onko Jumala hyvä vai paha, Jumalan hyvyys, Jumalan luonne, Jumalan olemus

Onko Jumala hyvä vai paha?

Onko Jumala hyvä ja oikeudenmukainen vai ei? Monet eivät käsitä, että Jeesus oli ja on taivaallisen Jumalan täydellinen kuva

Tässä kirjoituksessa käsitellään Jumalan olemusta. Onko hän hyväntahtoinen ja rakastava vai sen vastakohta? Tai onko hän hyvän ja pahan sekoitus?

Jos tätä asiaa kysytään ateisteilta, on selvä, mitä he vastaavat. He eivät pidä Jumalaa hyvänä, vaan pahantahtoisena ja arvaamattomana. Tämä ajatus esiintyy toistuvasti ateistien kirjoissa niin, että siitä ovat kirjoittaneet mm. Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja muut ateistikirjailijat. He ovat voineet vedota mm. muutamiin Raamatun ongelmakohtiin, viitata pahuuteen maailmassa tai viitata vääryyksiin, joita on tehty Jumalan nimissä vuosisatojen aikana. Itsekin käytin ateistina ollessani samoja argumentteja, joilla perustelin jumalakielteisyyttäni. Nämä argumentit eivät ole uusia.

Mutta miten asia on? Mitä Jumalasta voidaan tietää ja mikä on nimenomaan kristillinen opetus aiheesta? Sitä tutkimme seuraavilla riveillä. Aloitamme Jumalan olemassaolosta.

Miksi taistella olematonta vastaan? Kun pohditaan Jumalan olemusta, hyvyyttä tai pahuutta, edellyttää se tietysti sitä, että Jumala on olemassa. Tai miten voidaan Apuhua Jumalan olemuksesta ja luonteesta, jos Jumalaa ei ole edes olemassa? Olemattomuudellahan ei voi olla mitään ominaisuuksia, joten koko keskustelu Jumalan olemuksesta on tältä osin turhaa ajanhukkaa. Me voimme käyttää aikamme muuhunkin kuin keskusteluun Jumalasta, jota ei ole koskaan ollut. Voimme lähteä vaikka lomaretkelle tai tehdä muuta hauskaa kuin että hukkaisimme aikaa turhaan keskusteluun ja pohtimiseen.

Taistelevat ateistit ovat tässä mielessä hassuja ihmisiä. He käyttävät aikansa ja energiansa sen todistamiseen, mitä ei heidän mukaansa ole olemassa. He kirjoittavat satojen sivujen kirjoja osoittaakseen näkemyksensä oikeaksi ja todistaakseen muillekin Jumalan olemattomuuden. He yrittävät käännyttää muitakin samanlaiseen ajattelutapaan kuin heillä itsellään on. Kuitenkin he keskittyvät vain Jumalan olemassaoloon. He eivät tee samoin, jos keskustellaan esim. hammaskeijun, lentävän spagettihirviön tai leijailevan kattilan olemassaolosta. He eivät vaivaudu todistamaan näiden asioiden olemattomuutta vaan keskittyvät ainoastaan Jumalaan. Mistä tämä johtuu? Ehkä ateistit eivät itsekään osaa antaa vastausta tähän.

Entä sitten, jos Jumala todella on olemassa ja hän on pahantahtoinen Jumala kuten ateistit olettavat? Silloin asia muuttuu vieläkin vakavammaksi. Silloin ateistit taistelevat Jumalaa vastaan, joka ei tahdo heitä kohtaan mitään hyvää vaan ainoastaan pahaa. He ovat tukalassa asemassa ja itse asiassa meistä jokainen on silloin samassa tilanteessa. Joudumme olemaan tekemisissä ja kohtaamaan Jumalan, jolla on pahat aikomukset meitä kohtaan, eikä se varmastikaan ole hyvä tilanne omalta kannaltamme. Olemme pahassa pinteessä, koska Jumalalla on ainoastaan pahat suunnitelmat ja ajatukset meitä kohtaan. Meillä ei ole mahdollisuutta selviytyä. Vai miten ateistit selviytyvät tästä pulmatilanteesta?

Raamatun ongelmalliset kohdat. On tunnettua, että ateistikirjailijat hyökkäävät Raamattua vastaan. He ottavat esiin Raamatun ongelmakohtia, jotka voivat vaivata myös vilpittömästi Raamattuun uskovia ihmisiä. Ei tätä voi kieltää. Kuitenkin tässä asiassa kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat:

Kanaanin maan valloitus on asia, johon jotkut ovat kompastuneet. He näkevät, että Jumala ei ollut oikeudenmukainen määrätessään kanaanilaiset tuhottavaksi. Tässä asiassa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Oleellisin tekijä on, että kanaanilaisten pahuus oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että Jumala tuomitsi tämän kansan. He polttivat jopa lapsiansa tulessa, mikä on osoitus julmuudesta ja paatumuksesta:

- (5 Moos 12:31) Älä tee niin Herraa, sinun Jumalaasi, kohtaan, sillä kaikkea, mikä on Herralle kauhistus ja mitä hän vihaa, he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa: omia poikiansakin ja tyttäriänsä he ovat jumalillensa polttaneet.

• Toiseksi Jumala oli pitkämielinen kanaanilaisten kansojen suhteen. Hän antoi heille vuosisatoja aikaa luopua vääryyksistään. Aabraham sai Jumalalta sanan, että hänen aikanaan amorilaisten syntien määrä ei ollut täyttynyt, vaan siihen kuluisi vielä 400 vuotta:

- (1 Moos 15:13,16) Ja Herra sanoi Abramille: "Niin tiedä totisesti, että sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heidän on niitä palveleminen, ja ne sortavat heitä neljäsataa vuotta.

16. Ja neljännessä polvessa sinun jälkeläisesi palaavat tänne takaisin; sillä amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi."

• Kolmanneksi Kanaanin maan valloitus ei perustunut israelilaisten erinomaisuuteen muihin nähden. Heitä nimenomaan kiellettiin tällaisesta ajattelusta: (5 Moos 9:4): Kun Herra, sinun Jumalasi, työntää heidät sinun tieltäsi, niin älä ajattele sydämessäsi näin: 'Minun vanhurskauteni tähden Herra on tuonut minut ottamaan tämän maan omakseni'. Sillä näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra karkoittaa heidät sinun tieltäsi.

Lisäksi on merkittävää, että israelilaiset saivat myös varoituksen, että jos he ajautuvat samanlaiseen vääryyteen ja pahuuteen kuin kanaanilaiset, he joutuisivat itse kärsimään siitä (5 Moos 8:19,20): Mutta jos sinä unhotat Herran, sinun Jumalasi, ja seuraat muita jumalia, palvelet niitä ja kumarrat niitä, niin minä vakuutan teille tänä päivänä, että te peräti hukutte. Niinkuin ne kansat, jotka Herra hukuttaa teidän tieltänne, niin tekin hukutte, kun ette kuulleet Herraa, teidän Jumalaanne." Näin todella tapahtui, kun ensin Israelin kymmenen pohjoista heimoa joutuivat Assyrian vangeiksi ja kun Babylonia myöhemmin kukisti Juudan.

• Kuten todettiin, oli kanaanilaisten tuomion syynä heidän pahuutensa; varsinkin väkivaltaisuus, koska he polttivat lapsiansa tulessa. Lisäksi heidän etsikkoaikansa oli kulunut loppuun.

Väkivaltaisuus lieneekin suurin syy, miksi Jumala tuomitsi kanaanilaiset. Kuitenkin samoin tapahtui vedenpaisumuksen yhteydessä: "Maa tuli täyteen väkivaltaa" (1 Moos 6:11), ja siksi Jumalan kärsivällisyys loppui. Sama kaava toistui myös Sodoman tapauksessa. Monet ovat sanoneet, että syynä Sodoman tuhoon oli homoseksuaalisuuden harjoittaminen, mutta se ei välttämättä ole suurin syy. Sen sijaan tähän toimintaan liittyvä väkivaltaisuus lienee suurin syy tämän kaupungin tuhoon ja tuomioon.

Kokonaisuus. Ateistien kirjoille on ominaista, että he ottavat esiin vain Raamatun kohdat, joilla he ajavat asiaansa. Tämä onkin ymmärrettävää, koska he haluavat osoittaa kristillisen uskon pätemättömäksi. Kuitenkin jokainen tietää ja voi vakuuttua sisimmässään, jos hän lukee vähänkin enemmän Raamattua, että suurin osa siitä käsittelee lähimmäisen, myös muukalaisen rakastamista, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja vanhurskautta sekä oikeata mielenlaatua. Tällaisia jakeita on tuhansia muutamien ongelmakohtien rinnalla ja siksi kokonaisuus tulisi ottaa huomioon.

Entä sitten Jumalan olemus? Uusateistit ovat takuulla selvillä siitä, että Raamatun Jumala ei ole vain tuomion Jumala vaan myös myötätunnon, armon, oikeuden, pyhyyden ja laupeuden Jumala - Jumala, joka välittää luomakunnastaan ja ihmisistä sen osana. Mm. seuraavat jakeet viittaavat Jumalan laupeuteen ja armahtavaisuuteen. Ne ovat Vanhan testamentin puolelta:

- (2 Moos 22:26, 27) Jos sinä olet lähimmäiseltäsi ottanut pantiksi vaipan, anna se hänelle takaisin, ennenkuin aurinko laskee;

27. sillä se on hänen ainoa peitteensä, johon hän käärii ruumiinsa. Missä hän muutoin makaisi? Ja jos hän huutaa minua avukseen, kuulen minä häntä, sillä minä olen laupias.

- (2 Moos 34:6) Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,

- (2 Aikak 30:9) Sillä jos te palajatte Herran tykö, saavat teidän veljenne ja poikanne osakseen laupeuden voittajiltaan ja voivat palata takaisin tähän maahan. Sillä Herra, teidän Jumalanne, on armollinen ja laupias, eikä hän käännä kasvojansa pois teistä, jos te palajatte hänen tykönsä."

- (Ps 86:15) Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa.

- (Ps 111:4) Hän on säätänyt ihmeellisten tekojensa muiston; armollinen ja laupias on Herra.

- (Ps 145:8) Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa.

- (Joona 4:2) Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa.

Vanha liitto ei ole voimassa. Kun ateistit hyökkäävät Raamattua vastaan, ottavat he yleensä hyökkäyksen kohteeksi Vanhan testamentin. He keskittyvät Vanhan testamentin teksteihin ja niiden reposteluun.

Tärkeää on kuitenkin huomata, että vanha liitto, josta Vanha testamentti kertoo, ei ole enää voimassa. Mooseksen laki, siihen liittyvät säädökset ja Mooseksen kautta tullut liitto oli vain väliaikainen ja se koski juutalaisia ja sen aikaista yhteiskuntaa. Sitä ei enää ole. Tämä puutteellinen liitto lakkasi olemasta, koska Jeesus toi uuden, paremman liiton, josta oli ennustettu (Jer 31:31-34) ja joka on tarkoitettu maailman kaikkia kansoja varten kuten seuraavat jakeet osoittavat. Täten ateistit hyökkäävät sitä vastaan, mikä ei ole enää voimassa.

- (Hebr 7:22) niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.

- (Hebr 8:6) Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.

- (Hebr 9:15) Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

- (Room 15:12) Ja myös Esaias sanoo: "On tuleva Iisain juurivesa, hän, joka nousee hallitsemaan pakanoita; häneen pakanat panevat toivonsa".

Eräs uuden liiton ominaisuus oli myös se, että tavalliset ihmiset voivat tuntea Jumalan syvemmällä tavalla kuin ennen, koska me voimme olla Pyhän Hengen temppeleitä. Me voimme elää myös syntien anteeksiantamuksessa, joka tulee Jeesuksen sovitustyön kautta:

- (Hes 36:26,27) Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.

27. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

- (Hebr 8:10-13) Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.

11. Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.

12. Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä."

13. Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.

Niinpä on tärkeää huomata, että kristillinen usko perustuu ennen kaikkea Jeesukseen, hänen auktoriteettiinsa ja hänen tuomaansa uuteen liittoon, josta maailman jokainen ihminen voi olla osallinen. Hänen opetuksensa on kristillisen uskon lähtökohta, eivät niinkään Vanhan testamentin eli vanhan liiton kirjoitukset. Jeesus on suurempi kuin Mooses kuten on kirjoitettu:

- (Hebr 3:1-3) Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,

2. joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa".

3. Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.

Edellinen ei tietenkään tarkoita, että Vanhan testamentin kirjoituksia tulisi ylenkatsoa ja kokonaan unohtaa. Ei suinkaan, mutta Jeesuksen ja hänen asettamiensa apostolien opetus on tärkein ohje tällä alueella. Jeesus sanoi mm. seuraavat sanat, jotka osoittavat hänen puheidensa tärkeyden:

- (Matt 5:21,22,27,28,31,32,34,38-40) Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'.

22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

27. Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'.

28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

31. On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'.

32. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.

33. Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'.

34. Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,

38. Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'.

39. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;

40. ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin;

- (Matt 7:24-27) Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

26. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.

27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."

28. Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,

29. sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.

OIKEUDENTAJUN PERIAATE. Kun ateistit hyökkäävät Jumalaa ja Raamattua vastaan, on taustalla usein hyvä periaate: oikeudentajun periaate. He näkevät, että Jumala ei ole reilu ja oikeudenmukainen ja siksi he pitävät jumalakielteisyyttään järkevänä. Tämä ei tietenkään tee tyhjäksi Jumalan olemassaoloa kuten ateistit toivovat. Hän voi todella olla olemassa, mutta hän ei ole täysin sellainen kuin ateistit haluaisivat. Hän ei mukaudu ateistien toiveisiin.

C.S. Lewis viittaa tähän samaan aiheeseen. Myös hän oli ateisti ja käytti samaa argumenttia kuin nykyateistit. Hän piti maailmaa epäoikeudenmukaisena ja perusteli sillä jumalakielteisyyttään:

Perustelin jumalakielteisyyttäni sillä, että maailma oli minusta hyvin julma ja epäoikeudenmukainen paikka. Mutta mistä oikein olin saanut käsitykseni oikeudenmukaisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta?… Mihin minä mielessäni vertasin tätä maailmaa väittäessäni sitä epäoikeudenmukaiseksi?… Olisin tietysti voinut hylätä käsitykseni oikeudenmukaisuudesta ja sanoa, ettei se ollut muuta kuin henkilökohtainen mielipiteeni. Mutta jos olisin hylännyt sen, jumalakielteisyyteni perusteet olisivat romahtaneet saman tien – sillä perustelunani oli, että maailma oli todella epäoikeudenmukainen, ei vain toisenlainen kuin juuri minua olisi sattunut miellyttämään. Yrittäessäni todistaa, ettei Jumalaa ole olemassa – toisin sanoen että koko olemassa oleva todellisuus on järjetön – huomasin joutuvani väkisin ajattelemaan, että osa todellisuutta – nimittäin oma käsitykseni oikeudenmukaisuudesta – oli hyvin järkevää. Ateismi osoittautuu siis liian yksinkertaiseksi ajatusrakennelmaksi. (1)

Ateistien hyökkäysten taustalla Jumalaa ja Raamattua vastaan on siis usein hyvä periaate: oikeudentajun periaate. He näkevät, että Jumala ei ole reilu ja oikeudenmukainen. Siksi he pitävät jumalakielteisyyttään järkevänä.

Mistä sitten nämä ihmiset ovat saaneet oikeudentajunsa, jolla he pyrkivät asettamaan Jumalan kyseenalaiseksi? Tähän on olemassa kaksi yleistä näkemystä: joko se on periytynyt alemmista eläimistä tai jopa alkuräjähdyksestä, tai sitten se on peräisin Jumalalta, joka loi ensimmäisen ihmisparin. Kumpi näistä vaihtoehdosta on tosi?

Me voimme tietysti tarkastella asiaa. Jos oikeudentaju on peräisin alemmista eläinlajeista tai jopa alkuräjähdyksestä, voidaan Jumala sulkea pois laskuista. Häntä ei tarvitse ottaa huomioon, koska häntä ei ole edes olemassa. Häntä ei voida myöskään syyttää epäoikeudenmukaisuudesta, koska olemattomalla ei voi olla mitään ominaisuuksia.

Entä toinen vaihtoehto eli oikeudentaju on peräisin Jumalasta? Tämä johtaa mielenkiintoiseen ristiriitaan. Sillä jos oikeudentaju on peräisin Jumalalta, niin silloin ateistit syyttävät Jumalaa, joka itse on laittanut oikeudentajun heidän sisimpäänsä. Kyseessä on vähän samanlainen asia kuin jos lapsi syyttäisi vanhempiaan siitä, etteivät he ole saaneet aikaiseksi lapsia. Tähän sopivat hyvin seuraavat Raamatun jakeet:

- (Jes 45:9,10) Voi sitä, joka riitelee tekijänsä kanssa, saviastia saviastiain joukossa -- maasta tehtyjä kaikki! Sanooko savi valajallensa: "Mitä sinä kelpaat tekemään? Sinun työsi on kädettömän työtä!"

10. Voi sitä, joka sanoo isälleen: "Mitä sinä kelpaat siittämään?" ja äidilleen: "Mitä sinä kelpaat synnyttämään?"

- (Jes 29:15,16) Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teot tapahtuvat pimeässä ja jotka sanovat: "Kuka meitä näkee, kuka meistä tietää?"

16. Voi mielettömyyttänne! Onko savi savenvalajan veroinen? Ja sanooko työ tekijästään: "Ei hän ole minua tehnyt", tai sanooko kuva kuvaajastaan: "Ei hän mitään ymmärrä"?

Jos pitäydymme Raamatun opetukseen, on tietysti selvää, että ihminen on saanut erikoiset ominaisuutensa Jumalan luomistyön kautta. Kun Jumala loi ensimmäisen ihmisparin, hän teki heidät omaksi kuvakseen, vaikkakin syntiinlankeemuksessa tämä kuva vääristyi. Hän antoi ihmiselle ominaisuuksia, jotka osoittavat ihmisen eron muuhun luomakuntaan. Ihmisen erityisominaisuuksia ovat mm. kieli, suuri älykkyys, uskonnollisuus (ainoastaan ihmiset rukoilevat) sekä tämän kirjoituksen aihe eli taju oikeasta ja väärästä. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja se selittää nämä erikoiset ominaisuudet:

- (1 Moos 1:26,27) Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

- (Saarn 3:11) Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

Ateistit hyväksyvät murhaamisen. Kun ateistit hyökkäävät Raamattua vastaan, on taustalla usein ylimielinen asenne, eräänlainen kulttuurillinen ja kronologinen hienostelu. Se tarkoittaa asennetta, jossa nykyihmiset pitävät itseään viisaampina ja moraalisesti parempana kuin menneiden aikojen ihmisiä. Niinpä nykyateistit ovat vakuuttuneita, että he ovat sekä älyllisesti että moraalisesti edellä Vanhan testamentin kirjoittajia. He ajattelevat olevansa viisaampia ja edustavansa ihmisoikeuksia paremmin kuin esim. Mooses.

Yksi asia vie kuitenkin pohjan pois ateistien näkemykseltä; se on se, että he hyväksyvät surmaamisen. Kyseessä on tietysti lasten surmaaminen abortin kautta, jota ateistit lähes yksimielisesti kannattavat. Ne ateistit ovat harvinaisia, jotka eivät puolusta tätä asiaa.

Miksi sitten ateistit hyväksyvät lasten surmaamisen? Tähän he saattavat tietysti väittää, ettei kohdussa oleva lapsi vastaa ihmistä, mutta miten he perustelevat tämän? Ainakaan sillä ei ole mitään tieteellistä pohjaa, koska sikiö ei ole vain osa äidin ruumista vaan äidin kohdussa kasvava ihmisyksilö. Sillä...

"abortissa ei ole kyseessä vain äidin ruumis, vaan myös toisen ihmisen, lapsen, ruumis ja henki. Sikiö on elämänsä alusta alkaen uusi yksilö, joka on saanut geneettiset aiheet sekä isästä että äidistä. Hän ei ole missään kehityksensä vaiheessa äitinsä ruumiin osa. Hänellä on oma elimistönsä, oma suljettu verenkiertonsa, oma sydämen lyöntirytmi, omat veriryhmäominaisuudet, jotka voivat aiheuttaa immuunireaktioita äidissä, oma aivoaaltorakenne.” (2)

Lisäksi on tiedossa, että syntymätön lapsi on hyvin samannäköinen kuin se lapsi, jonka omaiset ja ystävät näkevät ensimmäisen kerran. Vain koko on pienempi, mutta abortoidussa sikiössä on samat ruumiinjäsenet kuin syntyneillä vauvoilla: kädet, jalat, suu, nenä, silmät (Ks. You tube-video: Äänetön huuto). Tämänkin perusteella kyseessä on tavallinen lapsi. Gynekologi, joka tietää, mitä abortissa tapahtuu, kertoo:

Aborttia ei voi tehdä silmät ummessa. Täytyy varmistautua siitä, että kohdusta tulee kaikki pois ja laskea, että sieltä tulee tarpeeksi kättä ja jalkaa, rintakehää ja aivoa. Sitten kun potilas herää narkoosista ja kysyy, että olisiko se ollut tyttö vai poika, on minun kestokykyni raja saavutettu ja silloin minä tavallisesti kävelen pois. – Jos minä teen toimenpiteen, jossa aivan selvästi tapan elävän olennon, minusta on hömpötystä puhua orastavan elämän tuhoamisesta. Tappamista se on, ja tappamisena minä sen koen.” (3)

Vaikka ateistit saattavat esiintyä edistyksellisinä, maltillisina ja suvaitsevaisina, toimivat he siis tässä asiassa aivan päinvastoin. He hyväksyvät viattomien surmaamisen. Heidän toiminnassaan on kyse aivan samanlaisesta asiasta kuin mihin kanaanilaiset syyllistyivät eli lasten surmaamisesta. Nämä polttivat lapsiansa tulessa. Se nosti Jumalan vihan tätä kansaa vastaan:

- (5 Moos 12:31) Älä tee niin Herraa, sinun Jumalaasi, kohtaan, sillä kaikkea, mikä on Herralle kauhistus ja mitä hän vihaa, he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa: omia poikiansakin ja tyttäriänsä he ovat jumalillensa polttaneet.

JUMALAN HYVYYS. Edellä todettiin, miten ateistien hyökkäysten kohteena on kristillinen jumalakuva. He eivät pidä Jumalaa hyvänä ja oikeudenmukaisena ja siksi torjuvat Jumalan.

Mutta miten asia on? Onko Jumala hyvä vai millainen hän on? Tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin perusasioihin. Ne viittaavat siihen, että Jumala todella on hyvä Jumala:

Jumala loi kaiken hyväksi. Ensimmäinen lähtökohta Jumalan hyvyydelle on, että hän loi luomakunnan hyväksi. Kaikki oli alunperin hyvää ja täydellistä niin, että alkutilaa kuvataan paratiisimaiseksi. Luomakunta hengitti rauhaa ja oli sopusointu eläinten kesken, ihmisten ja eläinten välillä sekä Jumalan ja ihmisen välillä. Ihminen ei myöskään ollut kuoleman alainen. Jumala teki kaiken hyväksi ja se on osoituksena Jumalan hyvyydestä. Tämä oli alkutila, jossa elettiin:

- (1 Moos 1:31) Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää…

Moni voi heti perään kysyä, että mistä nykyisen maailman ongelmat ovat tulleet, jos Jumala loi kaiken hyväksi. Tähän on kuitenkin yksinkertainen vastaus: luomakunnassa on tapahtunut kapina ja se on syy pahuuteen ja kärsimykseen. Syntiinlankeemuksen seurauksena ikävät asiat tulivat maailmaan. Täydellinen alkutila muuttui epätäydellisyydeksi. Tämä on Ensimmäisen Mooseksen kirjan opetus ja samasta aiheesta ovat kertoneet myös joidenkin kansojen perimätiedot. Niissäkin on kuvattu paratiisimaista alkutilaa ja sen jälkeistä syntiinlankeemusta. Elämme nyt maailmassa, joka ei ole samanlainen kuin millaiseksi se alunperin luotiin.

Jumalan hyvyys, täydellisyys ja pyhyys. Eräs lähtökohta ymmärtää Jumalan olemusta ovat hänen hyvyyteensä, pyhyyteensä ja täydellisyyteensä liittyvät jakeet. Opetus sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa on, että Jumala on hyvä. Pahuus ei kuulu hänen olemukseensa, vaan hän on yksinomaan hyvä eikä koskaan paha:

- (Matt 5:48) Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."

- (1 Joh 1:5) Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.

- (Jaak 1:17) Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.

- (Matt 7:11) Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!

- (Ps 118:1) Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

- (1 Piet 1:15,16) vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.

16. Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä".

- (Jes 45:21) Ilmoittakaa ja esiin tuokaa -- neuvotelkoot keskenänsä -- kuka on tämän julistanut hamasta muinaisuudesta, aikoja sitten ilmoittanut? Enkö minä, Herra! Paitsi minua ei ole yhtään jumalaa; ei ole vanhurskasta ja auttavaa jumalaa muuta kuin minä.

Jumalan hyvyys ilmenee myös siten, että hän kutsuu ihmisiä parannukseen. Ihmiset valitsevat usein väärän ja pahuuden, mutta Jumala kehottaa meitä mielenmuutokseen suhteessa näihin asioihin. Tämä on yleinen opetus kautta Raamatun ja se tulee ilmi tuhansissa jakeissa. Jos Jumala ei olisi hyvä ja pyhä, ei hän varmastikaan toimisi näin. Itse asiassa vain sellainen Jumala, joka suhtautuu kielteisesti pahuuteen ja vastustaa sitä, voi olla hyvä:

- (Room 2:4) Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

- (Jes 61:8) Sillä minä, Herra, rakastan oikeutta, vihaan vääryyttä ja ryöstöä; ja minä annan heille palkan uskollisesti ja teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton.

- (Apt 17:30) Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

- (Hes 18:23,32) Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?

32. Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää."

- (Ilm 2:15,16, 3:3) Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.

16. Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla.

3. Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.

- (Luuk 15:7-10) Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä

8. Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?

9. Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.

10. Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."

Jeesus, Jumalan kuva. Kuten todettiin, taistelevat ateistit Jumalaa vastaan. He eivät usko Jumalan olemassaoloon tai sitten he väittävät, ettei Jumala voi olla hyvä. Tämä väite esiintyy usein ateistikirjailijoiden teoksissa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että Jeesus on Jumalan täydellinen kuva. Isä oli hänessä ja hän oli Isässä. Sellainen kuin Jeesus oli, sellainen on myös taivaallinen Jumala, kuten seuraavat jakeet osoittavat. Näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan.

- (Joh 14:5-11) Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"

6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

7. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."

8. Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme".

9. Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?

10. Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

11. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.

- (2 Kor 5:19) Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

- (Hebr 1:1-3) Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,

2. on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut

3. ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,

Jos Jeesus on Jumalan täydellinen kuva, niin oliko Jeesus sitten hyvä? Oliko hän synnitön ja rakkaudellinen? Kyllä, juuri tätä Uusi testamentti opettaa. Apostolit itse pitivät itseään epätäydellisinä ja puutteellisina (Room 7:18-24 ym.), mutta Jeesusta he pitivät synnittömänä ja hyvänä. Apostolien vihamiehet olivat yleisesti samaa mieltä, joten sekin viittaa Jeesuksen hyvyyteen. Niinpä jos Jeesus, Jumalan täydellinen kuva on hyvä, on Jumalankin oltava hyvä. Nämä asiat kulkevat rinnakkain. Ensin Jeesuksen sanat itsestään, sitten opetuslasten ja muiden kommentit samasta asiasta:

- (Joh 8:28-30) Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.

29. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista."

30. Kun hän näin puhui, uskoivat monet häneen.

- (Joh 8:45-47) Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

47. Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta."

Opetuslapset

- (Hebr 4:15) Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.

- (1 Piet 2:21,22) Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,

22. joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",

- (1 Joh 3:5) Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.

Muut

- (Matt 22:16) Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

- (Matt 27:3-5) Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

4. ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."

5. Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.

- (Matt 27:17-19) Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

18. Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

19. Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä".

- (Luuk 23:39-41) Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."

40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?

41. Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."

- (Luuk 23:46,47) Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.

47. Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".

- (Joh 18:37,38) Niin Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."

38. Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä.

Suurin käsky viittaa siihen, mikä Jumalalle on tärkeintä. Hän haluaa kahta asiaa: että meillä on rakkaudellinen ja läheinen suhde häneen ja että meillä on myös rakkaudellinen asenne lähimmäisiämme kohtaan. Nämä rakkauden kaksoiskäskyn sanat osoittavat kaikkein selvimmin omat puutteemme. Olemme kaukana täydellisyydestä. Kuitenkin ne osaltaan viittaavat Jumalan hyvyyteen. Hänelle rakkaus, joka ilmenee, ei vain sanoissa, vaan myös käytännön elämässä, on tärkeätä. Jos hän on pahantahtoinen Jumala, kuten ateistit ovat esittäneet, miksi meitä kehotetaan rakastamaan lähimmäisiämme ja myös Jumalaa:

- (Matt 22:35-40) ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

36. "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.

38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.

40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

Kehotus hyviin tekoihin. Eräs osoitus Jumalan hyvyydestä on, että hän muuttaa ihmisiä. Terroristit, rikolliset ja muut vääryyksien tekijät kykenevät lopettamaan väärintekonsa muita kohtaan, kun he tulevat Jumalan yhteyteen. Hyvä esimerkki on myös Paavalin muuttunut elämä. Hän oli aiemmin vihamielinen ja julma, mutta muuttui tultuaan Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Mm. seuraavat jakeet kuvaavat hänen sisäistä elämäänsä sekä rakkauttansa muita kohtaan. On totta, että näin syvälliset muutokset ovat harvinaisia mutta kuitenkin mahdollisia:

- (2 Kor 12:14,15) Katso, kolmannen kerran minä nyt olen valmis tulemaan teidän tykönne, enkä ole oleva teille rasitukseksi; sillä minä en etsi teidän omaanne, vaan teitä itseänne. Eiväthän lapset ole velvolliset kokoamaan tavaraa vanhemmilleen, vaan vanhemmat lapsilleen.

15. Ja minä olen mielelläni uhraava kaikki, uhraava itsenikin, teidän sielujenne hyväksi. Senkötähden, että teitä näin suuresti rakastan, minä saan teiltä vähemmän vastarakkautta?

- (2 Kor 2:3,4) Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.

- (Room 9:1-3) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä -

2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

- (2 Tim 3:10,11) Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,

11. vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt, ja kaikista Herra on minut pelastanut!

- (Fil 3:17) Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana.

Jumalan hyvyydestä todistaa myös se, että apostolit kohdattuaan Jumalan ja Jeesuksen voimakkaasti painottivat hyvien tekojen merkitystä. Jos Jumala ja Jeesus on pahantahtoinen kuten ateistit esittävät, miksi Jeesuksen yhteydessä olleet apostolit kehottivat toimimaan näin? Tässä on ilmeinen ristiriita vai ovatko ateistit sittenkin erehtyneet? Kehotus hyvyyteen ja hyviin tekoihin tulee esille lukuisissa jakeissa:

- (Room 12:9,17) Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.

17. Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.

21. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.

- (Room 16:19) Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon; sentähden minä iloitsen teistä, mutta minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia pahaan.

- (2 Kor 8:21) Sillä me ahkeroitsemme sitä, mikä on hyvää ei ainoastaan Herran, vaan myös ihmisten edessä.

- (2 Kor 13:7) Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä.

- (Gal 6:9,10) Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.

10. Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille.

- (Fil 4:8) Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;

- (1 Tess 5:15) Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.

- (Tiit 3:8) Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille.

- (Tiit 3:14) Oppikoot meikäläisetkin, tarpeen vaatiessa, harjoittamaan hyviä tekoja, etteivät jäisi hedelmättömiksi.

- (3 Joh 1:11) Rakkaani, älä seuraa pahaa, vaan hyvää. Joka hyvin tekee, se on Jumalasta; joka pahoin tekee, se ei ole Jumalaa nähnyt.

Jumalan hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Eräs osoitus Jumalan hyvyydestä on se, että hänellä on hyvä tahto ja rakkaus ihmisiä kohtaan. Hän tuli Jeesuksessa Kristuksessa maan päälle ja sovitti meidät itsensä kanssa niin, että jokainen halukas voi saada syntinsä anteeksi. Toisin sanoen Jumala itse tuli maan päälle, kärsi ihmisten vastustusta, pilkkaa ja lopulta ristinkuoleman saattaakseen meidät yhteyteensä. Hän ei ollut välinpitämätön Jumala, vaan Jumala, joka on välittänyt ja välittää meistä kuten seuraavat jakeet osoittavat:

- (Luuk 2:13,14) Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

14. "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

- (Tiit 3:4,5) Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,

5. pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

- (2 Kor 5:19) Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Mikä on sitten syynä siihen, että Jumala on toiminut edellisellä tavalla? Siihen on yksinkertainen vastaus ja syy: rakkaus on osa hänen olemustaan ja siksi hän ei voi toimia muulla tavalla. Johannes ja Paavali kirjoittivat:

- (1 Joh 4:8,16) Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

- (2 Kor 13:11) Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

PAHUUS JA KÄRSIMYS MAAILMASSA. Kun itse olin ateisti, oli yksi tärkeimmistä perusteluistani ateistiselle elämänkatsomukselleni pahuus ja kärsimys maailmassa. Ajattelin, ettei Jumala voi olla olemassa, koska on niin paljon huonoja asioita maailmassa. Pidin tätä järkevänä perusteluna epäuskolleni Jumalan olemassaoloa kohtaan.

Nykyateistit käyttävät samoja argumentteja edelleen. He väittävät, ettei Jumalaa voi olla olemassa tai ettei hän ainakaan voi olla hyvä maailmassa olevan pahuuden ja kärsimyksen takia. Lisäksi he saattavat selittää, että jos Jumala on rakastava, ei hän voi tuomita ja lähettää ketään ihmistä helvettiin. Tutkimme lyhyesti näitä alueita.

Todistaako pahuus maailmassa, ettei Jumala ole hyvä? Kuten todettiin, käyttävät ateistit pahuutta todisteena siitä, ettei Jumalaa ole tai ettei hän ainakaan ole hyvä. Itsekin käytin aiemmin samaa argumenttia.

Kuitenkin on tärkeätä huomata, ettei pahuus ole lähtöisin Jumalasta vaan se sai alkunsa kapinasta Jumalan luomakunnassa. Se tapahtui ensin enkelimaailmassa ja sen jälkeen maan päällä ihmisen syntiinlankeemuksen kautta. Jälkimmäiseen tapahtumaan viittasi mm. Paavali Roomalaiskirjeessä:

- (Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet -

Pahuus ei siis ole lähtöisin Jumalasta vaan siihen syyllistyivät Jumalan luomat olennot. Jumala loi tietoisesti olentoja, jotka voivat tehdä itsenäisiä valintoja ja vaikuttaa tulevaisuuteensa. Hän ei luonut robotteja, jotka vain toistavat sitä, mitä ne on tarkoitettu tekemään, vaan itsenäisiä olentoja. Tai jos Jumala olisi luonut meidät toisenlaisiksi, emme olisi enää ihmisiä. Olisimme robottien kaltaisia koneita.

Kysyä tietysti voidaan, miksi Jumala ei ole poistanut pahuutta maailmasta. Miksi hän on jättänyt maailman tähän tilaan?

Kuitenkin jos Jumala poistaisi pahuuden maailmasta, poistaisi hän samalla meidät, koska pahuus asuu meissä. Tänne ei silloin jäisi yhtään ihmistä, vaan maa olisi autio paikka. Silloin eivät loppuisi vain sodat ja karkeat pahuudet vaan myös itsekkäät ajatuksemme, vihamme, ylpeytemme ja muut negatiiviset piirteet, joita nyt kannamme mukanamme. Jos Jumala poistaisi pahan heti paikalla ja tekisi täydellistä työtä, ei meistä jäisi mitään jäljelle.

Pahuuden ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu: meidän tulee tehdä parannus eli luopua vääryydestämme. Synnistä emme pääse kokonaan eroon tämän elämän aikana, mutta parannuksen teko lopettaa hetkessä karkeat ja pahat vääryydet muita kohtaan. Se on Jumalan antama malli meille nykypäivänä. Jokainen voi itse valita, noudattaako hän tätä periaatetta:

- (Matt 3:1,2) Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa

2. ja sanoi: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".

- (Matt 4:17) Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".

- (Luuk 15:7) Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.

- (Apt 17:30) Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

- (Apt 26:19,20) Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,

20. vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.

Todistaako kärsimys maailmassa, ettei Jumala ole hyvä? Kun on kyseessä kärsimys maailmassa, ei kaikki siitä johdu ihmisten pahuudesta. Syynä kärsimykseen voivat olla myös liikenneonnettomuudet, nälkä, sairaudet ja luonnonkatastrofit. Ne aiheuttavat monille kärsimystä. Kuitenkin myös näihin asioihin ihmisillä itsellään on saattanut olla vaikutusta kuten seuraavat esimerkit osoittavat:

• Liikenneonnettomuudet johtuvat ihmisestä itsestään. Ihminen on rakentanut autoja, junia ja lentokoneita, jotka voivat joutua onnettomuuteen, ei Jumala. Usein onnettomuuksien takana on myös välinpitämättömyyttä muiden turvallisuudesta tai muita laiminlyöntejä.

• Nälkä on samantyyppinen asia. Se olisi mahdollista poistaa maailmasta, jos meillä olisi hyvää tahtoa. Maailmassa on riittävästi ruokaa jokaiselle, mutta itsekkyytemme estää meitä toimimasta muiden hyväksi.

• Sairaudet saattavat johtua vääristä elämäntavoistamme kuten vääristä ruokailutottumuksista, tupakoinnista, liikkumattomuudesta tai irtosuhteista (tartuntataudit kuten AIDS). Jos noudattaisimme terveitä elintapoja ja käyttäisimme järkeä, voisimme välttää useimmat sairauksista ja tartuntataudeista.

• Luonnonkatastrofit voivat liittyä myös ihmisen toimintaan. Esim. ilmastonmuutos on asia, jonka uskotaan johtuvan ihmisen käyttämistä fossiilisista polttoaineista.

Entä sitten maanjäristykset? Niitä ei varmastikaan voida välttää, mutta niiden vaikutusta voidaan lievittää. Jos vältetään maanjäristysalueille rakentamista tai rakennetaan maanjäristyksiä kestäviä taloja, jäävät järistysten seuraukset nykyistä lievemmiksi.

Mikä on sitten Raamatun vastaus kärsimykseen? Sen mukaan kärsimys ja kuolema ovat syntiinlankeemuksen seurausta mutta vain väliaikainen tila. Jumala, joka todella on hyvä Jumala, tulee jossain vaiheessa kokonaan poistamaan syntiinlankeemuksen seuraukset niin, ettei enää ole sairautta, kuolemaa, kärsimystä eikä mitään vajavaisuutta. Toistaiseksi tätä ei ole tapahtunut, mutta sen on luvattu vielä toteutuvan. Katsomme aiheeseen liittyviä jakeita:

- (Room 8:20-23) Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan,

21. koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.

22. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;

23. eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

- (1 Kor 15:26) Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.

- (2 Piet 3:13) Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.

- (Ilm 21:1-6) Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.

2. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.

3. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

4. ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."

5. Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".

6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

- (Ilm 22:1-5) Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.

2. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

3. Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä

4. ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.

5. Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.

JUMALA SUHTAUTUU VAKAVASTI SYNTIIN. Kun on esitetty argumentteja jumalauskoa vastaan, on usein asetettu kyseenalaiseksi kaksi asiaa: tuomio tämän elämän jälkeen ja iankaikkinen helvetti. Ei uskota, että Jumala tuomitsee ketään ihmistä hänen tekemisistään. Myöskään ei uskota, että rakastava ja hyvä Jumala voi lähettää ketään ihmistä helvettiin. Varsinkin länsimaisessa yhteiskunnassa on kyseenalaistettu yhä enemmän nämä kristillisen uskon perusasiat.

Tuomion oikeudenmukaisuus. Kun on kyseessä tuomio tämän elämän jälkeen, on tärkeää painottaa, että siinä toteutuu sama periaate kuin maallisessa oikeusistuimessa. Sillä yleensä kaikissa yhteiskunnissa on oikeuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu saattaa murhaajat, rikolliset ja muut väärintekijät vastuuseen teoistaan. Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, varkaudet, petokset ja kavallukset ovat tavallisia rikossyitä, joiden takia tuomio voidaan langettaa. Tämä on ollut yleinen käytäntö kaikissa yhteiskunnissa kautta vuosisatojen. Jos oikeuslaitos toimii oikein – aina se ei ole toiminut – se pysyy näissä puitteissa.

Toisaalta jos on maallinen oikeuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu saattaa murhaajat, rikolliset ja muut väärintekijät vastuuseen teoistaan, miksi on vaikea uskoa ajatukseen, että on tuomio myös tämän elämän jälkeen? Tuomio kuoleman jälkeen ei ole sen kummallisempi asia kuin se, että maallisessa tuomioistuimessa ihmiset vastaavat tekemistään vääristä teoista. Kumpikin, malli noudattaa samaa periaatetta, joten siinä on hyvä syy ottaa ajatus kuolemanjälkeisestä tilinteon päivästä vakavasti. Jumala saattaa silloin ihmiset vastaamaan tekemisistään aivan kuten nyt tapahtuu maallisessa oikeuslaitoksessa. Jokainen joutuu tekemään tiliä siitä, miten hän on elänyt ja kohdellut muita. Jokainen niittää sitä, mitä hän on kylvänyt.

- (Room 14:12) Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

- (Hebr 9:27) Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,

- (Gal 6:7) Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.

Vain pahaa vastustava Jumala voi olla hyvä. Richard Dawkins on kirjoittanut kirjassaan The God Delusion (Jumalharha) (s. 285), että "kristinusko keskittyy kaikin voimin syntiin, syntiin, syntiin, syntiin, syntiin, syntiin, syntiin. Kuinka viheliäinen pikku huoli saakaan vallata ajatukset ja hallita koko elämää."

Dawkins on kuitenkin erehtynyt perusteellisesti. Eikö nimenomaan synti ole kaikkein vaikein ongelma maailmassa? Se on syynä hirmuhallintoihin, kansanmurhiin, murhiin, varkauksiin ja rikollisuuteen, sotiin, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, perheväkivaltaan, perheiden hajoamiseen, verojen kiertämiseen ja vääryyksiin maailmassa. Jos vähättelemme synnin merkitystä, menemme pahasti harhaan.

Jumala kuitenkin suhtautuu vakavasti syntiin. Hän on hyvä Jumala, joka vihaa kaikkea vääryyttä ja pahuutta. Tai jos hän ei olisi pahaa vihaava ja vastustava Jumala, miten sellaista Jumalaa voisi pitää hyvänä? Välinpitämätön ja pahan hyväksyvä Jumala ei voi olla hyvä. Jumalan viha vääryyttä vastaan tulee ilmi mm. seuraavissa jakeissa:

- (Jer 21:12, 22:3-5) Daavidin huone! Näin sanoo Herra: Tuomitkaa joka aamu oikeat tuomiot ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden tähden.

3. Näin sanoo Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.

4. Sillä jos te teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa.

5. Mutta jos te ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi.

- (Room 1:18) Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

- (Room 2:4-8) Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?

5. Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,

6. hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":

7. niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,

8. mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.

- (Room 3:5,6) Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa? Minä puhun ihmisten tavalla.

6. Pois se! Sillä kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman?

- (Ef 5:6) Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;

- (Kol 3:5,6) Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,

6. sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,

- (Joh 3:36) Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."

Tästä on hyvä siirtyä tuomion ajatukseen. Kun jotkut esittävät, ettei Jumala ole reilu, kun hän tämän elämän jälkeen tuomitsee jokaisen ihmisen, on väitteen esittäjillä tosiasiassa paha Jumala. Sillä jos Jumala sanoisi: "Ei ole väliä sillä mitä teette", antaisi hän hyväksyntänsä kaikille diktaattorien ja muiden väärintekijöiden vääryyksille. Hän olisi kuin tuomari, joka ei valvo lakia vaan hyväksyy kaiken pahan: murhat, rikokset, vääryydet, valehtelut, puolison pettämiset jne. Aril Edvardsen on selostanut tätä aihetta keskustellessaan siitä erään henkilön kanssa;

Annoin hänen puhua sanomatta vastaan. ”No, ehkä minä uskon, että on olemassa Luoja”, hän jatkoi. ”Mutta en voi uskoa rakastavaan ja oikeudenmukaiseen Jumalaan, kun Raamattu opettaa, että on olemassa helvetti ja tuomiopäivä.”

”Oletko sitä mieltä? sanoin. ”Minä ajattelen juuri päinvastoin. En voisi uskoa rakastavaan ja oikeudenmukaiseen Jumalaan, jos ei olisi sitä, mitä kutsut helvetiksi – lopullista maksupäivää ihmisille, jolloin kaikkien on tehtävä tili teoistaan tässä elämässä, sekä hyvistä että pahoista.

Hän katsoi hämmästyneenä minua ja sanoi: ”Et kai ole tosissasi!”

”Kyllä olen!” vastasin. ”Tarkoitan juuri sitä, mitä sanoin. Jos tyrannit, diktaattorit, terroristit ja pahat ihmiset, jotka ovat kiduttaneet ja tuhonneet muita tässä elämässä, eivät joutuisi maksamaan ja selvittämään ennemmin tai myöhemmin tekemisiään, niin minä en voisi uskoa, että on olemassa oikeudenmukainen Jumala.” Lääkäri katsoi ihmeissään minua, ja jatkoin: ”Ajattele Adolf Hitleriä ja Adolf Eichmannia, jotka kiduttivat ja tappoivat miljoonia ihmisiä keskitysleireillä – eläen itse loisteliaasti koko toisen maailmansodan ajan. Pääsisivätkö he pois noin vain – kuula kalloon ja köysi kaulaan? Koko juttu olisi ohi muutamassa sekunnissa, ja sitten ei enää mitään, kun monet tavalliset ihmiset tässä kaupungissa kuolevat paljon pahempiin kärsimyksiin kuin nuo kaksi – syöpään ja muihin sairauksiin.

Pääsisivätkö Hitler ja Eichmann helpommalla pois maailmasta kuin nämä toiset – ja kuoleman jälkeen ei olisi enää mitään? Ei minkäänlaista tilintekoa? …Ei, silloin minä en voisi uskoa rakastavaan ja oikeudenmukaiseen Jumalaan.”

”Jatka”, hän sanoi, ja minä jatkoin:

”Raamattu opettaa, että Jumala on sekä rakkaudellinen että oikeudenmukainen, ja sen tähden tuomiopäivä on kohtaava meitä kaikkia, ja silloin jokaisen meistä on tehtävä tili itsestään. Silloin epäoikeudenmukaiset saavat tuomionsa ja ne, jotka kärsivät epäoikeudenmukaisesti, saavat hyvityksensä.

Koko ihmiselämä, kuolema ja iankaikkisuus olisivat täysin vailla merkitystä, jos ihminen ei uskoisi tuomiopäivään, oikeudenmukaisuuden päivään.”
Kunnanlääkäri istui hiljaa ja kuunteli. Yhtäkkiä hän katsoi minuun, aivan kuin olisi keksinyt jotain täysin uutta.

”Olet tosiaankin oikeassa!” hän huudahti. ”Tätä en ole tullut ajatelleeksi aikaisemmin. Sehän on loogista. Olet aivan oikeassa, totta tosiaan. Elämä täällä maan päällä on usein kovaa ja epäoikeudenmukaista monille. Ihmisten elämä tuhoutuu, ja toisten ihmisten pahuus saa aikaan vahinkoa niin avioliitossa, perheessä, työpaikoilla, pakolaisleireillä kuin taistelukentilläkin.

Jos ei olisi maksun ja tilinteon päivää tämän elämän jälkeen – kaikesta siitä, mitä ihminen on tehnyt sekä hyvää että pahaa – silloin ei todellakaan voisi olla rakastavaa ja oikeudenmukaista Jumalaa. Tätä täytyy ajatella!” hän mutisi. (2)

PÄÄSY JUMALAN YHTEYTEEN

- (Apt 17:22-31) Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia.

23. Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.

24. Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,

25. eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.

26. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

27. että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

28. sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'.

29. Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

31. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista."

Edellä on käsitelty kahta väärää käsitystä Jumalasta:

1) Hän ei ole ateistien esittämä pahantahtoinen Jumala

2) Hän ei ole myöskään mielikuvitusjumala, joka ei reagoi pahaan ja joka ei tuomitse ihmisiä heidän vääryyksistään. Sen sijaan hän on hyvä Jumala, joka vihaa vääryyttä eikä anna pahalle viimeistä sanaa.

Miten sitten voimme päästä Jumalan yhteyteen? Meissä itsessämmehän asuu itsekkäitä ajatuksia, himoja ja huomaamme päivittäin olevamme kaukana täydellisyydestä. Onko meillä toivoa?

Tähän tulee kuitenkin avuksi Jumalan rakkaus. Jumala ei tosiasiassa halua, että joudumme eroon hänestä ja helvettiin. Sen sijaan hän rakastaa ihmisiä ja haluaa heitä yhteyteensä. Sitä varten Jumalan poika, Jeesus Kristus tuli maan päälle. Hän tuli ja vei kaikki syntimme ja tekemämme pahuudet ristille, etteivät ne enää ole esteenä Jumalan yhteyteen pääsylle. Hän tuli siksi, että voisimme saada syntimme anteeksi. Raamatun mukaan Jumala oli Jeesuksessa Kristuksessa ja näin sovitti maailman itsensä kanssa:

- (2 Kor 5:19) Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

Peruslähtökohta edellisissä jakeissa on, että Jumala itse on Jeesuksen Kristuksen kautta tehnyt kaiken valmiiksi. Hän on tehnyt mahdolliseksi sen, että jokainen ihminen voi saada syntinsä anteeksi ja iankaikkisen elämän. Siihen ei tarvita omia ponnisteluja ja ansioitamme, vaan jokainen voi vastaanottaa iankaikkisen elämän armosta. Kyseessä on Jumalan lahja. Älä torju tätä lahjaa!

- (Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja –

9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

- (Room 3:24) ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

- (Ilm 21:6) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

- (Ilm 22:17) Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

Meidän osuutemme. Jos ihminen haluaa vastaanottaa pelastuksen lahjaksi, mikä on sitten hänen osuutensa? Tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota kahteen seikkaan:

Katumus. Kun todettiin, ettei Jumala hyväksy vääryyttä, on selvää, että katumattomat ihmiset eivät pääse Jumalan yhteyteen, vaan ainoastaan ne jotka katuvat syntejään. Tai jos Jumala hyväksyisi katumattoman ihmisen, miten hän voisi olla hyvä? Niinpä katumus, jossa ihminen kääntyy Jumalan puoleen ja tunnustaa Jumalalle mieleensä tulevat synnit, liittyy pääsyyn Jumalan yhteyteen. Tässä me toimimme samoin kuin tuhlaajapoika Jeesuksen vertauksessa. Hän kääntyi isänsä puoleen ja sai kaiken anteeksi:

- (Luuk 15:17-20) Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!

18. Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'

20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

Vain lahjaksi.

- (Room 3:9) Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,

- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

- (Gal 3:22) Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

Kun todettiin, että iankaikkinen elämä saadaan lahjaksi Jumalan pojan, Jeesuksen Kristuksen kautta, on asia tosiaan näin. Vain Jumalan teko, kun hän sovitti syntimme ristillä, voi kestää iankaikkisuuteen saakka. Me ihmiset - myös ns. kiltit ihmiset - olemme niin puutteellisia Jumalan edessä, ettemme voi täyttää hänen mittaansa. Siksi meidän täytyy turvautua Jeesukseen Kristukseen, jonka kautta syntimme on jo sovitettu. Jeesus itse sanoi:

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40. ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

Niinpä jos sinä haluat päästä Jumalan yhteyteen, käänny Jeesuksen Kristuksen puoleen rukouksessa, koska hän on ainoa tie Jumalan yhteyteen. Kerro hänelle syntisi ja että haluat luovuttaa elämäsi hänelle ja Jumalalle. Voit rukoilla esim. seuraavalla tavalla:

Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

Viittaukset:

1. C.S. Lewis: Tätä on kristinusko (Mere Christianity), s. 44,45

2. Michael Harry, Ulla Järvilehto, Markus J. Viljanen: Anna lapsen elää, s. 23

3. Suomen kuvalehti, n:o 15, 10.4.1970

4. Aril Edvardsen: Rakkauden terapia (Kjaerlighetens Terapi), s. 68-70

Lisää aiheesta:

Lue, miten Raamatun pohjalta syntynyt kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti kansakuntien kehitykseen. Monet ovat sokeita tälle tosiasialle

Monilla on heidän oman mielensä tuotetta oleva jumala; jumala, jonka luo kaikki tiet ovat samanarvoisia ja joka ei tuomitse ketään hänen teoistaan

Jumalan olemassaolon todisteet. Lue, miten luonto, käsitys oikeasta ja väärästä sekä lukuisat muut seikat viittaavat Luojan eli Jumalan olemassaoloon

Jumala on luoja, tuomari ja vapahtaja. Luomisen voi päätellä loogisestikin, ja omatuntomme viittaa tuomioon. Lisäksi Raamatun ilmoitus kertoo vapahtajasta

Jeesuksen jumaluuteen ja iankaikkiseen olemassaoloon viittaavat sadat Raamatun jakeet. On syytä uskoa, että hän on taivaasta tullut Jumalan Poika ja Jumala