|
|
|
Kristinusko ja tiede
Onko kristillinen usko ollut este tieteelle vai edistänyt sitä? Lue todisteet!
Tässä kirjoituksessa on aiheena kristillinen usko ja tiede. Miten kristillinen usko on vaikuttanut tieteeseen ja sen kehitykseen? Onko se ollut este tieteen kehitykselle vai edistänyt sitä? Jos tätä asiaa tarkastellaan pelkästään maallisen median ja ateistitiedemiesten kirjoitusten kautta, esitetään niissä usein populaari näkemys uskon ja tieteen välisestä konfliktista. Ajatellaan, että usko Jumalaan ja tiede ovat toistensa vastakohtia ja että kristillinen usko on ollut este tieteen kehitykselle. Tässä ajatuksessa tieteen oletetaan olleen voimakasta Kreikassa ja edistyneen uudelleen vasta, kun se valistuksen aikana irtautui ilmoitususkonnosta ja alkoi nojautua järkeen ja havaintoihin. Varsinkin Darwinin merkitystä pidetään tärkeänä tieteellisen maailmankuvan lopulliselle voitolle. Mutta mikä on totuus aiheesta? Kristillisen uskon ydin ei koskaan ole ollut tiede ja tieteen tekeminen, vaan usko Jumalan olemassaoloon sekä Jeesukseen Kristukseen, jonka kautta jokainen voi saada syntinsä anteeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kristillinen usko olisi vaikuttanut tieteeseen ja yhteiskunnan kehitykseen. Päinvastoin, Jeesuksen ja kristillisen uskon merkitys on ollut ratkaiseva tieteen synnylle ja edistymiselle. Tämän näkemyksen perusteena on useita seikkoja, joita seuraavassa käymme läpi. Aloitamme kielestä ja lukutaidosta.
Lukutaito: sanakirjat, kieliopit, aakkoset. Ensinnäkin kirjakielien ja lukutaidon synty. Jokainen ymmärtää, että jos jollakin kansalla ei ole omaa kirjakieltä ja ihmiset eivät osaa lukea, on se este tieteen kehitykselle, tutkimukselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Silloin ei ole kirjoja, ei voida lukea niitä, eikä tieto leviä eteenpäin. Yhteiskunta pysyy pysähtyneessä tilassa. Miten sitten kristillinen usko on vaikuttanut kirjakielien ja lukutaidon syntyyn? Tässä monilla tutkijoilla on sokea piste. He eivät tiedä, että melkein kaikki kirjakielet ovat syntyneet hurskaiden kristittyjen toimesta. Esim. täällä Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan sekä Uuden testamentin ja osia muista Raamatun kirjoista. Kansa oppi niiden kautta lukemaan. Saksassa saman asian teki Martti Luther. Hän käänsi Raamatun Saksaksi omalle murteelleen. Hänen käännöksestään otettiin satoja painoksia ja Lutherin käyttämä murre vakiintui kirjakieleksi saksalaisten keskuudessa. Entä Englanti? Siinä tärkeässä roolissa oli William Tyndale, joka käänsi Raamattua englanniksi. Tyndalen käännös vaikutti modernin englannin kielen syntyyn. Tyndalen käännöksen pohjalta syntyi myöhemmin Kuningas Jaakon käännös, joka on tunnetuin englanninkielinen Raamatun käännös. Yksi esimerkki ovat slaavilaisten kansojen kirjaimet, joita kutsutaan kyrillisiksi aakkosiksi. Ne saivat nimensä Pyhän Kyrilloksen mukaan, joka toimi lähetyssaarnajana slaavien parissa ja huomasi, ettei heillä ollut kirjainaakkosia. Kyrillios kehitti heille aakkoset, jotta he pystyivät lukemaan evankeliumia Jeesuksesta. Ennen kuin lukutaito syntyy, täytyy siis kirjakielen olla olemassa. Tässä mielessä kristityt lähetystyöntekijät ovat olleet avainasemassa, ei vain vuosisatoja sitten läntisissä maissa, vaan myös Afrikassa ja Aasiassa myöhemmin. Lähetystyöntekijät ovat saattaneet tehdä vuosien työn kielellisen tutkimuksen parissa. He laativat ensimmäiset kieliopit, sanakirjat ja aakkoset. Yksi tällainen henkilö oli metodistilähetyssaarnaaja Frank Laubach, joka pani alulle maailmanlaajuisen luku- ja kirjoitustaitokampanjan. Hän vaikutti aapisten kehittämiseen 313 kielellä. Häntä on nimitetty luku- ja kirjoitustaidottomien apostoliksi. Seuraavat esimerkit viittaavat samaan asiaan, kielten kehitykseen. On merkittävää, että jopa sellaiset kielet kuin Intian pääkieli hindi, Pakistanin urdu ja Bangladeshin bengali ovat saaneet kielioppinsa ja kielellisen pohjansa kristillisen lähetystyön pohjalta. Sadat miljoonat ihmiset puhuvat ja käyttävät näitä kieliä.
Vishal Mangalwadi: Vartuin hindin kielen sydänmailla Allahabadissa, vajaat 80 kilometriä Kashista, jossa Tulsidas kirjoitti Ramcharitmanasin, Pohjois-Intian merkittävämmän uskonnollisen eepoksen. Sain jatkuvasti kuulla, että hindi oli lähtöisin tästä suuresta eepoksesta. Mutta kun aloin lukea sitä, hämmennyin, koska en ymmärtänyt yhtäkään virkettä. Kirjoittajan "hindi" poikkesi täysin omastani, ja rupesin kyselemään, mistä äidinkieleni - Intian virallinen kansalliskieli - oli peräisin. ... Myöskään hinduoppineet eivät kehittäneet Intian kansalliskieltä eli hindiä. On raamatunkääntäjien, kuten John Borthwick Gilchristin, ja lähetyssaarnaaja-kielitieteilijöiden, kuten pastori S.H.Kelloggin, ansiota, että nykyinen hindin kirjakieli syntyi runoilija Tulsidasin (n. 1532-1623) käyttämän kielen pohjalta. ... Raamatunkääntäjät ja lähetystyöntekijät antoivat muutakin kuin äidinkieleni hindin. Kaikki Intian elävät kirjakielet todistavat heidän työstään. Vuonna 2005 mumbailainen mutta malajamia äidinkielenään puhuva tutkija, tohtori Babu Verghese jätti 700-sivuisen tohtorinväitöskirjan Nagpurin yliopiston tarkastettavaksi. Hän osoitti, että raamatunkääntäjät loivat enimmäkseen lukutaidottomien intialaisten puhumista murteista 73 nykyistä kirjakieltä. Näihin kuuluivat Intian (hindi), Pakistanin (urdu) ja Bangladeshin (bengali) viralliset kansalliskielet. Viisi bramiinioppinutta tutki Verghesen väitöskirjan ja myönsi hänelle filosofian tohtorin arvon vuonna 2008. Samalla he suosittivat yksimielisesti, että väitöskirja otettaisiin julkaisemisen jälkeen intialaisen kielentutkimuksen pakolliseksi oppikirjaksi. (1)
Kristillinen lähetystyö on aina ollut luonteeltaan laaja-alaista ihmisten auttamista niin, että siinä on riennetty sairaiden, vammaisten, nälkäisten, kodittomien ja syrjittyjen avuksi. Kristillinen lähetystyö on rakentanut lukuisissa Afrikan maissa koko koulujärjestelmän pohjan perus- ja ammattikoulutuksen osalta. Samoin lähetys on osallistunut merkittävällä tavalla terveydenhuollon verkoston muodostamiseen… Tunnettu afrikkalainen tutkija, Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on väittänyt, että Afrikassa lähetystyöntekijät ovat tehneet suurimman palveluksen paikallisille kulttuureille luomalla kirjakielen pohjan. (2)
Lukutaitoprojektit ja kirjallisuus. Kuten todettiin, useimmat kielet ovat saaneet kielioppinsa ja kirjallisen pohjansa kristillisen uskon vaikutuksesta. Ateistit ja valtiot eivät olleet tämän kehityksen aikaansaajina vaan kristillisen uskon edustajat. Yhteiskuntien kehitys olisi saattanut viivästyä vuosisadoilla ilman uskoa Jumalaan ja Jeesukseen. Tähän alueeseen kuuluvat lukutaitoprojektit Euroopassa ja muualla maailmassa. Niiden kautta ihmiset oppivat lukemaan Raamattua ja muuta kirjallisuutta sekä opiskelemaan uusia asioita. Jos ei ole lukutaitoa, on vaikea oppia uusia asioita, joista toiset ovat kirjoittaneet. Kun kristillinen usko on voittanut alaa lähetystyön kautta, on se parantanut myös lukuisien kansojen yhteiskunnallista tilannetta ja asemaa. Tällaisia asioita ovat parempi terveystilanne, parempi talous, vakaampi yhteiskunnallinen tilanne, alhaisempi korruptio ja lapsikuolleisuus sekä tietysti parempi lukutaito. Jos lähetystyötä ja kristillistä uskoa ei olisi ollut, olisi maailmassa paljon enemmän kärsimystä ja köyhyyttä eivätkä ihmiset osaisi lukea. Mm. Texasin yliopiston apulaisprofessori Robert Woodberry onkin havainnut lähetystyön yhteyden demokratiaan, ihmisten parantuneeseen asemaan ja lukutaitoon:
Tutkija: Lähetystyö synnytti demokratian
Texasin yliopiston apulaisprofessori Robert Woodberryn mukaan 1800- ja 1900-luvun alun protestanttisten lähetystyöntekijöiden vaikutus demokratian kehitykseen on ollut luultua merkittävämpi. Lähetystyöntekijät eivät olleetkaan demokratiakehityksen sivuroolissa, vaan he olivat oleellinen osa demokratian kehitystä monissa Afrikan ja Aasian maissa. Asiasta kertoo Christianity Today-lehti. Robert Woodberry on tutkinut lähetystyöntekijöiden ja demokratiaan vaikuttavien tekijöiden suhdetta lähes viidentoista vuoden ajan. Hänen mukaansa siellä, missä protestanttiset lähetystyöntekijät ovat vaikuttaneet keskeisesti. Siellä talous on tänä päivänä kehittyneempää ja terveystilanne suhteellisesti parempi kuin alueilla, joilla lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Lähetystyöntekijöiden historiallisesti vahvoilla alueilla lapsikuolleisuus on tänä päivänä vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa, erityisesti naisille… Robert Woodberryn mukaan myönteinen vaikutus oli nimenomaan protestanttisilla herätyskristityillä. Sen sijaan valtioiden palkkaamalla papistolla tai katolisilla lähetystyöntekijöillä ennen 1960-lukua ei ollut samanlaista vaikutusta… (3)
Yksi hyvä esimerkki siitä, miten kristillinen usko on vaikuttanut lukutaitoon ja kirjallisuuteen, on se, että vasta vuoden 1900 paikkeilla sekulaari kirjallisuus ohitti myynnissä hengellisen kirjallisuuden. Raamattu ja sen opetus oli tärkeässä asemassa vuosisatojen ajan, kunnes viime vuosisadalla se menetti länsimaissa merkitystään yhä enemmän. Onko sattumaa, että samalla 1900-luvulla, kun kristillisestä uskosta luovuttiin, käytiin historian suurimmat sodat? Toinen esimerkki on Englanti, joka oli 1700- ja 1800-lukujen maailman kehittynein maa. Mutta mikä oli Englannin hyvän kehityksen taustalla? Varmasti yksi tekijä olivat hengelliset herätykset, joissa ihmiset kääntyivät Jumalan puoleen. Sen seurauksena tuli monia hyviä asioita kuten lukutaito, orjuuden lakkautus, köyhien ja työläisten aseman parantuminen. John Wesley, joka tunnetaan metodistiliikkeen tärkeimpänä julistajana ja jonka kautta suuret herätykset tulivat Englantiin 1700-luvulla, vaikutti suuresti tähän kehitykseen. On sanottu, että hänen työnsä kautta Englanti säästyi samanlaiselta vallankumoukselta, mikä tapahtui Ranskassa. Kuitenkin Wesley työtovereineen vaikutti myös sen, että kirjallisuus tuli englantilaisten ulottuville. Encyclopedia Britannica toteaa Wesleystä tässä suhteessa, että "kukaan toinen ei 1700-luvulla tehnyt yhtä paljon hyvien kirjojen lukemisen edistämiseksi ja saattanut yhtä paljon kirjoja ihmisten ulottuville hyvin edullisella hinnalla"... Englannissa syntyi herätysten seurauksena myös pyhäkoulutyötä 1700-luvulla. Vuoden 1830 paikkeilla noin neljännes Englannin 1,25 miljoonasta lapsesta kävi pyhäkoulua, jossa he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Englannista oli tulossa luku- ja kirjoitustaitoinen yhteiskunta Jumalan sanan opettamana; valtio ei siihen vaikuttanut. Entä Yhdysvallat? Seuraava lainaus viittaa tähän. Sen on lausunut John Dewey (1859-1952), joka itse vaikutti voimakkaasti opetustoiminnan sekularisoitumiseen Yhdysvalloissa. Hän kuitenkin selitti, miten kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti mm. kansanopetukseen ja orjuuden lakkauttamiseen hänen maassaan:
Nämä henkilöt (evankelikaaliset kristityt) ovat yhteiskunnallisen hyväntekeväisyyden, yhteiskunnallisiin uudistuksiin tähtäävän poliittisen toiminnan, pasifismin ja kansanopetuksen selkäranka. Heissä ruumiillistuu ja ilmenee hyväntahtoisuus taloudellisessa ahdingossa olevia ja muita kansoja kohtaan, etenkin silloin kun nämä osoittavat edes vähäistä kiinnostusta tasavaltalaista hallitusmuotoa kohtaan - - Tämä kansanosa on suhtautunut myönteisesti vaatimuksiin reilusta kohtelusta ja yhtäläisten mahdollisuuksien tasapuolisemmasta jakautumisesta oman tasapuolisuuskäsityksensä valossa. Se kulki Lincolnin jalanjäljissä orjuuden lakkauttamisen asiassa ja yhtyi Rooseveltin ajatuksiin, kun tämä tuomitsi ”pahat” suuryhtiöt ja vaurauden kertymisen harvojen käsiin. (4)
Yliopistot. Aiemmin todettiin, miten kristillinen usko on vaikuttanut kirjakielien ja lukutaidon syntyyn menneinä vuosisatoina sekä nykyaikana. Esim. Afrikan maissa koulujärjestelmän pohja perus- ja ammattikoulutuksen osalta on syntynyt pääasiassa kristillisen lähetystyön vaikutuksesta, kuten myös terveydenhoito. Ilman kristillisen uskon vaikutusta yhteiskuntien kehitys olisi saattanut viivästyä vuosisadoilla. Yksi osa-alue ovat yliopistot ja koulut. Ne ovat lukutaidon ohella tärkeitä tieteen kehitykselle, tutkimukselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Niiden kautta tieto ja tutkimus etenee uudelle tasolle. Miten kristillinen usko on vaikuttanut tällä alueella? Sekularisti- ja ateistipiirit ovat usein tietämättömiä siitä, että Raamatulla ja kristillisellä uskolla on ollut suuri merkitys tällä alueella. Sadat yliopistot ja kymmenet tuhannet koulut ovat saaneet alkunsa hurskaiden kristittyjen toimesta tai lähetystyön kautta. Ne eivät syntyneet ateistiselta pohjalta, koska sekulaareja ja valtioiden ylläpitämiä yliopistoja ei ollut. Esim. Englannissa ja Amerikassa ovat tunnettuja seuraavat yliopistot: - Oxford ja Cambridge. Molemmissa kaupungeissa on runsaasti kirkkoja ja kappeleita. Nämä yliopistot perustettiin alunperin opettamaan Raamattua. - Harvard. Tämä yliopisto on nimetty pastori John Harvardin mukaan. Sen motto vuodelta 1692 on Veritas Christo et Ecclesiae (totuus Kristuksen ja seurakunnan puolesta) - Yalen yliopiston perusti Harvardin entinen opiskelija, puritaani pappi Cotton Mather. - Princetonin yliopiston (alunperin College of New Jersey) ensimmäinen rehtori oli Jonathan Edwards, joka on tunnettu Amerikassa 1700-luvulla olleesta suuresta herätyksestä. Hän oli tämän herätyksen tunnetuin julistaja George Whitefieldin ohella. - Pennsylvanian yliopisto. Suuren herätyksen toinen johtohahmo George Whitefield perusti koulun, josta myöhemmin kehittyi Pennsylvanian yliopisto. Whitefield oli kapakoitsijan poika ja edellä mainitun John Wesleyn työkaveri Englannissa ollessaan. Hänellä oli harvinaisen kaunis, sointuva ja voimakas ääni niin, että hän saattoi puhua kymmenille tuhansille ihmisille kuuluvasti ulkoilmakokouksissa. Hän saattoi saarnata myös kyyneleet silmissä sen myötätunnon tähden, mitä Jumala oli antanut hänelle ihmisiä kohtaan Entä Intia? Intia ei ole tunnettu kristillisyydestään. Kuitenkin tässä maassa, kuten Afrikassa, on tuhansia kouluja, jotka ovat syntyneet kristillisen uskon pohjalta. Myös ensimmäiset yliopistot Intiassa ovat syntyneet samalta pohjalta. Sellaiset kuin Kalkutan, Madrasin, Bombayn ja Seramporen yliopistot ovat tunnettuja. Lisäksi vuonna 1887 perustettu Allahabadin yliopisto on tunnettu. Intian seitsemästä ensimmäisestä pääministeristä viisi oli lähtöisin tästä kaupungista, ja monet Intian hallinnon edustajista ovat opiskelleet Allahabadin yliopistossa.
Tieteen vallankumous. Kirjoituksessa lähdettiin liikkeelle siitä ateistien suosimasta näkemyksestä, että kristillinen usko on ollut este tieteen kehitykselle. Tämä näkemys on kuitenkin helppo kyseenalaistaa, koska kirjakielet, lukutaito ja yliopistot ovat suurelta osin syntyneet kristillisen uskon vaikutuksesta. Entä ns. tieteellinen vallankumous? Usein sekularisti- ja ateistipiireissä esitetään se näkemys, että tällä mullistuksella ei ollut mitään tekemistä kristillisen uskon kanssa, mutta tämä näkemys voidaan kyseenalaistaa. Sillä modernissa merkityksessä tiede on saanut alkunsa vain yhden kerran eli 1500-1700-lukujen Euroopassa, jossa vallitsi kristillinen teismi. Se ei saanut alkuansa sekularistisessa yhteiskunnassa, vaan nimenomaan yhteiskunnassa, jota kristillinen usko on inspiroinut. Lähes kaikki johtavat tieteentekijät uskoivat luomiseen. Heidän joukossaan olivat Francis Bacon, Robert Boyle, Isaac Newton, Johannes Kepler, Kopernikus, Galileo Galilei, Blaise Pascal, Michael Faraday, James Clerck Maxwell, John Ray, Louis Pasteur jne. He eivät olleet valistuksen vaan kristillisen teismin edustajia.
Historioitsijat ja sosiologien sukupolvet ovat panneet merkille, että kristityt, kristillinen usko ja kristilliset instituutiot vaikuttivat monin eri tavoin niiden opinkappaleiden, metodien ja järjestelmien kehittymiseen, joista aikanaan syntyi moderni luonnontiede… Vaikka sävyeroista ollaan eri mieltä, lähes kaikki nykypäivän historioitsijat myöntävät, että kristinusko (katolisuus ja protestantismi yhtä lailla) kannusti monia esimodernin ajan ajattelijoita systemaattisen luonnontutkimuksen pariin. Historioitsijat ovat lisäksi havainneet, että kristinuskosta lainatut käsitteet löysivät tiensä tieteelliseen keskusteluun hyvin tuloksin. Jotkut tiedemiehet jopa väittävät, että ajatus tiettyjen lainalaisuuksien mukaan toimivasta luonnosta on peräisin kristillisestä teologiasta. (5)
Mikä oli tieteellisen vallankumouksen taustalla? Yksi syy olivat, kuten edellä todettiin, yliopistot. Niitä oli vuoteen 1500 mennessä Euroopassa noin kuusikymmentä. Nämä yliopistot eivät olleet sekularistien ja valtion ylläpitämiä yliopistoja, vaan ne syntyivät keskiaikaisen kirkon aktiivisella tuella, ja niissä luonnontieteen tutkimuksella ja tähtitieteellä oli huomattava asema. Niissä vallitsi huomattava tutkimuksen ja keskustelun vapaus, jota suosittiin. Näissä yliopistoissa oli satojatuhansia opiskelijoita, ja ne osaltaan valmistivat maaperää sille, että tieteellinen vallankumous oli mahdollinen Euroopassa 1500-1700-luvuilla. Tämä vallankumous ei syntynyt yhtäkkiä tyhjästä, vaan sitä edelsi sille suotuisa kehitys. Muissa maanosissa ei ollut yhtä laajaa koulutusta ja samanlaisia yliopistoja kuin Euroopassa, koska kristillinen usko ei ollut saanut niissä samanlaista sijaa.
Keskiaika loi perustan länsimaisen yhteiskunnan suurimmalle saavutukselle: modernille tieteelle. Väite, jonka mukaan tiedettä ei ollut ennen ”renessanssia”, on yksinkertaisesti epätosi. Tutustuttuaan klassisten kreikkalaisten tutkimuksiin keskiajan oppineet kehittivät ajattelusysteemejä, jotka veivät tiedettä paljon antiikin saavutuksia pitemmälle. Yliopistot, joissa akateemista vapautta varjeltiin hallitsijoiden vallankäytöltä, perustettiin 1100-luvulla. Nämä instituutiot ovat aina tarjonneet turvapaikan tieteelliselle tutkimukselle. Jopa kristillinen teologia osoittautui ainutlaatuisen sopivaksi rohkaisemaan luonnon tutkimista, jonka uskottiin olevan Jumalan luomusta. (6)
Lääketiede ja sairaalat. Yksi alue, mihin kristillinen usko on vaikuttanut, on lääketiede ja sairaaloiden synty. Tärkeässä osassa olivat varsinkin munkit, jotka säilyttivät, kopioivat ja käänsivät antiikin lääketieteellisiä käsikirjoituksia sekä muita antiikin klassisia ja tieteellisiä teoksia. Lisäksi he kehittivät lääketiedettä edelleen eteenpäin. Ilman heidän toimintaansa lääketiede ei olisi edistynyt samassa määrin, eivätkä antiikin vanhat tekstit olisi säilyneet nykysukupolvien luettaviksi. Terveydenhoito, sosiaalityö ja lukuisat hyväntekeväisyysjärjestöt (Punainen risti, Pelastakaa lapset…) ovat myös saaneet alkunsa tunnustavien kristittyjen toimesta, koska kristilliseen uskoon on aina kuulunut myötätuntoisuus lähimmäistä kohtaan. Tämä perustuu Jeesuksen opetukseen ja esimerkkiin. Sen sijaan ateistit ja humanistit ovat tällä alueella olleet usein sivustakatsojia. Englantilainen lehtimies Malcolm Muggeridge (1903-1990), joka itse oli maallistunut humanisti, mutta kuitenkin rehellinen, huomasi tämän. Hän kiinnitti huomiota siihen, miten maailmankuva vaikuttaa kulttuuriin: ”Olen viettänyt vuosia Intiassa ja Afrikassa, ja molemmissa olen tavannut runsaasti eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen ylläpitämää oikeamielistä toimintaa; mutta kertaakaan ei eteeni ole osunut jonkin sosialistijärjestön ylläpitämää sairaalaa tai orpokotia tai humanismin pohjalta toimivaa lepraparantolaa.” (7) Seuraavat lainaukset osoittavat vielä, miten kristillinen usko on vaikuttanut sairaanhoitoon ja muihin alueisiin lähetystyön kautta. Useimmat sairaalat Afrikassa ja Intiassa ovat syntyneet kristillisen lähetystyön kautta ja halusta auttaa. Myös suuri osa Euroopan ensimmäisistä sairaaloista sai alkunsa kristillisen uskon vaikutuksesta. Jumala voi parantaa ihmisen suoraankin, mutta monet ovat saaneet avun lääketieteen ja sairaaloiden kautta. Siinä kristillinen usko on näytellyt tärkeätä osaa.
Keskiajalla pelkästään benediktiiniläiset ylläpitivät läntisessä Euroopassa yli kahtatuhatta sairaalaa. 1100-luku oli tässä suhteessa erityisen huomattava, varsinkin siellä, missä Johanniittain ritarikunta toimi. Esimerkiksi vuonna 1145 perustettiin Montpellieriin suuri Pyhän Hengen sairaala, josta tuli pian lääketieteellisen koulutuksen ja vuonna 1221 Montpellierin lääketieteellisen tiedekunnan keskus. Lääkinnällisen hoidon lisäksi nämä sairaalat tarjosivat ruokaa nälkäisille, huolehtivat leskistä ja orvoista ja jakoivat almuja kaikille tarvitseville. (8)
Vaikka kristillistä kirkkoa on arvosteltu paljon kautta koko historiansa, on se kuitenkin ollut edelläkävijä köyhien sairaanhoidossa, auttamassa vangittuja, kodittomia tai kuolevia ja parantamassa työolosuhteita. Intiassa parhaat sairaalat ja niiden yhteydessä toimivat oppilaitokset ovat seurausta kristillisestä lähetystyöstä jopa niin, että monet hindut käyttävät näitä sairaaloita enemmän kuin hallituksen ylläpitämiä tietäen saavansa sieltä parempaa hoitoa. On arvioitu, että toisen maailmansodan alkaessa Intian sairaanhoitajista 90 % oli kristittyjä, ja että 80 % heistä olisi saanut koulutuksensa lähetyssairaaloissa. (9)
Kirkossa huolehdittiin tämän puoleisen maailman asioista yhtä lailla kuin tulevankin; näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä. (Nelson Mandela omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen / Long Walk to Freedom)
Vainosiko kirkko tieteentekijöitä? Kuten todettiin, vaikutti kristillinen usko hyvin paljon tieteellisen vallankumouksen syntyyn. Yksi syy tähän olivat kirkon perustamat yliopistot. Se väite, jota ateistit mielellään viljelevät, eli että kristillinen usko olisi ollut esteenä tieteen kehitykselle, on siten suuri myytti. Tämän osoittaa myös se, että ne maat, joissa kristillinen usko on vaikuttanut pisimpään, ovat olleet edelläkävijöitä tieteen ja tutkimuksen alueella. Entä sitten se käsitys, että kirkko vainosi tieteentekijöitä? Tätä käsitystä ateistipiirit haluavat ylläpitää, mutta useat historian tutkijat pitävät sitä historian vääristelynä. Tämä käsitys uskon ja tieteen vastakkainasettelusta on peräisin vasta 1800-luvun lopulta, kun Darwinin teoriaa kannattaneet kirjoittajat, mm. Andrew Dickson White ja John William Draper, toivat sen kirjoissaan esille. Kuitenkin esim. keskiajan tutkija James Hannam on todennut:
Vastoin yleistä uskoa kirkko ei koskaan tukenut ajatusta, että maa on litteä, ei koskaan tuominnut ruumiinavauksia eikä varmasti polttanut ketään roviolla tieteellisten käsitystensä takia. (10)
Australialainen skeptikko Tim O'Neill on ottanut kantaa samaan väitteeseen ja osoittaa, miten vähän ihmiset tietävät historiasta: "Ei ole vaikeaa potkaista tätä pötypuhetta palasiksi, eritoten kun sitä puhuvat ihmiset eivät tiedä juuri mitään historiasta. He ovat vain omaksuneet nämä kummalliset ajatukset nettisivustoilta ja suosituista kirjoista. Nämä väitteet kaatuvat saman tien, kun niitä lyödään kiistattomilla todisteilla. Minusta on hauska nujertaa näiden puheiden levittäjät täydellisesti pyytämällä heitä nimeämään yhden - ainoastaan yhden - tiedemiehen, joka poltettiin roviolla tai jota vainottiin tai painostettiin tutkimuksensa takia keskiajalla. He eivät koskaan osaa antaa yhtään nimeä... Siinä vaiheessa kun luettelen keskiajan tiedemiehiä - Albertus Magnus, Robert Grosseteste, Roger Bacon, John Peckham, Duns Scotus, Thomas Bradwardine, Walter Burley, William Heytesbury, Richard Swineshead, John Dumbleton, Richard of Wallingford, Nicholas Oresme, Jean Buridan ja Nicolaus Cusanus - ja kysyn, miksi nämä miehet kaikessa rauhassa edistivät keskiajan tiedettä kirkon häiritsemättä heitä, vastustajani tavallisesti raapivat hämmästyneinä päätään miettien, mikä oikein meni vikaan." (11) Entä Galileo Galilei, joka kumosi kreikkalaisen Ptolemaioksen maakeskeisen mallin, jossa aurinko kiertää maata? On totta, että paavi toimi häntä kohtaan väärin, mutta kysymys on vallankäytön vääristymästä, ei tieteen vastustamisesta. (Kyllä paavit ja katolinen kirkko ovat syyllistyneet moneen muuhunkin kuten ristiretket ja inkvisitio. Kyseessä on kuitenkin se, että silloin on luovuttu kokonaan kristillisestä uskosta tai ei ole noudatettu Jeesuksen opetuksia. Monet eivät ymmärrä tätä eroa.) Tärkeää on myös huomata, että sekä tieteen että uskon edustajat jakautuivat suhtautumisessaan Galileon teoriaan. Jotkut tiedemiehet olivat hänen puolellaan, toiset vastaan. Samoin jotkut kirkonmiehet vastustivat hänen ajatuksiaan, toiset puolustivat. Näin on aina uusien teorioiden ilmaantuessa. Miksi sitten Galileo joutui Paavin epäsuosioon ja kotiarestiin huvilalleen? Yksi syy oli Galileon oma käytös. Paavi oli aiemmin Galileon suuri ihailija, mutta Galileon tahditon kirjoittaminen vaikutti tilanteen kärjistymiseen. Ari Turunen on kirjoittanut asian taustoista:
Vaikka Galileo Galileita pidetään yhtenä suurista tieteen marttyyreista, on muistettava, että hän ei ollut henkilönä kovin mukaansatempaava. Hän oli ylimielinen ja helposti ärsyyntyvä, intti paljon ja häneltä puuttui tahdikkuutta ja taitoa käsitellä ihmisiä. Teräväkielisyytensä ja ivallisuutensa ansiosta häneltäkään ei puuttunut vihamiehiä. Galilein astronomisessa teoksessa käytetään dialogimuotoa. Kirjassa esiintyy typerä henkilö nimeltä Simplicus, joka esittää Galileita vastaan mitä idioottimaisimpia vastaväitteitä. Galilein vihamiesten onnistui uskotella paaville, että Galilei oli tarkoittanut Simplicus-hahmollaan paavia. Vasta tämän jälkeen turhamainen ja herkkä Urbanus VIII ryhtyi toimiin Galileita vastaan… …Urbanus piti itseään uudistajana ja hän suostui keskustelemaan Galilein kanssa, mutta Galilein tyyli oli paaville liikaa. Oli Galilei sitten tarkoittanut Simplicus-hahmollaan paavia tai ei, nimivalinta oli käsittämättömän huono. Galilei ei piitannut menestyvän kirjoittajan lähtökohdasta, joka on lukijan kunnioittaminen. (12)
Entä ovatko ateistit vainonneet tieteentekijöitä? Näin tapahtui ainakin ateistisessa Neuvostoliitossa, jossa useita tiedemiehiä, kuten genetiikan tutkijoita vangittiin ja joitakin tapettiin heidän tieteellisten käsitystensä takia. Samoin Ranskan vallankumouksessa tapettiin useita tieteentekijöitä: kemisti Antoine Lavoisier, astronomi Jean Sylvain Bally, minearologi Philippe-Frédéric de Dietrich, astronomi Jean Baptiste Gaspard Bochart de Saron, botanisti Chrétien Guillaume de Lamoignon de Malesherbes. Kuitenkaan heitä ei tapettu tieteellisten käsitystensä vaan poliittisten mielipiteidensä takia. Tässäkin oli kyse vallan väärinkäytöstä, joka oli aivan eri luokkaa seurauksiltaan kuin se, miten Galileita kohdeltiin.
Tieteen harhapolku: Darwin johti tiedettä harhaan. Tässä kirjoituksessa lähdettiin liikkeelle ateistien suosimasta väitteestä, että kristillinen usko on ollut este tieteen kehitykselle. Todettiin, ettei tässä väitteessä ole mitään perää, vaan kristillisen uskon merkitys on ollut ratkaiseva tieteen synnylle ja edistymiselle. Tämän näkemyksen perusteena on useita seikkoja kuten kirjakielten synty, lukutaito, koulut ja yliopistot, lääketieteen kehitys ja sairaalat sekä se, että tieteen vallankumous tapahtui 1500-1700-lukujen Euroopassa, jossa vallitsi kristillinen teismi. Tämä muutos ei saanut alkuansa sekularistisessa yhteiskunnassa, vaan nimenomaan yhteiskunnassa, jota kristillinen usko on inspiroinut. Jos kristillinen usko on ollut myönteinen tekijä tieteen kehitykselle mm. lukutaidon kehittymisen takia, mistä sitten sai alkunsa ajatus tieteen ja kristillisen uskon vastakkainasettelusta? Yksi syy tähän oli varmasti Charles Darwin evoluutioteorioineen 1800-luvulla. Tämä teoria, joka on yhteensopiva naturalismin kanssa, on suurin syyllinen tähän mielikuvaan. Myös tunnettu ateisti Richard Dawkins on todennut, että ennen Darwinin aikaa hänen olisi ollut vaikea olla ateisti: ”Vaikka ateismi ehkä olikin loogisesti pätevän tuntuista ennen Darwinia, vasta Darwin loi pohjan älyllisesti perustellulle ateismille” (13). Mutta, mutta. Kun naturalistiset tiedemiehet kunnioittavat Darwinin työtä ja vaivannäköä, ovat he osittain oikeassa, osittain väärässä. He ovat oikeassa siinä, että Darwin oli perusteellinen luonnontutkija, joka teki tarkkoja havaintoja luonnosta, perehtyi aiheeseensa ja osasi kirjoittaa tutkimuksistaan. Sitä ei voi kiistää kukaan, joka on lukenut hänen pääteoksensa Lajien synty. He ovat kuitenkin väärässä siinä, että hyväksyvät Darwinin oletuksen kaikkien lajien periytymisestä yhdestä alkusolusta (alkusolusta-ihmiseksi-teoria). Syy on yksinkertainen: Darwin ei pystynyt teoksessaan Lajien synty osoittamaan yhtään esimerkkiä lajimuutoksista vaan ainoastaan esimerkkejä muuntelusta ja sopeutumista. Ne ovat kaksi eri asiaa. Muuntelu, kuten lintujen nokan koko, siipien koko tai joidenkin bakteerien parempi vastustuskyky eivät millään tavalla todista, että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Seuraavat kommentit kertovat aiheesta lisää. Darwin itse joutui myöntämään, ettei hänellä ollut esimerkkejä todellisista lajimuutoksista. Tässä mielessä voidaan sanoa, että Darwin johti tiedettä harhaan:
Darwin: Olen itse asiassa väsynyt kertomaan ihmisille, etten väitä esittäväni suoraa todistusaineistoa yhden lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi, vaan uskon tämän näkemyksen pääasiallisesti olevan oikea siksi, että niin monia ilmiöitä voidaan sen avulla ryhmitellä ja selittää. (14)
Encyclopedia Britannica: On painotettava, ettei Darwin koskaan väittänyt pystyneensä todistamaan evoluutiota tai lajien alkuperää. Hän väitti, että jos evoluutio on tapahtunut, monet selittämättömät tosiasiat saavat selityksensä. Evoluution puolesta puhuva todistusaineisto on siis epäsuoraa.
”On perin ironista, että kirja, joka on tullut tunnetuksi siitä, että se selittää lajien synnyn, ei selitäkään sitä millään tavoin.” (Christopher Booker, Times-lehden kirjoittaja viitatessaan Darwinin pääteokseen Lajien synty) (15)
Jos Darwin olisi opettanut sillä tavalla, että yhden sukupuun (evoluutionäkemys, jossa oletetaan nykyisten elämänmuotojen kehittyneen samasta alkusolusta) sijasta olisi ollut satoja sukupuita, ja että jokaisessa puussa on oksia ja haarautumia, olisi hän ollut lähempänä totuutta. Muuntelua kyllä tapahtuu, kuten Darwin todisti, mutta vain peruslajien puitteissa. Havainnot sopivat paremmin luomismalliin kuin siihen, että nykyiset elämänmuodot ovat peräisin yhdestä alkusolusta eli yhdestä kantamuodosta:
Voimme vain esittää arveluja siitä, mitkä motiivit saivat tieteentekijät omaksumaan yhteisen kantaisän käsitteen niin kritiikittömästi. Darvinismin voitto epäilemättä lisäsi tieteentekijöiden arvovaltaa, ja automaattisen prosessin idea sopi niin hyvin yhteen ajan hengen kanssa, että teoria sai jopa yllättävän paljon kannatusta uskonnollisilta johtajilta. Joka tapauksessa tieteentekijät hyväksyivät teorian ennen kuin sitä oli tiukasti testattu, ja sen jälkeen käyttivät arvovaltaansa vakuuttaakseen suurta yleisöä siitä, että luonnolliset prosessit ovat riittäviä tuottamaan ihmisen bakteerista ja bakteerin kemikaaliseoksesta. Evoluutiotiede alkoi etsiä sitä tukevaa todistusaineistoa ja alkoi keksiä selityksiä, jotka tekisivät kielteisen todistusaineiston tyhjäksi. (16)
Fossiiliaineisto kumoaa myös Darwinin teorian. Jo pitkään on tiedetty, ettei fossiileissa ole nähtävissä asteittaista kehitystä, vaikka evoluutioteoriassa edellytetään aistien, elinten ja uusien lajien synty tätä kautta. Mm. Steven M. Stanley on todennut: ”Tunnetusta fossiiliaineistosta ei löydy yhtään esimerkkiä, missä lajille olisi kehittymässä tärkeä uusi rakenteellinen piirre (17) Asteittaisen kehityksen puutteen ovat myöntäneet useat eturivin paleontologit. Fossiileista eikä nykylajeista ei löydy esimerkkejä asteittaisesta kehityksestä, jota Darwinin teoria vaatii. Seuraavassa muutamia kommentteja luonnonhistoriallisten museoiden edustajilta. Luonnonhistoriallisilla museoilla pitäisi olla parhaat todisteet evoluution puolesta, mutta ne puuttuvat. Ensimmäisenä Stephen Jay Gouldin, aikamme ehkä tunnetuimman paleontologin kommentti (American Museum). Hän kielsi asteittaisen kehityksen fossiileissa:
Stephen Jay Gould: En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole havaittu’ kallioissa. (The Panda’s Thumb, 1988, s. 182,183).
Tohtori Ethebridge, British Museumin paleontologi: Yhdeksän kymmenesosaa evolutionistien puheista on pelkkää hölynpölyä, joka ei perustu havaintoihin ja jota tosiasiat eivät ollenkaan tue. Tämä museo on täynnä todisteita heidän näkemyksensä äärimmäisestä virheellisyydestä. Koko tässä valtavassa museossa ei ole ainuttakaan todistuskappaletta lajien muuttumisesta. (18)
Yksikään viiden suuren paleontologisen museon virkailijoista ei voi esittää edes yksinkertaista esimerkkiä sellaisesta organismista, joka voisi olla todiste lajin asteittaisesta kehittymisestä toiseksi lajiksi. (Tri Luther Sunderlandin yhteenveto kirjassaan "Darwin's enigma”. Hän haastatteli useiden luonnonhistoriallisten museoiden edustajia ja oli näihin kirjeyhteydessä, jotta saisi selville, minkälainen todistuspohja museoilla oli evoluutio-opin puolesta. [19)
Seuraava lausunto jatkaa samasta aiheesta. Edesmennyt Dr Colin Patterson oli British Museumin (luonnonhistoria) vanhempi paleontologi – evoluution kannattaja ja fossiiliasiantuntija. Hän kirjoitti kirjan evoluutiosta – mutta kun joku kysyi häneltä, miksi hänen kirjassaan ei ollut yhtään kuvaa välimuodoista (siirtymävaiheessa olevista eliöistä), hän kirjoitti seuraavanlaisen vastauksen. Hän viittaa vastauksessaan maailman ehkä tunnetuimpaan paleontologiin, ateistitiedemies Stephen J. Gouldiin (lihavoinnit lisätty):
”Yhdyn täysin mielipiteeseesi koskien kehitysopillisten, siirtymävaiheessa olevien eliöiden kuvituksen puuttumista kirjassani. Jos olisin tietoinen ainoastakaan sellaisesta, fossiilista tai elävästä, olisin mielelläni sisällyttänyt ne kirjaani. Ehdotat, että täytyisi käyttää taiteilijaa havainnollistamaan sellaisia välimuotoja, mutta mistä hän saisi tiedot piirustuksiinsa? Rehellisesti sanottuna en voisi hankkia hänelle näitä tietoja, ja jos minun pitäisi jättää asia taiteilijan näkemyksen varaan, eikö se johtaisi lukijaa harhaan? Kirjoitin tekstin kirjaani neljä vuotta sitten [kirjassa hän kertoo uskovansa joihinkin välimuotoihin]. Jos minun pitäisi kirjoittaa se nyt, luulen, että kirja olisi melko erilainen. Gradualismi (vähittäinen muuttuminen) on käsite, johon uskon. Ei vain Darwinin arvovallan vuoksi, vaan koska käsitykseni genetiikasta tuntuu edellyttävän sitä. Kuitenkin on vaikea väittää [kuuluisaa fossiiliasiantuntijaa Stephen J.] Gouldia ja American museumin väkeä vastaan, kun he sanovat, että välimuotofossiileja ei ole olemassa. Paleontologina työskentelen paljon filosofisten ongelmien parissa tunnistaessani eliöiden muinaismuotoja fossiiliaineistosta. Sanot, että minun pitäisi vähintäänkin ’esittää valokuva fossiilista, josta tietty eliöryhmä kehittyi.’ Puhun suoraan – ei ole olemassa yhtäkään sellaista fossiilia, joka kelpaisi aukottomaksi todisteeksi.” (20)
Mitä edellisestä voidaan päätellä? Me voimme kunnioittaa Darwinia hyvänä luonnontutkijana, mutta meidän ei kannata hyväksyä hänen oletustaan lajien periytymisestä yhdestä alkusolusta. Todisteet sopivat selvästi paremmin luomiseen niin, että Jumala teki heti kaiken valmiiksi. Muuntelua kyllä tapahtuu, ja jalostuksen kautta lajeja voidaan muokata jossakin määrin, mutta tällä kaikella on rajat, jotka pian tulevat vastaan. Johtopäätös on, että Darwin johti tiedettä harhaan, ja ateistitiedemiehet hänen perässään. Paljon järkevämpää on luottaa siihen historialliseen näkemykseen, että Jumala loi kaiken niin, ettei se syntynyt itsestään. Tämän näkemyksen puolesta puhuu myös se, etteivät tiedemiehet tiedä ratkaisua siihen, miten elämä voisi syntyä itsestään. Tämä on ymmärrettävää, koska se on mahdottomuus. Vain elämä voi saada aikaan elämää, eikä tähän sääntöön ole löydetty yhtään poikkeusta. Tämä viittaa ensimmäisten elämänmuotojen kohdalla selvästi Jumalaan:
- (1 Moos 1:1) Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
- (Room 1:19,20) sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. 20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
- (Ilm 4:11) "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut".
Viittaukset:
1. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 181,182,186 2. Usko, toivo ja terveys, s. 143, Risto A. Ahosen artikkeli 3. Matti Korhonen, Uusi tie 6.2.2014, s. 5. 4. John Dewey: ”The American Intellectual Frontier” New Republic, 10.5.1922, vol. 30, s. 303. Republic Publishing 1922 5. Noah J. Efron: Myytti 9: Kristinusko synnytti modernin luonnontieteen, s. 82,83 kirjassa Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Galileo Goes to Jail and Other Myths about Science and Religion) 6. James Hannam: The Genesis of Science: How the Christian Middle Ages Launched the Scientific Revolution 7. Malcolm Muggeridge: Jesus Rediscovered. Pyramid 1969. 8. David Bentley Hart: Ateismin harhat (Atheist Delusions: The Christian Revolution and its Fashionable Enemies), s. 65 9. Lennart Saari: Haavoittunut planeetta, s. 104 10. James Hannam: The Genesis of Science: How the Christian Middle Ages Launched the Scientific Revolution 11. O'Neill, T., The Dark Age Myth: An atheist reviews God's Philosophers, strangenotions.com, 17 October 2009 12. Ari Turunen: Ei onnistu, s. 201,202 13. Richard Dawkins: Sokea kelloseppä, s. 20 14. Darwin, F & Seward A. C. toim. (1903, 1: 184): More letters of Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray. 15. Christopher Booker: “The Evolution of a Theory”, The Star, Johannesburg, 20.4.1982, s. 19 16. Philip E. Johnson: Darwin on Trial, s. 152 17. Steven M. Stanley: Macroevolution: Pattern and Process. San Francisco: W.M. Freeman and Co. 1979, s. 39 18. Thoralf Gulbrandsen: Puuttuva rengas, s. 94 19. Sit. kirjasta "Taustaa tekijänoikeudesta maailmaan", Kimmo Pälikkö ja Markku Särelä, s. 19. 20. Carl Wieland: Kiviä ja luita (Stones and Bones), s. 15,16
Lisää aiheesta:
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta:
|
