naispappeus, naisen asema seurakunnassa, naiset, seurakunnan paimen

Naiset ja hengellinen työ

Mikä on naisten asema hengellisessä työssä ja seurakunnassa? Mitä Raamattu sanoo aiheesta ja seurakunnan paimenuudesta?

Tässä kirjoituksessa käsitellään naisen asemaa seurakunnassa. Tarkoitus on tutkia, mitä siitä on kirjoitettu Raamatussa eli esille otetaan jakeita, jotka jollakin tavalla liittyvät aiheeseen. Niitä käydään lävitse sekä Uuden että Vanhan testamentin puolelta. Samalla tuodaan esille joitakin käytännön esimerkkejä.

Sitä ennen käsitellään kuitenkin suurinta tarvettamme, olimme sitten hengellisen työn tekijöitä tai emme. Tämän asian on hyvä olla kunnossa jokaisen elämässä, koska sen rinnalla kaikki muut asiat ovat vähäpätöisiä.

Suurin tarpeemme – pelastuminen. Kun on kyseessä hengellinen elämä ja iankaikkisuus, on ensinnäkin tärkeää, että olemme uudestisyntyneet, uskossa, saaneet synnit anteeksi ja että meillä on yhteys Jumalan kanssa. Tämä koskee niin hengellisen työn tekijöitä kuin niitä, jotka eivät sitä ole. Sillä se, että joku on seurakunnan jäsen, ei takaa, että hän on kokenut nämä asiat, vaan hän voi olla kaiken ulkopuolella ja matkalla kadotukseen. Me voimme olla seurakunnan jäseniä, meillä voi olla pappiskoulutus tai voimme olla uskovan kodin lapsia, mutta voimme silti olla Jumalan valtakunnan ulkopuolella. Samoin meillä voi olla voimakkaita mielipiteitä hengellisistä asioista ja naisen asemasta seurakunnassa, mutta emme silti ymmärrä, mitä pelastava usko on.

Katsomme lainausta, joka puhuu samasta aiheesta. Niilo Yli-Vainio kirjoitti ihmisistä, jotka haluavat käydä kristitystä, mutta joilta puuttuu sisäinen kokemus kokonaan. He eivät pysty vastaamaan selvästi, ovatko he uskossa ja pelastuneita.

Olen toimintani aikana varmaan tuhansilta kysynyt, ovatko he uskovia. Tavallinen syntinen sanoo suoraan: - Eihän sitä vielä. Mutta käännynnäinen kiertelee ja kaartelee eikä anna suoraa vastausta suoraan kysymykseen. Hän haluaa käydä kristitystä, mutta sisäinen kokemus puuttuu kokonaan. Siksi hän ei oikein osaa valehdellakaan. Ei hän halua kieltää, mutta ei voi myöntääkään, kun jokin sisimmässä sanoo, että ei ole sitä varmuutta, josta on puhuttu.

Usein käännynnäinen perustaa uskonsa isänsä tai äitinsä oletettuun uskoon, kirkkoon tai johonkin kristilliseen toimintaan tai tekoihin kuten lapsikasteeseen tai ehtoollisella käyntiin. (1)

Oletko uskossa? Edellisen pohjalta on hyvä kysyä itseltään seuraava kysymys: ”Oletko uskossa?”. Tämä kysymys nimittäin tehtiin muutamille tunnetuille kirkon jäsenille ja vaikuttajille (Kotimaa 26. 7. 2007) eivätkä kaikki voineet antaa siihen selvää vastausta. Se osoittaa, että uskon asiat olivat näille ihmisille sittenkin vielä hämärän peitossa.

Mutta miten kukaan voi toimia hengellisen työn tekijänä, jos ei pysty vastaamaan myönteisesti edes tähän perusasiaan? Esim. herännäisyys ja muut herätysliikkeet syntyivät juuri siitä, että ihmiset halusivat saada henkilökohtaisen selvyyden asiaan. Paavo Ruotsalainen ja muut herännäisyyden johtajat eivät varmastikaan nyt olisi tunnettuja, jos he olisivat jättäneet asian puolitiehen. He halusivat tietää, miten pelastua ja olla uskossa, koska onhan kirjoitettu: Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa (2 Kor 13:5).

Sen tähden, mitä tulee omaan elämääsi, kysy itseltäsi, oletko todella uskossa, saanut syntisi anteeksi, onko sinulla pelastusvarmuus ja Kristus sydämessäsi vai onko uskosi vain teoreettista ja älyllistä? Nämä kysymykset on hyvä esittää itselleen, koska mitä hyödyttää ottaa kantaa hengellisiin asioihin ja naisen asemaan seurakunnassa, jos ei ymmärrä vielä uskon perusasioita ja ole pelastuksen sisäpuolella. Meidän on ensin itse päästävä selvyyteen, jotta voimme neuvoa toisia.

Katsomme toista lainausta, joka puhuu älyllisestä uskosta ja luottavasta uskosta. Siinä tehdään ero näiden kahden asian välillä. Kertomuksen henkilö oli pitkän aikaa teoreettisessa ja älyllisessä uskossa, mutta sitten hän huomasi, ettei sellainen itsessään johtanut Jumalan yhteyteen. Mieti sinäkin omassa elämässäsi, mikä tämänhetkinen tilasi on Jumalan edessä. Kerro Jumalalle oma nykyinen tilasi, miten olet vastustanut hänen tahtoaan pelastaa sinut, ja että haluat nyt päästä varmuuteen pelastuksesta. Älä jätä puolitiehen asiaa, joka vaikuttaa iankaikkiseen kohtaloosi:

…Tämän vuoksi uskon edellytyksenä vaadittiin evankeliumien oppien, oppien, oppien hyväksymistä. Mutta minut oli johdatettu hyväksymään nämä opit älyllisesti ja vakaasti ennen kääntymystäni. Ja kun minulle sanottiin, että minun tuli uskoa, vastasin, että minä uskon – eikä mikään väite tai vakuutus voinut vakuuttaa minua siitä, etten olisi uskonut evankeliumia. Enkä kääntymykseni hetkeen saakka ollut enkä voinutkaan olla vakuuttunut virheestäni.

Kääntymykseni hetkellä tai kun ensimmäisen kerran harjoitin uskoa, näin tuhoisan erehdykseni. Havaitsin, että usko ei ole älyllinen vakaumus siitä, että Raamatun vakuuttamat totuudet Kristuksessa pitävät paikkansa, vaan että se on sydämen luottamusta Kristuksen persoonaan. Opin, että Jumalan todistuksen Kristuksesta täytyi johtaa minut luottamaan Kristukseen, uskomaan häneen Vapahtajanani, ja että pelkkä Kristuksen oppeihin uskominen oli kohtalokas virhe, joka väistämättä jätti minut synteihini. …Hänen halukkuuteensa ja kyvykkyyteensä kohdistuvan lujan älyllisen vakaumuksen lisäksi olisi oleellisen tärkeää mennä hänen luokseen, kääntyä hänen puoleensa, luottaa häneen…(2)

Naiset seurakunnassa. Tässä kirjoituksessa piti käsitellä naisen asemaa seurakunnassa ja sitä lähdemme seuraavaksi tutkimaan. Edelliset kappaleet olivat vain sitä varten, että jokainen voisi ymmärtää pelastuksen tärkeyden. Meidän täytyy ensin tulla pelastuksesta ja uskosta osalliseksi, koska muuten emme voi neuvoa muita hengellisissä asioissa. Emme voi osoittaa muiden virheitä tai auttaa heitä, jos emme halua muuttua edes omassa elämässämme. Muuten olemme sokeita sokeiden taluttajia, kuten Jeesus sanoi oman aikansa fariseuksista:

- (Matt 15:14) Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."

Joka tapauksessa lähdemme seuraavaksi tutkimaan itse pääaihetta. Siihen viittaavat muutamat jakeet sekä Uuden että Vanhan testamentin puolella:

Kielteisimmät jakeet. Selvästi kielteisimmät jakeet naisen asemasta seurakunnissa löytyvät Korinttolaiskirjeestä ja Timoteuskirjeestä. Niissä sanotaan:

- (1 Kor 14:34,35) olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.

35. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.

- (1 Tim 2:11,12) Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena;

12. mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa.

Muut jakeet. Vaikka edelliset jakeet voivat antaa kielteisen näkökulman naisen asemasta seurakunnassa, on asiaa hyvä silti katsoa Raamatun kokonaisilmoituksen valossa. Siksi katsotaan seuraavia jakeita:

Profetointi ja rukous. Raamattu osoittaa hyvin selvästi, että naiset voivat profetoida ja rukoilla; eli asioita, jotka edellyttävät puhumista ja jotka yleensä tapahtuvat seurakunnan kokouksissa. ”Profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi” ja ”te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.” (1 Kor 14:3, 31).

Ei ole mitään vihjausta siitä, että se olisi ollut kiellettyä, vaan se oli osa normaalia toimintaa. Alkuseurakunnassa ”tyttäret”, palvelijattaret” ja ”vaimot” profetoivat sekä rukoilivat yhdessä muiden kanssa:

- (Apt 2:16-18) Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:

17. 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

18. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.

- (1 Kor 11:5,13) Mutta jokainen vaimo, joka rukoilee tai profetoi pää peittämätönnä…

13. Päättäkää itse: sopiiko vaimon rukoilla Jumalaa pää peittämätönnä?

- (Apt 1:13-15) Ja kun he olivat tulleet kaupunkiin, menivät he siihen yläsaliin, jossa he tavallisesti oleskelivat: Pietari ja Johannes ja Jaakob ja Andreas, Filippus ja Tuomas, Bartolomeus ja Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Simon, kiivailija, ja Juudas Jaakobin poika.

14. Nämä kaikki pysyivät yksimielisesti rukouksessa vaimojen kanssa ja Marian, Jeesuksen äidin, kanssa ja Jeesuksen veljien kanssa.

15. Ja niinä päivinä Pietari nousi veljien keskellä, kun oli väkeä koolla noin sata kaksikymmentä henkeä, ja sanoi:

- (Apt 12:12-16) Ja päästyään siitä selville hän kulki kohti Marian, Johanneksen äidin, taloa, sen Johanneksen, jota myös Markukseksi kutsuttiin. Siellä oli monta koolla rukoilemassa.

13. Ja kun Pietari kolkutti eteisen ovea, tuli siihen palvelijatar, nimeltä Rode, kuulostamaan;

14. ja tunnettuaan Pietarin äänen hän ilossansa ei avannut eteistä vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan portin takana.

15. He sanoivat hänelle: "Sinä hourit". Mutta hän vakuutti puheensa todeksi. Niin he sanoivat: "Se on hänen enkelinsä".

16. Mutta Pietari kolkutti yhä; ja kun he avasivat, näkivät he hänet ja hämmästyivät.

- (Apt 21:8-10) Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.

9. Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.

10. Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus.

Eräs esimerkki siitä, miten Jumala on käyttänyt yhtä lailla naisia kuin miehiä, ovat naisprofeetat, joita esiintyy jo Vanhan testamentin puolella kuten Mooseksen sisar Mirjam, Debora ja Hulda. Uuden testamentin puolella mainitaan Hanna, joka puhui ja todisti Jeesuksesta:

- (2 Moos 15:20, 21) Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden.

21. Ja Mirjam viritti heille virren: "Veisatkaa Herralle, sillä hän on ylen korkea, hevoset ja miehet hän mereen syöksi".

- (Tuom 4:4-6) Mutta Debora, naisprofeetta, Lappidotin vaimo, oli siihen aikaan tuomarina Israelissa.

5. Hänen oli tapana istua Deboran-palmun alla, Raaman ja Beetelin välillä, Efraimin vuoristossa, ja israelilaiset menivät hänen luoksensa oikeutta saamaan.

6. Hän lähetti kutsumaan Baarakin, Abinoamin pojan, Naftalin Kedeksestä, ja hän sanoi hänelle: "Näin käskee Herra, Israelin Jumala: Lähde ja mene Taaborin vuorelle ja ota mukaasi kymmenentuhatta miestä naftalilaisia ja sebulonilaisia.

- (2 Kun 22:14,15) Niin pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Saafan ja Asaja menivät naisprofeetta Huldan tykö, joka oli vaatevaraston hoitajan Sallumin, Tikvan pojan, Harhaan pojanpojan, vaimo ja asui Jerusalemissa, toisessa kaupunginosassa. He puhuivat hänen kanssaan.

15. Niin hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Sanokaa sille miehelle, joka lähetti teidät minun tyköni

- (Luuk 2:36-38) Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,

37. ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.

38. Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

Paavalin työkaverit ja ystävät. Uuden testamentin kirjeistä sekä Apostolien teoista voidaan nähdä, että Paavalilla oli työkavereina ja ystävinä myös naisia, jotka tekivät evankeliumin työtä. Yksi heistä oli Priskilla, joka aina mainitaan miehensä Akylaan kanssa. He olivat kiertäviä käsityöläisiä, jotka joutuivat muuttamaan kaupungista toiseen, mutta jotka aina avasivat ovensa muille uskoville. Ilmeisesti Priskilla oli aktiivisempi ja puheliaampi kuin miehensä:

- (Apt 18:1-3, 24-26) Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon.

2. Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa.

3. Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä.

24. Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa.

25. Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.

26. Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.

- (Room 16:3-5) Tervehdys Priskalle ja Akylaalle, työkumppaneilleni Kristuksessa Jeesuksessa,

4. jotka minun henkeni puolesta ovat panneet oman kaulansa alttiiksi ja joita en ainoastaan minä kiitä, vaan myös kaikki pakanain seurakunnat,

5. ja seurakunnalle, joka kokoontuu heidän kodissansa. Tervehdys Epainetukselle, rakkaalleni, joka on Aasian ensi hedelmä Kristukselle.

- (1 Kor 16:19) Aasian seurakunnat tervehtivät teitä. Monet tervehdykset Herrassa lähettävät teille Akylas ja Priska sekä heidän kodissaan kokoontuva seurakunta.

- (2 Tim 4:19) Tervehdys Priskalle ja Akylaalle ja Onesiforuksen huonekunnalle.

Edelleen löytyy muita esimerkkejä Paavalin työkavereista ja ystävistä. Roomalaiskirjeen kuudennessatoista luvussa mainitaan useita sellaisia henkilöitä kuten Foibe, Kenkrean seurakunnan palvelija, Maria, Tryfaina, Tryfosa, Persis jne. Muissa kirjeissä heitä mainitaan lisää:

- (Room 16:1,2) Minä suljen teidän suosioonne sisaremme Foiben, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija,

2. että otatte hänet vastaan Herrassa, niinkuin pyhien sopii, ja autatte häntä kaikessa, missä hän teitä tarvitsee; sillä hän on ollut monelle avuksi ja myöskin minulle.

- (Room 16:6) Tervehdys Marialle, joka on nähnyt paljon vaivaa teidän tähtenne.

- (Room 16:12,13, 15) Tervehdys Tryfainalle ja Tryfosalle, jotka ovat nähneet vaivaa Herrassa. Tervehdys Persikselle, rakkaalle sisarelle, joka on nähnyt paljon vaivaa Herrassa.

13. Tervehdys Rufukselle, valitulle Herrassa, ja hänen äidilleen, joka on kuin äiti minullekin.

15. Tervehdys Filologukselle ja Julialle, Nereukselle ja hänen sisarelleen ja Olympaalle ja kaikille pyhille, jotka ovat heidän kanssansa.

- (Fil 4:2,3) Euodiaa minä kehoitan ja Syntykeä minä kehoitan olemaan yksimielisiä Herrassa.

3. Myös sinua, sinä minun oikea Synsygukseni, minä pyydän: ole näille vaimoille avullinen, sillä he ovat taistelleet minun kanssani evankeliumin hyväksi, yhdessä sekä Klemensin että muiden työtoverieni kanssa, joiden nimet ovat elämän kirjassa.

- (Filem 1:1,2) Paavali, Kristuksen Jeesuksen vanki, ja veli Timoteus rakkaalle Filemonille, työtoverillemme,

2. ja Appialle, sisarellemme, ja Arkippukselle, taistelutoverillemme, ja sinun kodissasi kokoontuvalle seurakunnalle.

Muita jakeita. Sellaisia jakeita, joista voi päätellä naisten olleen mukana evankeliumin työssä ja Jumalan käytössä, löytyy Raamatusta useita. Eräs niistä on samarialainen nainen, jonka kautta monet uskoivat, kun hän todisti Jeesuksesta. Hän sai siis toimia evankelistana ja johtaa muita pelastukseen.

Lisäksi puhutaan mm. voitonsanoman saattajattarista, miten Timoteus oli kuullut evankeliumin ilmeisesti äidiltään ja isoäidiltään, miten apostoleilla oli vaimo mukanaan ja miten naiset toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella:

- (Joh 4:28-30, 39-42) Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:

29. "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?"

30. Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.

39. Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt".

40. Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää.

41. Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden,

42. ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja".

- (Apt 8:3,4) Mutta Saulus raateli seurakuntaa, kulki talosta taloon ja raastoi ulos miehiä ja naisia ja panetti heidät vankeuteen.

4. Ne, jotka näin olivat hajaantuneet, vaelsivat paikasta toiseen ja julistivat evankeliumin sanaa.

- (1 Kor 9:5) Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?

- (2 Tim 1:2-5) rakkaalle pojalleni Timoteukselle. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme!

3. Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla - samoinkuin minä lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin,

4. haluten, muistaessani kyyneleitäsi, saada sinua nähdä, että täyttyisin ilolla -

5. kun mieleeni muistuu se vilpitön usko, joka sinulla on, joka ensin oli isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikellä ja joka, siitä olen varma, on sinullakin.

- (Tiit 2:3-5) niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia,

4. voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa,

5. olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.

- (2 Ms 38:8) Ja hän teki vaskialtaan vaskijalustoineen niiden naisten kuvastimista, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella.

- (Ps 68:12) Herra antaa sanoman, suuri on voitonsanoman saattajatarten joukko

Seurakunnan paimen – mikä on ihanne? Kun on kyseessä seurakunnan kaitsijan, paimenen ja vanhimman virka, käy Raamatusta selville, että se kuului yleensä miehille. Ainakin ensimmäiset apostolit olivat miehiä. Lisäksi parissa kirjeessä kerrotaan niistä ominaisuuksista, joita sellaisella henkilöllä tulisi olla. Mainitaan mm. yhden vaimon mies eli tämä tarkoittaa, että perheellinen mies on nähtävästi parempi vaihtoehto kuin perheetön. Lisäksi mainitaan muita ominaisuuksia:

- (1 Tim 3:1-7) Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.

2. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,

3. ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne,

4. vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina;

5. sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?

6. Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.

7. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan.

- (Tiit 1:5-9) Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niinkuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat,

6. jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia.

7. Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,

8. vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;

9. hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.

Naiset Jumalan käytössä. Katsomme lopuksi lainausta siitä, miten naiset ovat olleet Jumalan käytössä. Esim. sellaisissa liikkeissä kuin helluntaiherätys ja pelastusarmeija heillä on ollut tärkeä asema ja he ovat levittäneet evankeliumia alueille, joihin ei ole riittänyt miehiä. Samoin eräissä seurakunnissa kuten Koreassa Yonggi Chon seurakunnassa on naisia valtuutettu myös solujohtajiksi, koska miehiä ei ole riittänyt.

Naisilla voi siis olla samanlaisia armoituksia kuin miehillä ja heitä tarvitaan yhtä lailla evankeliumin työssä; myös sen tähden, koska miljoonia ihmisiä menee joka vuosi iäisyyteen tuntematta koskaan Kristusta. Seuraava lainaus viittaa tähän tärkeään asiaan:

Helena Eerola oli aikoinaan kuuluisa ja luotettu profeetta. Liida Myyrä oli hyvin voimallinen evankelista, joka elämänsä loppuaikoina toimi Amerikan siirtolaisten parissa. Sanni Hautakangas tunnettiin myöhemmin työtoverinsa Irja Krookin kanssa erikoisesti Pohjanmaan ja Lapin kiertäjänä. Mimmi Tulimäki oli nimensä mukainen, tulisieluinen evankelista. Hän vaikutti pääasiassa helluntaiystävien parissa.

On sanottava, että naisevankelistojen osuus Suomen helluntaiherätyksen historiassa on ollut hyvin merkittävä. He ovat loistaneet kirkkaina tähtinä aikansa yössä. He ovat menneet sinne, minne miehet eivät ole menneet. He ovat päässeet emäntien kotiliesien ääreen ja sitä tietä talonväen sydämeen. Heitä ei puutu Eino Heinosenkaan matkapäiväkirjan puhujaluetteloista. (3)

Viittaukset:

1. Niilo Yli-Vainio: Kristitty vai käännynnäinen, s. 21

2. Charles G. Finney: Voima korkeudesta (Power from on High), s. 126, 127

3. Ensio Mustonen: Vuoritien kulkija, s. 71

Lisää aiheesta:

Rukous on avain herätykseen. Kaikki suuret herätykset ovat tulleet esiin kestävän rukouksen kautta. Lue tästä tärkeästä aiheesta ja ala rukoilla

Pyhän Hengen kaste ja täyteys on välttämätön hengelliselle työlle. Mitä Raamattu siitä sanoo, ja miten tämä tärkeä lahja vastaanotetaan?

Seurakunnilla on monia heikkouksia kuten vähäinen rukous, pieni panostus ihmissuhteisiin tai puuttuva halu evankeliumin eteenpäinviemiseen

Julistus seurakunnassa; mitä se pitää sisällään ja ymmärtävätkö ihmiset evankeliumin? Työntekijän luonteellakin on merkitystä työlle

Iankaikkisuus, helvetti ja taivas, ovat edelleen olemassa. Lähetystyön tavoitteena tulisi olla, että ihmiset pelastuisivat ja tulisivat Jumalan yhteyteen