Tässä kirjoituksessa käsitellään tiedeuskoa ja tiedeuskovia. Idea tähän kirjoitukseen syntyi lähiaikoina käydyistä keskusteluista ja luettuani aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Aihe on tuttu myös siltä kannalta, että olin itse aiemmin tiedeuskova ja ateisti. Olin varma käsityksissäni ja ajattelin tieteen osoittavan jumalauskon järjettömäksi. Näkemykseni olivat samanlaisia kuin tunnetun jumalankieltäjän Richard Dawkinsin.

   Nykypäivänä en kuitenkaan ajattele samalla tavalla, vaan pidän entisiä näkemyksiäni vailla perusteita olevina, jopa järjettöminä. Käännyin jo kauan sitten Jeesuksen Kristuksen puoleen ja uskon, että kristillinen teismi on järkevin maailmankatsomus. Se selittää parhaiten maailmankaikkeuden alun, miksi olemme täällä ja miten saada yhteys Jumalaan. Tiedeuskovat ja ateistit eivät tietenkään jaa tätä näkemystä, mutta heidän kannattaisi pohtia uskomustensa perusteita. Tulevilla riveillä perehdytään tähän aiheeseen.

1. Miten tiedeusko ilmenee

- (1 Piet 5:5) …sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon".

Kun itse olin tiedeuskova ja ateisti, oli tilalleni ominaista tietynlainen itsevarmuus ja kuvitelma omasta viisaudesta. Ajattelin olevani viisas, järkevä ja tieteellisen maailmankuvan omaava henkilö, joka pitäytyy ainoastaan tosiasioihin eikä mihinkään uskonnolliseen haihatteluun.

   Tämä onkin tyypillistä tiedeuskovan käytöstä ja ajattelua. Hän ajattelee olevansa älyllisesti itsenäinen, että hän toimii puhtaasti tieteellisten tosiasioiden ja havaintojen pohjalta, ja että hän on kriittisesti ajatteleva henkilö, joka uskaltaa asettaa kyseenalaiseksi yhteiskunnassa vallitsevat naurettavat uskomukset. Lisäksi tällainen henkilö on usein itsevarma ja ylpeä, kuten itsekin olin.

   Yksi tärkeimmistä tiedeuskovan ominaisuuksista on myös vertailu ja vastakkainasettelu tieteellisen ja uskonnollisen maailmankatsomuksen välillä. Tämä oli ominaista itselleni, ja sitä toistavat vapaa-ajattelijat ja useimmat tiedeuskovat. Lähes jokainen heistä haluaa erottaa toisistaan tieteen ja uskonnollisen uskon. He ajattelevat edustavansa tiedettä ja pitäytyvänsä ainoastaan järkeen vastakohtana sokealle uskolle. Tämä ajattelutapa tulee hyvin esille vapaa-ajattelija V.T. Aaltosen kirjoituksessa:

Tiedemiehiämme – ainakaan luonnontutkijoita, joihin itsekin kuulun – eivät uskonnolliset asiat sanottavasti kiinnosta. Useimmat heistä pitänevät mm. kristinopin dogmeja niin järjettöminä, ettei yleensä kannata nähdä vaivaa niiden kumoamiseksi. Tällainen, sanoisinko hyväntahtoisen välinpitämättömyyden kanta, on mielestäni valitettava varsinkin siksi, että uskonto on tieteellisen hengen vastaisen irrationaalisen (järjenvastaisen) ajattelutavan kasvattaja ja ylläpitäjä… Ajateltakoon myös sitä luonnotonta asiantilaa, että koulussamme yritetään lapsiin ja nuoriin istuttaa kahta toisilleen täysin vastakkaista maailmankatsomusta ja elämänkäsitystä, uskonnollista ja tieteellistä.

   … Toivon lyhyesti sanoen, että saataisiin ihmiset ajattelemaan tieteellisesti.

   Yleensä näyttää siltä, että suurin osa ihmisistä koettaa tulla toimeen mahdollisimman vähällä ajattelemisella… Tieteellisen ajattelutavan olennaisimpana sisällyksenä on vapaus ennakkoluuloista, mieltymyksistä ja kiintymyksistä. Tiedemiehen tavoitteena on aina totuus, välittämättä vähääkään siitä, miten epämiellyttävä se saattaa olla tai missä määrin se saattaa aiheuttaa hämminkiä ihmisten kesken, joiden omaksumat uskomukset se osoittaa erheellisiksi. (1)

Miten tiedeuskovat rikkovat omia periaatteitaan – eli tiedeuskovien sokea usko. Kuten todettiin, ajattelee tiedeuskova olevansa tieteellinen ja järkevä, ja ettei hän ole sokean uskon vallassa. Tätä asennetta kuvasi edellä mainittu vapaa-ajattelija V.T. Aaltosen lausunto, jossa hän totesi: ”Ajateltakoon myös sitä luonnotonta asiantilaa, että koulussamme yritetään lapsiin ja nuoriin istuttaa kahta toisilleen täysin vastakkaista maailmankatsomusta ja elämänkäsitystä, uskonnollista ja tieteellistä.” Niinikään tunnettu jumalankieltäjä Richard Dawkins on erottanut toisistaan tieteellisen maailmankuvan, jota hän katsoo edustavansa, sekä sokean uskon, jonka hän liittää uskontoihin:

Usko, jolla tarkoitetaan todistusaineiston perustaa vailla olevaa uskomusta, on kaikkien uskontojen pääpahe. (2)

Ovatko tiedeuskovat sitten johdonmukaisia ajattelussaan? Olinko itse tiedeuskovana ja ateistina ollessani johdonmukainen niin, että itselläni oli täysin tieteellinen maailmankuva, eikä lainkaan ”sokeaa uskoa”?

   Suora vastaus on, etten ollut johdonmukainen, eikä ole Dawkins, eikä kukaan muukaan ateisti. Sillä kun tiedeuskovat ja ateistit syyttävät muita perusteita vailla olevasta uskosta, syyllistyvät he itse samaan. He syyllistyvät perusteita vailla olevaan uskoon nimenomaan yhdellä alueella: maailmankaikkeuden ja elämän alkuvaiheet.

   Esim. elämän synnystä itsestään ei ole ainoatakaan todistetta, mutta silti tiedeuskovat ja ateistit uskovat sen tapahtuneen. On todettu, että ainoastaan elämä saa aikaan elämää, eikä tähän sääntöön ole löydetty yhtään poikkeusta (asia, joka viittaa Luojaan ja on todiste teismin, ei ateismin puolesta.) Kuitenkin tiedeuskovat ja ateistit uskovat elämän syntyneen itsestään eli heillä on sokea ja vailla perusteita oleva usko. V.T. Aaltonen, vapaa-ajattelija, on kuvannut omaa uskoaan seuraavasti. Hän myöntää, että elämällä maapallolla on alku, mutta sanoo sen synnyn olevan ongelma. Tällainen usko ei perustu tosiasioihin, vaan on sokeaa uskoa. Itse olin ennen aivan samanlainen sokean uskon omaava henkilö kuin V.T. Aaltonen:

Elämän alku maapallolla tiettyyn aikaan on tosiasia, mutta sen syntytapa on ainakin toistaiseksi selvittämätön ongelma. Muuta mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kuin että elämä on ”syntynyt itsestään”, ts., että elämän synty on luonnon järjestykseen kuuluva tapahtuma kaikkialla, missä olot ovat sellaiset kuin ne olivat elämän syntyessä maapallolla. (3)

Maailmankaikkeuden synty itsestään tyhjästä (asia, joka on täysin vastoin tunnettuja fysikaalisia lakeja), galaksien synty itsestään ja maapallon synty itsestään ovat samanlaisia todistamattomia asioita kuin elämän synty itsestään. Niitä ei ole koskaan havaittu, vaan näihin teorioihin uskotaan sokeasti. Ateistien on pakko tehdä näin, koska torjuessaan Jumalan luomistyön, heidän on etsittävä vaihtoehtoisia selityksiä.

   V.T. Aaltonen antaa jälleen kuvauksen sokeasta uskosta, missä tilassa olin itsekin ennen. Hän myöntää, että teorioita on useita ja ne ovat pelkkiä olettamuksia, mutta silti uskoo kaiken syntyneen itsestään:

Maapallomme, aurinkokuntamme ja tähtimaailman synnystä on monia erilaisia käsityksiä ja teorioita, kaikki enemmän tai vähemmän olettamuksia. Joka tapauksessa maapallo on aluksi ollut hehkuvaa kaasua kuten aurinkomme nyt, ja se on vähitellen jäähtynyt ja tiivistynyt, kunnes olosuhteet sillä kehittyivät sellaisiksi, että elämän ilmestyminen oli mahdollista. (4)

2. Naturalismi ei ole tiedettä

- (Room 1:18-23) Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet

23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.

Kun olin tiedeuskovainen ja ateisti, ajattelin kantani edustavan tiedettä, järkeä ja kriittistä ajattelua. Sen sijaan nyt ajattelen, että silloinen kantani edusti sokeaa uskoa, järjettömyyttä ja etten halunnut ottaa asioista selvää eli tutkia uskomusteni paikkansapitävyyttä. Ajattelun puute ja että olin varma näkemyksissäni, esti minua saamasta lisätietoa. Sillä jos ihminen on varma näkemyksissään, kuten itse olin ja useat tiedeuskovat ovat, on vaikea kääntää heidän päätään, koska he eivät edes halua miettiä vastakkaisia näkemyksiä. Tieteen tarkoituksena pitäisi olla totuuden löytäminen, mutta ennakkoasenne voi olla sen esteenä.

   Matti Leisola, joka itse oli aiemmin evolutionisti, kertoo havainnollisen esimerkin. Hän on keskustellut satojen tiedemiesten kanssa ja on huomannut, miten heikosti tiedemiehet ovat perehtyneet evoluutioteorian perusteisiin. He ovat omaksuneet evoluution osana länsimaista tiedeopetusta, mutta eivät tiedä tämän teorian heikkouksista:

Yllätyin, että kansainvälisesti tunnettu biokemisti hyväksyi evoluutioteorian, ilman että oli koskaan ajatellut sitä tarkemmin. Keskustelumme aiheesta jatkuivat samana vuonna Sveitsissä ja myöhemmin Suomessa. Olen keskustellut satojen tutkijakollegoiden kanssa eri puolilla maailmaa samasta aiheesta, enkä ole tavannut vielä yhtään ihmistä, joka olisi kunnolla perehtynyt evoluutioteorian perusteisiin. Kohtaan usein seuraavan väitteen: ”Koko tiedeyhteisö pitää evoluutioteoriaa varmana asiana.” Totuus asiassa on aivan toinen; vain pieni osa tiedeyhteisöä on vakavasti edes ajatellut asiaa. He ovat omaksuneet evoluution osana länsimaista tiedeopetusta. (5)

Miten tiedeuskovaisen tulisi edetä? Kun hän yleensä kieltää Jumalan luomistyön, kannattaisi hänen vastaavasti pohtia, voisivatko naturalistiset syntyteoriat pitää paikkansa. Hyviä lähtökohtia tutkiskelulle ovat mm. seuraavat seikat:

• Voiko tyhjästä syntyä mitään kuten alkuräjähdysteoriassa edellytetään? Kaikki tiedemiehet eivät usko tähän teoriaan vaan pitävät sitä taruna ja valheena. Seuraavassa muutamia kommentteja:

Uusin tieto eroaa teorian ennusteesta riittävästi tappaakseen big bang-kosmologian (Fred Hoyle, The Big Bang in Astronomy, 92 New Scientist 521, 522-23 / 1981)

Vanhana kosmologina näen nykyisen havaintoaineiston kumoavan teoriat maailmankaikkeuden synnystä, kuten myös useat teoriat aurinkokunnan synnystä. (H. Bondi, Letter, 87 New Scientist 611 / 1980)

Siitä, onko big bang-oletus oikea vai ei, on keskusteltu huomattavan vähän …suuri joukko sen kanssa ristiriidassa olevia havaintoja selitetään lukuisilla perusteettomilla oletuksilla tai yksinkertaisesti sivuutetaan. (nobelisti H. Alfven, Cosmic Plasma 125 / 1981)

Fyysikko Eric Lerner: ”alkuräjähdys on vain mielenkiintoinen taru, jota ylläpidetään tietyssä tarkoituksessa” (Eric Lerner: A Startling Refutation of the Dominant Theory of the Origin of the Universe, The Big Bang Never Happened, NY: Times Books, 1991).

David Berlinski: ”Turha väittää, että ei mistään syntyy jotakin, kun kuka tahansa matemaatikko ymmärtää sen olevan pelkkää pötyä” (Ron Rosenbaum: ”Is the Big Bang Just a Big Hoax? David Berlinski Challenges Everyone.” New York Observer 7.7.1998)

Filosofi Roland Nash: …ei tarvitse olla teisti (Jumalaan uskova) kokeakseen ongelmalliseksi sen uskomuksen ymmärtämisen tai hyväksymisen, että maailmankaikkeus syntyi ilman syytä ei-mistään. (6)

• Voiko kiven kaltaisesta elottomasta aineesta syntyä elämää? Käytäntö on osoittanut, että elämää voi syntyä vain elämästä, eikä tähän sääntöön ole löydetty yhtäkään poikkeusta. Niinpä jos elämällä on alku, eikä elämä voi syntyä itsestään, eikö loogisin vaihtoehto ole silloin elävä Jumala eli Luoja, joka on tehnyt ensimmäiset eläimet ja kasvit?

• Jos evoluutioteoria on totta, miksi fossiileissa ei ole havaittavissa asteittaista kehitystä, kuten useat eturivin paleontologit ovat myöntäneet? Fossiilit ovat ainoa todiste menneisyydestä, ja jos niissä ei ole havaittavissa asteittaista kehitystä, ei evoluutioteoria voi pitää paikkansa. Jopa Richard Dawkins myöntää, ettei asteittaista kehitystä näy fossiileissa, mutta silti hän uskoo evoluution tapahtuneen. Eikö juuri tämä ole sokeaa ja perustelematonta uskoa, josta tiedeuskovat ja ateistit syyttävät muita? Itse pidän sitä sellaisena ja itse olin samassa tilassa aiemmin.

Stephen Jay Gould: Välittävien muotojen äärimmäinen harvinaisuus fossiiliaineistossa pysyy jatkuvasti paleontologien ammattisalaisuutena. Oppikirjojamme koristavat evoluutiopuut sisältävät tosiasia-aineistoa ainoastaan haarojensa päissä ja taitekohdissa. Loppu on päättelyä, olipa se sitten kuinka järkevää tahansa, ei fossiilien todistusta - - En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole havaittu’ kallioissa… (7)

Niles Eldredge: Me paleontologit olemme sanoneet, että elämän historia tukee [kertomusta asteittaisista sopeutumista edistävistä muutoksista], vaikka koko ajan tiedämme, ettei se tue sitä. (8)

Richard Dawkins: Darwinin ajoista lähtien evoluution tutkijat ovat tienneet, että ikäjärjestykseen asetetut fossiilit eivät muodosta pienten, juuri ja juuri havaittavissa olevien muutosten sarjaa. - - Esimerkiksi 600 miljoonan vuoden takaiset kambrikauden kerrostumat ovat vanhimpia, joissa on fossiileja useimmista selkärankaisten pääjaksoista. Monet niistä ovat lisäksi jo varsin pitkälle kehittyneitä. Koska varhaisempia fossiileja ei ole, ne näyttävät ilmaantuneen näihin kerrostumiin tyhjästä… Koulukunnasta riippumatta kaikki evoluution kannattajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tällä kohdalla fossiililöydöissä on ammottava aukko. (9)

• Jos miljoonat vuodet pitävät paikkansa, miksi kivihiilestä ”300 miljoonan vuoden takaa” on löydetty ihmiselle kuuluvia tavaroita tai jopa ihmisen jäänteitä (Glashouver, W.J.J., So entstand die Welt, Hänssler, 1980, ss. 115-6; Bowden, M., Ape-men-Fact or Fallacy? Sovereign Publications, 1981; Barnes, F.A., The Case of the Bones in Stone, Desert/February, 1975, p. 36-39. Erich A. von Frange on kirjassaan Time Upside Down (1981) listannut lisää kivihiilestä löytyneitä esineitä sekä ihmisen jäänteitä).

   Kivihiilestä on löytynyt myös radiohiiltä, jonka virallinen puoliintumisaika on vain 5730 vuotta. Sitä ei siis pitäisi olla yhtään jäljellä miljoonien vuosien ikäisissä kerrostumissa. Kuitenkin sitä esiintyy. Miksi myös dinosauruksista on löydetty DNA:ta (sen puoliintumisaika on vieläkin lyhyempi kuin radiohiilen) ja radiohiiltä? Tämän ei pitäisi olla mahdollista, jos kysymys on eläimistä 65 miljoonan vuoden takaa.

Hyvin vanhoiksi oletetuista fossiileista ei tehdä tavallisesti hiili-14-ajoituksia, koska niissä ei pitäisi olla yhtään radiohiiltä jäljellä. Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on niin lyhyt, että se on käytännössä kaikki hajonnut alle 100 000 vuodessa.

   Vuoden 2012 elokuussa saksalainen tutkijaryhmä raportoi geofyysikkojen kokouksessa hiili-14-mittaustuloksista, jotka oli tehty monista dinosauruksen fossiloituneista luunäytteistä. Tulosten mukaan luunäytteet olivat 22 000-39 000 vuotta vanhoja! Esitelmä on ainakin kirjoitettaessa nähtävissä YouTubessa. ⁽¹⁰⁾

   Miten tulos otettiin vastaan? Kaksi kokouksen puheenjohtajaa, jotka eivät voineet hyväksyä tuloksia, poisti esityksen abstraktin konferenssin nettisivulta mainitsematta asiasta mitään tutkijoille. Tulokset ovat nähtävissä osoitteessa

http://newgeology.us/presentation48.html. Tapaus kertoo, miten naturalistinen paradigma vaikuttaa. Sen kanssa ristiriitaisia tuloksia on lähes mahdoton saada julkaistua naturalismin hallitsemassa tiedeyhteisössä. Mieluummin rusinat lentävät. (11)

Fossiileissa, jotka ovat vanhempia kuin 100 000 vuotta, ei pitäisi enää olla mitattavia määriä radiohiiltä, mutta iänmäärityslaboratoriot löytävät säännönmukaisesti taustatason selvästi ylittäviä määriä ¹⁴C:ta fossiileista, joiden oletetaan olevan monien miljoonien vuosien ikäisiä. Esimerkiksi kivihiiltä, josta puuttuisi ¹⁴C ei ole lainkaan löydetty, mutta silti tämän fossiilisen polttoaineen arvioidaan olevan jopa satoja miljoonia vuosia vanhaa. Pitkille ajanjaksoille sopivia radioisotooppimenetelmiä käyttämällä 1-500 miljoonan vuoden ikäisiksi ajoitetuista kiviaineksista löytyneille fossiileille saatiin keskimääräiseksi radiohiili-"iäksi" noin 50 000 vuotta, mikä on paljon alle nykyaikaisen hiiliajoituksen mittausrajan. Lisäksi hiiliajoituksissa ei ilmennyt mitään nuoremmasta-vanhemmaksi -mallia, joka korreloisi evolutionististen/uniformitarianististen "ikien" kanssa. (12)

• Jos esiintyy hienosäätelyä, tarkkoja luonnonlakeja sekä tunteita, persoonia, elämää ja aisteja, eikö silloin todennäköisin vaihtoehto näiden asioiden takana ole elävä Jumala, joka on luonut kaiken? Tällaiset asiat eivät synny itsestään kiven kaltaisesta elottomasta aineesta. Vai onko joku havainnut, että kivi muuttuu yhtäkkiä eläväksi, alkaa lisääntyä, alkaa syödä, alkaa tuntea surua, rakkautta ja iloa, alkaa ajatella, alkaa liikkua ja alkaa rakentaa taloja tai lentokoneita?

Miksi sitten tiedeuskovat ja ateistit eivät hyväksy Jumalaa luojana? Suurin syy on naturalistinen maailmankuva. Vaikka esim. tiedemiehet myöntävät, ettei heillä ole todisteita elämänsynnystä tai välimuodoista, ja että he näkevät luonnossa hienosäätelyä, tarkkoja luonnonlakeja ja merkkejä älykkäästä suunnittelusta (Jopa Richard Dawkins on viitannut kirjassaan Jumalharha, miten luonto näyttää suunnitellulta, s. 153: ”Havaintoihin perustuva tosiasia on, että jokainen laji ja jokainen jokaisessa lajissa oleva elin, jota on tähän mennessä tutkittu, on hyvä siinä, mitä se tekee. Lintujen, mehiläisten ja lepakoiden siivet ovat hyviä lentämisessä. Silmät ovat hyviä näkemisessä. Lehdet ovat hyviä yhteyttämisessä. Elämme planeetalla, jossa ympärillämme on kenties kymmenenmiljoonaa lajia, joista jokainen ilmaisee itsenäisesti vahvan harhan näennäisestä suunnittelusta. Kukin laji sopii hyvin erityiseen elämäntapaansa.”), pitäytyvät he silti naturalismiin. He pitäytyvät tässä maailmankatsomuksessa, vaikka käytännön todistusaineisto viittaisi toiseen suuntaan. Tämän näkemyksen on pelkistetysti ilmaissut biologian professori Nature-tiedelehdessä, joka on yksi tunnetuimmista tiedejulkaisuista:

Vaikka kaikki tosiasia-aineisto viittaisi älykkään suunnittelijaan, tällainen hypoteesi on suljettu tieteen ulkopuolelle, koska se ei ole naturalistinen. (Nature, syyskyy 30, 1999, s.423.)

Ominaista tiedemiehille myös on, että he yhdistävät naturalistisen maailmankuvan tieteeseen. Naturalismi/ateismi eivät kuitenkaan ole tiedettä, kuten ei teismikään, vaan ne ovat uskoon perustuvia näkemyksiä. Niissä otetaan kantaa Jumalaan. Naturalismissa/ateismissa ei uskota Jumalan olemassaoloon; teismissä uskotaan päinvastoin.

   Todistusaineiston perusteella voidaan kuitenkin tehdä johtopäätöksiä. Itse ajattelen, että oma ateistinen uskoni oli ”sokeaa uskoa”, koska se oli heikolla ja huonosti perustellulla pohjalla. Nyt pidän kristillistä teismiä järkevimpänä ja totuuteen pohjautuvana maailmankatsomuksena.

3. Historian uudelleenkirjoitus tieteen alueella

 Edellä todettiin, miten ihmisten valmistamia tavaroita, jopa ihmisen jäänteitä on löydetty kerrostumista, joita on pidetty satoja miljoonia vuosia vanhoina. Samoin hiilikerrostumista on löydetty radiohiiltä, joka osoittaa näiden kerrostumien iäksi korkeintaan tuhansia vuosia. Tämäntyyppiset löydöt osoittavat sen, että ihmisen historia kuten koko maapallon historia ovat suunnilleen yhtä vanhoja ja että on kysymys vain tuhansista, ei miljoonista vuosista. Miljoonat vuodet ovat totta vain paperilla, mutta monet käytännön havainnot ovat niitä vastaan.

   Mistä tässä asiassa on kysymys? Historian uudelleenkirjoituksesta. Siitä on kysymys myös oletuksessa, että kaikki syntyi itsestään tyhjästä, että elämä syntyi itsestään ja että kaikki lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Kaikki nämä näkemykset ovat periaatteessa historian uudelleenkirjoitusta, jossa muutetaan kuvausta maapallon ja ihmisen historiasta.

   Entä tieteen historia? Myös sillä alueella on tapahtunut historian uudelleenkirjoitusta. Suosittu näkemys varsinkin naturalistisesti ajattelevissa piireissä on, että kristillinen usko on ollut este tieteen kehitykselle, mutta miten asia on? Yritämme perehtyä tähän tulevilla riveillä.

• Ensinnäkin kirjakielien ja lukutaidon synty. Jokainen ymmärtää, että jos jollakin kansalla ei ole omaa kirjakieltä ja ihmiset eivät osaa lukea, on se este tieteen kehitykselle, tutkimukselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Silloin ei ole kirjoja, ei voida lukea niitä, eikä tieto leviä eteenpäin. Yhteiskunta pysyy pysähtyneessä tilassa.

   Miten sitten kristillinen usko on vaikuttanut kirjakielien ja lukutaidon syntyyn? Tässä monilla tutkijoilla on sokea piste. He eivät tiedä, että melkein kaikki kirjakielet ovat syntyneet hurskaiden kristittyjen toimesta. Esim. täällä Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan sekä Uuden testamentin ja osia muista Raamatun kirjoista. Kansa oppi niiden kautta lukemaan. Lukuisissa muissa kansoissa läntisessä maailmassa kehitys on tapahtunut samanlaisen prosessin kautta. Jos kristillistä uskoa ei olisi ollut, olisi länsimaisten yhteiskuntien kehitys saattanut viivästyä vuosisadoilla:

Kristinusko loi läntisen sivistyksen. Jos Jeesuksen seuraajat olisivat jääneet hämäräksi juutalaiseksi lahkoksi, useimmat teistä eivät olisi oppineet lukemaan ja loput olisivat lukeneet käsin kopioiduista kääröistä. Ilman järkeen, edistykseen ja moraaliseen tasa-arvoon sitoutunutta teologiaa koko maailma olisi nykyään missä ei-eurooppalaiset yhteiskunnat olivat suunnilleen vuonna 1800: Maailma lukuisine astrologeineen ja alkemisteineen, mutta vailla tiedemiehiä. Despoottinen maailma ilman yliopistoja, pankkeja, tehtaita, silmälaseja, savupiippuja ja pianoja. Maailma, missä useimmat lapset eivät eläisi viiden vuoden ikään ja missä monet naiset kuolevat synnytykseen – maailma, joka todella eläisi ”pimeitä aikoja”. Moderni maailma syntyi vain kristityissä yhteiskunnissa. Ei islamin piirissä. Ei Aasiassa. Ei ”sekulaarissa” yhteiskunnassa – koska sellaista ei ole ollut. (13)

Ennen kuin lukutaito syntyy, täytyy siis kirjakielen olla olemassa. Tässä mielessä kristityt lähetystyöntekijät ovat olleet avainasemassa, ei vain vuosisatoja sitten läntisissä maissa, vaan myös Afrikassa ja Aasiassa myöhemmin. Seuraavat esimerkit viittaavat tähän. On merkittävää, että jopa sellaiset kielet kuin Intian pääkieli hindi, Pakistanin urdu ja Bangladeshin bengali ovat saaneet kielioppinsa ja kielellisen pohjansa kristillisen lähetystyön pohjalta. Sadat miljoonat ihmiset puhuvat ja käyttävät näitä kieliä.

Vishal Mangalwadi: Vartuin hindin kielen sydänmailla Allahabadissa, vajaat 80 kilometriä Kashista, jossa Tulsidas kirjoitti Ramcharitmanasin, Pohjois-Intian merkittävämmän uskonnollisen eepoksen. Sain jatkuvasti kuulla, että hindi oli lähtöisin tästä suuresta eepoksesta. Mutta kun aloin lukea sitä, hämmennyin, koska en ymmärtänyt yhtäkään virkettä. Kirjoittajan "hindi" poikkesi täysin omastani, ja rupesin kyselemään, mistä äidinkieleni - Intian virallinen kansalliskieli - oli peräisin.

... Myöskään hinduoppineet eivät kehittäneet Intian kansalliskieltä eli hindiä. On raamatunkääntäjien, kuten John Borthwick Gilchristin, ja lähetyssaarnaaja-kielitieteilijöiden, kuten pastori S.H.Kelloggin, ansiota, että nykyinen hindin kirjakieli syntyi runoilija Tulsidasin (n. 1532-1623) käyttämän kielen pohjalta.

... Raamatunkääntäjät ja lähetystyöntekijät antoivat muutakin kuin äidinkieleni hindin. Kaikki Intian elävät kirjakielet todistavat heidän työstään. Vuonna 2005 mumbailainen mutta malajamia äidinkielenään puhuva tutkija, tohtori Babu Verghese jätti 700-sivuisen tohtorinväitöskirjan Nagpurin yliopiston tarkastettavaksi. Hän osoitti, että raamatunkääntäjät loivat enimmäkseen lukutaidottomien intialaisten puhumista murteista 73 nykyistä kirjakieltä. Näihin kuuluivat Intian (hindi), Pakistanin (urdu) ja Bangladeshin (bengali) viralliset kansalliskielet. Viisi bramiinioppinutta tutki Verghesen väitöskirjan ja myönsi hänelle filosofian tohtorin arvon vuonna 2008. Samalla he suosittivat yksimielisesti, että väitöskirja otettaisiin julkaisemisen jälkeen intialaisen kielentutkimuksen pakolliseksi oppikirjaksi. (14)

Kristillinen lähetystyö on aina ollut luonteeltaan laaja-alaista ihmisten auttamista niin, että siinä on riennetty sairaiden, vammaisten, nälkäisten, kodittomien ja syrjittyjen avuksi. Kristillinen lähetystyö on rakentanut lukuisissa Afrikan maissa koko koulujärjestelmän pohjan perus- ja ammattikoulutuksen osalta. Samoin lähetys on osallistunut merkittävällä tavalla terveydenhuollon verkoston muodostamiseen… Tunnettu afrikkalainen tutkija, Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on väittänyt, että Afrikassa lähetystyöntekijät ovat tehneet suurimman palveluksen paikallisille kulttuureille luomalla kirjakielen pohjan. (15)

• Toiseksi on hyvä ottaa esille ns. tieteellinen vallankumous. Usein sekularisti- ja ateistipiireissä esitetään se näkemys, että tällä mullistuksella ei ollut mitään tekemistä kristillisen uskon kanssa, mutta tämä näkemys voidaan kyseenalaistaa. Sillä modernissa merkityksessä tiede on saanut alkunsa vain yhden kerran eli 1500-1700-lukujen Euroopassa, jossa vallitsi kristillinen teismi. Se ei saanut alkuansa sekularistisessa yhteiskunnassa, vaan nimenomaan yhteiskunnassa, jota kristillinen usko on inspiroinut. Lähes kaikki johtavat tieteentekijät uskoivat luomiseen. Heidän joukossaan olivat Francis Bacon, Robert Boyle, Isaac Newton, Johannes Kepler, Kopernikus, Galileo Galilei, Blaise Pascal, Michael Faraday, James Clerck Maxwell, John Ray, Louis Pasteur jne. He eivät olleet valistuksen vaan kristillisen teismin edustajia:

Nämä ovat yhden länsimaiden historian kaikkein pitkäaikaisimman ja tehokkaimman kiistakirjoituksiin perustuvan kampanjan käyttämiä iskulauseita. Mutta vaikka tällä kampanjalla on ollut hyvin merkittävä vaikutus älylliseen maailmaan yleisesti, se ei näytä tehneen mitään vaikutusta itse tieteentekijöihin. Tieteellisen vallankumouksen toteuttajat olivat tunnettuja uskostaan Jumalaan ja heidän edustamansa perinne on jatkunut tieteessä. Esimerkiksi lähes koko 1800-luvun ajan tieteen tekeminen pysyi yhtä paljon uskonnollisena kuin maallisena kutsumuksena – pyrkimykset Jumalan kätten työn ymmärtämiseen jatkuivat. (16)

• Jos tieteellinen vallankumous tapahtui 1500-1700-lukujen Euroopassa, mikä sen mahdollisti? Yksi syy olivat yliopistot, joita oli vuoteen 1500 mennessä Euroopassa noin kuusikymmentä. Nämä yliopistot eivät olleet sekularistien ja valtion ylläpitämiä yliopistoja, vaan ne syntyivät keskiaikaisen kirkon aktiivisella tuella, ja niissä luonnontieteen tutkimuksella ja tähtitieteellä oli huomattava asema. Niissä vallitsi huomattava tutkimuksen ja keskustelun vapaus, jota suosittiin. Näissä yliopistoissa oli satojatuhansia opiskelijoita, ja ne osaltaan valmistivat maaperää sille, että tieteellinen vallankumous oli mahdollinen Euroopassa 1500-1700-luvuilla. Tämä vallankumous ei syntynyt yhtäkkiä tyhjästä, vaan sitä edelsi sille suotuisa kehitys. Muissa maanosissa ei ollut yhtä laajaa koulutusta ja samanlaisia yliopistoja kuin Euroopassa, koska kristillinen usko ei ollut saanut niissä samanlaista sijaa. 

Keskiaika loi perustan länsimaisen yhteiskunnan suurimmalle saavutukselle: modernille tieteelle. Väite, jonka mukaan tiedettä ei ollut ennen ”renessanssia”, on yksinkertaisesti epätosi. Tutustuttuaan klassisten kreikkalaisten tutkimuksiin keskiajan oppineet kehittivät ajattelusysteemejä, jotka veivät tiedettä paljon antiikin saavutuksia pitemmälle. Yliopistot, joissa akateemista vapautta varjeltiin hallitsijoiden vallankäytöltä, perustettiin 1100-luvulla. Nämä instituutiot ovat aina tarjonneet turvapaikan tieteelliselle tutkimukselle. Jopa kristillinen teologia osoittautui ainutlaatuisen sopivaksi rohkaisemaan luonnon tutkimista, jonka uskottiin olevan Jumalan luomusta. (17)

Vishal Mangalwadi: Minun kotimaassani ei hindulaisissa ashrameissa ja buddhalaisissa luostareissa opetettu luonnontieteitä. Miksi sitten Euroopan kristillisissä yliopistoissa - yhtä lailla uskonnollisia laitoksia nekin - alettiin kehittää ja opettaa niitä? Raamatuntutkijoille selvisi, että "luonnonkirjan" lukeminen on tärkeämpää kuin kreikan- ja latinankielisten kirjojen lukeminen. Jälkimmäiset olivat ihmisten kirjoittamia, mutta edellisen kirjoittaja oli Jumala. Paracelcus kirjoitti, että ennen Galenokseen, Avicennaan ja Aristoteleeseen tutustumista olisi luettava luonnon kirjaa, tutustuttava "Jumalan itsensä kirjoittamaan, tekemään ja sitomaan" kirjastoon. (18)

• Jos kristillinen usko on ollut myönteinen tekijä tieteen kehitykselle mm. lukutaidon kehittymisen takia, mistä sitten sai alkunsa ajatus tieteen ja kristillisen uskon vastakkainasettelusta? Yksi syy tähän oli varmasti Charles Darwin evoluutioteorioineen 1800-luvulla. Tämä teoria, joka on yhteensopiva naturalismin kanssa, on suurin syyllinen tähän mielikuvaan. Myös Richard Dawkins on todennut, että ennen Darwinin aikaa hänen olisi ollut vaikea olla ateisti: ”Vaikka ateismi ehkä olikin loogisesti pätevän tuntuista ennen Darwinia, vasta Darwin loi pohjan älyllisesti perustellulle ateismille” (19).  

   Mutta kuten todettiin, ei Darwinin teoria (nimenomaan siinä muodossa, että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta) ole todellista tiedettä, koska se on ristiriidassa fossiiliaineiston kanssa. Fossiileissa ei ole nähtävissä asteittaista kehitystä. Lisäksi on huomioitava, ettei Darwin kirjassaan Lajien synty esittänyt esimerkkejä lajimuutoksista vaan ainoastaan muuntelusta ja sopeutumista. Ne ovat kaksi eri asiaa. Muuntelu, kuten lintujen nokan koko, siipien koko tai joidenkin bakteerien parempi vastustuskyky eivät millään tavalla todista, että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin samasta alkusolusta. Seuraavat kommentit kertovat aiheesta lisää. Darwin itse joutui myöntämään, ettei hänellä ollut esimerkkejä todellisista lajimuutoksista. Tässä mielessä voidaan sanoa, että Darwin johti tiedettä harhaan:

Darwin: Olen itse asiassa väsynyt kertomaan ihmisille, etten väitä esittäväni suoraa todistusaineistoa yhden lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi, vaan uskon tämän näkemyksen pääasiallisesti olevan oikea siksi, että niin monia ilmiöitä voidaan sen avulla ryhmitellä ja selittää. (20)

Encyclopedia Britannica: On painotettava, ettei Darwin koskaan väittänyt pystyneensä todistamaan evoluutiota tai lajien alkuperää. Hän väitti, että jos evoluutio on tapahtunut, monet selittämättömät tosiasiat saavat selityksensä. Evoluution puolesta puhuva todistusaineisto on siis epäsuoraa.

• Kuten todettiin, vaikutti kristillinen usko hyvin paljon tieteelliseen vallankumouksen syntyyn. Yksi syy tähän olivat kirkon perustamat yliopistot. Se väite, jota ateistit mielellään viljelevät, eli että kristillinen usko olisi ollut esteenä tieteen kehitykselle, on siten suuri myytti. Tämän osoittaa myös se, että ne maat, joissa kristillinen usko on vaikuttanut pisimpään, ovat olleet edelläkävijöitä tieteen ja tutkimuksen alueella.

   Entä sitten se käsitys, että kirkko vainosi tieteentekijöitä? Tätä käsitystä ateistipiirit haluavat ylläpitää, mutta useat historian tutkijat pitävät sitä historian vääristelynä. (Harva ateisti länsimaissa tietää, että historian suurimmat tiedevainot olivat ateistisessa Neuvostoliitossa. Useita tiedemiehiä, kuten genetiikan tutkijoita vangittiin ja joitakin tapettiin heidän tieteellisten käsitystensä takia.) Tämä käsitys uskon ja tieteen vastakkainasettelusta on peräisin vasta 1800-luvun lopulta, kun Darwinin teoriaa kannattaneet kirjoittajat, mm. Andrew Dickson White ja John William Draper, toivat sen kirjoissaan esille. Kuitenkin esim. keskiajan tutkija James Hannam on todennut:

Vastoin yleistä uskoa kirkko ei koskaan tukenut ajatusta, että maa on litteä, ei koskaan tuominnut ruumiinavauksia eikä varmasti polttanut ketään roviolla tieteellisten käsitystensä takia. (21)

Australialainen skeptikko Tim O'Neill on ottanut kantaa samaan väitteeseen ja osoittaa, miten vähän ihmiset tietävät historiasta: "Ei ole vaikeaa potkaista tätä pötypuhetta palasiksi, eritoten kun sitä puhuvat ihmiset eivät tiedä juuri mitään historiasta. He ovat vain omaksuneet nämä kummalliset ajatukset nettisivustoilta ja suosituista kirjoista. Nämä väitteet kaatuvat saman tien, kun niitä lyödään kiistattomilla todisteilla. Minusta on hauska nujertaa näiden puheiden levittäjät täydellisesti pyytämällä heitä nimeämään yhden - ainoastaan yhden - tiedemiehen, joka poltettiin roviolla tai jota vainottiin tai painostettiin tutkimuksensa takia keskiajalla. He eivät koskaan osaa antaa yhtään nimeä... Siinä vaiheessa kun luettelen keskiajan tiedemiehiä - Albertus Magnus, Robert Grosseteste, Roger Bacon, John Peckham, Duns Scotus, Thomas Bradwardine, Walter Burley, William Heytesbury, Richard Swineshead, John Dumbleton, Richard of Wallingford, Nicholas Oresme, Jean Buridan ja Nicolaus Cusanus - ja kysyn, miksi nämä miehet kaikessa rauhassa edistivät keskiajan tiedettä kirkon häiritsemättä heitä, vastustajani tavallisesti raapivat hämmästyneinä päätään miettien, mikä oikein meni vikaan." (22)

   Entä Galileo Galilei, joka kumosi käsityksen siitä, että aurinko kiertää maata? Monet eivät tiedä, että tämä käsitys ei suinkaan ole kristillistä perintöä, vaan se periytyi antiikista. Sen takana oli kreikkalainen tiedemies Ptolemaios ja hänen astronomiaa käsittelevä teoksensa. Se vaikutti astronomeihin vuosisatojen ajaksi:

Ptolemaioksen maailmankäsitys loi pohjan yleisesti hyväksytylle oletukselle, että Maa on maailmankaikkeuden keskipisteessä ja pysyy paikallaan… Ptolemaios viimeisteli maakeskisen mallinsa vuonna 150 jKr. teoksessaan Hẻ megalẻ syntaxis (Suuri kokoelma) Siitä tuli astronomian vaikutusvaltaisin teos vuosisadoiksi. Itse asiassa jokainen eurooppalainen astronomi sai siitä vaikutteita eikä kukaan heistä vakavissaan asettanut maakeskistä maailmankaikkeuden mallia kyseenalaiseksi. (Simon Sing: Big Bang, s. 36,38)

Tärkeää on myös huomata, että sekä tieteen että uskon edustajat jakautuivat suhtautumisessaan Galileon teoriaan. Jotkut kirkonmiehet olivat hänen puolellaan, toiset vastaan. Samoin jotkut tiedemiehet vastustivat hänen ajatuksiaan. Näin on aina uusien teorioiden ilmaantuessa.

   Aurinkokeskeisen mallin ymmärtäminen saattoi tuntua ja voi edelleen tuntua havaintojen vastaiselta. Esim. almanakoissa ja sanomalehdissä ei puhuta nykyäänkään maan, vaan auringon nousu- ja laskuajoista. Meistä näyttää siltä, että aurinko liikkuu, mutta maa pysyy paikallaan. Emme tunne jatkuvaa tuulta liikkeen johdosta tai että maa karkaisi jalkojemme alta. Tässä suhteessa on ymmärrettävää, että mielipiteet aurinkokeskeisyydestä jakautuivat vuosisatoja sitten. Yksi syy, miksi Galileo Galilei oli muita paremmassa asemassa, oli myös teleskooppi, joka oli aikansa tehokkain ja jota kaikilla ei ollut käytössä. Se oli uusi keksintö, joka vaikutti aurinkokeskeisen mallin esiintuloon.

   Miksi sitten Galileo joutui Paavin epäsuosioon ja kotiarestiin huvilalleen? Yksi syy oli Galileon oma käytös. Paavi oli aiemmin Galileon suuri ihailija, mutta Galileon tahditon kirjoittaminen vaikutti tilanteen kärjistymiseen. Ari Turunen on kirjoittanut asian taustoista:

Vaikka Galileo Galileita pidetään yhtenä suurista tieteen marttyyreista, on muistettava, että hän ei ollut henkilönä kovin mukaansatempaava. Hän oli ylimielinen ja helposti ärsyyntyvä, intti paljon ja häneltä puuttui tahdikkuutta ja taitoa käsitellä ihmisiä. Teräväkielisyytensä ja ivallisuutensa ansiosta häneltäkään ei puuttunut vihamiehiä. Galilein astronomisessa teoksessa käytetään dialogimuotoa. Kirjassa esiintyy typerä henkilö nimeltä Simplicus, joka esittää Galileita vastaan mitä idioottimaisimpia vastaväitteitä. Galilein vihamiesten onnistui uskotella paaville, että Galilei oli tarkoittanut Simplicus-hahmollaan paavia. Vasta tämän jälkeen turhamainen ja herkkä Urbanus VIII ryhtyi toimiin Galileita vastaan…

   …Urbanus piti itseään uudistajana ja hän suostui keskustelemaan Galilein kanssa, mutta Galilein tyyli oli paaville liikaa. Oli Galilei sitten tarkoittanut Simplicus-hahmollaan paavia tai ei, nimivalinta oli käsittämättömän huono. Galilei ei piitannut menestyvän kirjoittajan lähtökohdasta, joka on lukijan kunnioittaminen. (23)

4. Tiedeusko ja moraali

Yksi tiedeuskovan piirteistä on suuri luottamus tieteeseen ja sen kykyyn ratkaista ihmiskunnan ongelmat. Siinä onkin paljon perää. Tiede voi auttaa ja on auttanut ratkaisemaan monia ongelmia. Esim. kehittynyt lääketiede voi auttaa sairauksista kärsiviä. Autot, junat ja lentokoneet helpottavat liikkumista. Viljelykasvien jalostus on parantanut satoja. Aurinkokennot ja muut tekniset keksinnöt ovat helpottaneet elämää. Lisäksi on satoja esimerkkejä siitä, miten tiede on ollut hyödyllistä tavallisen arkielämän kannalta.

   Tieteen kautta on syntynyt kuitenkin myös ihmiskunnan pahimpia asioita ja keksintöjä: ydinaseet, tavalliset aseet, panssarivaunut, hermokaasut, giljotiinit, keskitysleirien kaasukammiot jne. Nämäkin asiat ovat syntyneet tieteen kautta, joten tiede itsessään ei ole positiivinen asia. Sitä voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan tarkoitukseen. Kyseessä on samanlainen asia kuin politiikka, josta löytyy sekä hyviä että pahoja esimerkkejä hallitsijoiden toimista. Poliitikot voivat tehdä paljon hyvää mutta myös paljon pahaa.

   Mikä sitten ratkaisee tiedemiesten ja poliitikkojen käytöksen? Se on moraali ja mihin he uskovat. Jos he uskovat, ettei ole oikeaa ja väärää, ja etteivät he ole kenellekään vastuussa teoistaan, avaa se oven vääryyksille. Esim. kristillisessä uskossa sitovat eettiset ohjeet (Mark 10:19: Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’, ‘Älä tee huorin’, ‘Älä varasta’, ‘Älä sano väärää todistusta’, ‘Älä toiselta anasta’, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’.") ja usko tuomioon tämän elämän jälkeen, mutta naturalismissa ja ateismissa ei ole kumpaakaan.

   Viime vuosisadan kauheudet ovat hyvä esimerkki poliitikkojen, tiedemiesten ja tavallisten ihmisten toimista. Usein ajatellaan, että ihmiset olivat silloin erilaisia, mutta se ei varmastikaan pidä paikkaansa. Sen sijaan parempi selitys on, että Eurooppa maallistui ja johtajilla ei enää ollut kiinnekohtaa kristilliseen uskoon (Esim. Stalinin elämänkerrassa kerrotaan, miten Stalinista tuli eräänä päivänä ateisti. Samoin Joseph Goebbelsin päiväkirjamerkinnöissä 29. joulukuuta 1939 on seuraava maininta Hitlerin asenteista: ”Führer on syvästi uskonnollinen, mutta täysin kristinuskon vastainen. Hän näkee kristinuskon rappion oireena. Ja näin onkin. Se on juutalaisen rodun haara. Sen havaitsee riittien yhtäläisyyksistä.” (24) He eivät kunnioittaneet Jumalaa eivätkä uskoneet olevansa vastuussa teoistaan. He eivät uskoneet, että Jumala näkee ja tarkkailee heidän tekojaan, ja se johti tunnettuihin seurauksiin. David Berlinski kertoo havainnollisen esimerkin viime vuosisadalta ja siitä, mitä sekulaari yhteiskunta tarkoittaa. Kun ihmiset alkavat ajatella, ettei ole Jumalaa, joka näkee mitä he tekevät ja jolle he ovat vastuussa teoistaan, ovat mahdollinen seuraus 1900-luvun kaltaiset kauhuteot:

Jossakin Itä-Euroopassa SS-upseeri konepistooli sylissään katseli välinpitämättömänä, kun ikääntynyt ja parrakas hasidijuutalainen kaivoi vaivalloisesti kuoppaa, jonka hän tiesi olevan hänen oma hautansa. Suoristautuen hän puhutteli teloittajiaan: ”Jumala näkee, mitä te teette.” Ja sitten hänet ammuttiin kuoliaaksi.

   Se, mitä Hitler ei uskonut, mitä Stalin ei uskonut ja mitä Mao ei uskonut ja mitä SS ei uskonut ja mitä Gestapo ei uskonut, ja mitä Neuvostoliiton salainen poliisi ei uskonut ja mitä komissaarit, toimihenkilöt, rehvastelevat teloittajat, natsilääkärit, kommunistipuolueen teoreetikot, intellektuellit, ruskeapaidat, mustapaidat, aluejohtajat ja tuhannet poliittiset sekatyöläiset eivät uskoneet, oli että Jumala katsoi, mitä he tekivät.

   Ja sikäli kuin tiedämme, hyvin harvat niistä, jotka toteuttivat 1900-luvun kauhutekoja, paljoakaan välittivät siitä, että Jumala katsoi, mitä he olivat tekemässä.

   Loppujen lopuksihan tämä on se, mitä maallistunut yhteiskunta tarkoittaa. (25)

Luottamus tieteeseen on siis perusteetonta. Tiede itsessään ei ratkaise maallisia ongelmia, mikäli itsekäs moraali ohjaa poliitikkoja ja tiedemiehiä. Viime vuosisadan kauhut voivat toistua uudelleen ja vielä pahempina, koska nykyiset tuhoaseet ovat monta astetta kehittyneempiä ja tehokkaampia kuin viime vuosisadan aseet. Esim. Hitler ja muut sen ajan johtajat olisivat aivan varmasti käyttäneet nykyisiä aseita, jos ne olisivat olleet heidän käytössään. Ihmiskunnan loppu olisi saattanut olla paljon lähempänä, mikäli he olisivat saaneet ne käyttöönsä. Kehitystyötä aseiden tehokkuuden parantamiseksi tehtiin jo silloin, mutta onneksi kehityksessä ei oltu yhtä pitkällä kuin nykyisin.

   Mihin suuntaan kehitys sitten menee? Yksi huolestuttava piirre länsimaissa on, että tässä ajassa on samanlaisia piirteitä kuin 1920-1930-luvuilla, jolloin ihmiset halusivat Jumalan pois yhteiskunnasta. Sen aikaiset ”tiedeuskovat” hyökkäsivät voimakkaasti jumalauskoa vastaan kieltäen hänen olemassaolonsa. He selittivät, että nykyaikainen tiede – lähinnä Darwinin teoria – tekee uskon Jumalaan mahdottomaksi. Ominaista ajalle oli myös se, että ihmiset erosivat kirkoista runsain määrin.

   Seuraava lainaus vuodelta 1934 julkaistusta kirjasta, eli vain viisi vuotta ennen Toista maailmansotaa, osoittaa sen aikaisen kehityksen Euroopassa ja miten jumalankielteiset ajatukset voittivat alaa ihmisten mielissä. Tämä on kuin kuvausta nykyisistä länsimaista, jossa ateistiset aatteet ja ajatukset ovat voimakkaasti esillä mediassa:

Ajoittain on useissa maissa sodan jälkeen esiintynyt kirkosta luopumisen joukkoliikkeitä. Niinpä Saksassa v. 1920 erosi evankelisista kirkoista 305 000 henkeä. Tämä kirkosta pakeneminen on jatkunut. Vuonna 1930 luopui yksistään Berliinissä 59 225 henkilöä luterilaisesta kirkosta, puhumattakaan niistä katolisista ja juutalaisista, jotka hylkäsivät isiensä uskon… Meidän ei tarvitse paljon mainita yhdeksännentoista vuosisadan jumalankielteisten aatteiden leviämisestä. Riittää kun sanomme, että niiden luku on suunnattomasti kasvanut, jotka julkisesti tunnustavat tai hiljaisesti hyväksyvät Jumalan ehdottoman olemattomuuden. Jotkut oppineina pidetyt miehet väittävät nykyaikaisen tieteen tekevän uskon Jumalaan mahdottomaksi. He joko kokonaan lakkaavat uskomasta Jumalaan tai esittävät, että ”tiede vaatii uutta käsitystä Jumalasta”. Tämä Jumalan kieltäminen alkaa lasten keskuudessa koulussa. Muutamissa kaupungeissa tuhannet 6-14-vuotiaat lapset, aivan alaluokilta alkaen, ovat kulkeneet pitkin katuja kantaen seuraavanlaisia julisteita: ”Pois Jumala kouluista”, ”Alas jumala-taikausko”, ”Uskonto on nukutusainetta” jne. (26)

Mistä ihmisen kyky tehdä tiedettä on peräisin?

Kuten todettiin, pitää tiedeuskova tiedettä suuressa arvossa. Hän voi viitata ihmisten tekemiin suuriin keksintöihin ja tekniseen kehitykseen, ja siinä hän on varmasti oikeassa. Mutta mistä ihmisten kyky tehdä keksintöjä ja edistyä tekniikan alueella on peräisin? Tähän on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa.

• Ensimmäinen on naturalistinen selitys eli ihmisen älylliset kyvyt ovat kehittyneet sattuman ja luonnonvalinnan pohjalta. Ne ovat peräisin alkeellisimmista eläimistä tai jopa alkuräjähdyksestä, eli tilasta, jossa ei taatusti ollut elämää, tunteita eikä järkeä. Siinä ei ollut mitään näitä ihmiselle tyypillisiä ominaisuuksia.

• Toinen vaihtoehto on, että Jumala, joka on elävä, tunteva ja jolla on järki, on luonut ensimmäisen ihmisparin. Ihminen tehtiin Jumalan kuvaksi ja siksi ihmisellä on järki ja muita ominaisuuksia, jotka mahdollistavat keksinnöt ja tieteen tekemisen.

- (1 Moos 1:27) Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Kumpi sitten on todennäköisempi vaihtoehto? Onko ihmisen järki peräisin järjettömästä tilasta vai onko Jumala antanut ihmiselle tämän ominaisuuden?

   Tähän on helppo vastata. Järjen on oltava peräisin Jumalan luomistyöstä, koska eloton aine ei voi itsestään tulla eläväksi – tämä on tieteen vahvistama tulos. Kiven kaltainen eloton aine voi kyllä muuttua kiinteäksi, nesteeksi ja kaasuksi lämpötilamuutosten kautta, mutta muuta ei tapahdu. Siitä ei synny elämää, joka on elinehto järjelle. Siksi ainut vaihtoehto ihmisen ominaisuuksille on Jumalan luomistyö. Ihmisen järki on olemassa, koska ajatteleva Jumala on ollut ennen ihmistä ja luonut kaiken.

   Ihmisen ero eläimiin on myös osoitus siitä, että ihminen on erilainen kuin muu luomakunta, eli hänet luotiin Jumalan kuvaksi. Eläimet eivät tee samanlaisia teknisiä keksintöjä: rakenna kuuraketteja, lennä lentokoneella, suunnittele huippunopeita autoja, katsele älypuhelimesta videoita tai rakenna satojen metrien korkuisia pilvenpiirtäjiä. Vain ihmisellä on kyky näihin keksintöihin. Siksi, mitä suurempi ihmisen ero on eläimiin, sen paremmin se todistaa sen Raamatun opetuksen todeksi, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.

OTA ASKEL JUMALAN SUUNTAAN!

- (1 Tim 6:20,21) Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,

21. johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!

- (2 Tim 4:3.4) Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia

4. ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

Edellä on käsitelty tiedeuskoa tiedeuskovien ja ateistien elämässä. Se ilmenee varsinkin asenteessa, jossa asetetaan vastakkain tieteellinen tieto ja uskoon perustuva maailmankatsomus.

   Mutta kuten todettiin, ovat tiedeuskovat itse sokean uskon vallassa yhdellä alueella: maailmankaikkeuden ja elämän alku. He uskovat maailmankaikkeuden- ja elämänsyntyteorioihin, joille ei löydy kunnollisia todisteita. Kysymys on naturalistisista mielikuvituskertomuksista ja saduista, koska käytännön havainnot ovat vahvasti näitä oletuksia vastaan. Todisteet viittaavat päinvastaiseen suuntaan eli Jumalan luomistyöhön. Kumpaakaan näistä näkemyksistä – naturalistista ja teististä - ei kylläkään voi todistaa jälkikäteen, kuten ei muitakaan historian tapahtumia, mutta teismi on huomattavasti loogisempi vaihtoehto maailmankaikkeuden, elämän, tunteiden ja älyn olemassaololle. Naturalismi on tällä alueella huono vaihtoehto.

   Tässä onkin paradoksi. Monet tiedeuskovat saattavat olla älykkäitä ja järkeviä muilla elämänsä alueilla, mutta kun on kyseessä Jumalan luomistyö sekä suhde Jumalaan ja syntien anteeksiantamus, ovat he tietämättömiä ja sokeita. He eivät aina edes halua ottaa asioista selvää, ja se voi estää heitä löytämästä totuutta. Sillä vain ”etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan” (Matt 7:8), mutta jos ihminen torjuu kaiken etukäteen, kuten tiedeuskovilla on tapana tehdä, ei hän varmastikaan tule saamaan totuutta selville.

   Hyvä lukija! Älä sen tähden jää valheiden valtaan vaan käänny rakastavan Jumalan puoleen! Tunnusta hänelle syntisi ja kerro, että haluat luovuttaa koko elämäsi hänelle! Tee kuten tuhlaajapoika Jeesuksen vertauksessa! Kun tämä kääntyi isänsä puoleen, isä otti hänet vastaan hellästi suutelemalla:

- (Luuk 15:18-20) Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi

19. enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'

20. Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.

- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Ennen kaikkea ymmärrä, että tarvitset myös välimiestä ja pelastajaa syntiesi takia! Jeesus on tämä välimies ja ainoa tie Jumalan yhteyteen. Kun käännyt hänen puoleensa ja toivotat hänet tervetulleeksi ja elämäsi Herraksi, saat silloin lahjaksi syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän:

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40. ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

- (Apt 13:38) Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus

Niinpä jos olet kääntynyt Jeesuksen Kristuksen puoleen ja vastaanottanut hänet elämääsi, on sinulla silloin Jumalan lapseus ja iankaikkinen elämä. Sinulla on tämä elämä huolimatta siitä, miltä sinusta tällä hetkellä tuntuu. Älä vain perusta pelastusvarmuuttasi omiin vaihteleviin tunteisiisi, vaan Raamatun sanaan ja Jeesukseen Kristukseen, koska eihän laivan ankkuriakaan heitetä koskaan laivan sisään vaan aina sen ulkopuolelle.

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

- (1 Joh 5:11-13) Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.

12. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

13. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.

Pelastusrukous: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

Viittaukset:

1. V.T. Aaltonen: Miksi en ole kristitty, s. 6,199,200

2. Richard Dawkins: Is Science a Religion?, The humanist. January/February 1997

3. V.T. Aaltonen: Miksi en ole kristitty, s. 22

4. V.T. Aaltonen: Miksi en ole kristitty, s. 22

5. Matti Leisola: Evoluutiouskon ihmemaassa, s. 187

6. Ronald Nash: ”Miracles and Conceptual Systems”, Douglas Geivettin & Gary Habermasin (toim.) teoksessa In Defence of Miracles (Grand Rapids, IVP, 1997), s. 122

7. Stephen Jay Gould: The Panda’s Thumb, (1988), s. 182,183. New York: W.W. Norton & Co.

8. Niles Eldredge (1985): “Evolutionary Tempos and Modes: A Paleontological Perspective” teoksessa Godrey (toim.) What Darwin Began: Modern Darwinian and non-Darwinian Perspectives on Evolution

9. Richard Dawkins: Sokea kelloseppä, s. 240,241

11. Matti Leisola: Evoluutiouskon ihmemaassa, s.146

12. Kysymyksiä ja vastauksia luomisesta (The Creation Answers Book, Don Batten, David Catchpoole, Jonathan Sarfati, Carl Wieland), s. 85

13. Rodney Stark: The victory of reason. How Christianity led to freedom, capitalism and Western Success. New York, Random House (2005), s. 233

14. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 181,182,186

15. Usko, toivo ja terveys, s. 143, Risto A. Ahosen artikkeli

16. Rodney Stark, (2004), s. 172

17. James Hannam: The Genesis of Science: How the Christian Middle Ages Launched the Scientific Revolution

18. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 265

19. Richard Dawkins: Sokea kelloseppä, s. 20

20. Darwin, F & Seward A. C. toim. (1903, 1: 184): More letters of Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray.

21. James Hannam: The Genesis of Science: How the Christian Middle Ages Launched the Scientific Revolution

22. O'Neill, T., The Dark Age Myth: An atheist reviews God's Philosophers, strangenotions.com, 17 October 2009

23. Ari Turunen: Ei onnistu, s. 201,202

24. Goebbelsin päiväkirja 29.121939, siteerattu teoksessa F. Taylor (toim.) The Goebbels Diaries, 1939-1941, Lontoo, Hamish Hamilton, s. 77

25. David Berlinski: The Devil’s Delusion: Atheism and its Scientific Pretensions (2008), s. 26,27

26. L.H. Christian: Kylvöä ja satoa, s. 114,115

Lisää aiheesta:

Vaikka todisteet kumoavat evoluutioteorian ja viittaavat älykkääseen suunnitteluun, eivät tiedemiehet myönnä tätä naturalistisen maailmankuvansa takia

Ateistit väittävät usein omaavansa tieteellisen maailmankuvan. Tämä maailmankuva perustuu kuitenkin uskoon ja on ristiriidassa todisteiden kanssa

Maailmankatsomukset puntarissa: naturalismi / ateismi, panteismi, polyteismi ja teismi. Lue, miksi kristillinen teismi on järkevä maailmankatsomus

Kehittyikö ihminen apinamaisista alkuihmisistä vai luotiinko hänet? Lue, miten evolutionistien omat löydöt kumoavat käsityksen ihmisen kehityksestä

Ihmisillä on mielikuva, että tiede on osoittanut todeksi kaikkeuden ja elämän synnyn itsestään sekä kehitysopin. Nämä mielikuvat perustuvat kuitenkin valheeseen

Fundamentalisti on taikasana, jota monet käyttävät torjuessaan Jumalan. He luulevat olevansa tieteellisiä, vaikka perustautuvat uskoon

Naturalismi ja usko ihmisen kehitykseen ovat nykyajan virtauksia länsimaissa. Mutta kuka on konservatiivi ja kuka ei? Asiaa voi katsoa eri puolilta

Maapallon ja elämän lyhyt historia - tästä pääset tutkimaan aihetta lisää