Parantuminen armolahjat
Armolahjat
Jumala täyttää lupauksensa
Kaikki lahjaa
Kuolleet heräävät
Muut ihmeet
Parantuminen
Parantumislupauksia
Raitismielisyys
Ruokaihmeet
Usko ja parantuminen
Uskon merkitys
|
RUOKAIHMEET
Mt 14:15. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja
sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis
kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa".
16. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te
heille syödä".
17. He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja
kaksi kalaa".
18. Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle".
19. Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi
kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät
opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
20. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet
palaset, kaksitoista täyttä vakallista.
21. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia
ja lapsia.
15:32. Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun käy sääliksi
kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole
mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät
nääntyisi matkalla".
33. Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa
niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?"
34. Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat:
"Seitsemän, ja muutamia kalasia".
35. Niin hän käski kansan asettua maahan.
36. Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi
opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
37. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet
palaset, seitsemän täyttä vasullista.
38. Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja
lapsia.
Lk 5:4. Mutta puhumasta lakattuaan hän sanoi Simonille: "Vie venhe syvälle
ja heittäkää verkkonne apajalle".
5. Niin Simon vastasi ja sanoi hänelle: "Mestari, koko yön me olemme tehneet
työtä emmekä ole mitään saaneet; mutta sinun käskystäsi minä heitän verkot".
6. Ja sen tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän
verkkonsa repeilivät.
7. Niin he viittasivat toisessa venheessä oleville tovereilleen, että nämä
tulisivat auttamaan heitä; ja he tulivat. Ja he täyttivät molemmat venheet,
niin että ne olivat uppoamaisillaan.
8. Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi:
"Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen".
9. Sillä kalansaaliin tähden, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys
vallannut hänet ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan,
10. ja samoin myös Simonin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen,
Sebedeuksen pojat. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä
saat saaliiksi ihmisiä".
11. Ja he veivät venheet maihin, jättivät kaikki ja seurasivat häntä.
Joh 2:1. Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti
oli siellä.
2. Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin.
3. Ja kun viini loppui, sanoi Jeesuksen äiti hänelle: "Heillä ei ole
viiniä".
4. Jeesus sanoi hänelle: "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo? Minun aikani ei
ole vielä tullut."
5. Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: "Mitä hän teille sanoo, se tehkää".
6. Niin oli siinä juutalaisten puhdistamistavan mukaan kuusi kivistä
vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen.
7. Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä". Ja he täyttivät ne
reunoja myöten.
8. Ja hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää edeskäyvälle". Ja he
veivät.
9. Mutta kun edeskäypä maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä
tiennyt, mistä se oli tullut - mutta palvelijat, jotka veden olivat
ammentaneet, tiesivät sen - kutsui edeskäypä yljän
10. ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten,
kun juopuvat, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti."
11. Tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa ja
ilmoitti kirkkautensa; ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.
2 Ms 15:23. Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaran
vettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara.
24. Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me juomme?"
25. Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonka hän
heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lain ja
oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
26. Hän sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä on oikein
hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkea hänen
lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistä vaivoista,
jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minä olen Herra, sinun
parantajasi".
16:2. Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa;
3. ja israelilaiset sanoivat heille: "Jospa olisimme saaneet surmamme Herran
kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli
kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan
antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään."
4. Niin Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä annan sataa teille leipää
taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen.
Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät.
5. Ja kun he kuudentena päivänä valmistavat sen, mitä ovat tuoneet kotiin,
niin sitä on oleva kaksi kertaa niin paljon, kuin mitä he muutoin joka päivä
kokoavat."
16:11. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
12. "Minä olen kuullut israelilaisten napinan. Puhu heille ja sano:
Iltahämärässä teillä on oleva lihaa syödäksenne, ja huomenna on teillä
leipää yltäkyllin; niin te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän
Jumalanne."
13. Ja illalla tuli viiriäisiä, ja ne peittivät leirin, ja aamulla laskeutui
kastesumu leirin ympärille.
14. Ja kun kastesumu oli haihtunut, katso, erämaassa oli maan pinnalla
jotakin hienoa, suomujen tapaista, jotakin hienoa niinkuin härmä.
15. Kun israelilaiset näkivät sen, kyselivät he toisiltansa: "Mitä tämä on?"
Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: "Tämä on se
leipä, jonka Herra on antanut teille syötäväksi.
16:31. Ja Israelin heimo antoi sille nimen manna. Ja se oli valkean
korianderinsiemenen kaltaista ja maistui hunajakakulta.
32. Ja Mooses sanoi: "Näin on Herra käskenyt: Ota sitä goomerin täysi
säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen, että he näkisivät sen leivän,
jolla minä olen ravinnut teitä erämaassa, johdattaessani teitä Egyptin
maasta".
33. Ja Mooses sanoi Aaronille: "Ota astia ja pane siihen goomerin täysi
mannaa ja aseta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen".
34. Ja Aaron asetti sen talteen lain arkin eteen, niinkuin Herra oli
Moosekselle käskyn antanut.
35. Ja israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, kunnes he tulivat
asuttuun maahan; he söivät mannaa siihen asti, kunnes tulivat Kanaanin maan
rajalle. --
36. Goomer on kymmenesosa eefaa.
17:3. Mutta kansalla oli siellä jano, ja he napisivat yhä Moosesta vastaan
ja sanoivat: "Minkätähden olet tuonut meidät Egyptistä, antaaksesi meidän ja
meidän lastemme ja karjamme kuolla janoon?"
4. Niin Mooses huusi Herraa ja sanoi: "Mitä minä teen tälle kansalle? Ei
paljon puutu, että he kivittävät minut."
5. Herra vastasi Moosekselle: "Mene kansan edellä ja ota mukaasi muutamia
Israelin vanhimpia. Ja ota käteesi sauva, jolla löit Niilivirtaa, ja mene.
6. Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö
kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda." Ja Mooses
teki niin Israelin vanhimpain nähden.
7. Ja hän antoi sille paikalle nimen Massa ja Meriba sentähden, että
israelilaiset siellä riitelivät ja kiusasivat Herraa, sanoen: "Onko Herra
meidän keskellämme vai ei?"
4 Ms 20:2. Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan.
3. Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: "Jospa mekin olisimme
hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä!
4. Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme
karjoinemme tänne?
7. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
8. "Ota sauva ja kokoa seurakunta, sinä ja veljesi Aaron, ja puhukaa heidän
silmiensä edessä kalliolle, niin se antaa vettä, ja sinä saat vettä tulemaan
heille kalliosta ja juotat joukon ja sen karjan".
9. Niin Mooses otti sauvan Herran kasvojen edestä, niinkuin hän oli häntä
käskenyt.
10. Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi
heille: "Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä
kalliosta?"
11. Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja
siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda.
12. Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Koska ette uskoneet minuun
ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa
viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan".
13. Tämä oli Meriban vesi, jonka luona israelilaiset riitelivät Herraa
vastaan ja hän näytti heille pyhyytensä.
1 Kun 17:10. Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin
portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä puita. Hän huusi
tälle ja sanoi: "Tuo minulle vähän vettä astiassa juodakseni".
11. Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: "Tuo minulle myös
palanen leipää kädessäsi".
12. Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla
ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja
vähän öljyä astiassa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan
itselleni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme."
13. Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet
sanonut. Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo
sitten itsellesi ja pojallesi.
14. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta,
eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti, jona Herra antaa
sateen maan päälle."
15. Niin hän meni ja teki, niinkuin Elia oli sanonut. Ja hänellä sekä myös
Elialla ja vaimon perheellä oli syötävää pitkäksi aikaa.
16. Jauhot eivät loppuneet ruukusta, eikä öljyä puuttunut astiasta, sen
Herran sanan mukaan, jonka hän oli Elian kautta puhunut.
2 Kun 2:19. Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle: "Katso, kaupungin asema
on hyvä, niinkuin herrani näkee, mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy
keskoisia".
20. Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen suoloja". Ja he
toivat sen hänelle.
21. Niin hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin
sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden; siitä ei enää tule kuolemaa
eikä keskenmenoa".
22. Niin vesi tuli terveelliseksi, aina tähän päivään asti, Elisan sanan
mukaan, jonka hän puhui.
4:1. Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: "Minun
mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli
herraapelkääväinen mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani
orjikseen."
2. Elisa sanoi hänelle: "Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle,
mitä sinulla on talossasi." Hän vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossa
muuta kuin öljyä sen verran, kuin minä tarvitsen voidellakseni itseäni".
3. Silloin hän sanoi: "Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta
naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon.
4. Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada
kaikkiin niihin astioihin. Ja aina kun astia on täysi, nosta se syrjään."
5. Niin hän meni pois hänen tyköänsä ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa
jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin.
6. Ja kun astiat olivat täynnä, sanoi hän pojallensa: "Tuo minulle vielä
yksi astia". Mutta hän vastasi hänelle: "Ei ole enää astiata". Silloin öljy
tyrehtyi.
7. Ja hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: "Mene ja myy öljy
ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle."
4:38. Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Ja kun
profeetanoppilaat istuivat hänen edessänsä, sanoi hän palvelijallensa: "Pane
suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille".
39. Niin muuan heistä meni kedolle poimimaan yrttejä ja löysi villin
köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyden. Tultuaan hän
leikkeli ne keittopataan, sillä he eivät tunteneet niitä.
40. Ja he kaatoivat miesten syödä, mutta kun nämä maistoivat keittoa,
huusivat he ja sanoivat: "Jumalan mies, padassa on kuolema!" Eivätkä he
voineet syödä.
41. Silloin hän sanoi: "Tuokaa jauhoja". Ja hän heitti ne pataan. Sitten hän
sanoi: "Kaatakaa väen syödä". Eikä padassa ollut mitään vahingollista.
4:42. Ja eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi Jumalan miehelle uutisleipää,
kaksikymmentä ohraleipää ja tuleentumatonta viljaa repussansa. Silloin Elisa
sanoi: "Anna väelle syödä".
43. Mutta hänen palvelijansa sanoi: "Kuinka minä voin tarjota siitä sadalle
miehelle?" Hän sanoi: "Anna väelle syödä; sillä näin sanoo Herra: He syövät,
ja jää tähteeksikin".
44. Ja hän tarjosi heille; ja he söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan
mukaan.
|