|
|
Kristillinen usko ja ennakkoluulot
Ihmisillä on monenlaisia vastaväitteitä kristillistä uskoa ja Jumalaa kohtaan. Lue, onko näissä vastaväitteissä ja ennakkokäsityksissä järkeä
Tässä kirjoituksessa tutkitaan muutamia tavallisimpia ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä, joita ihmisillä on kristillistä uskoa kohtaan. Ne nousevat toistuvasti esiin niiden ihmisten ajatuksissa ja asenteissa, jotka ovat epäileviä Kristusta ja elävää uskoa kohtaan. Nämä kysymykset nousevat esiin myös toimittajien haastatteluissa. He kysyvät yleensä aina samoja kysymyksiä kristillisestä uskosta. Siksi tutkimme tätä aihetta tarkemmin. Aloitamme Jumalan olemassaolosta.
K: Eikö ole hölmöä uskoa Jumalaan? Itse olen ateisti ja olen varma, ettei ole mitään Jumalaa. V: Sekä ajatus siitä, että Jumala on tai ettei häntä ole, ovat molemmat uskonvaraisia olettamuksia. Mistä tiedät, ettei Jumala kuulu siihen sektoriin, mistä sinulla ei ole tietoa? Hän voi olla ulkopuolella aistiemme. Kyseessä on vähän samanlainen asia kuin jos joku kadottaa avaimensa kadulle. Hän etsii niitä katulampun alta, ”koska siinä on parempi valo ja koska pimeässä ei näe”. Kuitenkin on mahdollista, että kadonneet avaimet ovat juuri sillä alueella pimeässä, mitä henkilö ei kykene näkemään. Niinpä Jumala voi olla sillä alueella, missä emme kykene häntä näkemään.
K: Eivätkö kristinusko ja tiede ole vastakkaisia asioita? V: Kun tällä alueella on ristiriitoja, ei kysymys ole nykytieteen tutkimuksista, vaan historian tulkinnasta – lähinnä siitä, onko elämä syntynyt itsestään vai Jumalan kädestä, ja onko tapahtunut todellisia lajimuutoksia vai ei. Sekä Raamatun ilmoitukseen pohjautuva näkemys että materialistinen näkemys ovat molemmat uskonnollisia uskomuksia. Niitä ei voi todistaa jälkeenpäin todeksi, koska emme voi palata menneisyyteen. Kuitenkin on selviä viitteitä siitä, että materialistinen näkemys on heikoilla elämän alkuvaiheita koskevissa kysymyksissä. Se johtuu siitä, että…
Elämän syntyä ei ole todistettu. Kun on kyseessä tieteellinen tutkimus, on sillä alueella selvä näkemys siitä, että elämällä on alku. Tätä ei kiistetä, koska tiedetään elämän olevan riippuvainen auringosta (ilman aurinkoa lämpötila maapallolla olisi lähes -273 astetta, ja se tekisi elämän mahdottomaksi), eikä tämä lämmön lähde voi kuitenkaan olla ikuinen. Jossain vaiheessa on täytynyt olla hetki, jolloin elämä on tullut esiin. Entä miten elämä on saanut alkunsa? Sillä alueella on vain kaksi mahdollisuutta: elämä on syntynyt itsestään tai Jumala on luonut sen. Kumpikin näistä näkemyksistä perustuu uskoon, koska emme voi palata menneisyyteen ja tarkistaa asioita. Se on kuitenkin tiedossa, että elämän syntyä itsestään ei ole voitu todistaa. Sen puolesta ei ole löytynyt yhtään todistetta, vaikka jotkut haluavat niin uskoa. Mitä enemmän tietoa on kertynyt, sitä vaikeampi on ollut puolustaa tätä näkemystä. Niinpä, jos oletetaan Jumalan luoneen kaiken, ei se ole yhtään sen huonompi vaihtoehto kuin elämän synty itsestään. Päinvastoin, on järkevämpää olettaa elämän syntyneen kaikkivaltiaan ja älykkään Jumalan toimesta kuin itsestään. Jos spontaani elämänsynty on mahdollinen, miksi sitä ei ole tähän mennessä todistettu? Sen ei pitäisi olla vaikeaa, jos niin on todella tapahtunut. Katsomme lainausta, joka liittyy Stanley Milleriin. Hän on mies, joka on tullut tunnetuksi elämänsyntyyn liittyvistä kokeista. Häntä haastateltiin hänen elämänsä loppupuolella. J. Morgan kertoo haastattelussa:
Hän suhtautui välinpitämättömästi kaikkiin ehdotuksiin elämän alkuperästä ja piti niitä “hölynpölynä” tai “paperikemiana”. Hän suhtautui eräisiin hypoteeseihin niin halveksuen, että kun kysyin hänen mielipidettään niistä, hän vain puristeli päätään, huokaisi syvään ja hihitti – aivan kuin yrittääkseen torjua ihmiskunnan mielettömyyttä - - Hän myönsi, että tieteentekijät eivät ehkä koskaan tule tarkasti tietämään, milloin ja miten elämä sai alkunsa. “Me yritämme keskustella historiallisesta tapahtumasta, joka poikkeaa hyvin paljon tavanomaisesta tieteestä”, hän huomautti. (1)
Lajimuutoksia ei ole havaittu fossiileissa eikä nykylajeissa. Entä evoluutioteorian paikkansapitävyys? Monet uskovat siihen, mutta on mielenkiintoista, että evolutionistit itse ovat kirjoituksissaan tuoneet esille faktoja, jotka kumoavat teorian. Ne riittävät osoittamaan sen valheelliseksi. Tällaista aineistoa löytyy myös Darwinin kirjoituksista. Hän itse myönsi tai joutui myöntämään kolme asiaa, jotka asettavat hänen teoriansa kyseenalaiseksi. Jos Darwinin lausunnot otetaan sellaisenaan, ei hänellä ollut todisteita evoluution puolesta. Hänen tekemänsä havainnot, jotka sinänsä olivat hienoja ja tarkkoja kuvauksia luonnosta, viittaavat vain muunteluun peruslajien puitteissa.
1) Hänellä ei ollut suoraa aineistoa yhden lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi:
Olen itse asiassa väsynyt kertomaan ihmisille, etten väitä esittäväni suoraa todistusaineistoa yhden lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi, vaan uskon tämän näkemyksen pääasiallisesti olevan oikea siksi, että niin monia ilmiöitä voidaan sen avulla ryhmitellä ja selittää. (2)
2) Nykyiset lajit ovat selvästi toisistaan erottuvia:
Tämän teorian mukaan lajien välillä on täytynyt esiintyä lukemattomia välimuotoja. Miksi niitä ei sitten löydy maankuoreen hautautuneena? Miksei koko luonto ole sekasorron tilassa sen sijaan että se koostuu, kuten näemme, selvästi määriteltävistä lajeista? Geologiset tutkimukset eivät ole paljastaneet niitä lukemattomia vähäisiä eroavaisuuksia menneiden ja nykyisten lajien välillä, joita tämä teoria edellyttää. Ja tämä on kaikkein ilmeisin niistä monista vastaväitteistä, joita sitä vastaan voidaan esittää. Vastaus on kuitenkin geologisten löydösten suuressa puutteellisuudessa. (3)
3) Fossiiliaineisto pani hänen uskonsa teoriaan kovalle koetukselle:
Mutta minä en olisi milloinkaan voinut edes aavistaakaan, kuinka köyhä parhaiten säilyneidenkin geologisten kerrosten antama kertomus on, jollei lukemattomien välimuotojen puuttuminen lajien väliltä, jotka elivät kunkin muodostuman alku- ja loppukaudella, olisi pannut teoriaani niin kovalle koetukselle. (4)
Ne, jotka uskovat, että geologian kertomus on jotakuinkin täydellinen, hylännevät ilman muuta teoriani. (5)
Darwinin aikalainen, vertailevan anatomian professori Richard Owen (1804-1892) kritisoi aikanaan Darwinia siitä, ettei tämä ottanut todistusaineistoa sellaisenaan. Darwin vetosi löydösten puutteellisuuteen, mutta Owen totesi, että ainoa peruste on käyttää hyväksi sitä aineistoa, mikä siihen asti on löydetty ja kaivettu esille. Sen perusteella voidaan ennustaa tulevaa. Jos se ei tue välimuotojen olemassaoloa, teoria tulee hylätä. Owenin lausunto myös osoittaa, että kysymys on siitä, mihin halutaan uskoa, ei todellisesta tiedosta. Darwinin teoria, jota monet pitävät tärkeänä, on vailla luotettavaa pohjaa. Se on uskoon perustuva käsitys kuten usko luomiseen, mutta todisteet sen puolesta ovat heikot. Darwinia seuraavat henkilöt eivät halua tätä myöntää.
Kestävät ja hyödylliset johtopäätökset on tähän mennessä tosiaankin rakennettu ainoastaan omistetun tiedon varaan. Nyt meitä pyydetään hyväksymään olettamus vetoamalla tiedon puutteeseen. Geologisten aikakirjojen sanotaan olevan niin epätäydellisiä! Mutta mikä inhimillinen aikakirja ei olisi epätäydellinen? -- Mutta kun herra Darwin viitatessaan fossiilisten välimuotojen puutteeseen, jota hänen olettamuksensa edellyttää -- niiden lukemattomien välimuotojen puutteeseen, joka ”luonnonvalinnan teorian” mukaan olisi täytynyt olla olemassa jossakin maailman historian vaiheessa – kun herra Darwin äänekkäästi julistaa, mitä voi olla tai ei voi olla löydettävissä vielä esiin kaivettavista kerroksista, me vastaisimme, että ainoa perusteemme ennustaa tulevaa on sen perusteella, mitä on jo tullut esille -- Onko yhtäkään tapausta todistettu havaittujen tosiasioiden pohjalta tällaiseksi välimuodoksi? Olemme turhaan etsineet käytettävissä olevaa todistusaineistoa tällaisten esimerkkitapausten löytämiseksi. (6)
K: Ovatko Raamatussa mainitut asiat totta? Itse en usko niihin. V: Tätä aihetta pitää lähestyä todisteiden kautta. Sikäli on totta, ettei esim. Jumalan olemassaoloa voi suoraan todistaa, mutta on eri asia, kun tutkitaan Raamatussa mainittuja tapahtumia. Mikäli ne sopivat hyvin yhteen historiantutkimuksen ja arkeologian kanssa, on kysymys myös tieteellisyydestä. Tässä asiassa Raamattu on vahvoilla. Historiantutkimus ja arkeologia ovat vahvistaneet Raamatun tapahtumien paikkansapitävyyttä. Ne tutkijat, jotka ovat epäilleet sitä, ovat toistuvasti joutuneet peräytymään uskomuksissaan. Seuraavat lainaukset liittyvät Apostolien tekojen ja muiden Raamatun kirjojen historiallisuuteen. Ne osoittavat, miten Raamatussa mainitut tapahtumat ja yksityiskohdat saavat vahvistusta muista lähteistä. Jos kysymys on historiallisista tapahtumista, ovat ne tietysti myös tieteellisiä.
Apostolien tekojen historiallinen tarkkuus on osoittautunut ällistyttäväksi... kaikki yritykset kieltää Apostolien tekojen perustavaa laatua oleva historiallisuus edes pienissä yksityiskohdissa näyttävät nyt pakostikin mielettömiltä. Rooman historian tutkijat ovat jo pitkään pitäneet sitä itsestäänselvänä. (7)
Arkeologia tekee eräässä mielessä juuri sitä. Jos muinaiset historialliset yksityiskohdat ovat osoittautuneet kerta kerran jälkeen oikeiksi, se lisää luottamustamme myös niihin kyseisen historioitsijan kirjoituksiin, joita ei voi samalla tavalla tarkastaa. Pyysin, että McRay kertoisi asiantuntijan mielipiteensä. – Vahvistaako vai heikentääkö arkeologia Uuden testamentin luotettavuutta, kun arkeologian tutkijat tarkastavat kirjoitusten sisältämiä yksityiskohtia? Mcrayn vastaus tuli ilman aikailua. – Uuden testamentin luotettavuus kasvaa tutkimusten myötä, siitä ei ole epäilystäkään. Aivan niin kuin minkä tahansa muinaisen dokumentin luotettavuutta edistää se, kun kaivausten edetessä todetaan, että kirjoittaja on antanut oikeita tietoja jostakin paikasta tai tapahtumasta… – Sekä liberaalien että konservatiivisten tutkijoiden yleinen mielipide on, että Luukas oli historiankirjoittajana hyvin tarkka, vastasi McRay. – Hän oli oppinut, hän oli kaunopuheinen, hänen kreikkansa lähenteli klassista tasoa, hän kirjoitti kuten koulutettu mies, ja arkeologiset löydöt ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että Luukas oli tarkka siinä, mitä kirjoitti. McRay lisäsi, että monissa satamatarinaa vastaavissa tapauksissa tutkijat olivat aluksi luulleet joitakin Luukkaan viittauksia vääriksi, mutta myöhemmät löydöt ovat vahvistaneet, että hän on kirjoittanut tiedot oikein… Eräs etevä arkeologi tutki huolellisesti Luukkaan maininnat kolmestakymmenestäkahdesta maasta, viidestäkymmenestäneljästä kaupungista ja yhdeksästä saaresta eikä löytänyt yhtään virhettä. (8)
Entä Raamatussa mainitut ihmeet? Monet ns. tieteelliset ihmiset ajattelevat, että ne heijastavat oman aikansa maailmankuvaa, mutta se on huono selitys. Sillä jos Raamatun kirjoittajat ovat olleet huolellisia kuvatessaan maallisia tapahtumia ja yksityiskohtia, miksi he eivät olisi olleet sitä myös ihmeitä kuvatessaan? Ainoastaan tutkijoiden oma uskonnollinen ennakkokäsitys estää heitä omaksumasta sitä, että Raamatun kuvaukset olisivat tosia. Nämäkin ihmiset ja tutkijat ovat oman aikansa lapsia uskomuksissaan. Sitä paitsi Raamatun ihmeistä on mainintoja myös ulkopuolisissa lähteissä. Esim. juutalaiset lähteet, historioitsija Josefus ja Talmud, ovat viitanneet niihin. Muissakin lähteissä kuten apostolisten isien kirjeissä mainitaan ihmeistä. Kun ne kirjoitettiin, olivat jotkut niistä vielä elossa, jotka tunsivat Jeesuksen tai apostolit.
K: Eikö tiede ole osoittanut maapallon ja elämän sillä vähintään satoja miljoonia vuosia vanhoiksi? V: Se on yleinen uskomus, mutta on mahdollista osoittaa selviä ristiriitaisuuksia, joita esiintyy geologisessa taulukossa ja radioaktiivisissa mittauksissa. Ne ovat tärkeimpiä iänmäärityksen välineitä. Aloitamme ihmisestä, koska Jeesus sanoi ihmisen esiintyneen jo luomakunnan alkuvaiheissa:
- (Matt 19:4) Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'
- (Mark 10:6) Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.
Hiilikausi ja ihminen. Yleisen käsityksen mukaan hiilikausi oli n. 300 miljoonaa vuotta sitten, ja yleinen käsitys on myös ollut, että nykyihminen on elänyt maapallolla vain joitakin kymmeniä tuhansia vuosia. Näiden havaintojen kanssa ovat kuitenkin ristiriidassa ne havainnot, joissa ihmisen fossiileja tai ihmiselle kuuluvia tavaroita on löytynyt hiilikerrostumista (Glashouver, W.J.J., So entstand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, p. 36-39). Löydöt viittaavat siihen, että ihminen on elänyt maapallolla 300 miljoonaa vuotta tai sitten hiilikerrostumien ikä mitataan vain tuhansissa vuosissa.
Trilobiitit ja ihminen. Yleinen käsitys on ollut, että trilobiitit kuolivat sukupuuttoon 250 miljoonaa vuotta sitten. Kuitenkin muutamat löydöt osoittavat selvästi, että trilobiitit ja ihminen elivät samaan aikaan. Ei voi olla 250 miljoonan vuoden eroa niiden esiintymisen välillä.
William Meister teki hämmästyttävän löydön kesäkuun 1. päivänä 1968 Utahissa. Hän löysi useita trilobiittien fossiileita fossiloituneesta ihmisen sandaalinjäljestä! Mutta geologisen kerrossarjan perusteella järjestettyjen kehitysopillisten kausien mukaan trilobiitit kuolivat sukupuuttoon noin 230 miljoonaa vuotta ennen ihmisen ilmestymistä! … Geologi, tohtori Clifford Burdick löysi lisätodisteita tukemaan olettamusta ihmisen ja trilobiittien samanaikaisesta elämisestä. Hän löysi paljasjalkaisen lapsen jalanjälkiä, joista yhdessä oli litistynyt trilobiitti. (9)
Dinosaurukset ja ihminen. Yleinen käsitys on ollut, että dinosaurukset ovat eläneet miljoonia vuosia sitten. Kuitenkin lukuisissa kansantarinoissa kerrotaan suurista lohikäärmeistä ja liskoista, jotka muistuttavat dinosauruksia. Näitä kuvauksia, joiden pohjana voi olla vanha muistitieto, löytyy useiden eri kansojen keskuudesta, niin että englantilaisessa, irlantilaisessa, tanskalaisessa, norjalaisessa, saksalaisessa, kreikkalaisessa, roomalaisessa, egyptiläisessä ja babylonialaisessa kirjallisuudessa mainitaan niistä. The World Book Encyclopedia (Vol. 5, 1973, s. 265) selostaa näitä kertomuksia:
Legendojen lohikäärmeet ovat, ihme kyllä, kuin todellisia eläimiä, jotka ovat eläneet menneisyydessä. Ne muistuttavat paljon suuria matelijoita (dinosauruksia), jotka hallitsivat maata paljon ennen kuin ihmisen on oletettu ilmaantuneen. Lohikäärmeet olivat yleensä pahoja ja tuhoavia. Jokainen kansa tunsi ne mytologiassaan.
Ihmisen kehitys. Naturalistinen filosofia edellyttää ihmisen kehitystä, mutta on tiedossa, että selvästi nykyihmiselle kuuluvia jäänteitä löydetään vanhemmista kerrostumista kuin heidän oletetut esi-isänsä. Sama ongelma tulee esiin, vaikka käytetään pelkästään evolutionistien omia ajoituksia ja luokitteluja:
Seuraavat tosiasiat koskevat ihmisen fossiiliaineistoa. Ensinnäkin fossiilit, joita ei ulkonaisesti voi erottaa nykyihmisestä, sijoitetaan jopa 4,5 miljoonan vuoden kohdalle evoluution aika-akselilla. Tämän perusteella näyttää siltä, että aitoja ihmisiä oli ennen etelänapinoiden ilmestymistä fossiiliaineistoon. …Fossiiliaineiston perusteella voimme sanoa, että ihmisen ensimmäisen kerran ilmestyessä hän oli jo täysi ihminen. Tämä esi-isiemme äkillinen ilmaantuminen morfologisesti ihmisinä merkitsee sitä, että fossiiliaineisto on sopiva luomisnäkemyksen kanssa. Tämä tosiseikka on ilmeinen, vaikka fossiilit järjestetään evolutionistisen ajoituksen mukaiseen järjestykseen (joskin uskomme ajoituksen olevan pahasti virheellinen). Toisin sanoen, vaikka hyväksyisimmekin evolutionistien ajoituksen fossiileille, ei lopputulos tue ajatusta ihmisen evoluutiosta. Tulokset ovat itse asiassa niin ihmisevoluution vastaisia, että ne käytännössä osoittavat teorian vääräksi. Tällainen on ihmisen fossiilihistorian todellinen luonne. (10)
Radiohiili fossiileissa. Radiohiiltä, jonka puoliintumisaika on vain 5730 vuotta, on toistuvasti löydetty hiili-, turve, maaöljy-, maakaasuesiintymistä ja jopa kambrikauden fossiileista (sen oletetaan alkaneen 600 miljoonaa vuotta sitten). Tällaiset löydöt osoittavat, että kerrostumat ja fossiilit eivät voi olla edes 100 000 vuoden ikäisiä.
Keksinnön alkuvuosina oletettiin, että kaikki edellytykset varmoihin ikämittauksiin oli nyt vihdoin olemassa. Tutkijat keräilivät kaikenlaista mitattavaa; faraoiden ja neandertalinihmisten hautojen jäämistöä, sapelihammastiikereiden ja mammuttien hampaita, kivettymiä, fossiileja, maaöljyä jne. Kaikista löytyi radioaktiivista hiiltä. Ikähavainnot julkaistiin Radiocarbon-lehdessä, vaikka useiden näytteiden ikä oli jo aikaisemmin määritelty miljooniksi vuosiksi. (11)
Radioaktiivisuus. Radiohiilimenetelmä kelpaa vain orgaanisten aineiden mittaamiseen. Sen sijaan kivien mittaamiseen käytetään muita radioaktiivisuusmenetelmiä. Nämä radioaktiivisuusmenetelmät ovat antaneet mielenkiintoisia tuloksia niissä tapauksissa, joissa kivien kiteytymisajankohta tiedetään. Sillä todellisuudessa alle 200 vuotta vanhat kivet ovat saattaneet olla mittausten mukaan jopa pari - kolme miljardia vuotta vanhoja. Tämä osoittaa, miten suuria eroja voi olla todellisuuden ja mittaustulosten välillä. Jos menetelmät ovat epäluotettavia niissä tapauksissa, joissa kiteytymisajankohta tiedetään, miten ne voivat olla luotettavia silloin, kun tätä ajankohtaa ei tiedetä? On syytä huomata, että nämä menetelmät mittaavat pitoisuuksia, mutta ei kivissä itsessään ole mitään merkintöjä tai lappuja niiden iästä.
N. 170 vuotta sitten Hualalai-saaressa tapahtuneessa tulivuoren purkauksessa syntynyttä laavakiveä tutkittiin ja sen ikää määriteltiin uusilla menetelmillä. Näillä ”luotettavilla” säteilymittareilla saatiin 170-vuotiaan kiven iäksi miljoonia vuosia, 160 miljoonasta aina 3 miljardiin vuoteen. Samalla tavoin on käynyt muissakin vastaavissa mittauksissa. Grand Canyonin kerroksien ikää yritettiin myös mitata näillä mainituilla uusilla menetelmillä. Tulokset yllättivät jälleen tutkijat. Päällimmäisten kerrosten ”nuori” basalttikallio sai iäkseen 270 miljoonaa vuotta enemmän kuin kanjonin pohjan tasossa oleva ”tuhansia miljoonia vuosia vanha kivikerros”. Näiden mittausten jälkeen kehitysoppineiden aikaisemmin antamat aikamääreet kanjonin kallioille ja kerrostumille on osittain siirretty ”vanhojen uskomusten joukkoon”. (12)
K: Miten voi uskoa, että Raamattu on Jumalan sana?V: Tätä asiaa ei pysty suoralla tavalla todistamaan. Sen sijaan ihminen, joka kääntyy Jeesuksen Kristuksen puoleen, saa yleensä hyvin pian ymmärryksen, että asia on todella niin. Kenenkään ei tarvitse puhua siitä hänelle. Sellaisen ihmisen, joka ei ole kääntynyt Jumalan puoleen, tulee lähestyä tätä asiaa sitä kautta, onko Raamattu historiallisesti luotettava. Jos Raamatun historia on totta, ovat esim. yleiset käsitykset maailmankaikkeuden alusta silloin vääriä. Asia on niin yksinkertainen. Ja on syytä panna merkille, että lukuisat Raamatun tapahtumat saavat vahvistuksen muiden lähteiden kautta. Siihen kuuluvat maininnat monista Uuden testamentin henkilöistä ja paikoista mutta myös kuvaukset syntiinlankeemuksesta, kieltensekoituksesta, Baabelin tornista ja sadat vedenpaisumuskertomukset. Vedenpaisumuksesta on lisäksi merkkejä kaikilla korkeilla vuoristoilla. Monet luonto-ohjelmat ovat tuoneet saman asian esiin. Toinen tapa on tutustua Raamatun sisältöön. Ydinsanomana kaikessa on, miten päästä Jumalan yhteyteen. Jos ihminen on rehellinen ja vilpitön, ja haluaa todella saada selvyyden asioihin, tulee hän sen myös löytämään. Samalla ratkeaa kysymys siitä, mikä merkitys on Raamatulla.
- (Matt 7:8) Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.
- (Joh 7:17) Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.
K: Miksi kristillinen usko olisi oikea? Entä muut uskonnot?V: Kaikissa uskonnoissa on yleensä pääasiana se, että ihminen lähestyy Jumalaa ja yrittää hyvillä teoilla saada pelastuksen ja Jumalan hyväksynnän. Ongelmana kuitenkin on, ettei kukaan löydä sitä kautta pelastusvarmuutta. Se on mahdotonta, koska ihminen on puutteellinen ja kaukana täydellisyydestä. Tämä on totta, oli ihmisen uskonto mikä tahansa. Paul Little kertoo havainnostaan:
Pelastusvarmuutta ei islamilaisillakaan ole. Olen usein kysynyt hinduilta, muslimeilta ja buddhalaisilta, pääsevätkö he nirvanaan tai menevätkö he paratiisiin, kun he kuolevat. Kukaan heistä ei ole osannut vastata varmasti. He ovat pikemminkin viitanneet elämänsä epätäydellisyyteen, joka on esteenä tämän päämäärän toteutumiselle. (13)
Se, mitä Raamattu opettaa, poikkeaa edellisestä. Siinä kerrotaan, miten Jumala itse on lähestynyt meitä oman Poikansa kautta ja tehnyt kaiken puolestamme niin, että voimme saada synnit anteeksi ja yhteyden häneen. Kyse ei ole enää omasta hyvyydestämme tai ponnisteluistamme, vaan Jumalan lahjasta, joka voidaan vastaanottaa Jeesuksen Kristuksen kautta. Jeesus oli ja on Jumalan Poika, joka tuli taivaasta tänne ja poisti kuilun Jumalan ja ihmisen väliltä. Siksi on mahdollista kokea pelastus ja varmuus hänen kauttaan. Monet voivatkin todistaa, että kun he ovat vastaanottaneet Jeesuksen Kristuksen elämäänsä, he ovat saaneet kokea nämä asiat.
- (2 Kor 5:19,20) Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. 20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta. 24. Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."
- (Joh 14:1-6) "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. 2. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? 3. Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. 4. Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte." 5. Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" 6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
K: En voi ymmärtää kristinuskon nimissä tehtyjä vääryyksiä historian aikana tai että jotkut nykypäivänä räjäyttävät aborttiklinikoita. V: Olet aivan oikeassa siinä, miten on tehty monia vääriä ja kummallisia asioita Jumalan ja kristinuskon nimissä. Kuitenkin Jeesuksen selvä opetus on, että ”jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat” (Matt 26:52). Lisäksi Jeesus ja apostolit opettivat, etteivät väärät peri Jumalan valtakuntaa. Samoin Paavali varoitti, että hänen lähtönsä jälkeen tulisi esiintymään julmia susia. Siksi kannattaa ymmärtää, että monet Jumalan nimissä tehdyt asiat ovat sellaisten henkilöiden aikaansaannoksia, jotka eivät itse tunne Jumalaa.
- (Matt 7:21-23) Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. 22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' 23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
- (1 Kor 6:9) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö…
- (Apt 20:29-31) Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, 30. ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. 31. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.
K: Olen edistyksellinen. Minusta kristinusko edustaa vanhentuneita arvoja ja vanhentunutta maailmankuvaa. V: Mitä edistys on? Aina on virtauksia, joita pidetään omana aikanaan moderneina. 1930-luvulla Hitler oli suuressa suosiossa ja häntä pidettiin edistyksellisenä, mutta hän toi ihmiskunnalle kärsimystä. Samoin Darwinia pidettiin edistyksellisenä, mutta edelleen puuttuvat todisteet niiden teorioiden puolesta, joita hän esitti. Hän oli tarkka luonnonhavainnoitsija, mutta on ollut mahdotonta todistaa hänen teoriaansa makroevoluutiosta oikeaksi. Entä jos onnellisuus on mittapuu? Sillä alueella on tuskin yhtään edistytty viime vuosikymmeninä. Päinvastoin, yksinhuoltajaperheiden lisääntyminen sekä lasten ja nuorten suuresti kasvanut masennus ja huostaanotot osoittavat suuntaa huonompaan. Teknologia on kyllä tullut paremmaksi, mutta tämä tärkeä alue, onnellisuus, on osoittanut vähentymistä. Suurin syy lienee uuden vapauden ja moraalin tuoma itsekkyys. Entä se käsitys, että kristinusko edustaa vanhentunutta maailmankuvaa? Tämä on aivan järjetön käsitys, koska iankaikkiset asiat ovat aina ajankohtaisia ja moderneja. Sillä jos ihminen on iankaikkisuusolento, ja Jumala kutsuu häntä iankaikkiseen elämään Jeesuksen Kristuksen kautta, mitä ns. modernit maailmankatsomukset ja virtaukset voivat tarjota tilalle? Eivät yhtään mitään. Ne ovat kerrassaan köykäisiä ja mitättömiä asioita näiden suurten totuuksien rinnalla. Ne eivät voi antaa iankaikkista elämää ja syntien anteeksiantamusta ihmisille.
K: En voi ymmärtää sitä, miksi monet kristityt siunaavat Israelia. Entä palestiinalaisten tilanne? V: Tilanne Lähi-Idässä on todella vaikea eikä siihen ole helppoja ratkaisuja. Se, että Israelia siunataan ja rukoillaan sen puolesta, on kuitenkin hyvä asia, koska siitä voi tulla Jumalan antama siunaus omalle kansallemme (1 Moos 27:29, 1 Moos 12:3). Se ei tarkoita, että tulisi suhtautua myönteisesti asioihin, joissa tehdään väärin, mutta muutoin tulisi rukoilla Israelin puolesta, kuten voi tehdä kaikkien kansojen, myös palestiinalaisten, puolesta. Siirtokuntarakentaminen liittyy samaan aiheeseen. Monet ulkopuoliset valtiot eivät hyväksy tätä asiaa ja ajattelevat, ettei Israelilla ole oikeutta rakentaa. He eivät ota huomioon sitä, että esim. Vanha Jerusalem, joka on yksi kiistan aihe, oli muinaisen Israelin valtion keskuspaikka, ja että samassa kaupungissa oli juutalaisenemmistö jo 1800-luvulla (v.1896 tässä kaupungissa oli 45 420 asukasta; heistä 61,9 % juutalaisia, 19,3 % kristittyjä ja 18,8 % muslimeja.). Ulkopuoliset valtiot johtajineen eivät myöskään halua hyväksyä sitä, että Israel on itsenäinen valtio, jolla on oikeus rakentaa omien rajojensa sisäpuolella kuten millä tahansa muulla valtiolla (Tämä ei tarkoita, etteikö voitaisi etsiä jonkinlaista neuvotteluratkaisua nykyisiin ongelmiin palestiinalaisten ja juutalaisten välillä). Monet sekaantuvat siten maan sisäisiin asioihin. Tällaista sekaantumista ei yleensä tapahdu muiden valtioiden kohdalla, vaikka niissäkin on vastaavia ongelmia.
K: Haluan olla suvaitsevainen. Minusta kristillisyys edustaa suvaitsematonta elämäntapaa. V: Kun ihmiset puhuvat suvaitsevaisuudesta, tarkoittavat he sillä usein kahta asiaa: aborttia ja homoseksuaalisuuden harjoittamista. Jos ihminen pitää näitä asioita vääränä, osoittaa se heidän mielestään suvaitsemattomuutta. Se, mitä jotkut pitävät suvaitsevaisuutena, on kuitenkin usein myötämielisyyttä vääriä asioita kohtaan. Ihmiset ovat ”mielistyneet vääryyteen” (2 Tess 2:12) ja pitävät sankareina sellaisia henkilöitä, jotka edistävät näitä asioita. Ei osata hävetä, silloin kun puolustetaan vääriä asioita, vaan jopa ylpeillään siitä. (Jer 6:14,15: He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa ole. He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia; mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät osaa hävetä. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra.). Lisäksi väärien asioiden suosiminen on aivan eri juttu kuin ihmisistä välittäminen. Jokaista ihmistä tulee kunnioittaa ja arvostaa (1 Piet 2:17), mutta se on aivan eri asia kuin sanoa selvästi vääriä asioita hyväksi. Tätä eroa ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää. Kun mielipiteet näissä asioissa jakaantuvat, on merkillepantavaa, että edellisten asioiden innokkaimmat kannattajat löytyvät suurkaupungeista, vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajista sekä nuorista. Kysymys kuuluu, ovatko nämä ryhmät tai puolueet muita suvaitsevaisempia? Voidaanko suvaitsevaisuus liittää vain muutamiin puolueisiin, asuinpaikkaan tai ikäluokkaan, vai onko kysymys näkemyseroista oikean ja väärän suhteen? Varmasti jälkimmäinen vaihtoehto on oikea eli kysymys on näkemyseroista oikean ja väärän suhteen. Sillä jos muutamien puolueiden edustajat tai jokin määrätty ikäluokka olisi muita rakkaudellisempi, tulisi heidän osoittaa sitä myös muissa asioissa. Ovatko he muita edellä myös vieraanvaraisuudessa, hyvissä tavoissa sekä kohteliaassa käytöksessä muita kohtaan? Vai onko kysymys vain kuvitelmasta, jonka nämä ihmiset ovat harhaluulossaan omaksuneet? Eikö tosiasia ole, että maaseudulla ihmiset ovat huomattavasti edellä näissä asioissa, vaikka siellä on vähemmän kannatusta abortille ja homoseksuaalisuuden harjoittamiselle? Tämä asia ei ole niin yksinkertainen kuin mitä se mediassa usein esitetään. Jos pohditaan pelkästään aborttia, on syytä kysyä, mikä on suvaitsevaisuutta ja mikä ei. Sillä kun on tiedossa, että jokaisessa abortissa tuhotaan ainutlaatuinen ihmisyksilö, on tämän asian kannattaminen mitä suurinta suvaitsemattomuutta (Tällä ei tahdota väheksyä niitä ihmisiä, jotka ovat tulleet raskaaksi esim. raiskauksen kautta. Onneksi näitä tapauksia on vain muutama prosentti aborttien kokonaismäärästä). Monet kauhistuvat, jos lapsia tai vauvoja surmataan, mutta ei abortti poikkea tästä paljoakaan. Ultraäänikuvaus on osoittanut, miten jo varhaisessa vaiheessa sikiössä ovat olemassa samat ruumiinjäsenet kuin meilläkin – silmät, kädet, jalat, suu, nenä, korvat ja muut ruumiinjäsenet. Myös lapsen sukupuoli voidaan tarkistaa samalla ultraäänikuvauksella. Intiassa ja Kiinassa tämä on johtanut tyttölapsien surmaamiseen. Intiassa on tuhatta miestä kohti vain 914 naista.
Intiassa abortoidaan tyttöjä eniten vuosikymmeniinSTT-AFP: Intiassa on nyt ennätysvähän naisia miehiä kohti, kertovat tuoreet väestönlaskentatilastot. Naisten suhteellinen määrä maassa on nyt alhaisin sitten vuoden 1947. Tuhatta intialaista miestä kohti maassa on 914 naista. Abortit sikiön sukupuolen perusteella ovat Intiassa laittomia, mutta useat äidit turvautuvat niihin. Intialaisperheet luottavat poikiin perheiden elättäjinä tyttöjä enemmän. Tyttöjä puolestaan pidetään joissakin perheissä taloudellisina taakkoina. Sukupuolten epätasapaino on suuri ongelma useissa Aasian maissa. YK:n mukaan maiden väestöstä puuttuu miljoonia tyttöjä. Väestönlaskennan mukaan Intiassa on asukkaita jo 1,21 miljardia, kun kymmenen vuotta sitten väkiluku oli 1,02 miljardia. Vajaan vuoden kestäneeseen laskentaan osallistui 2,5 miljoonaa paikallista viranomaista. (Etelä-Suomen Sanomat, 1.4.2011)
K: Haluan olla suvaitsevainen. Minusta kristillisyys edustaa suvaitsematonta elämäntapaa homoseksuaaleja kohtaan. V: Suurin syy tällaiseen ajatustapaan on varmasti siinä, että ajatellaan homoseksuaalisen taipumuksen olevan synnynnäinen asia, aivan kuin ihonväri joka saadaan syntymässä. Siksi tätä asiaa puolustetaan oikeudenmukaisuuden ja rakkauden nimissä. Pidetään selvänä, että kyseessä on syntymässä saatu ominaisuus. Monet homoseksuaalit ajattelevat kuitenkin itse toisin. He eivät pidä asiaa synnynnäisenä tai perittynä ominaisuutena. Jotkut toki ajattelevat niin, mutta moni on sitä mieltä, että tämä asia johtuu vaikeista olosuhteista ja niihin reagoimisesta – aivan kuten jotkut ajautuvat herkemmin alkoholisteiksi, narkomaaneiksi, rikollisuuteen tai prostituoiduiksi. Heillä on saattanut olla lapsuudessaan ja nuoruudessaan vaikeita ihmissuhteita ja olosuhteita, ja sen seurauksena he tekevät herkemmin vääriä valintoja:
Luin kiinnostavan asiantuntijan tekemän tutkimuksen, jossa hän oli tehnyt kyselyn saadakseen selville, miten moni aktiivi homoseksuaali ajatteli syntyneensä tällaiseksi. Kahdeksankymmentäviisi prosenttia haastatelluista koki, että homoseksuaalisuus oli opittu käyttäytymismuoto, joka aiheutui kodin varhaisesta tuhoisasta vaikutuksesta ja toisen ihmisen kohdistamasta viettelyksestä. Kun nykyään tapaan homoseksuaalin ensimmäinen kysymykseni yleensä on: ”Kuka sytytti sinut tähän?” Kaikki voivat antaa vastauksen kysymykseeni. Sitten kysyn: ”Mitä sinulle ja seksuaalisuudellesi olisi tapahtunut, ellei tiesi olisi leikannut setäsi elämää? Tai jos serkkusi ei olisi ilmestynyt elämääsi? Tai jos isäpuoltasi ei olisi ollut? Miten olisi voinut käydä?” Silloin kellot alkavat soida. He sanovat: ”Ehkä, ehkä, ehkä.” (14)
Lisäksi tällä alueella kannattaa huomioida seuraavia seikkoja:
• Homoseksuaalisuuden harjoittaminen on vain yksi synti muiden joukossa. Se ei ole ainut kadottava synti, vaan sitä ovat myös monet muut asiat:
- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, 10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
• Iankaikkisuuden huomioonottaminen antaa oikean suhtautumistavan rakkauteen. Kun jotkut syyttävät kristillistä näkemystä ahdasmieliseksi ja suvaitsemattomaksi, on tämä aivan väärä ja valheellinen käsitys. Sillä jos ihminen on iankaikkisuusolento, kuten edelliset jakeet osoittivat, silloin oikeaa rakkautta on varoittaa lähimmäistä vääristä valinnoista, ikään kuin heikoista jäistä: ”Minulla on huoli sinusta. Älä ihmeessä mene heikoille jäille, ettet vain hukkuisi. Sinulle voi käydä huonosti.” Jos emme varoita lähimmäistämme, vaikka näemme vaaran olevan olemassa, emme tosiasiassa välitä lähimmäisistämme. Synnin seurauksista varoittaminen on todellista rakkautta. Tunnettu suomalainen saarnaaja Niilo-Ylivainio kirjoitti aikanaan samasta asiasta. Hän osoitti, miten ihmiset saattavat suhtautua yliolkaisesti Jumalan kutsuun ja miten hän yritti itse saada heidät ymmärtämään sen vakavuuden. Hän totesi, miten hän yritti varoittaa muita, ettei heille kävisi huonosti. Hänellä oli oikea ja rakkaudellinen asenne ihmisiä kohtaan. Sellaista mekin tarvitsemme. Hän halusi ihmisten pelastuvan ja hänellä oli huoli heistä, koska ei halunnut heidän menevän kadotukseen:
"Epäselvyys jäytää minua päivin ja öin. Sitä riittää. Mutta enemmän vielä jäytävät helvettiin menijät. Minä näen ihmisten jonon, kansanjoukon joka menee vaan. Huuda niille, selitä niille, opeta niille, yritä huitoa ja selostaa, että te menette tuhoon! Niin mitä tapahtuu? Ne menee vaan! Ne kävelee vaan! Ne luisuu vaan! Ne nauraa ja kävelee kohti helvetin portteja! Sinä ajattelet nyt 'vanhaa Niiloa', sen näkee sun naamastas. Sinä ajattelet, että niinhän mies puhuit ja saarnasitkin, ja mitä siitä seurasi. Minun luontoni on armahtava, on se ollut sitä aina. Minä niin rakastaisin ihmiset taivaaseen, jos se auttaisi. Mutta kun olin nuorempi, minä yritin säikäyttää ihmiset uskoon. Hyvää minä tarkoitin. Ihmiset sanovat, että julistus oli kovaa ja ankaraa, niinkuin se olikin. Hyvää minä tarkoitin. Ajattelin, että jos ihmisille oikein kuvaa tuomion kauheuden ja helvetin kuumuuden, niin ne siitä tokenee järkiinsä. Sitten yritin vielä pitkittää ratkaisuhetkeä. Kyselin ja kyselin, maanittelin, koetin voittaa aikaa ja antaa viimeiseen saakka mahdollisuuden... Kyllä niitä pelastui säikäyttämälläkin. Moniin se tepsi. Ne käsittivät, ettei tuo rahan takia pelottele, että se on tosissaan. Kovuudella, jos se on suoraa puhetta, on paikkansa. Minä olin kova, koska minulla oli hätä. Ajattelin, että se on nyt minusta kiinni, meneekö tämä väki taivaaseen vai helvettiin. Se oli sillä tavalla rehellistä työtä, että ihmisille rehellisesti kerrottiin, mihin ne olivat menossa. Se rehellisyys otti lujille. Se vei minulta jo nuorena voimat ja terveyden." (15)
• Homoseksuaalinen taipumus on eri asia kuin homoseksuaalisuuden harjoittaminen, eikä taipumusta lueta vielä synniksi. Jokaisella on joitakin vääriä taipumuksia, mutta meidän ei tarvitse elää niiden mukaan.
• Moraalin suhteen on kaksi mahdollisuutta: kaikki mitä teemme on oikein tai sitten on asioita, jotka selvästi ovat väärin. Suurin syy, miksi käsitykset esim. homoseksuaalisuuden suhteen jakautuvat, on juuri tässä. Toiset pitävät sellaista käytöstä vääränä ja toiset eivät pidä. Kyse ei ole rakkaudesta tai rakkaudettomuudesta niin kuin media asiaa usein käsittelee, vaan siitä, mitkä teot ovat oikein, mitkä väärin. Kummalle puolelle ne kuuluvat? Sama koskee aborttia ja muita samankaltaisia asioita. Kaikkia ihmisiä – myös homoseksualisteja ja abortin tekijöitä – tulee rakastaa, mutta missä kulkee raja oikean ja väärän välillä?
• Kun monilla homoseksualisteilla on ikään kuin tyhjiö sen takia, että heillä on ollut vähän myönteisiä kontakteja omaan sukupuoleensa lapsena ja nuorena, ei tätä tyhjiötä tarvitse täyttää seksuaalisuhteella. Jumalan eheyttävä toiminta sekä tavalliset ystävyyssuhteet voivat täyttää tämän tyhjiön.
• Olemmeko rakkaudellisempia kuin Jeesus ja apostolit? Kun ovat kyseessä esim. homoseksuaalisuutta koskevat Raamatun jakeet, on niiden lähtökohta lähes 2000 vuoden takana. Ne eivät ole nykyihmisen keksintö eikä niillä ole mitään tekemistä nykyihmisten erilaisten mielipiteiden kanssa. Niitä ei ole kukaan nykyihminen keksinyt ikään kuin muiden kiusaksi, vaan ne on lausuttu kauan sitten. Merkittävää on ainoastaan se, ovatko nämä vanhat jakeet totta vai ei. Entä sitten Jeesuksen ja apostolien rakkaudellisuus? Hehän opettivat, että muut kuin miehen ja vaimon väliset seksuaalisuhteet avioliiton ulkopuolella ovat syntiä eli väärin. Olivatko he rakkaudettomampia kuin monet nykyihmiset? Varmastikaan eivät olleet. Kun monet nykyihmiset pitävät itseään rakkaudellisina ja suvaitsevaisina, on aika varmaa, ettei kukaan heistä voita apostoleja rakkaudessa, puhumattakaan Jeesuksesta. Tässä emme käsittele Jeesuksen elämää, joka poikkeaa kaikista muista, ja johon liittyi suurempi rakkaus kuin kenenkään muun elämään. Sen sijaan otamme esille muutamia Paavalin elämää kuvaavia jakeita. Ne osoittavat, miten hän tunsi voimakkaasti rakkautta ihmisiä kohtaan, vaikka oli ennen kääntymystään vihamielinen ja julma. Kuinka moni nykyihminen, joka pitää itseään rakkaudellisina, voi sanoa rehellisesti, että hänellä on samanlainen rakkaudellinen asenne?
- (2 Kor 12:14,15) Katso, kolmannen kerran minä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne, enkä ole oleva teille rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä itseänne. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen. 15. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin, teidän sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?
- (2 Kor 2:3,4) Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne. 4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.
- (Room 9:1-3) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä - 2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni. 3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,
- (2 Tim 3:10,11) Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni, 11. vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt, ja kaikista Herra on minut pelastanut!
- (Fil 3:17) Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.
▪ Jeesus on syntisten ystävä (Luuk 15:2). Hän kuoli homoseksuaalien kuten jokaisen ihmisen puolesta sekä keskusteli syntisten kanssa. Kuitenkin hän sanoi myös: ”älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi" (Joh 5:14). Ainut asia, joka estää meitä kokemasta Jeesuksen ystävyyttä ja Jumalan rakkautta, on harkittu vastustus. David Wilkerson on opettanut:
Jumala ei ole vihainen kenellekään syntiselle – oli hän sitten huumeidenkäyttäjä, alkoholisti, homoseksuaali, peluri, hieromalaitoksen pitäjä, avionrikkoja tai jokin muu. Jumalan vihastuttaa vain harkittu vastustus. Minulla on neljä lasta, mutta en voi auttaa heitä, elleivät he edes kuuntele minua. Sinäkään et voi auttaa ketään, joka sulkee sinut ulkopuolelle. Eikä Jumala voi tehdä ihmettä kenellekään, joka kieltäytyy Hänen rakkaudestaan. Syntinen ystäväni – Jumala rakastaa sinua yhtä paljon kuin kaikkein pyhintä kristittyä. Hänelle sinä kelpaat ja olet arvollinen. Hän kutsuu sinua ystäväkseen. Mutta jos jatkat esteiden rakentamista ja suljet itsesi Häneltä – kuolet synteihisi… Jumalan kannalta kukaan ei ole synnin orja – kukaan ei ole toivottomasti jostakin riippuvainen – kukaan ei ole ikuisesti saatanan vallassa. Jumalalle on vain kahdenlaisia syntisiä: 1) niitä jotka ovat kadotettuja ja haluavat tulla löydetyiksi ja 2) niitä jotka ovat kadotettuja ja haluavat pysyä kadotettuina… Tuomiopäivänä uskon Kristuksen ensimmäiseksi kysyvän Hänet hylänneeltä: ”Miksi?” ”Miksi hylkäsit tarjoukseni, joka olisi voinut tehdä elämästäsi täyden? Miksi pidit parempana huonoa seuraa ja syntisiä tapojasi? Sinulla on varmastikin ollut hyvä syy – kerro Minulle.” Ihmettelenpä, ymmärtääkö Jumala koskaan niitä syitä, joiden perusteella ihmiskunta kieltäytyy Hänen rakkaudes-taan ja anteeksiantamuksestaan. (16)
K: En voi ymmärtää sitä, miksi jotkut suhtautuvat kielteisesti naispappeuteen. V: Tällä alueella on seurakunnissa ympäri maailmaa kahdenlaista näkemystä. Jotkut ymmärtävät, että paimenen virka on tarkoitettu myös naisille, mutta toiset ajattelevat esim. Timoteus -kirjeen (1 Tim 3:2) pohjalta sen kuuluvan vain miehille: ”Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan…” Silti samat henkilöt ymmärtävät, että naisia tarvitaan hengellisessä työssä, joka on myös Raamatun malli. Ketään ei ole kutsuttu toimettomuuteen. Entä jos olet eri mieltä tässä asiassa? Kannattaako sen takia hylätä koko iankaikkinen elämä ja pitää itsensä taivaan porttien ulkopuolella? Me emme voi tuomiolla vedota siihen, mitä muut ovat tehneet. Jokaisen on tehtävä tili vain itsestään:
- (Room 14:12) Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
K: En usko, että tuomiota on olemassa. Jumala tuskin tulee tuomitsemaan ketään. V: Siinä sinä teet suuren uskonhypyn aivan kuten jotkut uskovat, ettei Jumalaa ole olemassa. Entä sitten, jos tuomio kaikesta huolimatta on olemassa ja meidän on mahdollista vapautua kadotustuomiosta Jeesuksen Kristuksen kautta? Eikö silloin ole hölmöä menettää iankaikkista elämää, jonka voimme saada lahjaksi? Älä tee niin hölmöä valintaa, että käännät selkäsi tälle lahjalle! Lue Raamatun opetuksia tästä aiheesta ja käänny Jumalan puoleen! K: Ehkäpä olet oikeassa. Ei varmaan kannata olla välinpitämätön tämän asian suhteen. Mutta mitä minun pitää tehdä, että saisin iankaikkisen elämän? V: Pelastus on lahja, joka otetaan vastaan. Sinä saat tämän lahjan silloin, kun käännyt Jeesuksen Kristuksen puoleen ja luovutat koko elämäsi hänelle. Hänen kauttaan sinä voit pelastua. Hän sanoi (Joh 5:40): ”ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän”. K: Onko asia noin yksinkertainen, että saan kaiken lahjaksi yhdessä hetkessä? Minulla on paljon syntejä tunnollani, mutta on hienoa, jos voin saada ne anteeksi. V: Asia on niin yksinkertainen. Jos olet kääntynyt Jeesuksen Kristuksen puoleen ja vastaanottanut hänet elämääsi, on sinulla silloin Jumalan lapseus ja iankaikkinen elämä. Sinulla on tämä elämä huolimatta siitä, miltä sinusta tällä hetkellä tuntuu. Älä vain perusta pelastusvarmuuttasi omiin vaihteleviin tunteisiisi, vaan Raamatun sanaan ja Jeesukseen Kristukseen, koska eihän laivan ankkuriakaan heitetä koskaan laivan sisään vaan aina sen ulkopuolelle.
- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
- (1 Joh 5:11-13) Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. 12. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. 13. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.
Pelastusrukous: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.
Viittaukset:
1. J. Morgan: The End of Science: Facing the Limits of Knowledge in the Twilight of Scientific Age (1996). Reading: Addison-Wesley 2. Darwin, F & Seward A. C. toim. (1903, 1: 184): More letters of Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray. 3. Charles Darwin: The origin of species, vol 2, 6 th ed., p. 49 - Sit. kirjasta "Evoluution romahdus", Scott M. Huse. 4. Charles Darwin: Lajien synty (The origin of species), s. 446 5. Charles Darwin: Lajien synty (The origin of species), s. 457 6. Richard Owen; sit. Søren Løvtrup (1987) Darwinism: The Refutation of a Myth. London: Croom Helm 7. A.N. Sherwin-White: Roman Society and Roman law in the New Testament, Oxford: Oxford university press, 1963, s. 173 8. Lee Strobel: Tapaus Kristus (The Case for Christ), s. 132-134,136 9. Scott M. Huse: Evoluution romahdus, s. 25 10. Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisestä (Bones of Contention), s. 286 11. Kimmo Pälikkö: Taustaa 2, Kehitysopin kulisseista, s. 92 12. Kimmo Pälikkö ja Markku Särelä: Taustaa tekijänoikeudesta maailmaan, s. 102 13. Paul Little: Tiedä miksi uskot, s. 129 14. Bill Hybels: Kristityt seksihullussa kulttuurissa (Christians in a Sex Crazed Culture), s. 132 15. Mauno Saari: Saarnaaja, s. 268,269 16. David Wilkerson: Ihmeet ja merkit, s. 11,12
Lisää aiheesta: Onko Jumala hyvä ja oikeudenmukainen, vai ei? Monet eivät käsitä, että Jeesus oli ja on taivaallisen Jumalan täydellinen kuva
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta: Onko Jumala hyvä ja oikeudenmukainen, vai ei? Monet eivät käsitä, että Jeesus oli ja on taivaallisen Jumalan täydellinen kuva
|
