhaloota urjiilee fi marsaa koosmii guddaa jalqaban akkamitti? (...) Kanaafuu, malawwan fiizikaalaa meeshaa walfakkaataa uumama cufaa keessaa kondensashinii fidan argachuu qabna. Kun baayyee salphaa fakkaata garuu akka dhugaa jiruutti rakkoo uumamaan baayyee gadi fagoo ta'etti nama geessa. (Malcolm S. Longair, Räjähtävä maailmankaikkeus / Ka’umsa Yuunivarsiitii Keenya, fuula 93)

Akkamitti (galaaksiiwwan) akka uumaman namni ibse jiraachuu dhabuun isaa baay'ee nama qaanessa... Astronomers fi cosmologists baay'een isaanii akkaataa galaaksiiwwan itti uumaman irratti yaadni quubsaan akka hin jirre ifatti ni amanu. Kana jechuun, wanti giddu galeessaa uumama cufaa hin ibsamnedha. (WR Corliss: Kaataloogii Anomaaliiwwan Astiroonomii, Urjiilee, Gaalaaksii, Koosmos, fuula 184, Pirojektii Kitaaba Madda, 1987)

Wanti asitti nama sodaachisu, namni tokko illee urjiileen akka jiran dursee osoo hin beekin, qorannoon sarara fuulduraa maaliif urjiileen gonkumaa dhalachuu akka hin dandeenye sababoota amansiisaa hedduu ni kenna ture.” (Neil deGrasse Tyson, Du’a Boolla Gurraachaan: Fi Rakkoowwan Koosmii Biroo, fuula 187, WW Norton & Company, 2007)

Abrahaam Loob: “Dhugaan jiru, uumamuu urjiilee sadarkaa bu’uuraatiin hin hubannu.” (Barreeffama Marcus Chown irraa kan fudhatame Ifni haa jiraatu , New Scientist 157(2120):26-30, 7 Fulbaana 1998)

Dhaloota sirna aduu jechuun aduu, pilaaneetotaa fi ji'oonni hoo? Duumessa gaazii tokko irraa akka dhalatan tilmaamameera, garuu dhimma tilmaamaati. Saayintistoonni aduun, pilaaneetonni fi ji'oonni jalqaba akka qaban ni amanu - osoo akkas ta'ee humni keessoo isaanii yeroon ni dhumata ture - garuu sababa dhaloota isaanii yeroo barbaadan yaadatti gargaaramuu qabu. Hojii uumaa Waaqayyoo yeroo ganu, kanaa mannaa ibsa uumamaa tokko tokko dhalachuu qaamolee samii kanaaf barbaaduuf dirqamu.

    Haa ta’u malee, karaa du’aa isa keessatti wal argan, sababiin isaas, walnyaatinsi pilaaneetotaa, ji’oonnii fi aduu guutummaatti walirraa adda. Akkamitti duumessa gaazii tokko irraa kan maddan yoo ta’e, yoo guutummaatti walnyaatinsa isaanii adda ta’e? Fakkeenyaaf, pilaaneetonni tokko tokko elementoota salphaa kan of keessaa qaban yoo ta’u, kaan immoo elementoota ulfaatoo ta’an qabu.

    Saayintistoonni hedduun amanamummaadhaan yaadonni uumamaa amma ka’umsa sirna aduu ilaalchisee jiran rakkoo akka qaban amananiiru. Yaada isaanii keessaa muraasni armaan gaditti isiniif dhiheessina. Yaadonni kun Waaqayyo malee ka’umsa addunyaa lubbuu hin qabne guutuu ofuma isaatiin ibsuun hammam gaaffii akka ta’e argisiisu. Gama kanaan seenaa irra deebi’anii barreessuuf bu’uurri gaariin hin jiru. Hojii uumama Waaqayyootti amanuun caalaatti hiika qaba.

Tokkoffaa, wanti Aduu keenya irraa adda bahu, pilaaneetota akkasii kan nutti beekaman uumuuf tasuma dandeettii akka hin qabne hubanna. Qabiyyeen dhimmichaa guutummaatti dogoggora ta’a. Faallaa kana keessatti wanti biraan Aduun idilee [akka qaama samii], garuu lafti ajaa’iba ta’uu isheeti. Gaasiin urjiilee gidduu jiru, fi urjiilee irra caalaan isaanii, wanta Aduu wajjin wal fakkaatu of keessaa qaba, garuu lafa miti. Ija koosmooloojiitiin ilaaluun – kutaan, bakka amma taa’aa jirtu, meeshaalee dogoggoraa irraa kan hojjetame ta’uun isaa hubatamuu qaba. Ati rarity, complilation qindeessaa koosmooloojii ti. (Fred C. Hoyle, Barruu Harper, Ebla 1951)

Yeroo ammaa kanallee, yeroo astrophysics guddina guddaa argatetti, ka'umsa sirna aduu ilaalchisee yaadonni hedduun quubsaa miti. Saayintistoonni ammallee waa'ee bal'ina kanaa irratti walii hin galan. Tiyoorii fudhatama qabu kan mul’atu hin jiru. (Jim Brooks, Näin alkoi elämä , fuula 57 / Ka’umsa Jireenyaa)

Yaadonni waa’ee ka’umsa sirna aduu dhiyaatan hundi wal-hin simne hamaa qabu. Xumurri, yeroo ammaa kana, sirni aduu jiraachuu hin danda’u kan jedhu fakkaata. (H. Jeffreys, Lafti: Ka’umsa Ishee, Seenaa fi Heera Fiizikaalaa , maxxansa ^6ffaa , Cambridge University Press, 1976, fuula 387)

Akkamitti dhalachuu jireenyaa ofumaan qajeelchita?

Armaan olitti addunyaa orgaanikii hin taanee fi ka’umsi isaa qofa irratti mari’atameera. Saayintistoonni Waaqayyoon hin amanne waa’ee ka’umsa uumama cufaa fi qaamolee samii ilaalchisee yaada mataa isaanii mirkaneessuu akka hin dandeenye ibsameera. Tiyoorii isaanii seera fiizikaalaa fi ilaalcha qabatamaa wajjin kan wal faallessu dha.

    Asirraa gara addunyaa orgaanikii, jechuunis addunyaa jiraataa wajjin wal’aansoo qabuun gaariidha. Yeroo baayyee jireenyi waggoota biliyoona 3-4 dura bishaan kuufamaa ykn galaana ho’aa tokko tokko keessatti ofumaan akka ka’e nutti himama.

    Ammas garuu yaadni kun rakkoon jira: namni ka’umsa jireenyaa argee hin beeku. Namni argee hin jiru, kanaaf rakkoon kun akkuma yaadota uumamaa duraanii ti. Namoonni rakkoon dhaloota jireenyaa furmaata argateera jedhanii fakkii qabaachuu danda’u, garuu fakkii kanaaf bu’uura qabatamaan hin jiru: Kun hawwiidha, malee ilaalcha saayinsii irratti hundaa’e miti.

    Yaadni ofumaan dhalachuu jireenyaa jedhus karaa saayinsaawaa ta’een rakkoo qaba. Tajaajilli qabatamaan jireenyi jireenya qofa irraa kan dhalatu yoo ta’u, seera kana irraa kan hafe tokkollee hin argamne . Meeshaalee ijaarsaa seelii haaraa uumuuf mijatan uumuu kan danda’u seelii lubbuu qabu qofa. Haala kanaan jireenyi ofumaan akka ka’e yeroo dhiyaatu saayinsii dhugaa fi ilaalcha qabatamaa irratti falma.

    Saayintistoonni hedduun guddina rakkoo kanaa beekaniiru. Ka'umsa jireenyaaf furmaata hin qaban. Jireenyi lafaa jalqaba akka qabu ni amanu, garuu hojii uumaa Waaqayyoo waan hin amanneef dhimmicha irratti bakka hin jirretti jiru. Dhimma kana irratti yaada tokko tokko kunooti: 

Kana caalaa deemnee ibsi fudhatama qabu uumama qofa ta’uu isaa amanuu qabna jedheen yaada. Yaadni kun ogeeyyii fiiziksiitiin akka addaan baafame nan beeka, dhugaa dubbachuuf ana, garuu ragaan yaalii yoo deeggare waan nutti hin tolle qofaaf diduu hin qabnu. (H. Lipson, "Ogeessi Fiiziksii Jijjiirama Ilaala", Buleetina Fiiziksii, 31, 1980)

Saayintistoonni jireenyi bu'aa uumama irraa kan dhufe yaada jedhu mormuuf ragaa tokkollee hin qaban. (Robert Jastrow: The Enchanted Loom, Sammuu Yuunivarsiitii Keessatti, 1981)

Yaalii waggoota 30 oliif damee jijjiirama keemikaalaa fi molakiyuulaa irratti godhame, furmaata isaa caalaa rakkoon jalqaba jireenyaa wajjin walqabatu guddaa ta’uu isaa ibseera. Har’a, bu’uuraan ti’ooriiwwanii fi yaalii barbaachisoo ta’an qofa irratti mari’atamee gara daandii du’aa, ykn wallaalummaatti ce’uun isaanii beekamtii argata (Klaus Dose, Interdisciplinary Science Review 13, 1988)

Seenaa gadi fagoo jireenyaa pilaaneetii lafaa, ka’umsa jireenyaa fi sadarkaalee uumamuu isaa baayoloojii naannoo keenyatti mul’atutti sababa ta’e waan beeknu walitti fiduuf yaaluun, dukkanaan kan haguugame ta’uu isaa amanuu qabna. Jireenyi pilaaneetii kana irratti akkamitti akka jalqabe hin beeknu. Yoom akka jalqabe sirriitti hin beeknu, haala kamiin akka ta'es hin beeknu. (Andi Nool, Piroofeesara Yunivarsiitii Haarvaard) (1)

Caqasni armaan gadii kunis mata duree waliin kan walqabatudha. Waa'ee Istaanlii Miilar isa gara dhuma jireenya isaatti gaaffii fi deebii taasifamee dubbata. Yaalii ka’umsa jireenyaa wajjin walqabatu, fuula kitaabota mana barumsaa fi saayinsii irratti irra deddeebi’amee dhiyaachaa kan ture yoo ta’u, yaalii kun garuu ka’umsa jireenyaa wajjin waan wal qabatu hin qabu. J. Morgan gaaffii fi deebii Miller yaada ka’umsa jireenyaa ofuma isaatii hunda akka waan hin taane ykn keemistirii waraqaatti kuffise irra deebi’ee dubbateera. Gareen keemistiri waraqaa kun yaalii Miller ofii isaatii waggoota kurnan dura gaggeesses kan hammate yoo ta’u, suuraan isaanii kitaabota barnootaa mana barumsaa faayaniiru:

Yaada waa’ee ka’umsa jireenyaa hundaaf dhimma hin qabu ture, “waanuma hin taane” ykn “keemistirii waraqaa” jedhee ilaale. Yaadota murtaa’an irratti baay’ee tuffii waan qabuuf, waa’ee isaanii yaada isaa yeroon gaafadhu, mataa isaa raasee, gadi fageenyaan hafuura baafachaa fi qoonqa qofa ture – akka maraatummaa sanyii namaa diduuf yaaluun. Saayintistoonni jireenyi yoomii fi akkamitti akka jalqabe sirriitti beekuu akka hin dandeenye amanee jira. “Taatee seenaa saayinsii idilee irraa ifatti adda ta’e irratti mari’achuuf yaalla”, jechuun hubachiisaniiru. (2) .

Saayintistiin Waaqayyoon hin amanne kamiyyuu waa’ee ka’umsa jireenyaa homaa kan beeku ta’us, amma iyyuu tilmaamaan 1000 akka jalqabe ni amanu. waggaa biliyoona 4 dura. "Seelonni jalqabaa salphaa" irraa akka jalqabe tilmaamameera, kunis garuu sirrii ta'uu mirkaneessuun rakkisaadha, sababiin isaas seelonni har'aa illee baay'ee walxaxaa fi odeeffannoo baay'ee guddaa of keessaa qabu.

    Haala kamiinuu yoo ta’e, yaada jijjiirama tirannaa fi waggoota miliyoonaan lakkaa’aman irratti yoo cimne, rakkoowwan ciccimoon biroo bira darbuun rakkisaa ta’e ni uuma.

     Rakkoolee gurguddoo keessaa tokko dhohinsa Kaambiriyaan jedhamudha. Gosoonni caasaa bineensotaa hundi, ykn gareewwan gurguddoon, lafee dugdaa dabalatee, gosoota Kaambriyaanitti kan mul'atan "waggoota miliyoona 10 keessatti" (akka iskeelii jijjiirama tirannaatti waggoota miliyoona 540-530) guutummaatti xumuramee fi biyyee keessatti bifa duraa malee qofa jechuudha. Fakkeenyaaf, tiraayiloobaayitiin ija walxaxaa fi bifa lubbu qabeeyyii kan biroo wajjin mudaa kan hin qabne taʼuun isaa argameera. Stephen Jay Gould taatee dinqisiisaa kana ibsa. Waggoota miliyoona muraasa keessatti gareewwan gurguddoon mootummaa bineensotaa hundi akka mul’atan ibsa:

Paleontologists yeroo dheeraaf kan beekan yoo ta’u, gareewwan gurguddoon mootummaa bineensotaa hundi yeroo gabaabaa keessatti bara Kaambriyaanitti saffisaan akka mul’atan ajaa’ibsiifachaa turan... jireenyi hundinuu, abbootii bineensotaa dabalatee, seenaa ammaa keessaa harka shan-ja’aaf seelii tokko qofa ta’ee hafe, hanga gara waggoota miliyoona 550 dura dhohinsi jijjiirama tirannaa gareewwan gurguddoo mootummaa bineensotaa hunda waggoota miliyoona muraasa keessatti qofa uume... (3)

Dhohinsi Kaambriyaan maaltu rakkoo akka ta’u godha? Kanaaf sababoonni barbaachisoo sadii jiru:

1. Rakkoon jalqabaa laayiyeroota Kaambriyaan jalatti dursitoonni salphaan hin jiran. Tiraayiloobaayitoonni ija isaanii walxaxaa qaban illee akkuma orgaanizimoota biroo akka tasaa qophaa’oo, walxaxaa, guutummaatti guddatanii fi abbootii tokkollee kan hin qabne ta’anii sadarkaa gadii keessatti mul’atu. Jireenyi bara Kaambriyaan dura waggoota biliyoona 3.5 dura bifa seelii salphaa ta’een akka ka’e waan amanamuuf kun waan ajaa’ibaati. Waggoota biliyoona 3.5 keessatti bifa gidduugaleessaa tokkollee maaliif hin jiru ? Kun wal faallessuu ifa ta’eedha, kunis yaada jijjiirama tirannaa kan mormudha. Argannoowwan kun moodeela uumama gosootni jalqabarraa kaasee qophaa’oo, walxaxaa fi adda ta’an ifatti kan deeggaran. Ogeeyyiin paleontologist hedduun dhohinsi Kaambriyaan moodeela jijjiirama tirannaa wajjin haala gaarii hin taane akka walsimu amananiiru.

Jijjiiramni salphaa irraa gara walxaxaatti godhamu dhugaa yoo ta’e, abbootiin orgaanizimoota Kaambriyaan, guutummaatti guddatan kanaa argamuu qabu; garuu kan hin argamne siʼa taʼu, saayintistoonni carraan isaan argachuu isaanii xinnoo akka taʼe ni amanu. Dhugaa jiru qofa irratti hundaa’uun, waan qabatamaan lafa keessatti argame irratti hundaa’uun, yaadni gareewwan lubbu qabeeyyii ijoo taatee uumama tasa uumame irraa maddan jedhu baay’ee kan hin oolledha. (Haarold G. Coffin, “Jijjiirama moo Uumama?” Liberty, Adoolessa-Waxabajjii 1975, fuula 12)

Baayoloojistoonni yeroo tokko tokko amala jireenya bineensotaa bara Kaambriyaanii fi walnyaatinsa isaa isa guddaa tasa mul’achuu isaa akka hin hojjenne ykn tuffatu. Haa ta’u malee, qorannoon paleontological dhiheenya kanaa rakkoon walhormaata tasaa orgaanizimootaa kun namni hundi bira darbuuf rakkisaa ta’aa dhufeera... (Scientific American, August 1964, pp. 34-36)

Dhugaan jiru, akkuma ogeessi paleontologist hundi beeku, irra caalaan gosoota, gosootaa fi gosoota fi gareewwan haaraa sadarkaa gosaa caalaa guddaa ta’an hundi jechuun ni danda’ama akka tasaa galmee fosiilii keessatti kan mul’atan yoo ta’u, bifa ce’umsaa beekamaa, suuta suutaan walduraa duubaan kan wal hordofan guutummaatti wal-xaxaa ta’ee karaa isaanii ol hin agarsiisan. (Joorji Geeloord Siimpsiin: Amaloota Gurguddoo Jijjiirama Jijjiirama, 1953, fuula 360)

2. Rakkoon biraa isa duraa wajjin wal fakkaatu bara Kaambriyaan booda jechuunis waggoota miliyoona 500 keessatti (akka iskeelii jijjiirama tirannaatiin) gareewwan bineensotaa gurguddoon haaraanis hin mul’anne. Akka yaada Darwiin jedhutti wanti hundi seelii tokko irraa kan jalqabe yoo ta'u, gareewwan bineensotaa gurguddoon haaraan yeroo hunda mul'achuu qabu, garuu kallattii faallaa kanaati. Amma gosootni kan duraanii caalaa xiqqaadha; yeroo hunda baduu waan deemaniif deebi’anii deebi’uu hin danda’an. Moodeelli jijjiirama tirannaa sirrii ta’ee jijjiiramni jireenyaa kallattii faallaa ta’een deemuu qaba, garuu sun hin ta’u. Mukti jijjiirama tirannaa garagalfamee fi akka yaada Daarwinitti waan eegamu qabuun kan wal faallessudha. Dhugaaleen jiran moodeela uumaa wajjin caalaatti kan walsimu yoo ta’u, jalqaba irratti walxaxiinsi fi baay’inni sanyiiwwanii turan.

    Caqasoonni armaan gadii rakkoo kana caalaatti agarsiisu, jechuunis akkamitti waggoota miliyoona 500 (akka iskeelii jijjiirama tirannaa) keessatti dhohinsa Kaambriyaaniin booda, akkuma bara Kaambriyaan duraa (waggoota biiliyoona 3.5)tti hin mul’anne, gareewwan bineensotaa gurguddoon haaraan akka hin mul’anne.

Stephen J. Gould: Paleontologists yeroo dheeraaf beekaniiru, akkasumas gareewwan gurguddoon bineensotaa hundi yeroo gabaabaa keessatti saffisaan akka mul’atan yeroo Kaambiriyaan keessa akka mul’atan yaadan... Jireenyi hundi, abbootii bineensotaa dabalatee, seenaa ammaa keessaa gara waggaa 550 duratti, gara miliyoona 550 duratti, evolutionary yeves a evolutionary evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolutions a evolution

    Dhohinsi Kaambriyaan seenaa jireenya bineensota seelii hedduu qaban keessatti taatee ijoodha. Kutaa sana hamma qorannu ragaan adda ta’uu isaa fi dhiibbaa murteessaa adeemsa seenaa jireenya boodaa irratti qabu caalaatti dinqisiifanna. Caasaaleen bu’uuraa anatoomii yeroo sanatti dhalatan ergasii dabalata guddaa malee jireenya irratti ol’aantummaa qabaniiru. (4) .

Garaagarummaan bara Kaambriyaanitti mul’ate dhimmoota furmaata hin arganne lama kaasa. Tokkoffaa, adeemsi jijjiirama tirannaa maaltu garaagarummaa morfoloojii (bifa) gareewwan ijoo orgaanizimii gidduu jiru fide? Lammaffaa, waggoota miliyoona 500 darban keessatti daangaawwan morfoloojii bu’uuraalee misoomaa gidduu jiru maaliif dhaabbataa ta’ee hafe? (Erwin D. Valentine J (2013) Dhohinsa Kaambriyaad: Ijaarsa Bioversity Beeyladaa, Roberts and Company Publishers, 416 p.)

Jijjiiramni jijjiirama tirannaa kana booda uumame kamiyyuu, garaagarummaa hundumaa keessatti, bu’uuraan dhimma garaagarummaa caasaa bu’uuraa dho’iinsa Kaambriyaan keessatti hundeeffame qofa ture. (A Seilacher, Vendobionta als Filannoo zu Vielzellern. Miit Hamb. zool. Mus. Inst. 89, Erg.bd.1, 9-20 / 1992, fuula 19)

3. Rakkoon sadaffaan, yoo iskeelii jijjiirama tirannaa fi sagantaa isaa irratti maxxanne, dhohinsi Kaambriyaan jedhamu "waggaa miliyoona 10 keessatti " qofa akka ta'e amanama. Tole, maaltu akkas nama ajaa'iba? Haa ta’u malee, ija ti’oorii jijjiirama tirannaatiin yoo ilaalle, puzzle dhugaati, sababiin isaas waggoonni miliyoona 10 iskeelii jijjiirama tirannaa irratti yeroo xiqqaa ajaa’ibaati, jechuunis tilmaamaan 1000 qofa. Yeroo jireenyi lafa irratti akka ture amanamu hunda keessaa 1/400 (tilmaamaan waggaa biliyoona 4). Egaa wanti nama ajaa’ibu gosootni caasaa bineensotaa fi gareewwan gurguddoon hundi yeroo gabaabaa akkasii keessatti mul’atan, garuu sana dura abbootiin bineensota kanaa hin jiran, ergasii bifa haaraan hin mul’anne. Kun moodeela jijjiirama tirannaa wajjin wal hin simne. Waan ati eegdu irraa guutummaatti faallaadha.

     Egaa dhimmi kun ija uumama irraa akkamitti ibsamuu danda’a? Hubannoon koo dhohinsi Kaambriyaan uumama agarsiisa, jechuunis akkamitti wanti hundi battalumatti akka uumamedha. Haa ta’u malee, lubbu qabeeyyii biroo kan akka bineensota lafaa fi simbirroonni yeroo baay’ee booda uumaman jechuu miti. Akkas miti, garuu bineensonni fi biqiltoonni hundi yeroo tokkotti kan uumaman yoo ta’u, lafa irrattis yeroo tokkotti jiraataniiru, garuu kutaalee ikoloojii adda addaa (galaana, marga, lafa, naannoo olka’aa...) qofa keessa jiraataniiru. Har’as ilmaan namootaa fi hoosistoonni lafarra jiraatan bineensota galaanaa wajjin bakka tokko hin jiraatan. Ta'uu baannaan battalumatti bishaaniin liqimfamu turan. Haaluma walfakkaatuun bineensonni galaanaa, kanneen bakka bu’oota bara Kaambriyaan jedhaman, akka hoosistoota lafaa fi ilmaan namootaa lafarra jiraachuu hin dandeenye. Yeroo baayyee dafanii du'u turan.

Waggoota miliyoonaan lakkaa'aman dhugaa ta'uu akkamitti mirkaneessita

Tiyoorii jijjiirama tirannaa keessatti wanti duubbee inni guddaan tilmaama waggoota miliyoonaan lakkaa’amaniiti. Yaadni jijjiirama tirannaa dhugaa taʼuusaa kan hin mirkaneessine taʼus, namoonni jijjiirama tirannaa hordofan waggoota miliyoonaan lakkaaʼaman amanamummaa yaadni jijjiirama tirannaatiif ragaa hundarra gaarii akka taʼetti ilaalu. Yeroon gahaan yoo kennameef wanti hundi ni danda’ama jedhanii yaadu: dhaloota jireenyaa fi gosoota ammaa hunda seelii jalqabaa jalqabaa irraa dhaaluu. Kanaaf oduu durii keessatti intalli tokko hantuuta yommuu dhungattu mootii taati. Haa ta'u malee, yeroo gahaa, jechuunis waggaa miliyoona 300 yoo hayyamte, wanti walfakkaataan gara saayinsiitti jijjiirama, sababni isaas yeroo sanatti saayintistoonni hantuutni gara namaatti jijjiirame jedhanii amanu. Akkasitti namoonni jijjiirama tirannaa yaadan yeroodhaaf amaloota uumamaa ol taʼan akkas jechuudha.

    Garuu akkamitti? Mata duree kanaan walqabatee naannoo lama ilaalla: safartuuwwan dhagaa irraa hojjetaman fi saffisa uumamuu kuufama. Kunniin wantoota barbaachisoo naannoo kana keessatti baruu qabnudha.

1. Safartuuwwan dhagaa irraa hojjetaman. Namoonni jijjiirama tirannaa hordofan ragaawwan hundarra gaariin waggoota miliyoonaan lakkaaʼaman deggeran keessaa tokko safartuuwwan dhagaa raadiyoo-aktiivistii irratti godhaman akka taʼe yaadu. Dhagaa irratti hundaa’uun lafti waggoota biliyoonaan lakkaa’aman akka qabdu goolabameera.

    Dhagaan lafti waggoota biliyoonaan lakkaa’amu akka qabdu ni mirkaneessaa? Ragaa hin bahan. Dhagoonni kun umurii isaanii ilaalchisee galmee tokkollee hin qaban; qindoomina isaanii qofatu safaramuu kan danda’u yoo ta’u, kana irraas yeroo dheeraaf xumurri baafameera. Haa ta’u malee, raadiyoo’aktiviitii dhagaa safaruu keessatti puzzle baay’ee kan jiran yoo ta’u, isaan keessaa muraasa isaanii ibsina. Xiyyeeffannaan dhagaa sirritti safaramuu danda’a, garuu umurii dhagaa wajjin walqabsiisuun gaaffii keessa galcha.

Xiyyeeffannoo kutaalee dhagaa adda addaa keessatti . Yaadni barbaachisaan tokko kutaalee dhagaa raadiyoo’aktiiwii adda addaa irraa bu’aan adda addaa argamuu danda’a, jechuunis qindoomina adda addaa, kunis umurii adda addaa jechuudha. Fakkeenyaaf, bu’aan adda addaa hedduun meeti’ooriitii beekamaa Allende irraa argameera, umriin isaa waggaa miliyoona 4480 hanga miliyoona 10400 gidduutti argama. Kanaaf naannoo baay’ee xiqqaa ta’e keessatti, ciccitiin tokko qindoomina adda addaa qabaachuu danda’a. Fakkeenyi kun safartuuwwan raadiyoo’aktiviitii hangam akka raafamanis agarsiisa. Kutaan dhagaa tokkoo kutaa isa kaaniirraa waggoota biliyoonaan lakkaaʼamu kan caalu akkamitti? Xumurri akkasii amanamuu akka hin dandeenye namuu ni hubata. Xiyyeeffannoo dhagaa umurii isaanii wajjin walqabsiisuun mirkanaa’aa miti.

Dulloomuu dhagaa haaraa . Malawwan raadiyoo’aktiviitii irratti hundaa’an yoo ilaalle qabatamaan qoratamuu danda’u. Kun dhuguma kan ta’u yoo saayintistoonni yeroo qabatamaa dhagaan sun kiristallisa ta’e yoo beekan ta’a. Yeroo qabatamaa dhagaan sun itti kiristallisamuu yoo beekan, safartuuwwan raadiyoo’aktiviitii odeeffannoo kana deggeruu qabu.

    Qormaata kana keessatti safartuuwwan raadiyoo’aktiviitii akkam ta’aniiru? Baayyee gaarii miti. Umriin waggoota miliyoonaan lakkaa’aman, illee biliyoonaan lakkaa’aman dhagaa haaraa irraa akkamitti akka safarame fakkeenyota hedduutu jiru. Kunis kan agarsiisu, qindoominni dhagaa umurii isaanii isa qabatamaa wajjin walqabatee waan tokkollee qabaachuu akka hin qabnedha. Jalqabarraa kaasee elementoota haadha dabalatee elementoota intala kan qaban yoo ta’u, kunis safartuuwwan akka hin amanamne taasisa. Fakkeenyonni muraasni kunooti:

• Fakkeenyi tokko safartuuwwan erga dhohinsa volkaanoon Seent Heeleensiin booda godhamedha - volkaanoon kun kutaa biyyaa Waashingitan, USA keessatti argamu kun bara 1980. Dhohinsa kana keessaa dhagaan tokko gara laaboraatoorii ofiisaatti geeffamee umrii isaa adda baafameera. Umuriin dhagaa kanaa meeqa ture? Waggaa miliyoona 2.8 ture! Kunis murtoon umurii hammam dogoggora akka ture agarsiisa. Saamuda duraanuu elementoota intala waan qabuuf dhagaa biroofis kanuma ni danda’ama. Xiyyeeffannaan isaanii umurii dhugaa dhagaawwanii agarsiisuu hin qabu.

• Fakkeenyi biraa dhagaa ibiddaa (Niw Ziilaand keessatti gaara Ngauruhoe) kan waggoota 25-50 dura qofa sababa dho’iinsa volkaanootiin laavaa irraa kiristallisa ta’uun isaanii beekamaa ture. Kanaaf duuba isaa ilaalchi namoota ijaan argan ture.

      Saamuda dhagaa kanaa laaboraatooriiwwan yeroo adda baasuu daldalaa kabajamoo ta’an keessaa tokkotti (Geochron Laboratories, Cambridge, Massachusetts) yeroo adda baasuuf ergame. Bu'aan isaa maal ture? Mala pootaasiyeem-argoon keessatti, dhagaaleen kun waggoota 25-50 dura qofa laavaa irraa akka kiristallisaman beekamus, umriin saamudaalee waggoota miliyoona 270,000 hanga miliyoona 3.5 gidduutti garaagarummaa qaba. Isookirooniin liidii-liidiin umurii waggaa biiliyoona 3.9, isookrooniin ruubidiyeem-istroontiyeemii waggaa miliyoona 133, isookrooniin saamaariyamii-niyoodaayimiyeemii ammoo waggaa miliyoona 197 kenneera. Fakkeenyi kun malawwan raadiyoo-aktiiwii amanamummaa dhabuu fi akkamitti dhagaawwan jalqabarraa kaasee elementoota intala qabaachuu akka danda’an agarsiisa.

• Argannoowwan namaa wajjin walqabatan yoo ilaalle, isaan keessaa hedduun isaanii mala pootaasiyeem-argoon irratti hundaa’u. Dhagaa naannoo fosiilii sanaa irratti murtoon umurii pootaasiyeemii-argoon godhamee jira, umriin fosiilii namaas isa irraa murtaa’eera jechuudha.

    Haa ta’u malee, fakkeenyi armaan gadii malli kun hangam amanamaa akka hin taane agarsiisa. Saamuda dhagaa jalqabaa bu’aa waggoota miliyoona 220 gadi hin taane kenneera. Kanaafuu fosiliin namaa hedduun akka dulloomeetti ilaalaman mala kana fayyadamuun yeroo murtaa’an, umriin kun gaaffii keessa galuu qaba. Fakkeenyi kanaan duraas akkaataa murteen umurii dhagaa haaraa waggoota miliyoonaan lakkaa’aman yeroo mala kana fayyadamnu dogoggora ta’uu akka danda’u agarsiiseera.

Tiyooriitiin, mala pootaasiyeem-argoon dhagaa dargaggoota ta’an yeroo adda baasuuf itti fayyadamuun ni danda’ama, garuu malan kun illee fosiilii ofii isaanii yeroo adda baasuuf itti fayyadamuu hin danda’u. “Namni bara 1470” durii Riichaard Liikii argate mala kanaan waggaa miliyoona 2.6 akka ta’e murtaa’eera. Umurii kan murteessan Piroofeesar E. T. Hall, xiinxalli jalqabaa saamuda dhagaa kanaa bu’aa hin danda’amne waggoota miliyoona 220 akka argamsiise himaniiru. Bu’aan kun fudhatama dhabe, sababiin isaas yaada jijjiirama tirannaa wajjin waan wal hin simneef, kanaaf saamuda biraa xiinxalameera. Bu'aan xiinxala lammaffaa waggoota miliyoona 2.6 "mijataa" ture. Umuriin saamuda argannoo walfakkaataa boodarra argame waggoota 290,000 hanga 19,500,000 gidduutti garaagarummaa qaba. Kanaaf, mala pootaasiyeemii-argoon addatti amanamaa kan ta’e hin fakkaatu, akkasumas akkaataan qorattoonni jijjiirama tirannaa bu’aa qorannoo kanaa itti hiikan hin fakkaatu. (5) .

Yeroo maloonni wal dhaban . Akkuma jedhame safartuuwwan dhagaa irraa fudhataman qoratamuu danda’u. Kanaaf ka’umsi tokko safartuuwwan dhagaa haaraa irraa hojjetaman, jechuunis safartuuwwan yeroon qabatamaan dhagaa kiristallisaayizeeshinii ittiin beekamudha. Haa ta’u malee, fakkeenyota kanaan duraa maloonni kun qormaata kana akka gaariitti akka hin darbine agarsiisaniiru. Dhagaa haaraan ykn hamma tokko haaraa ta’e umurii miliyoonaan lakkaa’amu, waggaa biliyoonaan lakkaa’amu illee waan kenneef maloonni baay’ee dogoggora.

    Safartuuwwan dhagaa irraa hojjetaman qorachuuf ka’umsi biraa malawwan biroo keessattuu mala raadiyookaarboonii wajjin walbira qabuudha. Kanaaf fakkeenyota hawwataa ta’an kan jiran yoo ta’u, isaan keessaa kanneen armaan gadii baay’ee gaarii dha. Muka raadiyoo kaarboonii ta'ee waggoota kumaatamaan lakkaa'aman qofa akka ta'e kan himamu yoo ta'u, dhagaan naannoo isaa jiru garuu hanga waggaa miliyoona 250 akka ta'e ibsameera. Haataʼu malee, mukaan sun dhagaa sana keessa waan tureef, dhagaan sun utuu hin kiristallinaa dura jiraachuu qaba. Mukti sun dhagaa naannoo isaa kiristallisa ta’e caalaa umuriin isaa guddaa ta’uu qaba. Kun akkamitti taʼuu dandaʼa? Kan ta’uu danda’u malawwan raadiyoo’aktiviitii, keessattuu safartuuwwan dhagaa irraa hojjetaman baay’ee dogoggora qabaachuu isaanii qofa. Filannoon biraa hin jiru:

Mukti dhagaa cirrachaa "waggaa miliyoona 250" keessatti ykn dhagaa volkaanoo "waggaa miliyoona kudhaniin lakkaa'amu" keessatti argame murtee umurii raadiyoo kaarboonii keessatti waggoota kumaatama qofa akka argate gabaasa bal'aa maxxansineerra. Yeroo... Ji'ooloojistoonni saamuda dhagaa volkaanoo, kan bara seenaa keessatti volkaanoo irraa dhoohe jedhamee beekamu fudhatanii, gara laaboraatooriiwwan umurii murteessuu raadiyoomeetrikii beekamoo ta'anitti ergan, "murtoon umurii" bu'aa waggoota miliyoonaan lakkaa'amu kenna jechuun ni danda'ama. Kun tilmaamni murtee umurii bu’uura ta’e sirrii akka hin taane cimsee agarsiisa. (6) .

Fakkeenyi biraa mata duree walfakkaatu irratti itti fufa. Muka sulula laavaa keessatti awwaalame tokko dubbata. Mukti fi basaaltiin naannoo isaa jiru umurii baayʼee adda taʼe argate:

Awustiraaliyaa keessatti mukni basaaltii Tershiyarii keessatti argame tokko dhangala’aa laavaa basaaltiin uumame keessatti ifatti awwaalame, sababiin isaas laavaa abiddaa wajjin wal qunnamuun waan gubateef. Mukaan kun xiinxala raadiyoo kaarbooniitiin gara waggaa 45,000 akka ta'e "guyyaa" kan murtaa'e yoo ta'u, baazaaltiin garuu mala pootaasiyeem-argoniin waggaa miliyoona 45 akka ta'e "barreeffamee" ture. (7) .

2. Saffisa tartiiba - suuta moo saffisaa? Tilmaamni duubbee waggoota miliyoonaan lakkaa’aman duuba jiru tokko, laayibaroonni lafarra jiran adeemsa waggoota miliyoonaan lakkaa’amaniif walirratti kuufamuu isaaniiti. Yaadni kun jaarraa 19ffaa keessa Chaarlis Liil kan kaasedha. Fakkeenyaaf, Darwin moodeela yaada Lyell dhiheesse irratti hirkate. Haala kanaan, kitaaba isaa On the Origin of Species jedhu keessatti yaadni Lyell akkamitti akka isa miidhe barreesse (fuula 422): "Namni hojii ajaa'ibaa Sir Charles Lyell 'Principles of Geology' jedhu dubbisee booda dheerina daangaa hin qabne baroota darban hin fudhanne – kan barreessitoonni seenaa gara fuula duraa damee saayinsii uumamaa irratti warraaqsa fide ta'uu isaa hubachuun isaanii hin oolu." – kitaaba koo kana al tokkotti cinatti yoo dhiise gaarii ta’a".

    Garuu strata suuta suutaan uumamaniiru? Charles Lyell yaada strata bu’aa adeemsa suuta jedhu yeroo dhiyeessu, wantootni hedduun kana morman. Fakkeenyonni muraasni kunooti

Foosilii fi meeshaalee namaa . Argannoon hawwataan tokko fosiilii fi meeshaaleen namaa dhagaa fi kaarboonii keessaa illee argamuu isaaniiti (Glashouver, WJJ, So entstand die Welt, Hänssler, 1980, fuula 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981 / Barnes, FA, The Case of the Bones in Stone, Desert/February 1975, fuula 36-39). Haaluma walfakkaatuun meeshaaleen namaa kan akka hidhaa strata akka dhagaa boba’aa ta’etti ramadaman keessatti argamaniiru. Erich A. von Frange kitaaba isaa Time Upside Down (1981) jedhamu keessatti meeshaalee dhagaa boba’aa keessatti argaman dabalataa tarreessee jira. Isaan keessaa kiyuubii sibiilaa xiqqaa, qaccee sibiilaa, meeshaa sibiilaa, mismaara, meeshaa sibiilaa boca bilbilaa qabu, belbela, lafee jilba daa’imaa, mataa namaa, ilkaan namaa lama, miila namaa fosiilii ta’e kan dabalatudha.

   Kun maal jechuudha? Innis akka agarsiisutti, strata akka durii ta’etti ilaalaman, dhugaa dubbachuuf, umriin isaanii waggoota kuma muraasa qofa akka ta’ee fi uumamuuf yeroo dheeraa fudhachuu akka hin dandeenyedha. Yaadni Lyell waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti kuufama strata wal gubbaatti qabu dhugaa qabachuu hin danda’u. Waggoota miliyoona dhibbaan lakkaa’aman akka jiraatan kan ilaalaman kutaaleen kun irra caalaan isaanii balaa akka Bishaan Badiisaa saffisa ariifataa fi waggoota kuma muraasa dura qofa akka uumaman amanuun sirrii dha. Namoonni jijjiirama tirannaa hordofan mataan isaanii, namoonni waggoota miliyoona kudhaniin ykn dhibbaan lakkaaʼaman dura jiraachaa akka turan hin amanan.

Dhiigni lafaa hin jiru . Fakkeenyaaf, Grand Canyon fi iddoowwan uumamaa gurguddoo biroo yeroo ilaaltu, strata wal gubbaa jiru arguu dandeessa. Garuu yeroo wal-irra bu’iinsi baay’een Girand Kaaniyoon fi bakka biraatti jirutti, dhiqannaa lafaa kanneen gidduutti ni mul’ataa?

    Deebiin isaa ifaadha: lakki. Dhiigni lafaa Grand Canyon keessattis ta’e bakka biraatti hin argamu. Faallaa kanaatiin, stratoonni haala walfakkaatuun walitti hidhamiinsa kan qaban yoo ta’u, osoo hin cabsin wal gubbaatti kan uumaman ta’anii mul’ata. Walqunnamtiin laayiyerootaa osoo yeroo dheeraaf dhiqannaa lafaa irratti dhiibbaa uume ta’ee bakka hundatti caalaatti jagged fi wal qixa ta’uu hin qabu, garuu kun akkas miti. Fakkeenyaaf, roobni cimaan tokko qofti waggoota miliyoonaan lakkaaʼamaniif dhiqannaa lafaatiif saaxilamuu dhiisii, fuula kuufamaatti boolla gadi fagoo uumuu dandaʼa.

    Ibsi gaariin uumamuu kuufama yeroo gabaabaa keessatti, yoo baay’ate guyyoota ykn torban muraasa qofa keessatti uumamuu isaati. Waggoonni miliyoonaan lakkaa'aman dhugaa ta'uu hin danda'an. Bara ammayyaa keessattillee, fakkeenyaaf, laayibariin dhagaa cirrachaa furdina meetira ta’e daqiiqaa 30 hanga 60 keessatti uumamuu akka danda’u ilaalameera. Dhimma kana irratti bal'inaan caqasa armaan gadii keessatti:

   (...) Garuu kanaa mannaa maal arganna?

    'Rakkoon qaawwi diriiraa kun keessumaa bara ji'ooloojii dheeraadhaaf fidan qaawwa kanneen irratti kan eegamu laayibarri jalaa dhiqamuu dhabuu isaati. Waggoota miliyoonaan lakkaa’aman qaawwa kanaaf yaadaman keessatti, dhiqannaa sirrii hin taane mul’atu ni eegdu, qaawwi kunis tasumaa diriiraa ta’uu hin qabu.

  (...) Dr Roth dabalataan akkas jechuun ibsa:

    'Faallaan dinqisiisaa fakkii diriiraa laayiyerootaa, keessumaa gubbaa laayiyeroota jalaa parakonfooriitii hedduu gidduu jiru, teessuma lafaa baay'ee sirrii hin taane kan dhiqame kan fuula naannichaa ammaa wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu, rakkoo qaawwi kun bara ji'ooloojii dheeraadhaaf fidan agarsiisa. Osoo waggoonni miliyoonaan lakkaa’aman dhugumatti uumaman ta’ee, maaliif akka teessuma lafaa naannichaa amma jiruuf gubbaan laayiyeroota jalaa baay’ee sirrii hin ta’an? Waggoonni miliyoonaan lakkaa'aman tarree ji'ooloojii kanaaf yaadame gonkumaa waan hin uumamne fakkaata. Kana malees, yeroon ji’ooloojii naannoo tokkotti yoo bade, naannoo lafaa guutuu dhabameera jechuudha’ jedheera. (8) .

Strata yeroo ammayyaa keessatti dafee uumame . Akka barsiisa Chaarlis Laayilitti waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti suuta suutaan kan uumame jedhamee yeroo yaadamu, ilaalchi qabatamaa muraasni isa mormu ni jira, bakka strata saffisaan uumameetti. Fakkeenyaaf, dho’iinsa volkaanoo Seent Heeleenaa bara 1980tti uumameen walqabatee, tartiiba wal-irratti wal-caaluun furdina meetira dhibbaa ol ta’e uumame, torban muraasa keessattis. Waggoota miliyoonaan lakkaa'amu hin fudhanne, garuu guyyoota muraasa keessatti strata wal gubbaatti kuufame. Wanti nama dinqisiisus, boodarra naannoo sanatti kaaniyoon uumamee, bishaan keessa yaaʼuu jalqabeera. Adeemsi kun illee akkuma hayyoonni jijjiirama tirannaa tilmaamanitti waggoota miliyoonaan lakkaaʼaman kan hin fudhanne taʼus, wanti hundi torban muraasa keessatti taʼeera. Fakkeenyaaf, Girand Kaaniyoon fi uumamni uumamaa gurguddoon biroo hedduun adeemsa saffisaa walfakkaataa irraa kan maddan ta’uu isaa tilmaamuun ni danda’ama.

    Odolli Surtsey dhimma walfakkaatu kan biraati. Odola kana kan dhalatte sababa dhohinsa volkaanoo bishaan jalaa bara 1963. Guraandhala 2006tti barruun New Scientist jedhamu akkaataa kaaniyoon, gorge fi bifa lafaa biroo odola kana irratti waggoota kudhan hin guunne keessatti mul'atan dubbateera. Waggoota miliyoonaan ykn kumaatamaan illee hin fudhanne:

Kaaniyoonni, boollaa fi bifa lafaa kan biroo yeroo baayyee waggoota kuma kudhaniin ykn miliyoonaan lakkaa'aman kan fudhatu yoo ta'u, waggoota kudhan hin guunne keessatti waan uumamaniif qorattoota ji'ooloojii ajaa'ibsiiseera. (9) .

Foosiliin jirma mukaa dheeraa, fosiliin daayinoosarootaa fi fosiliin biroo strata keessa jiran yaada sana kan strata suuta jedhee fi waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti uumame jedhu mormuudha. Foosiliin jirma mukaa kutaalee addunyaa adda addaa irraa kan argame yoo ta’u, isaanis kutaalee adda addaa hedduu keessa kan babal’atandha. Suuraan durii albuuda dhagaa boba’aa Saint-Etienne Faransaayitti argamu akkaataa jirma mukaa dhagaa ta’e shan tokkoon tokkoon gara marsaa kudhanii fi isaa ol keessa seenu agarsiisa. Haaluma walfakkaatuun naannoo Edinbargiitti jirmi mukaa meetira 24 dheeratu kan argame yoo ta’u, kunis marsaa kudhan ol kan darbe yoo ta’u, jirmi kun dafee bakka isaa akka geeffame wanti hundi agarsiisa. Akka ilaalcha jijjiirama tirannaatti, strata waggoota miliyoonaan lakkaa'amu qabaachuu qaba, garuu wanti hundi jiraatus, jirma mukaa strata "waggoota miliyoonaan" lakkaa'aman kana keessa babal'ata.

    Fakkeenyi armaan gadii waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti tartiiba suuta jedhutti maxxanuun hammam rakkoo akka qabu agarsiisa. Mukkeen kun dafanii awwaalamuu qabu, yoo kana hin taane fosiliin isaanii har’a jiraachuu hin danda’u. Foosilii biroo biyyee keessatti argaman irrattis kanuma:

Uniformitarianism cimaa Lyell kan barate, Derek ager, piroofeesara emeritus of geology Kolleejjii Yunivarsiitii Swansea, kitaaba isaa keessatti jirma mukaa fossil multilayer tokko tokko fakkeenya waliin ibseera. "Utuu furdinni waliigalaa kuufama dhagaa boba'aa Biriteen Coal Measures meetira 1000tti tilmaamame, akkasumas gara waggaa miliyoona 10 keessatti akka uumamu yoo ta'e, awwaalli muka dheerina meetira 10 qabu waggaa 100,000 fudhata ture, akka tartiiba saffisa dhaabbataa ta'een uumameetti yoo fudhanne. Sun waan nama kofalchiisu ta'a. Akka filannootti, osoo muka meetira 10 dheeratu awwaalame." waggaa 10 keessatti, kun waggaa miliyoona tokko keessatti kiiloo meetira 1000 ykn waggaa miliyoona 10 keessatti kiiloo meetira 10 000 jechuu ta’a.Kun akkuma kana waan nama kofalchiisu yoo ta’u, dhuguma tartiiba yeroo tokko tokko baay’ee dafee ta’eera jennee xumura irra gahuu irraa of qusachuu hin dandeenyu... (10)

Maarree, fosiilii jirma mukaa fi fosiilota biroo saffisaan uumamuun isaanii maal argisiisa? Ibsi hundarra gaariin balaa tasa uumame yoo ta’u, kunis kuufamni saffisaan uumamuu fi fosiilota isaan keessa jiran kan ibsudha. Kun fakkeenyaaf Bishaan Badiisaa keessatti ta’uu danda’a. Saayintistoonni hedduun yeroo darbe balaa fudhachuu jalqabuu isaanii, kana booda waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti wanti hundi saffisa dhaabbataa ta’een akka ta’e akka waan salphaatti ilaaluu dhabuun isaanii waan nama hawwatuudha. Ragaan adeemsa suuta jedhu caalaa balaa kan deeggarudha. Stephen Jay Gould, ogeessi beekamaan Waaqayyoon hin amanne kan paleontologist qorannoo Lyell akkas jedhee akeeka:

Charles Lyell ogummaa isaatiin ogeessa seeraa ture... [innis] ilaalcha isaa kan uniformitarian akka ji'ooloojii dhugaa tokkichaatti hundeessuuf mala haxxummaa lamatti gargaarame. Tokkoffaa, akka inni balleessuuf mannequin qorqorroo dhaabe... Dhugaa dubbachuuf, leelliftoonni balaa Lyell caalaa yaalii irratti kan xiyyeeffatan turan. Dhugumayyuu, meeshaan ji’ooloojii balaa uumamaa kan barbaadu fakkaata: dhagaaleen ciccitaa fi qaxxaamuraniiru; orgaanizimoonni guutuun haxaa’amaniiru. Mul’ata jecha jechaatti mul’atu kana tuffachuuf, Lyell ragaa yaada isaatiin bakka buuse. Lammaffaa, walfakkaatummaa Lyell jumble of claims dha...

 ... Lyell knight qulqulluu dhugaa fi hojii dirree osoo hin taane, itti yaadee kan babal’isu yaada enchanting fi adda ta’e kan haala tasgabbaa’aa marsaa yeroo keessatti anchored ture. Dandeettii dubbachuu isaatiin yaada isaa rationality fi sincerity wajjin wal qixxeessuuf yaale. (11) .

Akkuma jedhame, filannoon dhaloota irra caalaan strata balaa akka Bishaan Badiisaati. Wanti chaartii ji’ooloojii keessatti waggoota miliyoonaan, ykn tarii balaa hedduudhaan ibsame, hundi isaanii balaa tokkoon dhufuu danda’u: Bishaan Badiisaa. Badiisa daayinoosarootaa, jiraachuu fosiilii fi wantoota biroo hedduu biyyee keessatti mul’atan ibsuu danda’a.

    Fakkeenyaaf, daayinoosaroota yeroo baayʼee dhagaa jajjaboo keessaa kan argaman siʼa taʼu, dhagaa sana keessaa fosiilii tokko baasuuf waggoota fudhachuu dandaʼa. Garuu akkamitti dhagaa jajjaboo keessa galan? Ibsi sababa qabeessa ta’e dhoqqeen lallaafaan isaan irra bu’ee ergasii jabaatee akka ture qofa. Wanti akkanaa kun har'a eessayyuu hin ta'u, garuu balaa akka lolaa keessatti silaa ni danda'ama ture. Galmeen durii gara 500 ta’u addunyaa guutuutti argamuun isaa kan hubatamuu qabu yoo ta’u, akka kanaatti Bishaan Badiisaa lafarra ture.

     Balaa kana addatti Bishaan Badiisaa kanaan walqabsiisuuf sababoonni gaariin, akkuma caqasoonni armaan gadii agarsiisanitti, biyyeen galaanaa addunyaa guutuutti baay’inaan jiraachuu isaati. Yaada kenname keessaa inni jalqabaa kitaaba abbaan ji'ooloojii Jeems Haatoon waggoota 200 oliin dura barreesse irraa kan fudhatamedha:

Laayibaroonni lafaa (...) hundi cirrachaa fi dhagaa cilee lafa galaanaa irratti tuulaman, qola qurxummii fi wanta koraal, biyyee fi suphee irraa kan uumame ta’uu isaa xumuruu qabna. (J. Hutton, Tiyoorii Lafaa l, 26. 1785)

JS Shelton: Ardiilee irratti dhagaaleen biyyee galaanaa dhagaawwan biyyee galaanaa kanneen biroo hunda walitti qabaman caalaa baay’ee kan mul’ataniifi bal’inaan kan argamanidha. Kun dhugaawwan salphaa ibsa barbaadan keessaa isa tokko yoo ta’u, ji’ograafii jijjiiramaa ji’ooloojii darbe hubachuuf carraaqqii itti fufiinsa qabu namni godhu waliin walqabatee waan hundaaf wiirtuu ta’uu isaati. (J. S. Shelton: Ji’ooloojii fakkiidhaan ibsame)

Wanti Bishaan Badiisaa kana agarsiisu inni biraan gaarreen olka’oo kanneen akka Himaalaayaa, Alps fi Andees keessatti fosiliin galaanaa jiraachuu isaati. Fakkeenyonni kitaabota saayintistootaa fi ji’ooloojii mataa isaanii irraa fudhataman tokko tokko kunooti:

Daarwiin ofii isaatii doonii Biigil irra osoo imalaa jiruu qola galaanaa fosiilii ta'e olka'aa gaarreen Andees irraa argate. Sana agarsiisa, wanti amma gaara ta'e yeroo tokko bishaan jala ture. (Jerry A. Coyne: Miksi evoluutio on totta [Jijjiiramni maaliif dhugaa ta’e], fuula 127)

Maalummaa jalqabaa dhagaa gaarreen keessa jiran sirriitti ilaaluuf sababni jira. Innis caalaatti kan mul’atu gaarreen Alps, Alps lime kan kaabaa, zoonii Helvetian jedhamu keessatti. Dhagaan liimsaa meeshaa dhagaa isa guddaadha. Yeroo dhagaa asitti qarqara cirrachaa ykn fiixee gaara tokkoo ilaallu - osoo humna achitti ol ba'uu qabaanne - dhuma irratti haftee bineensotaa fosiliin ta'e, fosiilii bineensotaa, isa keessa ni arganna. Yeroo baayyee akka malee miidhamu garuu ciccitaa adda baafamuu danda'u argachuun ni danda'ama. Foosiliin sun hundinuu qola liim ykn lafee uumamtoota galaanaa ti. Isaan keessaa ammonites spiral-threaded, fi keessumaa immoo clams qola lama qaban baay’eedha. (...) Dubbisaan yeroo kanatti gaarreen biyyee baay’ee qabachuu jechuun maal jechuu akka ta’e gaafachuu danda’a, isaanis galaana jala keessatti tartiiba ta’anii argamuu danda’u. (fuula 236,237 "Muuttuva maa", Pentti Eskola)

Yunivarsiitii Jaappaan Kyushu irraa Harutaka Sakai waggoota dheeraaf fosilii galaanaa kana gaarreen Himaalaayaatti qorataa turan. Inniifi gareen isaa akuwaariyamii guutuu bara Meesoozooyik tarreessaniiru. Liiloonni galaanaa dadhaboo ta’an, kanneen amma jiranii fi urjii galaanaa wajjin kan walqabatan, dallaa dhagaa sadarkaa galaanaa irraa kiiloo meetira sadii ol fagaatu keessatti argamu. Ammonites, belemnites, corals fi plankton akka fossilii dhagaa gaarreen keessatti argamu (...)

   Olka'iinsa kiiloo meetira lamaa irratti ogeeyyiin ji'ooloojii argannoo galaanni mataan isaa dhiise argatan. Fuulli dhagaa isaa dalga fakkaatu bifawwan dalga bishaan gadi aanaa irraa cirracha keessatti hafan waliin walsima. Gubbaa Everest irraa illee dhagaa liimsaa keelloo kan argamu yoo ta’u, kunis bishaan jalatti haftee bineensota galaanaa lakkoofsa hin qabne irraa ka’e. ("Maapallo ihmeiden pilaaneetta", fuula 55)

Jireenyi waggoota miliyoonaan lakkaa'amaniif Lafa kanarra jiraachuu isaa akkamitti mirkaneessita?

Wantoonni lama armaan olitti kaafaman kanneen yeroo waggoota miliyoonaan lakkaa’aman mirkaneessuuf itti fayyadaman: safartuu dhagaa raadiyoo’aktiiwii fi saffisa tartiiba. Lamaan isaanii iyyuu yeroo dheeraa dabarsan dhugaa ta’uu isaanii kan hin mirkaneessine ta’uun isaa argameera. Rakkoon safartuu dhagaa irratti hojjetamu dhagaa guutummaatti haaraan duraanuu elementoota intala waan qabaniif dulloomaa fakkaatu. Akkasumas meeshaaleen namaa, hafteen namaa fosiilii illee, strata akka durii ta’ee fudhatamu keessatti waan argameef, akkasumas har’a ragaan saffisaan wal-irratti kuufamuu isaa waan jiruuf, strata waggoota miliyoonaan lakkaa’aman kan agarsiisu miti. Waggoonni miliyoonaan lakkaa’aman dhugaawwan kana ilaalchisee gaaffii keessa galchuun salphaadha.

    Jireenyi lafarratti mulʼatu hoo? Jireenyi walxaxaa waggoota miliyoona dhibbaan lakkaa’amaniif lafa kanarra akka ture sagantaa uumamaa, kitaabota mana barumsaa fi bakka biraatti irra deddeebiin nutti himama. Ilaalchi kun amanamuu qabaa? Dhimma kana keessatti qabxiilee armaan gadii xiyyeeffannoo kennuu qabda:

Umurii fosiilii eenyullee beekuu hin danda'u . Tokkoffaa, fosiiliidhaaf xiyyeeffannaan kennamuu qaba. Isaan jireenya darbee keessaa haftee qofa waan ta’aniif, meeshaa biraa hin qabnu.

     Garuu fosiilii irraa umurii isaanii sirrii beekuun ni danda’amaa? Foosiliin biraa kan biraa caalaa haalaan akka dulloome ykn akka xiqqaate beekuun ni danda’amaa? Deebiin isaa ifaadha: kana adda baasuun hin danda’amu. Foosiliin kamiyyuu yoo lafa keessaa qotame, fkn lafee daayinoosarootaa ykn fosiilii tiraloobaayitii, galmeen umurii isaa fi yoom lafa irratti lubbuun ture hin jiru. Odeeffannoo akkasii irraa adda baasuu hin dandeenyu. Namni fosiilii kaasu kamiyyuu kana hubachuu danda’a. (Fkn fakkii holqa irrattis kanuma. Qorattoonni tokko tokko waggaa kuma kudhaniin lakkaa'aman akka ta'an tilmaamu danda'u, garuu ofii isaanii mallattoo akkasii hin agarsiisan. Dhugumatti waggaa kuma muraasa qofa ta'uu danda'u.)

    Wanti hundinuu ta’us, tilmaamni bu’uuraa ti’oorii jijjiirama tirannaa keessatti baroota kun beekamuu danda’u jechuudha. Foosiliin mataan isaa odeeffannoo tokkollee kan hin himan ykn kan hin agarsiifne ta’us, jijjiirama tirannaa kan hordofan hedduun yoom akka jiraatan akka beekan dubbatu (gabatee fosiilii indeeksii jedhamu). Foosiilii fi bakka jireenyaa isaanii irraa waan akkasii tilmaamuun kan hin danda’amne ta’us, sadarkaa sirrii amoonaayitii, tiraayiloobaayitii, daayinoosaroota, hoosistootaa fi orgaanizimoota biroo lafa irra jiran ilaalchisee odeeffannoo murtaa’aa qabu jedhanii yaadu.

Lafa kana irratti namni waa’ee dhagaa fi fosiilii beeku gahaa ta’ee fi gosti fosiilii murtaa’e tokko dhuguma bu’uuraan gosa biraa caalaa dulloomaa ykn xiqqaa ta’uu isaa karaa kamiinuu mirkaneessuu danda’u hin jiru. Kana jechuun, tiraayiloobaayitiin bara Kaambriyaan irraa dhufe tokko daayinoosaroota bara Kiriitaasii ykn hoosistuu bara tershiyarii caalaa akka dulloome dhugaadhaan mirkaneessuu danda’u hin jiru. Ji'ooloojiin saayinsii sirrii malee waan biraati. (12) .

Foosiliin lafa keessaa yeroo qotamu, fosiilii maamootii fi daayinoosarootaa irrattis rakkoon walfakkaataan ni mul’ata. Foosiliin lamaan isaanii akkuma yeroo baay’ee argamanitti haala gaarii irra jiruu fi fuula lafaatti dhihoo yoo ta’e akkamitti lafa irratti mul’achuun isaanii adda addaa sirrii ta’uu danda’a? Namni tokko akkamitti fossilii daayinoosarootaa maammoo ykn fosiilii namaa caalaa waggaa miliyoona 65n dulloomeera jedhee yoo lamaan isaanii iyyuu haala walqixa gaarii irra jiraatan? Deebiin isaa namni odeeffannoo akkasii qabu hin jiru. Namni waan biraa jedhu gama yaadaatti deema.

     Kanaafuu, saayintistoonni Waaqayyoon hin amanne fosiliin daayinoosarootaa yoo xiqqaate fosiilii guddaa caalaa waggaa miliyoona 65 akka dulloome maaliif amanu? Sababni guddaan kanaa chaartii yeroo ji’ooloojii yoo ta’u, kunis jaarraa 19ffaa keessa kan qophaa’e yoo ta’u, jechuunis mala raadiyoo kaarboonii ykn malawwan raadiyoo’aktiviitii biroo osoo hin kalaqamin yeroo dheeraa dura, fakkeenyaaf. Umuriin fosiilii bu'uura chaartii yeroo kanaa irratti hundaa'uun kan murtaa'u yoo ta'u, sababni isaas yaadni Daarwiin sirrii ta'uu isaa fi gareewwan gosoota adda addaa yeroo adda addaatti lafa irratti mul'ataniiru jedhamee waan tilmaamamuuf. Kanaafuu jireenyi galaana keessaa akka jalqabe amanama, kanaaf jalqaba irratti seelii jalqabaa salphaatu jira, achiis bineensonni lafa galaanaa ni mul’atan, achiis qurxummiin, achiis hantuutni qarqara bishaanii jiraatan, achiis reptiles fi dhumarratti simbirroonni fi hoosistoonni ni mul’atan. Jijjiiramni jireenyaa tartiiba kanaan akka guddate amanama, . akkasumas chaartiin yeroo ji’ooloojii jaarraa 19ffaa keessa kaayyoo kanaaf kan qophaa’e yoo ta’u, har’as illee hiika bara fosiilii saayintistoota Waaqayyoon hin amanne murteessa. Umurii fosiilii kanaaf sababa biraa hin qaban.

   Kanaaf chaartiin yeroo ji’ooloojii yaada jijjiirama suuta suutaan jedhu irratti kan hundaa’e yoo ta’u, kunis yaada jijjiirama tirannaatiif haal-duree bu’uuraati. Rakkoon jiru garuu, jijjiiramni suuta suutaan fosiilii keessatti gabatee ji’ooloojii sirrii ta’uu isaa mirkaneessu mul’atee hin beeku. Namni Waaqayyoon hin amanne beekamaan Riichaard Dookiins illee kitaaba isaa Sokea Kelloseppä (lakk. 240,241, The Blind Watchmaker) keessattis kanuma amanee fudhateera: “ Erga Daarwiin jalqabee, namoonni jijjiirama tirannaa hordofan, fosiliin tartiiba yerootiin qindaa’e jijjiirama xixiqqaa fi baay’ee hin mul’anne walitti aansee akka hin taane beeku. ” Haaluma wal fakkaatuun, hayyuun beekamaan Waaqayyoon hin amanne Isteefan Jeey Goold akkas jedheera: “Ilaalchi jijjiirama suuta suutaan dhufuu danda’u karaa kamiinuu xiqqeessuu hin barbaadu. Dhagaa keessatti ‘ilaalamee’ akka hin beekne qofan yaada kennuu barbaada.” (13) jedhu.

   Kan armaan olii irraa maaltu xumuramuu danda’a? Yoo guddinni suuta suutaan hin argamne ta’e, tilmaamni umurii chaartii yeroo ji’ooloojii fi tilmaamni gareewwan gosoota adda addaa yeroo adda addaatti lafa irratti mul’ataniiru jedhu gaaffii keessa galchuun ni danda’ama. Yaadni akkasii kanaaf bu’uurri hin jiru. Kanaa mannaa, gareewwan sanyiiwwan duraanii hundinuu jalqaba irratti yeroo tokkotti lafa irra turan, garuu kutaalee ikoloojii adda addaa qofa keessa turan jedhanii tilmaamuun caalaatti sababa qabeessa ta’a, sababiin isaas isaan keessaa tokko tokko bineensota galaanaa, kaan bineensota lafaa, kaan immoo gidduutti ta’aniiru. Kana malees, gosootni tokko tokko kan akka daayinoosarootaa fi tiraayiloobaayitii, lamaan isaanii iyyuu akka fosiilii indeeksiitti ilaalaman, badaniiru. Gosoonni tokko tokko bu’uuraan kanneen biroo caalaa umuriin isaanii guddaa ykn xiqqaadha jennee amanuuf sababni hin jiru. Xumurri akkasii bu’uura fosiilii irratti hundaa’uun godhamuu hin danda’u.

    Foosiliin lubbuu qaban - orgaanizimoonni waggoota miliyoonaan dura du'uu qaban, garuu har'as lubbuun argaman - waggoota miliyoonaan lakkaa'aman amanamuu akka hin qabnes ragaadha. Dhugumatti fosiilii akkasii dhibbaan lakkaa’aman jiru. Muuziyeemiin saayintistii Jarmanii Dr Joachim Scheven fakkeenya gosa fosiilii lubbuu qabu kanaa 500 ol qaba. Fakkeenyi tokkos kooelaakaantii kan waggoota miliyoona 65 dura jechuunis yeroo daayinoosaroota waliin du'e jedhamee amanamaa turedha. Haa ta'u malee qurxummiin kun bara ammayyaa keessa lubbuun kan argame waan ta'eef waggoota miliyoona 65f eessa dhokatee ture? Filannoon biraa, fi caalaatti kan hin oolle, waggoonni miliyoonaan lakkaa’aman jiraachuu isaaniiti.

Daayinoosaroota waggoota miliyoonaan dura maaliif hin jiraanne ? Keewwatoonni darban umrii sirrii fosiilii beekuun akka hin danda’amne akeekaniiru. Akkasumas fosiliin tiraayiloobaayitii, daayinoosaroota ykn maamootii, fakkeenyaaf, umriin garaagarummaa akka qaban mirkanaa’uu hin danda’u. Kanaaf ragaan saayinsii hin jiru, garuu gosootni kun yeroo tokkotti lafarra jiraachuu danda’u, garuu kutaalee ikoloojii adda addaa qofa keessatti, kan akka amma naannoo galaanaa, margaa, lafa olka’aa fi gaaraa bineensotaa fi biqiltoota isaanii waliin jiranis jiru.

    Jireenyi waggoota miliyoonaan lakkaa’aman lafarra jiraatu, akkuma sagantaalee uumamaa ykn maddoota biroo irra deddeebi’amee nutti himamu hoo? Dhimmi kun umurii saamuda orgaanikii safaruu waan danda’uuf mala raadiyoo kaarbooniitiin yoo ilaalamu gaarii dha. Safartuuwwan biroo mala raadiyoo-aktiiwiitiin yeroo baay’ee dhagaa irraa kan raawwataman yoo ta’u, mala raadiyoo kaarboonii fayyadamuun garuu kallattiin fosiilii irraa safartuu gochuun ni danda’ama. Walakkaan jireenya ofiisaa wanti kanaa waggaa 5730 waan ta’eef waggaa 100,000 booda tasuma uumamuu hin qabu.

    Daayinoosaroota hoo? Falmiin guddaan gama kanaa waa'ee daayinoosarootaati. Isaan namoota kan hawwatan fakkaatu, isaanis waggoota miliyoonaan lakkaa’aman lafarra jiraniif haqa ta’uuf yaalamanii jiru. Isaan wangeela lallabdoota jijjiirama tirannaa kan hordofan yoo ta’u, waggoota miliyoonaan lakkaa’aman ilaalchisee yeroo barbaachisaa ta’etti kan fidaniidha.

   Garuu, garuu. Akkuma ibsame, murteen umurii daayinoosarootaa chaartii yeroo ji’ooloojii bara 1800moota keessa qindaa’e irratti kan hundaa’e yoo ta’u, yeroo hedduu sirrii akka hin taane argameera. Daayinoosaroota fakkeenyaaf maamootii fi bineensota badan biroo caalaa akka dullooman ragaan saayinsii hin jiru. Daayinoosaroota waggoota miliyoonaan dura akka hin badnee fi gosootni ammayyaa hedduun isaanii yeroo tokkotti akka jiraatan kan agarsiisan ilaalcha salphaa muraasni kunooti.

• Gosoonni ammayyaa yeroo tokkotti daayinoosaroota waliin jiraachaa turaniiru. Tiyooristoonni jijjiirama tirannaa yeroo hunda waa’ee bara daayinoosarootaa kan dubbatan yoo ta’u, akka yaada jijjiirama tirannaatti gareewwan bineensotaa adda addaa yeroo adda addaatti lafa irratti mul’atan jedhanii waan amananiifi. Fakkeenyaaf, simbirroonni daayinoosaroota irraa kan dhufan waan ta’eef, daayinoosaroota simbirroota dura lafa irratti mul’achuu qabu jedhanii yaadu. Akkasumas, hoosistoonni jalqabaa hanga dhuma bara daayinoosarootaatti lafa irratti akka hin mul’anne fudhatu.

    Haa ta'u malee, jechi bara daayinoosarootaa jedhu dogoggorsa sababiin isaas gosoota daayinoosarootaa irraa sirriitti gosoota yeroo ammayyaa wajjin wal fakkaatuun argameera: turtle, crocodile, king boa, squirrel, beaver, badger, hedgehog, shark, water beak, cockroach, bee, mussel, coral, alligator, caiman, simbirroota ammayyaa, hoosistoota. Fakkeenyaaf, simbirroonni daayinoosaroota irraa akka dhufan ni amanama, garuu simbirroonni akkuma harʼaa taʼan, kutaa daayinoosarootaa keessatti argamaniiru: paarota, hantuuta, draak, loon, flamingo, oowl, penguins, shorebirds, albatrosses, cormorants, fi avocets. Bara 2000tti fosiliin simbirroo ammayyaa adda addaa dhibbaa ol ta’u, kutaalee Kiriitaasii irraa galmaa’aniiru. Argannoowwan kana keessaa, fkn kitaaba Kaarl Werner “Living Fossils” jedhu keessatti himameera. Waggoota 14f, qorannoo fosiilii bara daayinoosarootaa irraa kaasee hojjete, barreeffamoota ogummaa paleontological wajjin wal bare, . akkasumas muuziyeemota saayinsii uumamaa 60 addunyaa irratti argaman daawwachuun gara suuraa 60,000 kaasuun isaanii ni yaadatama. Dr Werner akkas jedheera:"Muuziyeemonni fosiilii simbirroota ammayyaa kana hin agarsiisan, akkasumas fakkiiwwan naannoo daayinoosarootaa agarsiisaniin hin kaasanii. Dogoggora. Bu'uuraan, yeroo agarsiisa muuziyeemii keessatti T. Rex ykn Triceratops tokko agarsiifamu hundatti, hantuutni, loons, flamingos, ykn simbirroota ammayyaa kana keessaa tokko tokko kanneen daayinoosaroota waliin sadarkaa walfakkaataa keessatti argamanis fakkeefamuu qabu. Garuu sun hin ta'u." Muuziyeemii seenaa uumamaa keessatti hantuuta daayinoosaroota waliin argee hin beeku mitii? Owwaa? Paarota?”

   Kan armaan olii irraa maal hubachuun ni danda’ama? Simbirroonni daayinoosaroota wajjin yeroo tokkotti akka jiraatan beekamaadha, isa irraa waggoota miliyoona kudhaniin lakkaaʼamu taʼa jedhanii amanuuf sababni hin jiru.

    Hoosiftoonni hoo? Akka tilmaama tokko tokkootti yoo xiqqaate gosootni hoosistootaa 432 daayinoosaroota waliin waliin jiraachuun isaanii argameera ( Kielan-Jaworowska, Z., Kielan, Cifelli, RL, and Luo, ZX, Mammals from the Age of Dinosaurs: Origins, Evolution and Structure, Columbia University Press, NY, 2004) . Haaluma walfakkaatuun, lafeen daayinoosarootaa lafee fardaa, re’ee fi hoolaa fakkaatu gidduutti argameera (Anderson, A., Tourism falls victim to tyrannosaurus, Nature, 1989, 338, 289 / Daayinoosaroota hundumaafuu callisee du’uu danda’a, 1984, Saayintistii Haaraa, 104, 9.) , kanaaf daayinoosarootaa fi hoosistoonni bakka sana jiraachuu qabu yeroo walfakkaatutti .

   Kana malees, gaaffiifi deebii viidiyoodhaan Kaarl Werner, kiyureetariin Muuziyeemii Seenaa Duraa Yuutaah, Dr. Doonaald Barj, akkas jechuun ibseera: “Qo’annoo daayinoosaroota keenya hunda keessatti jechuun ni danda’ama fosiilii hoosistootaa arganna. Suphee beentoonaayitii toonii kudhan kan fosiilii hoosistootaa of keessaa qabu qabna, qorattoota biroof kennuunis adeemsa keessa jirra. Barbaachisoo ta’anii waan hin arganneef osoo hin taane, jireenyi gabaabaa waan ta’eef, akkasumas ani hoosistoota irratti adda waanan hin taaneef: ani reptiles fi dinosaurs irratti adda ta’eera”. Gosoonni ilaalchaa kun gosootni garee bineensotaa hunda irraa yeroo hunda yeroo tokkotti akka jiraatan agarsiisu, garuu kutaalee ikoloojii adda addaa qofa keessatti. Gosoonni kun tokko tokko kan akka daayinoosarootaa dhabamaniiru. Har'as gosootni du'aa jiru.

• Tishuuwwan lallaafaan yeroo gabaabaa agarsiisa . Yeroon daayinoosarootaa adda baasuun irra caalaa chaartii yeroo ji’ooloojii jaarraa 19ffaa kan waggoota miliyoona 65 dura daayinoosaroota baduu isaanii itti amanamu irratti akka hundaa’e ibsamee ture.

   Foosiliin daayinoosarootaas urgaa manca’uu danda’a. Saayintistiin yaada jijjiirama tirannaatti amanu Jaak Hoornar waa'ee bakka fosiilii daayinoosarootaa guddaa argate tokkoo "lafeen Heel Kiriik keessa jiru hundi urgooftuu" jechuun ibseera. Waggoota miliyoona kudhaniin booda lafeen akkamitti urgaaʼuu dandaʼa? Osoo akkas dullooman ta'ee, urgaan hundi yeroo ammaa kana isaan dhiisee akka deemu beekamaadha.

    Qorattoonni maal gochuu qabu? Chaartii yeroo ji’ooloojii jaarraa 19ffaa keessa qophaa’e dhiisanii kallattiin fosiilii irratti xiyyeeffachuun gaarii ta’a. Ammas tishuuwwan lallaafaa, pirootiiniin, DNA fi raadiyoo kaarboonii yoo isaan keessaa hafan gaaffii waggoota miliyoonaan lakkaa’aman ta’uu hin danda’u. Wantoonni kun fosiilii keessatti argamuun isaanii yeroo gabaabaa agarsiisa. Kunniin meetirikii gaarii umurii fosiilii tilmaamuuf gargaarudha.

• Ibsa jawwee. Namoonni hedduun namni yeroo tokkotti daayinoosaroota waliin hin jiraanne jedhu. Haa ta’u malee, duudhaa dhala namaa keessatti waa’ee jawwee kan eeraman kudhan hedduudha. Maqaan daayinoosarootaa kan kalaqame nama bara Daarwiin ture Riichaard Owen bara 1841 yoo ta'u, waa'een jawwee jaarraa hedduuf himamaa tureera. Mata duree kana irratti yaadonni muraasni kunooti:

Jawween sheekkoo keessatti, kan nama ajaa'ibu, akkuma bineensota dhugaa yeroo darbe jiraataniiti. Isaanis reptiles (daayinoosaroota) gurguddoo namni mul’achuu isaa osoo hin yaadamin yeroo dheeraa dura lafa kana bulchaa turan fakkaatu. Akka waliigalaatti jawween akka hamaa fi nama balleessutti ilaalama ture. Tokkoon tokkoon sabaa sheekkoo isaanii keessatti isaan eeraniiru. ( Insaayikilooppiidiyaa Kitaaba Addunyaa, Jildii 5, 1973, lakk. 265)

Jalqaba seenaa galmaa’e irraa kaasee, jawween bakka hundumaatti mul’ateera: seenaa guddina qaroomina Asoor fi Baabiloon isa jalqabaa keessatti, seenaa Yihudoota kakuu moofaa keessatti, barreeffamoota durii Chaayinaa fi Jaappaan keessatti, sheekkoo Giriik, Roomaa fi Kiristaanota durii keessatti, fakkeenya Ameerikaa durii keessatti, sheekkoo Afrikaa fi Hindii keessatti. Hawaasa seenaa sheekkoo isaa keessatti jawwee hin hammanne argachuun rakkisaadha...Aristootil, Pilinii fi barreessitoonni bara kalaasikaa biroo seenaan jawwee yaada irratti osoo hin taane dhugaa irratti kan hundaa’e ta’uu himan. (14) .

Macaafni Qulqulluun maqaa jawwee jedhus yeroo baay’ee eereera (fkn Iyoob 30:29: Ani obboleessa jawwee ti, akkasumas hiriyyaa oowwiti). Gama kanaan dhimma kana ilaalchisee yaada hawwataa taʼe tokko saayintistii Waaqayyoon hin amanne Isteefan Jay Gould irraa argachuun ni dandaʼama. Kitaabni Iyoob waa’ee Behemoth yeroo dubbatu bineensi ibsi kun itti walsimu daayinoosaroota qofa akka ta’e hubateera ( Pandans Tumme , s. 221, Ordfrontsförlag, 1987). Akka nama jijjiirama tirannaa irratti xiyyeeffatutti, barreessaan macaafa Iyoob beekumsa waa’ee fosiilii argame argate ta’uu akka qabu amana ture. Haa ta'u malee, kitaabota Macaafa Qulqulluu keessaa inni durii keessaa inni tokko ifatti bineensa lubbuu qabu agarsiisa (Iyoob 40:15 Kunoo amma behemoth, isa ani isiniin tolche; inni marga akka re'ee nyaata...).

   Draagoon aartii keessattis ni mul’atu (www.dinoglyphs.fi). Fakkiiwwan jawwee galmaa’aniiru, fakkeenyaaf, gaachana waraanaa (Sutton Hoo) fi faaya dallaa waldoota (fkn SS Mary fi Hardulph, England) irratti. Karra Ishtaar magaalaa durii Baabilon keessatti, re’ootaafi leencota malees, jawween ni fakkeeffamaniiru. Chaappaawwan siliindarii Mesopotaamiyaa jalqabaa keessatti, jawween funyaan isaanii hamma qoonqoo dheeratu jechuun ni danda’ama ni mul’ata (Moortgat, A., The art of ancient Mesopotamia, Phaidon Press, London 1969, fuula 1,9,10 fi Plate A.). Kitaaba Vaans Neelsan Dire Dragons jedhufakkeenya dabalataa ni hima. Kitaaba kana keessatti wanti nama dinqisiisu hojiiwwan aartii durii waa’ee jawwee/daayinoosarootaa, akkasumas fakkiiwwan jijjiirama tirannaa ammayyaa ofii isaaniitiin lafee daayinoosarootaa irratti hundaa’uun kaafaman kan agarsiisu ta’uu isaati. Dubbistoonni mataan isaanii walfakkeenya hojiiwwan aartii durii, akkasumas fakkiiwwan bu’uura lafee irratti kaafaman wal bira qabuu danda’u. Walfakkeenyi isaanii baay’ee ifaadha.

   Zodiyaak Chaayinaa hoo? Fakkeenyi gaariin akkamitti daayinoosaroota dhugumatti jawwee ta’uu akka danda’an horoscope kana yoo ta’u, kunis jaarraa hedduudhaaf kan ture ta’uun isaa beekamaadha. Kanaafuu zodiyaak Chaayinaa mallattoo bineensotaa 12 kan marsaa waggaa 12 keessatti irra deddeebi’an irratti hundaa’u bineensonni 12 hirmaatu. Isaan keessaa 11 bara ammayyaa keessattillee kan beekaman yoo ta’u: hantuuta, re’ee, saree, saree, bofa, farda, hoolaa, saree, korma, saree fi allaattii. Inumaayyuu bineensi 12ffaan jawweedha, har’a hin jiru. Gaaffiin gaariin bineensonni 11 bineensonni dhugaa yoo ta’an, jawween sun maaliif adda ta’ee uumama sheekkoo ta’a? Yeroo tokko yeroo tokko nama wajjin jiraachaa ture, garuu akkuma bineensota biroo hedduu badeera jedhanii tilmaamuun caalaatti sababa qabeessa mitii? Jechi daayinoosaroota jedhu jaarraa 19ffaa keessa qofa kan kalaqame Riichaard Oween ta’uu isaa irra deebi’anii yaadachuun gaariidha. Sana dura maqaan jawwee jedhu jaarraa hedduuf itti fayyadamaa ture. 

Tiyoorii jijjiirama tirannaa akkamitti qajeelchita?

Tiyoorii jijjiirama tirannaa hojii uumama Waaqayyoo guutummaatti faallaadha. Tiyoorii Daarwiin dhiheesse kun, hunduu seelii buʼuuraa xinnoo irraa kan jalqabe siʼa taʼu, sana booda waggoota miliyoonaan lakkaaʼaman keessatti gara bifa walxaxaa taʼetti guddate jedhee fudhata.

   Garuu yaadni Daarwiin dhugaadhaa? Ragaa qabatamaatiin qoratamuu danda’a. Qabxiileen ijoo tokko tokko kunooti.

1. Dhaloonni jireenyaa ofuma isaatiin hin mirkanoofne . Jireenyi guddachuu isaa dura jiraachuu qaba. Garuu kunoo rakkoon jalqabaa yaada Darwiin. Jireenyi ofumaan ka’uu waan hin dandeenyeef, akkuma kanaan dura ibsame, yaadni guutuun bu’uura isaa hin qabu. Jireenya qofa kan fiduu danda’u yoo ta’u, seera kanaan ala ta’ee hin argamne. Rakkoon kun kan mudatu namni tokko jalqabaa hanga dhumaatti moodeela ibsa Waaqayyoon hin amanne kan hordofe yoo ta’edha. 

2. Raadiyookaarbooniin yaada yeroo dheeraa akka hin taane taasisa . Rakkoon biraa raadiyoo kaarboonii fosiilii fi dhagaa boba’aa bara hunda keessatti argamu yoo ta’u, isaanis waggoota miliyoonaan lakkaa’aman akka jiranitti ilaalaman (Lowe, DC, Rakkoolee dhagaa boba’aa akka madda meeshaa duubaa 14C bilisaatti fayyadamuu wajjin walqabatan, Raadiyookaarboonii 31 (2): 117-120, 1989). Argamuun raadiyoo kaarboonii waggoota kumaatamaan lakkaa’aman qofa agarsiisa, kunis yeroon guddina tilmaamameef hin hafu jechuudha. Kun yaada Darwiin rakkoo guddaadha sababiin isaas namoonni jijjiirama tirannaa (evolutionists) barbaachisummaa waggoota miliyoonaan lakkaa'aman ta'uutti waan amananiifi.

3. Dhohinsi Kaambriyaan jijjiirama tirannaa akka hin taane mirkaneessa . Kanaan dura dhohinsi Kaambriyaan jedhamu akkamitti muka jijjiirama tirannaa (seeliin bu’uuraa salphaan bifa jireenyaa haaraa ta’eera jedhamee tilmaamamu) akka hin mirkanoofne ibsamee ture. Yookaan mukni kun garagaltee jira. Daataan fosiilii akka agarsiisutti jalqabarraa kaasee walxaxiinsi fi badhaadhina sanyii hirmaataa ture. Kunis moodeela uumaa wajjin wal sima.

4. Miiraa fi qaamolee walakkaa guddatan hin qaban . Yaadni jijjiirama tirannaa dhugaa utuu taʼee, miira, harka, miila ykn jalqabbii kutaalee qaamaa kan biroo uumama keessa jiran miliyoonaan lakkaaʼaman jiraachuu qabu turan. Kanaa mannaa, kutaaleen qaamaa kun qophaa’oo fi hojiirra ooluu danda’u. Riichaard Dookins, namni Waaqayyoon hin amanne beekamaan illee, gosti fi qaamni gosa hanga ammaatti qoratame hunda keessa jiru hundi wanta hojjetu irratti gaarii akka taʼe ni amana. Ilaalchi akkasii yaada jijjiirama tirannaa wajjin haala hamaadhaan wal simata, garuu moodeela uumama wajjin haala gaariin wal simata:

Dhugaan jiru ilaalcha irratti hundaa’e gosti fi qaamni gosa tokko keessa jiru hundi hanga ammaatti qoratame waan hojjetu irratti gaarii ta’uu isaati. Baalleen simbirroota, beeyladaa fi battee irratti argaman balali'uuf gaarii dha. Ijji arguu irratti ga'umsa qaba. Baaloonni footosinteesii irratti gaarii dha. Pilaaneetii tokkorra jiraanna, bakka tarii gosoota miliyoona kudhaniin marfamnee jirra, kunis hundi isaanii of danda’anii yaada fakkeessaa cimaa dizaayinii mul’atu agarsiisu. Gosti hundinuu jireenya addaa isaa wajjin haala gaariin wal simata. (15) .

Yaada kanaan dura kenneen, Dawkins itti yaadee haalu ta'us, al-kallattiin dizaayiniin sammuu qabu jiraachuu isaa beeksiseera. Haa ta’u malee, ragaaleen jiran dizaayiniin ogummaa qabu jiraachuu isaa ifatti agarsiisa. Gaaffiin dhimmi ilaallatu; Ni hojjetaa? Kunis, wanti hundi yoo hojjete, dhimma caasaa hojii fi dizaayinii sammuu qabuu waan ta’eef, caasaan sun ofumaan ka’uu hin danda’u ture.

    Fakkeenyaaf, Lahti keessatti siidaan taphataa kubbaa miilaa Jari Litmanen yeroo jirutti namoonni Waaqayyoon hin amanne hundi dizaayinii sammuu duuba jiru amanuun isaanii waan ajaa'ibaati. Siidaan kun ofii isaanii irraa akka dhalate hin amanan, garuu adeemsa dhaloota isaa keessatti dizaayinii sammuu qabutti amanu. Haa ta’u malee, lubbu qabeeyyii dachaa baay’ee walxaxaa ta’anii fi socho’uu, baay’achuu, nyaachuu, jaalalaan qabamuu fi miira biroo itti dhaga’amuu danda’an keessatti dizaayinii sammuu dhorku. Kun sababa baay’ee loojikii ta’e miti.

5. Foosiliin jijjiirama tirannaa akka hin taane ibsu . Foosilii keessatti suuta suutaan guddinni akka hin jirre kanaan dura ibsamee jira. Isteefan Jeey Goold, namoota kaan keessaa akkas jedheera: “Ilaalchi jijjiirama suuta suutaan dhufuu dandaʼu karaa kamiinuu xiqqeessuu hin barbaadu. Dhagaa keessatti ‘ilaalamee’ akka hin beekne qofan yaada kennuu barbaada.” (16) jedhu. Akkasumas, ogeeyyiin paleontooloojii adda duree biroo hedduun, jijjiiramni suuta suutaan fosiilii keessatti akka hin mul’anne amananiiru, haa ta’u malee, yaada bu’uuraa yaada Daarwiin ta’us. Falmiin galmeen fosiilii guutuu miti jedhus kana booda waamamuu hin danda’u. Kana booda akkas miti, sababiin isaas yoo xiqqaate fosiliin miliyoona dhibba ta’u lafa irraa qotamee jira. Meeshaa kana keessatti guddinni suuta suutaan ykn bifa gidduu galeessaa yoo hin jiraanne, meeshaa lafa irratti hafe keessattis hin jiru. Yaadonni armaan gadii akkamitti unkaalee gidduugaleessaa akka dhabaman agarsiisu:

Qaawwi meeshaa fosiilii keessa jiru haala murtaa’een walsima ta’uun isaa waan ajaa’ibaati: fosiilii bakka barbaachisoo hunda irraa dhabameera. (Firaansis Hitching, Morma Jiraafii , 1982, fuula 19)

Yeroo darbe hammam iyyuu walduraa duubaan fosilii bineensota sanaa kanneen kanaan dura lafa irra jiraatan sana keessatti yoo deemne iyyuu, bifa bineensotaa kanneen gareewwan gurguddoo fi faayila gidduutti bifa gidduu galeessaa ta’an illee argachuu hin dandeenyu... Gareen gurguddoon mootummaa bineensotaa walitti hin makaman. Isaanis jalqabarraa kaasee walfakkaataadha... Bineensi gosa mataa isaa keessatti kaa’amuu hin dandeenyes ta’e gareen guddaan gosoota dhagaa tartiiba qaban jalqabaa irraa hin argamne... Hanqinni bifa gidduugaleessaa guutuu ta’e kun gareewwan bineensota gurguddoo gidduutti karaa tokko qofaan hiikamuu danda’a... Dhugaa jiru akkuma jirutti fudhachuuf fedhii yoo qabaanne, bifa gidduugaleessaa akkasii ta’ee akka hin beekne amanuu qabna; jechuun gareewwan gurguddoon kun jalqabarraa kaasee walitti dhufeenya tokko waliin qaban.(Austin H. Clark, Jijjiirama Haaraa, fuula 189)

Kan armaan olii irraa maal hubachuun ni danda’ama? Yaada Daarwiin bu’uura fosiiliitiin diduu qabna, akkuma Daarwiin mataan isaa bu’uura daataa fosiilii yeroo sanatti argameen jedhe: “Warri seenefamni ji’ooloojii xiqqaa fi guddaan guutuu ta’uu amanan yaada koo akka didan beekamaadha” (17).

6. Filannoo uumamaa fi walhormaanni waan haaraa hin uumu . Daarwiin kitaaba isaa On the Origin of Species jedhamu keessatti filannoo uumamaa jijjiirama tirannaa duuba jira jedhu kaaseera. Filannoo namni godhe, jechuunis walhormaata, akkasumas karaa isaatiin bifa bineensotaa irratti dhiibbaa gochuun akkamitti akka danda’amu akka fakkeenyaatti fayyadameera.

    Haa ta’u malee rakkoon filannoo uumamaa fi filannoo namaa waan haaraa uumuu dhabuu isaaniiti. Isaan waan duraan jiru, jechuunis isa durii qofa filatu . Amaloonni tokko tokko cimsanii jiraachuu fi jiraachuu kan dandaʼan taʼus, odeeffannoo haaraa kan maddisiisu lubbuun jiraachuu qofa miti. Orgaanizimiin jiru kana booda gara kan biraatti jijjiiramuu hin danda’u.

   Haaluma walfakkaatuun, jijjiiramni ni uuma, garuu daangaa murtaa’e keessatti qofa. Kunis kan danda’amu bineensonniifi biqiltoonni dursanii saganteessuudhaan carraa fooyya’iinsaa fi walhormaataa waan qabaniifi. Fakkeenyaaf, walhormaanni dheerina miila saree ykn guddinaa fi walnyaatinsa biqiltootaa irratti dhiibbaa uumuu danda’a, garuu yeroo tokko tokko daangaa tokkotti dhufta malee sana bira hin darbitu. Gosti haaraan tokkollee kan hin mul’anne yoo ta’u, mallattoon odeeffannoo haaraa hin jiru.

Yeroo baayyee horsiistonni dhaloota muraasa erga qulqulleessan booda daangaa garmalee akka irra ga’amu ni argatu: qabxii kana bira darbee tarkaanfachuun akka hin danda’amne, gosti haaraan tokkollee akka hin uumamne. (...) Kanaafuu, qormaanni walhormaataa yaada jijjiirama tirannaa deggeruu caalaa haqa. (Waamicha Irratti, 3.7.1972, fuula 8,9)

Rakkoon biraa immoo hiyyummaa jeneetikii ti. Fooyya’iinsi fi madaqfamuun akkuma raawwatameen hambaan jeneetikii badhaadhaa abbootiin jalqabaa qaban tokko tokko ni bada. Orgaanizimoonni baay’een adda ta’an, fakkeenyaaf sababa walhormaataa ykn garaagarummaa teessuma lafaatiin, gara fuulduraatti garaagarummaaf bakki jiru xiqqaata. Baaburri jijjiirama tirannaa yeroo baayʼee fudhatu kallattii dogoggoraatiin deema. Hambaa jeneetikii hiyyeessa ta'us, gosti bu'uuraa haaraan hin mul'atu.

7. Muutaashiniin odeeffannoo haaraa fi gosoota qaamolee haaraa hin uumu . Jijjiirama tirannaa yoo ilaalle, jijjiirama tirannaa kan hordofan ni taʼa jechuun isaanii sirrii dha. Dhimma jijjiirama tirannaa jechuun maal jechuu akka ta'e qofa. Gaaffii garaagarummaa fi madaqsuu idilee yoo ta’e, jijjiirama tirannaa kan hordofan akka ilaalamu sirrii dha. Fakkeenyonni gaariin sanaa barreeffamoota ofii isaanii warra jijjiirama tirannaa hordofan keessatti argamu. Inumaayyuu, yaadni jalqabaa seelii -namaatti yaada hin mirkanoofne kan uumama ammayyaa ykn fosiilii keessatti mul’atee hin beeknedha.

    Wanti hundi taʼus, namoonni jijjiirama tirannaa hordofan, mala guddina seelii jalqabaa salphaa irraa gara bifa walxaxaa taʼetti ibsu argachuuf yaalu. Kanaaf gargaaruuf jijjiirama jijjiirama (mutation) fayyadamaniiru.

    Haa ta’u malee, jijjiiramni (mutation) gama guddinaatiin kallattii faallaa ta’een geggeessa. Isaan ni degenerate, jechuunis misooma gara gadiitti fudhatu. Misooma fuulduratti tarkaanfachiisuuf yoo ta'e qorattoonni fakkeenyota jijjiirama odeeffannoo dabaluu fi guddina olka'aa kumaatamaan lakkaa'aman agarsiisuu qabu, garuu kun hin danda'amne. Jijjiiramni ni mul'ata - baallee fi qaamni bocamee, pigmentii dhabuu... - garuu fakkeenyi ifa ta'e odeeffannoo dabaluu hin mul'anne. Gama biraatiin ammoo, muutaantonni adda durummaan duraan dursanii jiran kan uumaman ta’uun isaanii yaalii jijjiirama (mutation)tiin argameera. Muutaashiniin walfakkaataan yaalii keessatti irra deddeebi’amee mul’ata.

   Dhugaadha, jijjiiramni tokko tokko fakkeenyaaf naannoo summii qabu ykn naannoo antibaayootikii baay’ee qabu keessatti faayidaa qabaachuu akka danda’u beekamaadha, garuu haalli gara idileetti yeroo deebi’u, namoonni dhuunfaa jijjiirama kana qaban yeroo baay’ee haala idilee jalatti hin jiraatan. Fakkeenyi tokko hir’ina dhiigaa siiklii seelii ti. Namoonni jijjiirama kana qaban naannoo busaa keessatti akka gaariitti hojjechuu danda'u, garuu naannoo busaa hin taane keessatti dhukkuba hamaa dha. Jijjiiramni kun warra lamaan irraa yoo dhaalte dhukkubni kun lubbuu namaa galaafata. Akkasumas qurxummiin karaa jijjiirama (mutation) ija isaanii dhaban holqa dukkanaa’aa keessa jiraachuu danda’u malee haala idilee keessatti hin jiraatu. Yookiin ammoo qamalee sababa jijjiiramatiin baallee isaanii dhaban odola qilleensa qabu irratti bulchuu danda'u sababiin isaas akka salphaatti galaana keessa hin balali'an, garuu bakka biraatti rakkina keessa jiru.

    Qorattoonni naannoo kana beekan hedduunis jijjiiramni jijjiirama guddaa akka fidu ykn haaraa akka uumu ni haalu. Kunis fkn yaalii jijjiirama waggoota kurnan lamaan darbaniif balali’aa banaanaa fi baakteeriyaa irratti taasifameen agarsiifameera. Yaadonni qorattoota dhimma kanarratti kennan muraasni kunooti:

Yeroo keenyatti jijjiiramni kumaatamaan lakkaaʼaman kan qorataman taʼus, jijjiiramni bineensa tokko gara isa caalaatti walxaxaa taʼetti kan jijjiiru, caasaa haaraa kan uume ykn illee madaqfamuu gadi fagoo fi haaraa akka fidu haala ifa taʼe hin arganne. (RD Clark, Darwin: Duraa fi Booda , fuula 131)

Muutaashiniin nuti beeknu – kan uumamuu addunyaa lubbuu qabuuf itti gaafatamummaa qabu jedhamee yaadamu – akka waliigalaatti yookaan qaama tokko dhabuu, dhabamuu (pigment dhabuu, appendage dhabuu), yookaan qaama jiru tokko dacha’uu dha. Haala kamiinuu sirna orgaanikiidhaaf waan dhugaadhaan haaraa ykn dhuunfaa, waan akka bu’uura qaama haaraatti ykn akka jalqaba dalagaa haaraatti ilaalamuu danda’u hin uumuu. (Jean Rostand, Kitaaba Jijjiirama Oriyoon , 1961, fuula 79)

Saayintistoonni jijjiirama odeeffannoo dabalu adda baasuuf networkii baayyee deebii kennu fi bal’aa akka qaban hubatamuu qaba. Ogeeyyiin jeneetikii baay’een isaanii ija isaanii banaa isaaniif kaa’u. - - Haa ta'u malee, fakkeenyi ifa ta'e tokko illee jijjiirama (mutation) kan shakkii tokko malee odeeffannoo uumu akka jiru hin amanne. (Sanford, J., Jeneetikii Entiroopii fi Iccitii Jiinoomii, Ivan Press, New York, fuula 17).

Xumurri isaas, jijjiiramni motora jijjiirama tirannaa ta'uu hin danda'u, filannoo uumamaas ta'uu hin danda'u, sababiin isaas lamaan isaanii iyyuu odeeffannoo haaraa fi caasaa walxaxaa haaraa "seelii jalqabaa irraa gara namaatti" -ti'oorii barbaadu hin uumu. Barreeffamoota jijjiirama tirannaa keessatti ibsi kenname hundi fakkeenya gaarii yoo ta’u, garuu fakkeenya jijjiirama fi madaqsuu kan akka baakteeriyaa dandamachuu, garaagarummaa guddina afaan simbirroo, ilbiisota qoricha ilbiisota ittisuu, jijjiirama saffisa guddina qurxummii garmalee qurxummii qabuun dhufu, halluu dukkanaa’aa fi ifa ta’e kan awwaannisaa burtukaanaa fi jijjiirama sababa danqaa teessuma lafaatiin qofa. Kun hundinuu fakkeenya akkaataa ummanni tokko jijjiirama naannootti deebii itti kennu yoo ta’u, gosti bu’uuraa garuu yeroo hunda akkuma jirutti hafee gara kanneen birootti hin jijjiiramne. Baakteeriyaan akka baakteeriyaa, sareen akka saree, sareen akka saree fi kkf ta’ee hafa Fooyya’iinsi ni raawwatama, .

Kitaaba isaa On the Origin of Species jedhamu keessattis Darwin fakkeenya jijjiirama sanyii tokkollee osoo hin taane, fakkeenya garaagarummaa fi madaqsuu gareewwan bu’uuraa keessatti qofa akka dhiheesse    hubatamuu qaba . Isaan fakkeenya gaarii dha, garuu kana caalaa hin jiran. Isaan "seelii jalqabaa irraa gara namaatti" -ti'oorii dhugaa ta'uu hin mirkaneessan. Darwin mataan isaa xalayaa barreesseen akkas jedheera: “Dhugumatti gosti tokko gara gosa biraatti jijjiiramuu isaa ragaa kallattiin akkan hin qabne namootatti himuun na nuffisiise, ilaalchi kun sirrii ta’uu koo irra caalaa taateewwan baay’een garee ta’anii irratti hundaa’uun ibsamuu waan danda’aniif jedheen amana” (18) . Haaluma walfakkaatuun, caqasni armaan gadii kun kitaaba Daarwiin On the Origin of Species jedhu keessatti fakkeenyonni dhugaa jijjiirama sanyiiwwanii akka hin jirre ibsa:

"Kitaabni ka'umsa gosoota bineensotaa ibsuun beekamaa ta'e tokko karaa kamiinuu ibsuu dhabuun isaa baay'ee nama kofalchiisa." (Christopher Booker, barreessaan barruu Times kan Darwin’s magnum opus, On the Origin of Species jedhu eeruun) (19)

Akkamitti dhala namaa hantuuta fakkaatu irraa bu'uu isaa mirkaneessita?

Yaadni bu’uuraa jijjiirama tirannaa gosootni ammaa hundi bifa hundee tokko qabaachuu isaaniiti: seelii bu’uuraa salphaa. Nama ammayyaafis akkasuma. Jijjiirama tirannaa kan hordofan seelii jalqabaa tokko irraa akka dhufne barsiisu, inni jalqaba gara bifa lubbu qabeeyyii galaanaatti guddate, akka tarkaanfii dhumaatti immoo nama dura gara abbootii namaa ammayyaa hantuuta fakkaataniitti jijjiirame. Foosilii keessatti jijjiiramni suuta suutaan mul’achuu kan hin dandeenye ta’us, namoonni jijjiirama tirannaa hordofan akkasitti amanu.

     Garuu hubannoon jijjiirama tirannaa ka’umsa dhala namaa dhugaadhaa? Sababoota barbaachisoo lama kanneen faallaa kanaa yaada kennan ni ibsina:

Hafteen nama ammayyaa marsaa durii keessatti jijjiirama tirannaa ni diiga . Sababni inni jalqabaa salphaa waan ta’eef, hafteen namoota ammayyaa ifa ta’an yoo xiqqaate hamma haftee abbootii isaanii jedhaman kanneen durii ykn kanneen durii ta’an keessatti argamuu isaati, hafteen namaa ammayyaa abbootii isaanii jedhaman caalaa kutaalee durii keessatti argamuun illee. Hafteen fi meeshaaleen nama ammayyaa ifa ta’an, kutaalee dhagaa boba’aa waggoota miliyoona dhibbaan lakkaa’aman akka jiraatan ilaalaman keessatti illee argameera.

    Kun maal jechuudha? Namni ammayyaa yoo xiqqaate yeroo wal fakkaatutti lafa irratti ykn abbootii isaa jedhaman dura illee mul’ateera jechuudha. Sanyiiwwan abbootii isaanii dura gonkumaa lubbuun jiraachuu waan hin dandeenyeef karaa kamiinuu danda’amuu hin danda’u. Kunoo wal faallessuun ifa ta’ee fi ibsa jijjiirama tirannaa ka’umsa namaa kan mormu jira.

   Caqasoonni armaan gadii waa’ee kanaa bal’inaan isinitti himu. Saayintistoonni beekamoo ta’an, hafteen kan nama ammayyaa ta’e, irra deddeebiin sadarkaa durii keessatti hammam ifatti akka argame ni beeku, garuu qulqullina isaaniitiin garmalee ammayyaa waan ta’eef fudhatama dhabaniiru. Argannoowwan walfakkaatan kudhanootaan lakkaa’aman argameera:

LBS Leakey: “Hafteen namaa sun kan aadaa [Acheul fi Chelles] kanaa, yeroo hedduu argameera (...) garuu yookaan akkasitti adda hin baafamne yookaan gosa Homo sapiens waan ta’aniif fudhatama dhabuu isaanii shakkii hin qabu, kanaaf akka dulloomaniitti ilaalamuu hin dandeenye . ” (20) .

RS Lull: ... Hafteen lafee akkasii irra deddeebi’amee mul’ateera. (...) Isaan keessaa kamiyyuu, ulaagaalee dullumaa kanneen biroo – marsaa dulloomaa keessatti awwaalamuu, haftee bineensotaa isaan gidduutti mul’achuu fi sadarkaa fosiilii walfakkaataa fi kkf – guutus, ulaagaalee antiroopooloojii fiizikaalaa guutuuf gahaa miti, sababiin isaas isaan keessaa tokkollee amala qaamaa yeroo ammaa kana warri Ameerikaa Hindii hin qabne hin qabu.” (21) .

Marvin L. Lubenow kitaaba isaa Myytti apinaihmisistä (Lafee falmii) jedhamu keessatti dhimma wal fakkaatu irratti barreessee jira . Kitaaba kana keessatti, fosiilii argataniif ramaddii umrii namoota jijjiirama tirannaa hordofan gabaabsee ibseera . Argannoowwan barreeffamoota jijjiirama tirannaa irratti gabaafaman hundi hammatamaniiru.

    Ramaddiin umurii warra jijjiirama tirannaa hordofan kana keessattis rakkoon walfakkaataan ni mul’ata: fosiilonni tartiiba jijjiirama tirannaa murtaa’e tokko malee tartiiba lafaa keessatti argamu. Tartiiba jijjiirama tirannaa barbaaduun hin argaman. Argannoon kun namni akaakilee salphaa hantuuta fakkaatanii irraa akka dhufe hin agarsiisu.

    Lubenow kitaaba isaa keessatti akkas jedha:

   (...) Dhumarratti, “Guyyaan Foosilii” koorsii keenyaa dhufe. Barattoonni kun gabaasa isaanii hiriyyoota isaanii daree isaaniif qooduun, fosiilii isaanii umurii fi ramaddii warri jijjiirama tirannaa kennan hordofuun skiimii irratti kaa'aniiru. Buqqeeleen sun suuta suutaan bakka isaaniitti ciccitanii yeroo deeman, barattoonni fosiliin kun jijjiirama namaa mirkaneessuun isaa waan hin oolle taʼuu isaa caalaatti ifa taʼe hubatan.

   Jijjiiramni namaa dhugaa osoo ta’ee, fosiliin sarara yeroo irratti kaa’ama ture, hantuuta Kibbaa irraa, karaa bifa tokkoon Homo habilis , Homo erectus fi Homo sapiens jalqabaa , fi dhumarratti gara Homo sapiens ammayyaa(innis nu, kan guddaa fi bareedduudha). Kanaa mannaa, fosiliin tartiiba jijjiirama tirannaa ifa ta’e tokko malee asii fi achi ni kaa’amu. Barattoonni kun yeroo fi ramaddii warra jijjiirama tirannaa yaadan ofii isaanii fayyadamanillee, meeshaan fosiilii jijjiirama namaa baay’ee akka hin hojjenne isaanitti ifa ta’e. Barumsi ykn barumsi walduraa duubaan ani kennu kamiyyuu akka qorannoo barattoonni ofii isaanii hojjetanitti nama hin dinqisiisu ture. Wanti ani jechuu danda’u akka dhugaa qullaa waa’ee meeshaa fosiilii namaa mataa isaa barattoota irratti dhiibbaa guddaa hin geessisu ture. (22) .

Foosilii keessatti garee lama qofa: hantuuta idilee fi namoota ammayyaa . Akkuma jedhame, yaadni bu’uuraa yaada jijjiirama tirannaa namni uumamtoota hantuuta fakkaatanii irraa akka dhufe waan ta’eef, adeemsa seenaa keessatti ilmaan namootaa walxaxaa ta’an gara lafaatti dhufan. Yaadni kun jaarraa 19ffaa keessa abbootii namaa jedhaman ilaalchisee wanti argame xiqqaa taʼus, tilmaama Daarwinii fi namoota bara isaa turan ture. Darwiin fi hiriyyoonni isaa booda biyyee keessatti akka argaman amantaa fi eegaa qofa keessa turan.

   Barbaacha har’a fosiilii namaa irrattis amantaan wal fakkaataan jira. Namoonni yaada jijjiirama tirannaa irratti amantaa waan qabaniif, abbootii namaa jedhaman barbaadu. Amantiin waan isaan hojjetan hunda irratti dhiibbaa qaba. Yookaan ammoo jijjiirama dhala namaa abbootii hantuuta fakkaatanii irraa dhufan irratti amantii osoo hin qabaatin kaka'umsi isaanii barbaaduuf gahaa hin ta'u ture.

    Argannoon kun maal mul'ise? Deeggartoota yaada jijjiirama tirannaa hin jajjabeessan. Argannoo kamiyyuu irratti walii hin galan, kana malees, argannoowwan keessatti amala ifa ta’e tokko mul’achuu danda’a: dhumarratti garee lama qofatu jira: ifatti uumamtoota hantuuta fakkaatanii fi namoota idilee. Qoodinsi kun haala kanaan kan adeemu yoo ta’u, hantuutni kibbaa (Australopithecus) akkuma maqaan isaa ibsutti hantuuta waliigalaa ta’an, akkuma Ardi, guddinni sammuu isaanii kan hantuuta kibbaa caalaa xiqqaadha. (Homo Habilis gita wal-xaxaa ta’ee fi gareewwan adda addaa walitti makamuu danda’udha. Amaloonni isaa tokko tokko hantuuta kibbaa caalaa hantuuta fakkaatu akka ture agarsiisu). Inumaayyuu Homo Erectus fi namni Niyaandartaal, kan baay’ee wal fakkaatu, namoota idileedha.

    Maaliif akkasitti bakka lama qofatti qoodamuu? Saayintistoonni hedduun mataan isaanii hantuutni kibbaa abbootii namaa ta'uu akka hin dandeenye, garuu hantuutni idilee, gosa bade ta'uu isaanii amananiiru. Xumurri kun kan irra ga’ame qaamni isaanii baay’ee hantuuta kan fakkaatuu fi guddinni sammuu guddina sammuu nama ammayyaa harka sadii keessaa tokko qofa waan ta’eef. Yaada tokko lama kunooti:

Mataa namaa fi anthropoid yeroo wal bira qabnu, mataan Australopithecus mataa nama anthropoid caalaa akka fakkaatu ifaadha. Akkas ta’ee himuun gurraacha adii ta’uu isaa mirkaneessuu wajjin tokko ta’a. (23) .

Argannoon keenya shakkii tokkollee hin dhiisu (...) Australopithecus Homo sapiens akka hin fakkaanne ; kanaa mannaa, guenons fi anthropoids ammayyaa fakkaata. (24) .

Homo erectus fi nama Neanderthal kan baayyee wal fakkaatu fi guddinni sammuu fi qaamni isaanii guutummaatti nama ammayyaa kan yaadachiisu hoo? Namummaa lamaan isaaniitiif ragaan gahaan har’a argameera. Homo erectus navigeeshinii irratti bobba'uu kan danda'e yoo ta'u, akkasumas meeshaalee akka ogeessi jijjiirama tirannaa Dr Alan Thorne bara 1993 irraa eegalee akkas jedhee ibseera: "Isaan Homo erectus miti (jecha biraatiin, maqaa kanaan waamamuu hin qaban). Isaan namadha" (The Australian, 19 August 1993). Haaluma walfakkaatuun, saayintistoonni yeroo sanaa, namni Niyaandartaal akka nama dhugaatti fudhatamuu danda’a jedhutti fedhii guddaa qabaachuu isaaniiti. Caasaa qaamaatiin alatti sababoonni isaanii argannoowwan aadaa hedduu fi qorannoo DNA haaraa ta’uu isaaniiti.(Doonaald Joonsan / Jeems Shiriiv: Mucaa Luusii, fuula 49).

   Qorattoota Homo erectus fi Neandertal gita Homo sapiens keessatti akka hammataman yaada dhiyeessan keessaa fkn Milford Wolpoff. Ibsi ogeessa jijjiirama jireenyaa (evolutionary paleontologist) kun waan guddaa kan godhu, inni nama kamiyyuu caalaa meeshaa fosiilii jalqabaa hominides argee akka ture himama. Haaluma walfakkaatuun, Bernard Wood, kan sanyii jijjiirama tirannaa irratti aangoo adda duree ta’ee fudhatame, fi M. Collard, hominides tilmaamaman hedduun guutummaatti jechuun ni danda’ama nama fakkaatu ykn guutummaatti jechuun ni danda’ama hantuuta kibbaa akka ta’an ibsaniiru (Science 284 (5411): 65-71, 1999).

    Kan armaan olii irraa maal hubachuun ni danda’ama? Waa'ee apeman dubbachuun bu'aa hin qabu, sababiin isaas dhugaa jiru keessatti namaa fi hantuuta qofatu ture. Gareen lamaan kana qofatu jira, akkuma qorattoonni adda duree gama kanaa hedduun ibsan.

   Karaa biraatiin, mul’achuu namaa lafarratti yoo ilaalle, wanta Macaafni Qulqulluun argisiisu, jechuunis gara waggaa 6,000 dura, wanta kanaan dura lafarratti mul’ateef sababni mirkanaa’aan hin jiru. Maaliif akkas taʼe? Sababni isaas yeroo dheeraaf ragaan murtaa’aan waan hin jirreef. Seenaan beekamaan kun dhugumatti waggoota 4000-5000 qofa dura kan jalqabe yoo ta’u, yeroo tasa fi yeroo tokkotti wantootni akka barreeffama, ijaarsa, magaalota, qonna, aadaa, herrega walxaxaa, suphe dhooftuu, meeshaa hojjechuu fi wantoota amala namaa ta’anii fudhataman biroo mul’atan. Namoonni jijjiirama tirannaa irratti xiyyeeffatan hedduun waa’ee yeroo seenaa duraa fi seenaa dubbachuu ni jaallatu, garuu yeroon seenaa duraa akka ture ragaan gaariin hin jiru, fakkeenyaaf waggoota 10,000 hanga 20,000 dura, sababiin isaas gamoowwanii fi wantootni armaan olitti ibsaman yeroo sanaa kaasee mirkanaa’inaan waan hin beekamneef.

   Kana malees, namni waggoota miliyoona lama dura guddate, garuu aadaan isaa waggoota kuma muraasa dura akka tasaa addunyaa guutuutti dho’uun isaa baay’ee nama ajaa’iba. Ibsi fooyya’aan namni waggoota kuma muraasa qofa kan ture ta’uu isaati, kanaaf gamoowwan, magaalonni, dandeettiin afaanii fi aadaan yeroo sanatti qofa kan mul’atan, akkuma kitaabni Seera Uumamaa agarsiisu. 

Mootummaa Waaqayyootiin ala hin turinaa!

Dhumarratti dubbisaa gaarii! Waaqayyo si jaalatee gara mootummaa isaa isa bara baraatti si barbaada. Qoosaa fi mormituu waaqayyoo taate iyyuu Waaqayyo karoora gaarii siif qaba. Caqasoota armaan gadii kan waa’ee jaalala Waaqayyo namootaaf qabu dubbatan hubadhu. Akkamitti Yesus gara biyya lafaa kan dhufe namni hundinuu jireenya bara baraa fi dhiifama cubbuu akka argatuuf ni himu. Namni addunyaa kanarra jiru hundi kana mudachuu danda’a:

- (Yohaannis 3:16) Waaqayyo akkasitti tokkicha ilma isaa hamma kennuutti biyya lafaa jaallate, isatti kan amanu hundinuu jireenya bara baraa akka qabaatuuf malee akka hin badne.

- (1Yohaannis 4:10) Jaalalli kana keessa jira, nuti Waaqayyoon jaallannee osoo hin taane, inni nu jaallate, ilma isaas araara cubbuu keenyaa akka ta'uuf erge.

Garuu namni tokko Waaqayyoo wajjin walitti dhufeenya fi dhiifama cubbuu ofumaan argataa? Lakki namni cubbuu isaa himachaa gara Waaqayyootti deebi'uu qaba. Baay’een isaanii amantii Macaafa Qulqulluu keessatti barreeffame hundumaa dhugaa itti qabatan qofa qabaachuu danda’u, garuu tarkaanfii gara Waaqayyootti deebi’anii jireenya isaanii guutuu Waaqayyoof dabarsan kana fudhatanii hin beekan.

    Fakkeenyi gaariin qalbii diddiirrannaa ilaalchisee barsiisa Yesus ilma bade sana irratti kennedha. Mucaan kun cubbuu gadi fagoo keessa jiraata ture, garuu booda gara abbaa isaatti deebi'ee cubbuu isaa himate. Abbaan isaa dhiifama godheef.

- (Luq 15:11-20) Innis, “Namni tokko ilmaan lama qaba ture;

12 Isaan keessaa quxisuun immoo abbaa isaatiin, “Abbaa, qooda qabeenya natti kufe naaf kenni” jedheen. Jireenya isaa isaaniif qoode.

13 Ilmi quxisuun sun hundumaa walitti qabee gara biyya fagootti deemee, achittis qabeenya isaa jireenya jeequmsaatiin qisaaseesse .

14 Inni hundumaa erga fixee booda, beelli cimaan biyya sana keessatti ka'e; innis hanqina qabaachuu jalqabe.

15 Innis dhaqee lammii biyya sanaa tokkotti makame; allaattii nyaachisuufis gara maasii isaatti isa erge.

16 Inni garaa isaa citaa allaattiiwwan nyaataniin guutee, namni tokko illee isaaf hin kennine.

17 Yommuu ofitti dhufee, “Hojjettoonni abbaa kiyyaa meeqatu buddeena gahaa fi hafe qaba, ani immoo beeladhaan nan bada!

18 Ani ka'ee gara abbaa koo dhaqee, "Abbaa, ani samii irrattis, si durattis cubbuu hojjedheera , .

19 Kana booda ilma kee jedhamuuf hin malu;

20 Innis ka'ee gara abbaa isaa dhufe. Garuu yeroo inni fagoo jirutti abbaan isaa isa argee gara laafina , fiige, morma isaa irratti kufee isa dhungate.

Namni tokko gara Waaqayyootti yommuu deebi’u, Yesusiin Gooftaa jireenya isaa ta’ee simachuus qaba. Sababni isaas, namni tokko Waaqayyotti dhiyaatee dhiifama cubbuu argachuu kan danda’u karaa Yesus qofa akka lakkoofsi itti aanu argisiisutti. Kanaaf Yesusiin Gooftaa jireenya keetii akka ta'uuf waami, dhiifama cubbuu fi jireenya bara baraa ni argatta:

- (Yohaannis 14:6) Yesuus, karaan, dhugaan, jireenyis ana dha, ana malee namni gara abbaa hin dhufu.

- (Yohaannis 5:40) Jireenya akka qabaattuuf gara koo hin dhuftu .

- (HoE 10:43) Namni isatti amanu hundinuu dhiifama cubbuu akka argatu raajonni hundinuu isaaf dhugaa ba'aa .

- (HoE .

39 Warri amanan hundinuu seera Museetiin qajeelota ta'uu hin dandeenye hundumaa irraa qajeelota ta'u.

Yesusiin jireenya kee keessatti simattee amantii kee, jechuunis dhimma fayyinaa irratti amanannaa kee isa irratti yoo kaa'atte (HoE 16:31 "Isaan immoo, Gooftaa Yesus Kiristoositti amani, atis ni fayyita, mana kees ni fayyita" jedhan."), fakkeenyaaf akka armaan gadiitti kadhachuu dandeessa: 

Kadhannaa fayyinaa : Gooftaa Yesuus gara keetti nan deebi'a. Ani cubbuu sirratti hojjedhee akka fedha keetiitti akkan hin jiraanne nan himadha. Haa ta’u malee, cubbuu koo irraa garagalee garaa koo guutuun Si duukaa bu’uu barbaada. Akkasumas cubbuun koo araara keetiin akka naaf dhiifamee fi jireenya bara baraa karaa kee argadheera jedheen amana. Fayyina ati naaf kenniteef si galateeffadha. Ameen.

REFERENCES:

1. Andy Knoll (2004) PBS Nova interview, 3. May 2004,  sit. Antony Flew & Roy Varghese (2007) There is A God: How the World’s Most Notorious Atheist Changed His Mind. New York: HarperOne

2. J. Morgan: The End of Science: Facing the Limits of Knowledge in the Twilight of Scientific Age (1996). Reading: Addison-Wesley

3. Stephen Jay Gould: Hirmulisko heinäsuovassa (Dinosaur in a Haystack), p. 115,116,141

4. Stephen Jay Gould: Hirmulisko heinäsuovassa (Dinosaur in a Haystack), p. 115,116,141

5. Sylvia Baker: Kehitysoppi ja Raamatun arvovalta, p. 104,105

6. Carl Wieland: Kiviä ja luita (Stones and Bones), p. 34

7. Kysymyksiä ja vastauksia luomisesta (The Creation Answers Book, Don Batten, David Catchpoole, Jonathan Sarfati, Carl Wieland), p. 84

8. Jonathan Sarfati: Puuttuvat vuosimiljoonat, Luominen-magazine, number 7, p. 29,30,

http://creation.com/ariel-roth-interview-flat-gaps

9. Pearce, F., The Fire-eater’s island, New Scientist 189 (2536):

11.  Stephen Jay Gould: Catastrophes and steady state earth, Natural History, 84(2):15-16 / Ref. 6, p. 115.

12. George Mc Cready Price: New Geology, lainaus A.M Rehnwinkelin kirjasta Flood, p. 267, 278

13. (The Panda’s Thumb, 1988, p. 182,183)

14. Francis Hitching: Arvoitukselliset tapahtumat (The World Atlas of Mysteries), p. 159

15. Richard Dawkins: Jumalharha (The God Delusion), p. 153

16. Stephen Jay Gould: The Panda’s Thumb, (1988), p. 182,183. New York: W.W. Norton & Co.

17. Charles Darwin: Lajien synty (The origin of species), p. 457

18. Darwin, F & Seward A. C. toim. (1903, 1: 184): More letters of Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray.

19. Christopher Booker: “The Evolution of a Theory”, The Star, Johannesburg, 20.4.1982, p. 19

20. L.B.S. Leakey: "Adam's Ancestors", p. 230

21. R.S. Lull: The Antiquity of Man”, The Evolution of Earth and Man, p. 156

22. Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisestä (Bones of Contention), p. 20-22

23. Journal of the royal college of surgeons of Edinburgh, tammikuu 1966, p. 93 – citation from: "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?", p. 93,94.

24. Solly Zuckerman: Beyond the ivory tower, 1970, p. 90 - citation from: "Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos?". p. 94.