Ruoka ja terveys

Kolme "myrkkyä"

Tavallisimpien sairauksien hoito ja ruokavalio

Korkea verenpaine

Diabetes

Alzheimerin tauti, dementia, sappikivet, halvaukset,  kuoliot ja monet silmäsairaudet

Ummetus

Syöpä

Osteoporoosi

Tulehdukset ja kivut

Astma

Syitä sairauksiin

Liikunta

Ruoan vaikutus mielialaan

Osteoporoosi

Seuraavaksi on hyvä käsitellä osteoporoosia eli luunhaurastumistautia, joka on yksi suurimmista kansansairauksista monissa maissa, ja jonka WHO on nimennyt toiseksi vakavammaksi terveydenhuollon ongelmaksi sydän- ja verisuonitautien jälkeen (Etelä-Suomen sanomat 29.6.2004, s. 15). Sitä sairastaa Suomessa jopa 400 000 henkilöä, eli lähes 10 % väestöstä, ja se on varsinkin keski-ikäisten ja vanhojen ihmisten vaiva, mutta se saa aina alkunsa jo nuoruusiän eri tekijöistä.

   Siinä tapahtuu, että luut muuttuvat vähitellen heikoiksi ja hauraiksi, jolloin jopa pienikin kaatuminen tai rasitus voi saada luun murtumaan (Esim. Suomessa osteoporoottisia murtumia tilastoidaan vuosittain 26 000; Etelä-Suomen sanomat 29.6.2004, s. 15). Sitä voivat kiihdyttää mm. kortisonivalmisteet, epilepsialääkkeet, kahvin ja alkoholin runsas nauttiminen sekä tupakka, joka voi estää kalsiumin imeytymistä.

   Miten sitten osteoporoosia voidaan ehkäistä ja hoitaa, on siihen olemassa muutama tärkeä hoitokeino. Seuraavat seikat on havaittu tärkeiksi:

Kalsiumin riittävä saanti jo lapsuus- ja nuoruusvuosina on yksi tärkeimpiä osteoporoosin ehkäisykeinoja. Kalsium on luuston ja hampaiden tärkeä rakennusaine, ja siksi sitä on saatava riittävästi ravinnosta, ainakin noin 800 mg vuorokaudessa.

   Monissa tutkimuksissa on käynyt selville, että sen vähäisellä saannilla on selvä yhteys aikuisiän osteoporoosiin sekä myös luunmurtumiin jo lapsuusiässä (Esim. Etelä-Suomen sanomat raportoi [päivämäärä ei tiedossa], että "Maitoa karttavilla lapsilla todettiin tavallista enemmän luunmurtumia, ilmenee yhdysvaltalaistutkimuksesta. Lapsilla, jotka eivät juoneet maitoa, kalsiumin saanti jäi alle suosituksen ja luuntiheys oli merkittävästi pienempi kuin muilla samanikäisillä.   Tutkijat haluavat haastaa lasten vanhemmat ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset huolehtimaan lasten ravintoaineiden saannista. Joka kolmannella lapsella oli ollut luunmurtuma ennen murrosikää. Suurin osa murtumista oli tapahtunut ennen seitsemän vuoden ikää. Vahva luusto vähentää murtumariskiä jo lapsena ja voi pienentää riskiä osteoporoottisiin murtumiin myöhemmällä iällä. Maito ja maitovalmisteet sisältävät luustolle tärkeää proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja...). Varsinkin maitotuotteiden - sillä niissä on kalsiumia - vähäinen käyttö voi olla yksi syy siihen, miksi osteoporoosiin sairastutaan:

Kasvuiässä juotu maito heijastuu aikuisikään

Maidonjuonti kasvuiässä ennustaa hyvää luuston kuntoa aikuisenakin, ilmenee tuoreesta amerikkalaistutkimuksesta.

   Maidoton ruokavalio tai niukka maidonjuonti on puolestaan yhteydessä luiden haurastumiseen ja kohonneeseen murtumariskiin. Lapsena maitoa välttäneillä oli yli 50-vuotiaina kaksinkertainen riski saada luunmurtuma verrattuna maitoa säännöllisesti juoneisiin ikätovereihinsa.

   Tutkimuksessa verrattiin reilun 3200 naisen luuntiheyttä ja luunmurtumien esiintymistä maidonkäyttöön lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuudessa 5-12 -vuotiaana ja nuoruudessa 13-17 -vuotiaana juotu maito oli yhteydessä luukudoksen suurempaan kivennäispitoisuuteen. Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition-lehdessä.

   Maito sisältää luuston kasvulle ja uusiutumiselle välttämätöntä kalsiumia ja D-vitamiinia. Maidossa on myös useita ravintoaineita, kuten proteiinia, fosforia, sinkkiä ja magnesiumia, jotka voivat kasvattaa luun kivennäispitoisuutta.

   Korkea kivennäispitoisuus kuvastaa luun lujuutta. Pieni kivennäispitoisuus ennustaa luun haurastumista ja kohonnutta murtumariskiä.

   Maidon ravintoaineita tarvitaan koko elämän ajan, sillä luusto uusiutuu jatkuvasti. Samat maidon kivennäisaineet voi syödä jogurttina, juustona tai muuna maitovalmisteena. (Etelä-Suomen sanomat, [päivämäärä ei tiedossa])

Miten sitten kalsiumin saanti voidaan turvata, niin saadaan päivittäinen tarve kolmesta lasillisesta maitoa. Lisäksi kalsiumia on runsaasti muissa maitotuotteissa (piimä, jogurtti, viilit, juustot), kaloissa, siemenissä, pähkinöissä, mantelissa, soijapavussa ja valkoisissa pavuissa sekä vihreissä lehtikasviksissa kuten kaaleissa ja pinaatissa.

D-vitamiini on toinen tärkeä aine luustolle. Sen merkitys osteoporoosin ehkäisyssä perustuu siihen, että jos sitä ei ole, ei kalsiumkaan pääse kunnolla imeytymään elimistöön. (Toinen mahdollinen tärkeä tekijä kalsiumin imeytymisessä on K-vitamiini, jota saadaan kaikista kaaleista, pinaatista, herneistä, vihreistä pavuista, avokadosta ja joistakin kasviöljyistä. Esim. parsakaalin merkitys tuli ilmi Kalifornian ja Pittsburghin yliopistojen tutkimuksessa. Sen mukaan ne vaihdevuodet ohittaneet naiset, jotka söivät parsakaalia vähintään kolmesti viikossa, saivat lonkkamurtumia 80 % pienemmällä todennäköisyydellä kuin naiset, jotka söivät samaa kaalia vain kerran viikossa; Valitut palat 12 / 2001, s. 70) Lisäksi D-vitamiinilla voi olla oma tärkeä merkityksensä muiden sairauksien ehkäisyssä. Eräiden tutkimusten mukaan sen puutoksen uskotaan altistavan mm. syövälle ja tulehduksille sekä diabeteksenkin syntyyn. Siksi sen riittävä saanti on tärkeää.

   Mitkä sitten ovat hyviä D-vitamiinin lähteitä, niin muodostuu sitä ainakin ihossa auringonvalon vaikutuksesta. Ravinnossa sen hyviä lähteitä ovat rasvaiset kalat, vitaminoidut margariinit, maidot (Täysmaidossa sitä on luonnostaan, mutta monissa maissa kuten Suomessa sitä on lisätty myös vähärasvaiseen maitoon.), metsäsienet ja kananmuna.

Liikunta. Kun pyritään ehkäisemään osteoporoosia, ei unohtaa sovi liikuntaa. Sellaisen liikunnan, joka on tarpeeksi monipuolista, ja jossa on sopivasti iskuja ja tärähdyksiä, on todettu olevan hyödyksi luille. Jos osteoporoosi on jo kehittynyt pitkälle, on voimakkaimmat liikuntamuodot silloin jätettävä, mutta sen ennaltaehkäisyssä sopivasti luita kuormittava liikunta voi olla hyödyllistä.