|
|
|
Vääriä käsityksiä pelastuksesta
Miten ihmiselle käy rajan takana? Väärät käsitykset pelastuksesta voivat pitää ihmisen taivaan porttien ulkopuolella
Tässä kirjoituksessa tuodaan esille maailman tärkein asia: ihmisen suhde Jumalaan ja miten ihmiselle käy rajan takana. Monilla saattaa olla vääriä käsityksiä pelastuksesta ja he voivat luottaa asioihin, jotka lopulta vievät helvettiin. Siksi tätä aihetta on syytä käsitellä, jotta mahdollisimman moni tulisi pelastuksesta osalliseksi. Toivon, että kirjoitus saisi jokaisen pohtimaan sitä, onko hän todella pelastunut vai ei. Käsittelyn alla ovat seuraavat aiheet:
• Pääsevätkö kaikki taivaaseen? • ”Vain hyvät pääsevät taivaaseen”. Oletko riittävän hyvä? • ”Kun ensin teen voitavani, Jumala hyväksyy minut Jeesuksen sovitustyön tähden” • Pyhimysten ansiot • Armopainotteiset, mutta valheellisen kääntymyksen kokeneet • Kerran pelastettu - aina pelastettu?
Pääsevätkö kaikki taivaaseen? Jos joku ei usko Jumalan olemassaoloon, ei hän todennäköisesti usko myöskään taivaaseen ja helvettiin, mutta tässä kirjoituksessa oletetaan, että Raamattu on totta ja nämä paikat ovat olemassa. Jeesus mainitsi ne toistuvasti puheissaan. Millaisia vääriä käsityksiä ihmisillä on sitten pelastuksesta? Ensimmäinen väärä käsitys on se, että jokainen ihminen pääsee taivaaseen riippumatta siitä, miten hän on elänyt. Tämän näkemyksen mukaan Jumala ei sulje taivaan portteja keneltäkään ihmiseltä. Jokaisen uskotaan olevan perillä taivaassa. Kysymys kuitenkin kuuluu: onko kysymys ihmisten toiveajattelusta ja mielikuvituksesta vai totuudesta? Jos oletetaan, että Jeesus tiesi rajantakaisesta elämästä enemmän kuin kukaan muu, ei hän antanut tukea tälle näkemykselle. Hän päinvastoin opetti toistuvasti, että osa ihmisistä ei koe pelastusta. He joutuvat helvettiin:
- (Matt 7:13,14) Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; 14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.
- (Matt 8:11,12) Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa; 12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
- (Matt 25:45,46) Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'. 46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Jos Jumala ei hyväksy kaikkia ihmisiä taivaaseen, millaiset ihmiset jäävät taivaan porttien ulkopuolelle? Tähän suora vastaus on: katumattomat väärintekijät joutuvat helvettiin, kuten on kirjoitettu. Eivät sellaiset voi periä Jumalan valtakuntaa. Monet saattavat nousta tätä ajatusta vastaan, mutta miten Jumala voisi hyväksyä taivaaseen Hitlerin tapaisia väärintekijöitä tai murhaajia ja raiskaajia, jotka eivät kadu tekojaan? Sellainen Jumala olisi paha - aivan kuin korruptoitunut maallinen tuomari - joka ei reagoisi siihen vääryyteen, mitä nämä väärintekijät ovat tehneet muita kohtaan. Hän antaisi hyväksyntänsä heidän teoilleen, jos hän päästäisi heidät taivaaseen sellaisenaan eli katumattomina. Niin ei tule käymään kuten seuraavissa jakeissa todetaan:
- (Luuk 13:3) Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, 10 eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
- (Ilm 21:6-8) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi. 7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani. 8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
Jos asia on niin, että katumattomuus pitää ihmisen taivaan porttien ulkopuolella, on tietysti selvää, että ihmisen täytyy katua syntejään, jotta hän tulisi oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Tämä tapahtuu siten, että ihminen tunnustaa Jumalalle kaikki mieltään painavat synnit. Tosin syntien tunnustus itsessään ei ketään pelasta, vaan mukaan tarvitaan evankeliumi Jeesuksen sovitustyöstä. Kuitenkin syntien tunnustaminen rukouksessa, ihmisen kääntyessä Jumalan puoleen, kuuluu osana siihen, että ihminen tulee oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa:
- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
”Vain hyvät pääsevät taivaaseen”. Oletko riittävän hyvä? Toinen ajatus oli se, että vain ”hyvät” ja moraalisesti korkeatasoiset ihmiset pääsevät taivaaseen. Monet ajattelevat, että jos joku elää moraalista elämää eikä ole niin paha kuin muut, hän ainakin pääsee taivaaseen eikä sen portteja suljeta häneltä. He olettavat, että Jumala ottaa tällaiset ihmiset vastaan ja toivottaa heidät tervetulleeksi. Kuitenkin myös tämä käsitys on väärä. Kysymys kuuluu, mittaammeko ihmisen vai Jumalan mittapuulla? Vaikka olisitkin hiukan parempi kuin muut ihmiset, auttaako se sinua? Auttaako paremmuus muihin nähden meitä? Näin ei varmastikaan ole. Itse asiassa jokainen meistä on rikkonut Jumalaa vastaan ja siksi jos turvaamme johonkin itsessämme olevaan, täytyy hänen tuomita meidät helvettiin. Voit ajatella tätä asiaa kymmenen käskyn valossa: Oletko koskaan pitänyt muita asioita tärkeämpinä kuin Jumalaa? Milloin viimeksi valehtelit? Milloin viimeksi lausuit Jumalan nimen turhaan? Oletko koskaan varastanut? Milloin viimeksi lausuit väärän todistuksen lähimmäisestäsi? Milloin viimeksi himoitsit jotakuta esim. pornon katselun kautta (Matt 5:28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.)? Eli jos olet syyllistynyt valehteluun, olet valehtelija. Jos olet joskus varastanut, olet varas. Jos olet lausunut Jumalan nimen turhaan, olet syyllistynyt Jumalan pilkkaan. Tai jos olet himoinnut jotakuta ihmistä, olet jo sydämessäsi tehnyt aviorikoksen. Toisin sanoen et ehkä sittenkään ole riittävän hyvä itsessäsi päästäksesi taivaaseen. Miksi Jumalan pitäisi päästää sinut valtakuntaansa, jos olet syyllistynyt näihin asioihin? Kuten edellä todettiin, väärät, kuten valehtelijat, varkaat, huorintekijät ja muut väärintekijät eivät peri Jumalan valtakuntaa, ja sellaisia me kaikki olemme tosiasiassa itsessämme. Jos et tätä myönnä eli että olet oman itsesi varassa matkalla helvettiin, et ole vielä ymmärtänyt tilaasi oikein. Meidän tilastamme sellaisina kuin olemme, puhuvat mm. seuraavat jakeet. Ne osoittavat, ettei kukaan ole täydellinen ja synnitön:
- (Joh 7:19) …Ja kukaan teistä ei lakia täytä…
- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
- (1 Joh 1:8) Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä
Missä raja kulkee? Jumala valmisti itse pelastuksen ihmisille. Jos vielä oletetaan, että jonkun on oltava riittävän hyvä, missä raja sitten kulkee hyvyyden määrässä? Vastaus tähän on, että mikään muu ei riitä Jumalalle kuin täydellinen synnittömyys. Hän ei aseta rimaa yhtään alemmas vaan vaatii täydellistä synnittömyyttä. Tähän joku voi heti sanoa ”Kuka voi sitten voi päästä taivaaseen, jos Jumala vaatii täydellisyyttä?” Vastaus ja ratkaisu löytyy kuitenkin siitä, mitä Jumala itse on tehnyt puolestamme Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumala ei halua kenenkään joutuvan eroon hänestä ja helvettiin, ja juuri sitä varten Jeesus, Jumalan poika tuli maailmaan. Jeesus tuli moraalisesti täydelliseksi ihmiseksi, hän eli synnittömän elämän ja lopulta kuoli puolestamme kantaen syntimme ristille. Motiivina oli ja on Jumalan rakkaus ihmisiin, etteivät he joutuisi helvettiin. Tähän viittaavat seuraavat jakeet:
- (Joh 3:16,17) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. 10. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
- (Luuk 19:10) sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on.
Kun Jeesus on elänyt täydellisen elämän ja sen jälkeen kuollut puolestamme, että pääsisimme Jumalan yhteyteen, on selvää, että voimme saada iankaikkisen elämän vain yhdellä tavalla eli lahjaksi, armon kautta. Kysymys ei ole enää omasta hyvyydestämme ja teoistamme vaan Jeesuksen hyvyydestä Jumalan edessä. Voimme luottaa eli uskoa häneen pelastuksen asiassa eikä katsoa mihinkään itsessämme olevaan. Niin kauan kuin katsot omiin tekoihisi tai puutteellisuuteesi, et koskaan koe varmuutta pelastuksesta ja Jumalan hyväksynnästä. Vasta kun laitat toivosi yksin Jeesukseen ja hänen hyvyyteensä Jumalan edessä, voit saada rauhan sisimpääsi tässä asiassa. Muulla tavalla se ei onnistu. Mm. seuraavat jakeet puhuvat siitä, miten Jeesus on ainoa tie pelastukseen ja Jumalan yhteyteen sekä miten pelastus on armosta. Luota näihin jakeisiin äläkä mihinkään itsessäsi olevaan:
Pelastus Jeesuksen kautta:
- (Joh 5:40) ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.
- (Joh 10:9) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
- (Apt 4:11,12) Hän on ’se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut.’ 12. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.
Pelastus lahjaksi:
- (Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
- (Room 3:24) ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
- (Luuk 14:17) …’Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina’.
- (Ilm 21:5-8) Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki”. Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet”. 6 Ja hän sanoi minulle: ”Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi. 7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani. 8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.”
- (Ilm 22:17) Ja Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Ja joka kuulee, sanokoon: ”Tule!” Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.
”Kun ensin teen voitavani, Jumala hyväksyy minut Jeesuksen sovitustyön tähden”. Kun jatketaan sen käsittelyä, miten ihminen voi levätä väärällä perustuksella pelastuksen suhteen, ovat yksi ryhmä sellaiset ihmiset, jotka ottavat Jumalan käskyt vakavasti, mutta he eivät ole koskaan menettäneet toivoansa oman itsensä suhteen. He eivät alistu Jumalan vanhurskauden alle, vaan yrittävät yhdistää omia tekojaan pelastukseen (Room 10:3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle). Esim. mormonit ja monet katolilaiset ovat sellaisia. Heillä on opetus, että me pelastumme armosta sen jälkeen, kun ensin teemme kaikkemme ja parhaamme. He ajattelevat, että kun ihminen tekee voitavansa, Jumala lopulta antaa hänelle armonsa ”Jeesuksen sovitustyön tähden”. Tämä ei kuitenkaan ole oikea pelastuksen tapa, vaan pelastus otetaan lahjana vastaan ja se pysyy lahjana loppuun asti. Teot voivat kyllä seurata pelastusta, mutta ei Jeesuksen sovitustyöhön voi lisätä mitään. Pelastus on joko sataprosenttisesti armosta ja Jeesuksen kautta tai sitten ihmisellä ei ole pelastusta lainkaan. Et voi yhdistää tekoja ja armoa keskenään. Jos teet näin, et koe todellista pelastusta ja pelastusvarmuutta. Olet kirouksen alla puutteellisten tekojesi tähden: Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee" (Gal 3:10). Sinun, joka luotat osittain tekoihisi ja osittain Jeesuksen sovitustyöhön, tulee ymmärtää, että olet pelastukseen nähden kuin hukkuva, joka ei voi itse pelastaa itseään. Voit ainoastaan ottaa avun vastaan, kun sitä sinulle tarjotaan. Tämä apu on nimenomaan Jeesus Kristus. Jos otat hänet tänä päivänä vastaan, saat heti pelastuksen. Sen sijaan, jos yrität ikään kuin hukkuvan ihmisen tilassa vaikuttaa omilla teoillasi pelastukseen, menetät sielusi. Tee hyviä tekoja, mutta anna Jeesuksen ensin pelastaa itsesi ottamalla hänet vastaan täydellisenä vapahtajanasi. Silloin sinusta tulee Jumalan lapsi:
- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
Pyhimysten ansiot. Jotkut ihmiset ovat voineet päätyä siihen johtopäätökseen, että heidän omat tekonsa ja hyvyytensä eivät riitä Jumalan edessä. Siinä he ovat oikeassa. Kuitenkaan he eivät laita koko toivoaan yksin Jeesukseen Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä ristillä, vaan he ottavat avuksi ns. pyhimykset, erityisesti Marian, Jeesuksen maallisen äidin. Näin tekevät mm. katolilaiset. Tässä on kuitenkin sama ongelma kuin ihmisen omissa teoissa. Ns. pyhimykset ovat yhtä vajavaisia ihmisiä kuin muutkin, joten on hyödytöntä laittaa toivoansa heihin. He eivät voi auttaa ketään, mutta Jeesus voi. Sillä ainoastaan Jeesus on elänyt synnittömän elämän ja lopulta kuollut puolestamme. Katso sen tähden Jeesukseen Kristukseen, äläkä pane toivoasi puutteellisiin ihmisiin, kuolleisiin tai eläviin. Vain luottamalla eli uskomalla Jeesukseen Kristukseen voit saada pelastuksen ja pelastusvarmuuden. Muulla tavalla et voi sitä saada:
- (Joh 1:29) Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
- (Apt 16:30,31) Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" 31 Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".
- (Gal 3:1) Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Armopainotteiset, mutta valheellisen kääntymyksen kokeneet. Kuten aiemmin todettiin, on tilansa oikea ymmärtäminen tärkeä asia. Se on tärkeä asia, koska seurakunnissa on tuhansia ihmisiä ja pappeja, jotka ajattelevat olevansa hyvissä väleissä Jumalan kanssa, mutta eivät sittenkään ole vielä pelastuneet. Ehkä he ovat kokeneet valheellisen kääntymyksen, vastanneet alttarikutsuun ja tunnustavat jopa Jeesuksen Herrakseen, mutta kaikki on jäänyt pinnalliseksi. Jotkut voivat tehdä jopa ihmetekoja Jeesuksen nimessä, kuten Juudaskin teki, mutta eivät sittenkään ole pelastuneet. Jeesus itsekin otti puheessaan esille tällaiset ihmiset (Matt 7:21-23): ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.” Seuraavassa on aiheeseen liittyvä John Beveren näky. Siinä kerrotaan lukemattomista ihmisistä, jotka odottavat pääsevänsä taivaaseen, mutta jotka eivät ole sisimmässään muuttuneet. Näky on yhteneväinen kymmenen neitsyttä- vertauksen kanssa (Matt 25:1-13), jossa tyhmät neitsyet tunnustivat Jeesuksen Herrakseen, mutta Jeesus ei kuitenkaan tuntenut heitä:
Sain rukouksessa pysäyttävän hengellisen näyn, joka muutti elämäni ja palvelutyöni suunnan. Näin suuren kansanjoukon, lukemattoman väkipaljouden, jollaista en ollut koskaan ennen nähnyt. Nuo ihmiset olivat kokoontuneet taivaan porttien ulkopuolelle ja odottivat pääsevänsä sisään ja kuulevansa Mestarin sanovan: ” 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti” (Matt 25:34). Sen sijaan he kuulivatkin Mestarin sanovan: ” 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut [laittomuuden tekijät, engl. käännös].” Näin heidän kasvoillaan hirvittävän järkytyksen, tuskan ja kauhun. He todella uskoivat olevansa menossa taivaaseen, koska he tunnustivat uskoa ja Jeesusta herranaan. He eivät kuitenkaan olleet ymmärtäneet synnin todellista merkitystä. Vaikka he halusivat taivaaseen, heiltä puuttui palava halu olla kuuliainen Isän tahdolle. (15)
Mistä sitten tunnistaa väärän kääntymyksen kokeneet ihmiset? Tähän voi liittyä mm. seuraavia seikkoja:
• Kun ihminen tulee elävään uskoon, liittyy siihen aina itsensä näkeminen Jumalan pyhyyden ja lain valossa. Tätä tapahtuu koko uskonelämän ajan. Ihminen huomaa, että hän itsessään on täysin kelvoton ja puutteellinen Jumalan edessä. Tästä Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessä: ”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista” (Room 7:24). Sen sijaan valheellisen kääntymyksen kokenut ei ole koskaan ollut koko olemuksellaan Jumalan pyhyyden ja hänen lakinsa valossa. Hän ei tunne omaa viheliäisyyttään, vaan voi verrata itseään muihin ja olla siitä tyytyväinen. • Hedelmä on yksi tärkeimmistä kriteereistä Jeesuksen sanojen mukaan: ”Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään” (Matt 7:20). Jos ihminen on ylpeä, itseään korostava, kova, armoton, ahne, pinnallinen tai hänestä huokuu muita negatiivisia piirteitä, ei hän todennäköisesti ole pelastunut. Tässä kannattaa kuitenkin painottaa, että jokainen uskovakin voi langeta syntiin ja epäonnistua. Emme ole vielä täydellisiä, vaan joudumme vaeltamaan varsin puutteellisina. Vasta kuoleman jälkeen olemme täysin vapaat syntisestä olemuksestamme. • Valheellisen kääntymyksen kokenut voi ottaa armon tosissaan, mutta hänellä ei ole halua tehdä Jumalan tahtoa. Hän saattaa puolustella syntejään eikä hänen elämässään ole Jumalan pelkoa. Niinpä hän suhtautuu kevyesti syntiin: ”Jumalahan on armollinen, joten miksi pitäisi olla niin tarkka elämän suhteen”. Hän ei myöskään janoa eikä kaipaa vanhurskautta elämäänsä, vaikka Jeesus opetti (Matt 5:6): ”Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan”. Se, että ihminen kaipaa lisää vanhurskautta, pyhyyttä ja puhtautta elämäänsä, on kuitenkin yksi selvimmistä pelastuksen merkeistä, ja jos ihmisellä ei ole tällaista halua, ei hän varmastikaan ole pelastunut. Ilmestyskirjan kolmas luku kertoo juuri tällaisista penseistä ihmisistä, joiden sydämen oven ulkopuolella Jeesus joutui odottamaan. Oletko samanlainen penseä ihminen, joka et kaipaa Jumalan kosketusta elämääsi?
- (Ilm 3:14-18) Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku: 15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! 16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. 17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. 18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. 19 Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. 20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
• Valhekäännynnäinen ei yleensä lue paljoa Raamattua eikä ota sen käskyjä vakavasti. Nykyaikana se ilmenee mm. siinä, miten valhekäännynnäiset torjuvat Jeesuksen ja apostolien esille tuoman seksuaaliopetuksen. He torjuvat sen selvän opetuksen, että seksi kuuluu vain miehen ja vaimon avioliittoon, ei muihin heterosuhteisiin tai homosuhteisiin. Lisäksi he saattavat kyseenalaistaa muita Jumalan käskyjä, kuten ”älä tapa” -käskyn (esim. abortin hyväksyminen). Kunakin aikana on erilaisia virtauksia, joissa valhekäännynnäiset mukautuvat enemmän maailman mielipiteisiin kuin Jeesuksen ja apostolien selvään opetukseen. • Häneltä puuttuu hätä muiden pelastuksesta, eikä hän rukoile heidän puolestaan. Syy tähän on yksinkertaisesti se, ettei hän itsekään ole pelastunut. Kuitenkin huoli muiden pelastuksesta ja rukoukset heidän pelastumisensa puolesta kuuluivat esim. Paavalin elämään. Näin pitäisi olla jokaisen pelastuksen vastaanottaneen elämässä:
- (Room 9:1-3) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele – sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä – 2 että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni. 3 Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,
- (Room 10:1) Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat. Kerran pelastettu - aina pelastettu? Jos ihminen kääntyy Jumalan ja Jeesuksen puoleen sekä kokee todellisen pelastuksen, tarkoittaako se sitä, että hän on ainaisesti pelastettu? Pääseekö hän perille sillä, että hän on yhden kerran kääntynyt Jumalan puoleen ja antanut pelastaa itsensä? Näin on saatettu toisinaan opettaa. Jos kuitenkin katsomme Raamattua, löytyy tätä näkemystä vastaan useita jakeita. Kristillinen vaellus ei ole vain sitä, että ihminen yhden kerran kääntyy Jumalan puoleen, ja siinä sitten on kaikki. Sen sijaan on kyse koko elämän kestävästä Jeesuksen seuraamisesta ja valintojen tekemisestä. Pelastus on tietysti koko ajan Jeesuksessa ja ihminen saa olla kokoaikaisesti armon alla, mutta jos hän luopuu Jeesuksesta ja hänen seuraamisestaan, ajautuu hän pois pelastuksesta. Ihmisen nimi voidaan pyyhkiä pois elämän kirjasta (Ilm 3:5). Täytyy kuitenkin painottaa, ettei mikään yksittäinen synti sinänsä erota ihmistä Jumalasta. Kyllä me voimme langeta ja tehdä väärin. Näin saattaa tapahtua ja varmasti tapahtuu. Kuitenkin jokaisen on hyvä olla varovainen, ettei hän paaduta itseään ja luota vanhurskauteensa (Hes 33:13 Jos minä sanon vanhurskaalle, että hän totisesti saa elää, mutta hän sitten luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, niin hänen vanhurskauttansa ei ensinkään muisteta, vaan hän kuolee vääryydessään, jota on tehnyt.). Tämä vaara on aina olemassa, jos Jumala tuntuu etäiseltä ja synti alkaa uudelleen vetää ihmistä puoleensa. Siksi Jeesus kehotti meitä valvomaan tilaamme, ettemme paaduttaisi itseämme: ”Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa" (Mark 13:37). Mm. seuraavissa jakeissa tuodaan esille se, että ihminen voi luopua uskosta ja menettää pelastuksen. Ne ovat hyviä jakeita sen muistamiseksi, ettei kerran tehty ratkaisu Jumalan puoleen välttämättä vie perille asti:
- (Hebr 10:38,39) mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen". 39 Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.
- (Ilm 3: 5 Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
- (Luuk 8:13,14) Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat. 14 Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
- (Luuk 12:45,46) Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, 46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.
- (Joh 15:4-6) Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. 5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. 6 Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
- (Room 11:20-22) Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää. 21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan. 22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.
- (Gal 6:7,8) Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. 8 Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.
- (1 Tim 1:18,19) Tämän käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus, aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti, että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun, 19 säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet.
- (1 Tim 6:20,21) Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä, 21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!
- (Hebr 3:12-14) Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, 13 vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; 14 sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.
- (1 Joh 2:19) Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.
- (2 Piet 2:20-22) Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. 21 Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. 22 Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa".
Mitä ihmisen on tehtävä, jos hän on langennut syntiin tai jopa luopunut Jumalasta? Tähän on yksinkertainen ratkaisu: hänen on uudelleen käännyttävä Jumalan puoleen ja tunnustettava syntinsä ja kapinallisuutensa. Jumala kyllä antaa anteeksi syntiään katuvalle ihmiselle ja Jeesuksen veri puhdistaa hänet kaikesta siitä väärästä, mitä hän on tehnyt ja mihin hän on syyllistynyt. Asia on näin yksinkertainen. Toimi sen tähden kuin tuhlaajapoika Jeesuksen vertauksessa! Hän meni isänsä luo ja tunnusti tälle syntinsä. Hänen isänsä armahti häntä välittömästi:
- (Luuk 15:18-20) Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi 19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.' 20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.
Lopuksi, saadaksemme paremman selvyyden käsiteltyyn aiheeseen, katsomme edesmenneen julistajan, Frank Mangsin, 91-vuotiaana saamaa näkyä. Se osoittaa, miten ihminen voi pitää itseään kristittynä ja pelastuneena, mutta olla silti pelastuksen ja taivaan porttien ulkopuolella. Syynä näiden ihmisten tilaan on varmasti se, että he eivät ole koskaan katuneet syntejään ja halunneet muuttua sisimmässään. He eivät ole antaneet Jumalan toimia elämässään. Mangs kertoo näyssään myös niistä ihmisistä, jotka ovat olleet elävässä uskossa, mutta ovat vähitellen ja huomaamatta ajautuneet sivuun uskon tieltä:
Olisin mielelläni halunnut silmilläni seurata näiden ihmisten kulkua aina kotiin asti. Mutta en saanut. Minun oli pakko kääntää katseeni tien alkuun ja ahtaaseen porttiin. Ja siellä näin seisomassa suuren joukon. he olivat pysähtyneet aivan portin eteen. Ja merkillistä oli se, että monet heistä näyttivät olevan iloisia. He olivat iloisia siksi, että luulivat olevansa tiellä. Vaikka he eivät olleet koskaan menneet todelliseen kääntymykseen ahtaan portin kautta. …Olemme taanneet ihmisille heidän iankaikkisuutensa siksi, että heidät on kerran kastettu. Olemme taanneet, että etsivät sielut ovat syntyneet Hengestä, vaikka he ovat syntyneet vain ihmisen vaikutuksesta. Olemme sanoneet, että he ovat Jumalan lapsia vain siitä syystä, että he ovat ”kilttejä”. Meistä on tullut uskonnollisia puoskareita, jotka olemme etukäteen vakuuttaneet hengellisille etsijöille, että he ovat syntyneet Jumalasta. Vaikka he ovat vasta heränneet. ja me olemme joskus juuri tämän kautta rikkoneet hengellisen syntymäprosessin. Tämän tuloksena löytyy tänään joukoittain ihmisiä, jotka luulevat olevansa matkalla taivaaseen, vaikkeivat he sitä olekaan. Mutta Jeesus sanoi, että niin tulisi olemaan tämän aikakauden iltana. - Taivaan valtakunnassa tulee olemaan niin kuin kymmenen neitsyen kohdalla, jotka lähtivät vastaanottamaan ylkää. Viisi heistä oli ymmärtämätöntä. He eivät ottaneet öljyä mukaansa. Ei öljyä! Ei Henkeä! Ei myöskään toimivaa uskonelämää. Nimi ja tunnustus. Ja he luulivat, että se riittäisi. Mutta näin vielä enemmän. Näin ihmisiä, jotka olivat menneet portista, kokeneet uudestisyntymisen ihmeen ja lähteneet kulkemaan tietä, mutta jotka sitten olivat muuttaneet tien joksikin muuksi kuin se oli tarkoitettu. he olivat pysähtyneet ja tehneet tiestä lepopaikan sen sijaan, että olisivat pitäneet sitä matkareittinä. He eivät olleet pysähtyneet vanhuuden vuoksi. He olivat vain pysähtyneet kasvussa ja kehityksessään. He olivat pysähtyneet ja alkaneet elää muistoissa. Ja jotkut olivat vain pysähtyneet. Ja nukahtaneet. Mutta kaikki he olivat unohtaneet paavalilaisen käskyn: ”Vaikka olemme jo edistyneet matkassamme, vaeltakaamme yhä eteenpäin samaa tietä!” …Siinä missä Paavalia hallitsi pyhä köyhyys, siinä näitä ihmisiä hallitsee laodikealainen tyytyväisyys: - Meillä on kylliksi. Näin vielä muutakin. Näin ihmisiä, jotka olivat vetäytyneet pois keskellä tietä loistavan yliluonnollisen valon piiristä. He olivat vetäytyneet tien kummallakin puolella olevaan hämärään. Hämärään, jossa näky sekä synnistä että autuudesta oli pimeyden peitossa. Kaikki oli hämärää ja harmaata ja epätodellista. Ja tuo harmaa epätodellisuus teki mahdolliseksi sellaisen, mikä ei ollut mahdollista tien keskellä: leikittelyn sekä synnillä, puheella että teoilla. Ja näin tien kummallakin puolen olevasta pimeydestä tuleekin heidän suurin mielenkiinnon kohteensa. Heille on käynyt samoin kuin Israelille, joka alkoi uudestaan kuunnella Egyptin lihapatojen kutsua. Kuuntelemisesta kasvoi himo. Nälkä, joka vangitsi heidän ajatuksensa ja tunteensa. Se valtasi heidän unensa ja mielikuvansa. Ja niin he nyt kulkivat tien syrjässä, vaikka näyttivätkin edelleen olevan tiellä. Sitten tapahtui jotakin kammottavaa. Hiljaa kuin varjot he luisuivat pois tieltä, jossa ei ollut ojia eikä aitaa. Pois tieltä, jolle he kerran kyynelin ja rukouksin olivat pyrkineet. Pois valosta ja sisälle pimeyteen. Pois elämästä ja sisälle kuolemaan. Pois elävästä toivosta ja sisälle toivottomuuteen. Toivottomuuteen, jota he eivät tunteneet. Sillä he olivat kuolleita. He olivat kadottaneet kyvyn tajuta ja reagoida. He olivat kadottaneet kyvyn kokea hengellinen kriisi. Kun olin nähnyt kaiken tämän, vajosin hiljaa polvilleni ja puhkesin itkuun. Toivoin, että olisin edes puoli vuosisataa nuorempi kuin olin. Ja että minulla olisi mahdollisuus, paremmin kuin olin tehnyt, panostaa kaikkeni, jotta Jumalan Pyhä Henki saisi vapauden käyttää minua vielä enemmän kuin oli tapahtunut. (2)
VIITTAUKSET:
1. John Bevere: Turvapaikka (Under Cover), s. 47,48 2. Frank Mangsin taivastestamentti, s. 143-145
Lisää aiheesta:
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta:
|
