|
|
|
Mitä kristillisen uskon tilalle?
Monet torjuvat kristillisen uskon yhteiskunnassa, mutta muut vaihtoehdot ovat huonompia sekä moraalin että talouden kannalta
Kun on kyseessä nykyaika länsimaissa, on sille tyypillistä kristillisen uskon kyseenalaistaminen. On kyseenalaistettu Jumalan olemassaolo, on kyseenalaistettu hänen luomistyönsä, on kyseenalaistettu ilmoituksen mahdollisuus ja on kyseenalaistettu kristilliset absoluuttiset arvot. Kehitystä siihen suuntaan on tapahtunut koko ajan. Esim. joitakin vuosikymmeniä sitten Jumalan kunnioitus, kristillisen uskon opetus ja kristillisten arvojen kunnioitus oli paljon yleisempää ja voimakkaampaa. Nyt niistä on yhä enemmän luovuttu. Tässä kirjoituksessa pohditaankin hieman sitä, mitä merkitystä on sillä, kun kristillisestä uskosta luovutaan. Mitä se merkitsee, kun hyökätään Jumalaa ja Jeesusta Kristusta vastaan eikä haluta hyväksyä kristillistä uskoa? Tutkimme tällaisen ajatustavan seurauksia ja sen järkevyyttä. Aloitamme maailmankuvasta.
Mikä moraalijärjestelmä tilalle? Kun monet ovat hylänneet kristillisen uskon, merkitsee se myös kristillisen moraalin hylkäämistä. He eivät usko sen moraalin olevan ajankohtaista. He eivät usko, että Jeesuksen ja apostolien opetukset ovat tarkoitetut kaikkia ihmisiä varten kaikkina aikakausina. He pitävät näitä näkemyksiä vanhentuneina ajatellen, ettei niihin kannata enää uskoa. Heidän mukaansa viisas nykyihminen osaa itse muodostaa omat moraalikäsityksensä. Tällä alueella kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
Mitä vikaa kristillisessä moraalissa? Kun lähdetään käsittelemään tätä aihetta, on hyvä ymmärtää, että kristillinen usko suuntautuu tai sen pitäisi suuntautua kahteen suuntaan: Jumalaan ja ihmiseen. Ensimmäinen alue käsittää sellaiset alueet kuin rukous, Raamatun luku ja kaikki ihmisen jumalasuhteeseen liittyvät asiat. Niissä on suurin ero ihmisiin, jotka pitävät itseään naturalisteina ja ateisteina. Naturalistit ja ateistit eivät rukoile, eivät yleensä lue Raamattua eivätkä välitä jumalasuhteestaan, mutta kristillisessä uskossa ne ovat tärkeitä tekijöitä. Entä toinen alue? Se liittyy ihmissuhteisiin ja kuinka meidän tulee kohdella lähimmäistä. Tästä onkin Uuden testamentin puolella lukuisia ohjeita. Yksi selvimpiä niistä on rakkauden kaksoiskäsky, jonka Jeesus toi esille. Hänen mukaansa suurin käsky on rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään. Muut jakeet jatkavat samasta aiheesta. Ne osoittavat, että jos kristillisen uskon opetuksia noudatetaan käytännössä, pitäisi sen suuntautua myös ihmisiin, ei vain Jumalaan. Uskon pitäisi vaikuttaa käytökseemme myönteisesti:
- (Matt 22:36-40) "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?" 37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'. 38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. 39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. 40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
- (Room 13:8-10) Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. 9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". 10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
- (1 Joh 3:17,18) Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä? 18. Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.
- (1 Kor 13:1-13) Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. 2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. 3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi. 4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, 5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; 7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. 8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. 9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. 10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista. 11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on. 12. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. 13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Kun jotkut ihmiset, kuten ateistit haluavat korvata kristillisen uskon, niin mitä vikaa on edellisissä jakeissa? Mikä niissä on sellaista, mitä he haluavat korvata tai mikä on se moraalinen järjestelmä, johon he itse uskovat ja mihin haluavat liittyä? Onko se Kiinassa oleva ateistinen moraali vai onko se Euroopan kommunistimaissa esiintynyt moraali? Lisääkö tämä ateistinen moraali yhteiskunnan kokonaisonnellisuutta ja hyvinvointia? Tekeekö se ihmisistä parempia kuin edelliset jakeet? Monia ehdotuksia voidaan esittää, mutta tuskinpa kovin moni on eri mieltä edellisten opetusten hyödyllisyydestä. Ongelma vain on, että olemme haluttomia niitä noudattamaan. Puutteellisuutemme osoittavat useat jakeet:
- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
- (1 Joh 1:8) Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
Kuka määrittelee moraalin? Toiseksi kannattaa kiinnittää huomiota moraalikäsityksiin, joissa on hyvin paljon yhteistä. Kun eräässä radio-ohjelmassa vierailija sanoi, ettei hänellä ole juuri mitään yhteistä kristillisen moraalin kanssa, se tuskin pitää paikkansa. Päinvastoin, moraalikäsitykset ovat hyvin pitkälti samanlaisia kaikissa kulttuureissa. Eroja on erittäin vähän. Yleensä kaikissa kulttuureissa pidetään samoja asioita paheksuttavina. Siihen kuuluvat murhat, varkaudet, raiskaukset, lasten hyväksikäyttö ja muut samanlaiset asiat. C.S. Lewis, joka on tutkinut aihetta, kertoo:
Mitä taas on sanottava toisesta modernista vastaväitteestä – että eri kulttuurien eettiset mittapuut eroavat toisistaan niin suuresti, ettei yhteistä traditiota ole edes olemassa? Vastaan, että tämä on suuri valhe. Jos ihminen vaivautuu menemään kirjastoon ja viettämään siellä muutamia päiviä tutkimalla teosta Encyclopedia of Religion and Ethics, hän huomaa pian käytännöllisen järjen massiivisen yksimielisyyden. Babylonialaisesta Hymnistä Samokselle, Manun laeista, Kuolleiden kirjasta, analektikoilta, stoalaisilta, platonilaisilta, Australian alkuasukkailta ja punanahoilta hän saa kerätyksi tietoonsa samat voittoisan yksiääniset sorron, murhan, petoksen ja vääryyden hylkäystuomiot, samat käskyt olla lempeä vanhoja, nuoria ja heikkoja kohtaan, antaa almuja ja elää puolueettomana ja rehellisenä. Hän saattaa olla vähän ihmeissään (niin kuin minäkin olin) huomatessaan, että rakkauden käsky esiintyy useammin kuin oikeudenmukaisuuden vaatimus… Kaukana siitä, että kohtaisimme kaaoksen; löydämme täsmälleen sen, mitä voimme odottaakin, jos hyvä todella on jotakin objektiivista ja järki välikappale, jolla se on käsitettävissä. Se tarkoittaa, että on olemassa todellista yksimielisyyttä, joskin siihen liittyy huomattavia paikallisen korostuksen eroja, ja ehkäpä ei yksikään moraalikoodi sisällä kaikkea. (1)
Nykyaikana on kuitenkin muutamia asioita, joissa monet ovat eri mieltä kristillisen moraalin kanssa, eli sen aineiston kanssa, joka nousee Jeesuksen ja apostolien opetuksista sekä kymmenen käskyn periaatteista. Nämä asiat ovat:
• Avioliiton ulkopuoliset suhteet (Älä tee huorin!) • Homoseksuaalisuuden harjoittaminen. Monet puolustavat tätä asiaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien nimissä ja koska uskovat kyseessä olevan synnynnäisen asian (vaikka useat homoseksualistit itse kiistävät sen). He eivät usko, että kyseessä on synti ja himo sekä iankaikkisuuteen vaikuttava asia. • Abortti (Älä tapa!) on kolmas asia, josta voidaan olla eri mieltä. Ne, jotka puolustavat tätä asiaa, ovat harvemmin katsoneet valokuvia tai videokuvia abortoiduista sikiöistä. Niissä on nähtävissä kädet, jalat, silmät, suu ja aivan samat ruumiinjäsenet kuin aikuisissakin ihmisissä tai vastasyntyneissä. Vain koko on pienempi.
Niinpä kun nykyaikana on kyseenalaistettu kristillinen uskon moraali, koskee se lähinnä edellisiä asioita. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten kaikkia niistä pidettiin yleisesti väärinä, mutta nyt on alettu opettaa toisin. Niin on saatettu tehdä mm. rakkauden, tasa-arvon ja samanlaisten, hyvältä kuulostavien syiden nimissä. Kehitystä tähän suuntaan on tapahtunut koko ajan. Kuka sitten määrittelee lopullisesti moraalin? Siihen voidaan esittää kaksi vaihtoehtoa eli pelkästään ihmisten näkökantoihin perustuva moraali tai sitten Jumala määrittelee moraalin:
• Ensimmäinen vaihtoehto on, että moraalin alkuperä on kokonaan ihmisestä. Tässä näkökannassa yleensä oletetaan, että moraali on kehittynyt evoluutioprosessin seurauksena, ja ihminen on vähitellen tullut tietoiseksi siitä, mikä on oikeaa ja järkevää käytöstä. Tämä vaihtoehto on monien kannattama, mutta asiassa on suuri ongelma. Jos moraali on ihmisestä, ketkä määrittelevät lopullisesti moraalin? Tekevätkö sen äiti Teresan vai Hitlerin kaltaiset henkilöt, inhimillisesti hyvät vai pahat? Vaihteluskaala on liian suuri, jos oletetaan moraalin lähteeksi ihmistä. Tämä näkemys lepää epävakaalla pohjalla.
• Toinen vaihtoehto on, että moraali on Jumalasta lähtöisin eli hän määrittelee lopullisesti sen, mikä on oikeaa ja väärin.
Lienee tarpeetonta sanoa, että jälkimmäinen edustaa kristillistä näkemystä. Jumala, joka loi ihmisen, on kerran myös tuomitseva jokaisen. Tämä tulee esiin useissa Raamatun jakeissa. Olemme vastuussa siitä, miten elämme tämän elämän aikana. Ota siis huomioon tämä vaihtoehto! Ehkäpä onkin niin, että siinä ilmoituksessa, joka tuli Jeesuksen ja hänen asettamiensa apostolien kautta, on Jumalan ilmoitus ja totuus meille. Siinä tapauksessa meidän kannattaa ajoissa kääntyä Jumalan puoleen, ennen kuin on liian myöhäistä.
- (Hebr 9:27) Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,
- (Room 14:12) Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
Mikä yhteiskuntajärjestys tilalle? Eräät ihmiset saattavat kritisoida kristillistä uskoa siitä, että sillä ei ole käytännön merkitystä tai hyötyä yhteiskunnan kannalta. He ajattelevat, että kristillinen usko suuntautuu vain tuonpuoleisiin asioihin, muttei vaikuta millään tavalla nykyiseen yhteiskuntaan. Tämä käsitys ei kuitenkaan täsmää tosiasioiden kanssa. Asia on juuri päinvastoin. Jos kristillinen usko on aitoa, pitäisi sen vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Katsomme tätä aihetta yksityisten ihmisten ja hallituskoneiston kannalta.
Yksityiset ihmiset. Kun kritisoidaan kristillistä uskoa siitä, ettei se vaikuta yhteiskuntaan käytännöllisesti, ei se pidä paikkaansa. Esim. kymmenen käskyn periaatteet, jotka sisältyvät rakkauden kaksoiskäskyyn, ovat eräs osoitus tästä. Jos rakastamme lähimmäistämme ja noudatamme näiden käskyjen periaatteita, on niillä myönteinen vaikutus. Ne voidaan tiivistää myös Jeesuksen sanoihin ”Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.” (Matt 7:12)
- (Room 13:8-10) Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. 9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". 10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
1. 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi... Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. 2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä... 3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä... 4. Ota vaari lepopäivästä... 5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi... 6. Älä tapa. 7. Älä tee huorin. 8. Älä varasta. 9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. 10. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä halaja lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoansa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartansa, härkäänsä, aasiansa, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.' (5 Moos 5:6-21)
Mitä sitten tapahtuu, jos noudatetaan kymmenen käskyn periaatteita? Suora vastaus on, että silloin esiintyy vähemmän rikollisuutta, anarkiaa ja laittomuutta, jotka ovat monien yhteiskuntien riesana. Varkaudet, murhat ja raiskaukset vähenevät. Toisaalta jos näitä käskyjä ei kunnioiteta, niin anarkiaa, laittomuutta ja rikollisuutta esiintyy enemmän. (Rikollisuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Esim. kirjassa Kallis rikollisuus, järkevät vastatoimet rikollisuudelle / Matti Viren, Matti Wiberg kerrotaan sivulla yhdeksän: ”Rikollisuus maksaa Suomelle vuosittain jopa noin kymmenen miljardia markkaa suoranaisina vahinkoina sekä viranomaisten palkka- ja muina kustannuksina.”) Kehitys voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Eräs osoitus siitä, miten kristillinen usko vaikuttaa yhteiskuntaan, on seuraavassa lainauksessa. Kuvaus on 1800-luvulta ja siinä osoitetaan, miten rikollisuus väheni suhteellisesti yhdeksänteen osaan siitä, mitä se oli ollut aiemmin. Niin tapahtuu varsinkin, jos rikolliset ja syrjäytyneet kääntyvät Jumalan puoleen. Esim. täällä Suomessa presidentti asetti työryhmän tutkimaan, miten syrjäytyneisyyttä voitaisiin vähentää, mutta ei ottanut tätä vaihtoehtoa huomioon. Kuitenkin kun ihmiset tulevat Jumalan koskettamiksi, voi se vähentää sekä syrjäytyneisyyttä että rikollisuutta. Kummankin asian vähentyminen vähentää myös yhteiskunnan kuluja. (Esim. Etelä-Suomen sanomat raportoi 31.10.2010: Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi, Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun... Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.../ Samoin Aamulehti raportoi 3.3.2013: Syrjäytynyt nuori maksaa 1,8 miljoonaa. Jos yksikin saadaan takaisin yhteiskuntaan, tulos on plussalla.)
Olen kertonut, että siveellinen tilanne muuttui suuresti tämän herätyksen kautta. Kaupunki oli uusi, aineellisesti kukoistava ja yritteliäs, mutta täynnä syntiä. Väestö oli erikoisen älykästä ja eteenpäin pyrkivää, mutta kun herätys pyyhkäisi läpi kaupungin saattaen suuret joukot sen huomatuimpaa väkeä, miehiä ja naisia kääntymykseen, tapahtui siellä järjestykseen, rauhallisuuteen ja siveellisyyteen nähden vallan ihmeellinen muutos. Juttelin monta vuotta myöhemmin erään lakimiehen kanssa, joka oli tullut tässä nyt käsiteltävänä olevassa herätyksessä kääntymykseen ja toimi rikosasioissa yleisenä syyttäjänä. Tämän virkansa kautta oli hänelle tämän kaupungin rikostilasto perinpohjin tuttu. Hän sanoi tästä herätyksen ajasta: ”Olen tutkinut rikosoikeuden asiakirjoja ja huomannut sen hämmästyttävän tosiseikan, että sillä välin kuin kaupunkimme on sitten herätyksen aikojen kasvanut kolme kertaa suuremmaksi, ei rikossyytteitä ole ollut edes kolmannesta siitä, mitä niitä oli ollut siihen asti. Näin ihmeellinen vaikutus oli herätyksellä yhteiskuntaamme.” …(2)
Esivallan kunnioitus liittyy samaan aiheeseen. Kun yhteiskunnassa on lait, tulisi niitä pyrkiä noudattamaan. Rikollisuus, anarkia, laittomuus ja kapinointi johtavat yhteiskunnan kaaokseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tulisi noudattaa ihmisiä tuhoavia tai vahingollisia käskyjä (Apt 4:18,19). Esim. natsi-Saksassa monet vetosivat siihen, että he vain tottelivat ylempiään. He siirsivät vastuun tekemisistään muille eivätkä ottaneet huomioon, että joutuvat kerran korkeimman mahdollisen tuomarin, Jumalan, eteen tämän elämän jälkeen.
- (2 Moos 22:28) Jumalaa älä herjaa, ja kansasi ruhtinasta älä kiroa.
- (San 24:21) Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
- (Matt 26:52) Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.
- (1 Tim 2:1,2) Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, 2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
- (1 Piet 2:13,14) Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, 14. kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi;
- (Room 13:1-7) Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat. 2. Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion. 3. Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; 4. sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee. 5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden. 6. Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten. 7. Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.
Hallitushenkilöt. Edellä todettiin, miten kristillisen uskon – jos se on aitoa – pitäisi vähentää rikollisuutta, anarkiaa ja laittomuutta yhteiskunnasta. Niin tapahtuu varsinkin, jos rikolliset ja muut väärintekijät tulevat Jumalan koskettamiksi. He pääsevät eroon syrjäytymisestä ja vahingollisista elämäntavoista. Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan nouse yhteiskunnan alemmista kerrostumista, vaan siihen voivat syyllistyä myös yhteiskuntien johtajat ja hallintomiehet. Itse asiassa sellainen yhteiskunta, jossa hallituskoneisto toimii väärin, on kansalaisilleen paljon pahempi johtuen siitä, että heillä on valta käsissään. Tällaisia yhteiskuntia on historian saatossa ollut paljon. Esim. natsi-Saksa Gestapon poliisiterrorin kanssa muodostui sellaiseksi. Neuvostoliiton kommunistinen hallinto varsinkin Stalinin aikana oli samanlainen esimerkki. Lisäksi ns. kolmansissa maissa on ollut lukuisia esimerkkejä siitä, miten hallituskoneisto on ollut korruption, ahneuden ja epäoikeudenmukaisuuden kyllästämä. Yleensä sellaiset yhteiskunnat, joissa kristillisen uskon vaikutus on laimentunut tai sitä ei ole ollut lainkaan, ovat sellaisia. Johtohenkilöillä on siis merkitystä. Jos he ovat ahneuteen, korruptioon ja epäoikeudenmukaisuuteen taipuvaisia, voi se johtaa yhteiskunnan kurjistumiseen. Rikkaat valtiot voivat muutamassa sukupolvessa vajota köyhyyteen tai epäoikeudenmukaiset ja ahneet hallitsijat voivat pitää valtiota kurjuudessa, vaikka menestymiseen olisi kaikki mahdollisuudet. Loren Cunningham, joka on vieraillut maailman jokaisessa valtiossa, kertoo aiheesta dramaattisen esimerkin:
Maailmassa on monia valtioita, jotka ovat köyhyydessä pahan kolminaisuuden: ahneuden, korruption ja epäoikeudenmukaisuuden tähden. Vierailin muutama vuosi sitten Kongossa, jota tuolloin vielä kutsuttiin Zaireksi. Maata hallitsi ja riisti diktaattori Mobutu, joka oli haalinut itselleen valtaisan omaisuuden korruption avulla. Mobutulla oli sveitsiläisessä pankissa niin paljon rahaa, että hän olisi pystynyt henkilökohtaisesti maksamaan kaikkien Afrikan maiden velat ja olisi vielä sen jälkeen ollut maanosan rikkain mies. Vierailuni aikana Kongon pankit romahtivat, ja yrittäessäni nostaa rahaa, pankkivirkailija ei pystynyt auttamaan, koska raha oli yksinkertaisesti loppu. Kongon maaperästä löytyy valtavat määrät kultaa, hopeaa, timantteja, kuparia, öljyä ja muita arvokkaita luonnonvaroja. Silti maa on yksi maailman köyhimmistä. Kongon historia on traaginen. Siirtomaavallat ryöstivät maata vuosia, sen jälkeen sitä ovat ryöstäneet ahneet diktaattorit ja sotapäälliköt. Korruptio on alkanut levitä länsimaihinkin. Olemme nähneet siitä esimerkkejä länsimaiden hallituksissa, Yhdistyneissä kansakunnissa ja liikemaailmassa. Monet kansainvälisten yritysten työntekijät joutuvat törmäämään korruptioon ns. uusilla markkinoilla, kulttuureissa, joissa lahjonta ja voitelu on yleistä. Heille perustellaan, että se on vain ”bisneksen hinta”. (3)
Kuten todettiin, liittyy kristillinen usko tai sen pitäisi liittyä myös tähän aiheeseen. Käytännössä se tarkoittaa, että ihmisten, jotka harjoittavat ahneutta, korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta, tulisi tehdä parannus. Elleivät he luovu itsekkyydestään, maksavat he siitä tämän elämän jälkeen Jumalalle. Lukuisat Raamatun jakeet liittyvät aiheeseen. Siihen tähtäsi profeettojen julistus Vanhan testamentin puolella mutta myös Uusi testamentti puhuu toistuvasti ahneudesta ja vääristä asenteista. Jos nämä jakeet otetaan tosissaan, pitäisi sen vähentää ahneutta, korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta.
- (Jes 1:15-17,21-26) Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä. 16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. 17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. 21. Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet. 22. Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt, jaloviinisi vedellä laimennettu. 23. Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä. 24. Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani, minä kostan vihollisilleni; 25. minä käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan niinkuin lipeällä ja poistan sinusta kaiken lyijyn. 26. Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat. Sitten sinua kutsutaan "vanhurskauden linnaksi", "uskolliseksi kaupungiksi".
- (Jes 5:20-23) Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi! 21. Voi niitä, jotka ovat viisaita omissa silmissään ja ymmärtäväisiä omasta mielestänsä! 22. Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa, 23. jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä, joka oikeassa on!
- (Jes 58:6-10) Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? 7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? 8. Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. 9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen, 10. jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.
- (Sak 7:8-10) Ja Sakarjalle tuli tämä Herran sana: 9. "Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne, 10. leskeä, orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa, kukin veljeänsä vastaan.
- (Luuk 3:12-14) Niin tuli myös publikaaneja kastettaviksi, ja he sanoivat hänelle: "Opettaja, mitä meidän pitää tekemän?" 13. Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää, kuin mikä teille on säädetty". 14. Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?" Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne".
- (Luuk 12:15) Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".
- (1 Tim 6:17-19) Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme, 18. kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat, 19. kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.
- (Jaak 5:1-4) Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa. 2. Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koin syömät; 3. teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne niinkuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. 4. Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.
Hyvä esimerkki mielenmuutoksesta on Sakkeus, joka oli publikaanien päämies ja joka oli hankkinut osan omaisuudestaan vääryydellä. Kun hän kohtasi Jeesuksen, sai hän motivaation muuttaa elämänsä suuntaa. Kun monissa maissa on epäoikeudenmukaisuutta ja ahneutta, ovat monet hallintomiehet Sakkeuksen kaltaisia. Myös he voivat muuttua ja saada armon, kun kääntyvät Jumalan puoleen:
- (Luuk 19:1-10) Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi. 2. Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas. 3. Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen. 4. Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse. 5. Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi". 6. Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan. 7. Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan". 8. Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin". 9. Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika; 10. sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
Talousasioita. Kuten todettiin, haluavat monet hylätä kristillisen uskon. He ajattelevat, ettei sillä ole käytännön merkitystä ihmisten elämään ja yhteiskuntaan. He pitävät sitä vanhentuneena ja valheellisena käsityksenä, johon ei kannata uskoa. Moderni ihminen etsii elämänsä rakennuspuut muista maailmankatsomuksista ja näkemyksistä. Kristillisellä uskolla, jos se on aitoa, on kuitenkin merkitystä useilla alueilla, mukaan lukien talousasiat. Jos noudatetaan kymmenen käskyn periaatteita, vaikuttaa se taloussektoriin ja muihin alueisiin. Otamme esille muutamia esimerkkejä.
Väärillä uskomuksilla on vaikutusta talouteen. Sellaiset maat, joissa on esiintynyt vuosisatojen ajan epäjumalanpalvontaa ja noituutta, ovat jääneet kehityksessään jälkeen. Valheelliset uskomukset ovat pitäneet kansakunnat köyhyydessä. Sellaisia ovat olleet mm. Intia ja lukuisat Afrikan maat, myös Eurooppa ennen kuin evankeliumi levisi tänne. Pieni esimerkki osoittaa, miten väärät uskomukset voivat haitata kehitystä yhteiskunnassa. Kysymys on hindulaisuudesta ja siihen liittyvästä epäjumalanpalveluksesta eli rottien pitämisestä ihmisen veroisina. Ei ole samantekevää, mitä ajattelemme alkuperästämme, ihmisen asemasta ja luonnosta. Väärä arvojärjestys voi estää kehitystä ja pitää ihmiset köyhyydessä:
Muutama vuosi sitten keskustelin erään menestyneen amerikkalaisen yrityksen pääjohtajan kanssa. Hän oli juuri palannut Intiasta. Johtaja halusi tehdä jotain auttaakseen intialaisia, mutta hän sanoi: ”En keksi, miten me voisimme koskaan auttaa heitä.” Miksi hän oli näin epätoivoinen? Syynä oli hindulaisuuteen perustuva maailmankuva. Käydessäni ensimmäistä kertaa Kalkutassa hämmästyin, kun kuulin, etteivät ihmiset tapa rottia. Tuholaistorjuntapartiot vangitsivat rotat elävältä ja päästivät ne sitten vapaiksi muutaman kilometrin päässä. Heidän maailmankuvassaan nämä tuhoeläimet ovat ihmisen kanssa tasavertaisia, vaikka rotat levittävät sairauksia ja kasvattavat ihmisen kärsimyksiä tuhoamalla satoa, jota tarvittaisiin ihmisten ruokkimiseen. Itse asiassa jotkut hindut näyttävät pitävän rottia ihmistä tärkeämpinä. Deshnokissa sijaitseva Karni Mata -temppeli on omistettu rottien palvonnalle. Ihmiset laskevat temppelin lattioille kulhoja, jotka ovat täynnä sokeria ja kookosta. Herkut jaetaan nälässä elävien ihmisten sijaan rotille. Liekö maailmassa monta räikeämpää esimerkkiä väärästä arvojärjestyksestä? Hindut pitävät myös lehmää pyhänä eläimenä ja kutsuvat sitä ”äidikseen”. Eräs intialainen ystäväni kertoi, että hänen kaupungissaan ajokoulun kokeessa kysytään seuraavanlainen kysymys: ”Jos sinun pitäisi valita törmäätkö lehmään vai ihmiseen, kumman valitset?” Ne, jotka vastaavat törmäävänsä mieluummin lehmään, eivät saa ajokorttia kyseisestä kaupungista. (4)
Mikä on Raamatun neuvo tällä alueella? Kaksi ensimmäistä käskyä kymmenestä liittyvät aiheeseen. Niiden mukaan meidän ei tule pitää muita jumalia ainoan oikean Jumalan rinnalla. Toiseksi meidän ei tule tehdä jumalakuvia. Kun näitä noudatetaan, vältytään monilta valheellisilta ja vääriltä uskomuksilta:
- (2 Moos 20:3,4) Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. 4. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
Irti köyhyydestä. Mitä tulee hyvinvointi- ja onnellisuusmittauksiin, on voitu todeta, että ne yhteiskunnat, joilla on kristillinen tausta ja joiden historia perustuu kristinuskoon, ovat pärjänneet hyvin. Ne ovat olleet toistuvasti kärjessä vertailtaessa onnellisuutta ja hyvinvointia. Mm. Sveitsi, pohjoismaat, Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia ovat olleet sellaisia valtioita. Nämä ovat myös valtioita, joihin ihmiset haluavat kaikkein mieluiten muuttaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Länsimaiset yhteiskunnat ovat ajautuneet yhä kauemmas kristillisestä uskosta ja arvomaailmasta. Niissä on hylätty yhä enemmän se arvopohja, joka nousee Jeesuksen ja apostolien opetuksista. Tilalle on tullut evoluutioteoria ja humanismiuskonto, jossa ihminen on kaiken mitta. Ajatus Jumalasta on siirretty syrjään. Sen sijaan ne maat, joissa kristillisen uskon vaikutus oli ennen pienintä, ovat kokeneet hengellisiä herätyksiä. Kymmenet tai jopa sadat miljoonat ovat tulleet Jumalan yhteyteen näissä maissa. Siihen kuuluvat lukuisat Afrikan, Aasian ja latinalaisen Amerikan maat. Pieni lehtiartikkeli valaisee aihetta:
Kristinuskon painopiste on siirtynyt etelään
Euroopassa on levinnyt laajalle näkemys kristinuskosta hiljalleen surkastuvana uskontona. Koko maailmaa koskevat tilastot kertovat kuitenkin päinvastaisesta suunnasta: kristinusko näyttää kasvavan voimakkaasti länsimaiden ulkopuolella. Nykyistä kristinuskon vaihetta voidaan perustellusti verrata sellaisiin käänteentekeviin vaiheisiin kirkon historiassa kuin kristinuskon leviämiseen hellenistiseen maailmaan, Euroopan "kristillistämiseen" tai uuden ajan lähetyksen alkamiseen 1500- ja 1600-luvuilla. Myös meidän aikanamme kristinuskon maantieteellinen painopiste on siirtymässä uusille alueille, tällä kertaa Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan... Uutta tilannetta havainnollistavat seuraavat luvut: Afrikassa kristillisiin kirkkoihin liittyy päivittäin keskimäärin 23 000 uutta jäsentä. Afrikassa on nykyisin noin 383 miljoonaa kristittyä, mikä vastaa EU:n väestömäärää... ( Helsingin sanomat 21.2.2004 / Risto A. Ahonen)
Kun monissa entisissä kristilliselle uskolle vieraissa maissa on ollut hengellistä herätystä, on sillä ollut myönteistä vaikutusta myös talouteen. Maat, jotka ovat olleet köyhyydessä ja korruption kyllästämiä, ovat alkaneet elpyä taloudellisesti. Varallisuus ja taloudellinen hyvinvointi ovat kasvaneet. Sellaisia valtioita ovat Aasiassa mm. Etelä-Korea, Kiina (Eräiden arvioiden mukaan Kiinassa on viimeisen 20-30 vuoden aikana 70-80 miljoonaa ihmistä tullut kristityiksi) ja Intia, mutta myös muut maat ovat alkaneet päästä irti köyhyydestä, missä ne ovat olleet vuosisatoja.
Korkean elintason ja herätyksen välillä on selvä yhteys. Ne osat maailmaa, joissa on ollut laajoja herätyksiä – Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Australia – ovat jo kauan olleet kukoistavimpia. Niille kansakunnille, joiden talouskasvu on nyt nopeinta Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa – Brasiliassa, Chilessä, Etelä-Koreassa ym. – kaikille voimakkaat herätykset ovat luonteenomaisia. Maailmankuulu sosiologi Max Weber loi käsitteen ”protestanttinen työetiikka” yrittäessään selittää Pohjois-Amerikan ja Länsi-Euroopan nopeaa 1900-luvun alussa tapahtunutta talouskasvua. Tämä etiikka korosti kuria ja pidättyvyyttä, kovaa työtä, rehellisyyttä, säästämistä mieluummin kuin kulutusta ja kaukonäköistä suunnittelua. Uskonto antoi myös ihmisille toivoa siitä, että he voivat muuttaa tilanteensa paremmaksi, että ihmisen kohtalo ei ollut ennalta määrätty vaan että omalla panoksella oli merkitystä. Laajassa professori Peter Bergerin, Boston Universitystä, 1994 julkaistussa tutkimuksessa Berger selitti Keski- ja Etelä-Amerikan nopean talouskasvun ilmiömäisellä helluntaiherätyksellä, joka etenee tässä osassa maailmaa… (5)
Lainaus lehtiartikkelista jatkaa samasta aiheesta. Se kertoo, miten varsinkin Saharan eteläpuolinen Afrikka kokee talouskasvua: eli 2000-luvulla Afrikka on ollut maailman nopeimmin kasvava talousalue. Noituuden, epäjumalanpalveluksen ja korruption kyllästämät yhteiskunnat ovat alkaneet elpyä taloudellisesti. Tärkeänä syynä taustalla on varmasti ollut evankeliumin voimakas leviäminen, kun kymmenet miljoonat Afrikassa ovat kääntyneet Jumalan puoleen Jeesuksen Kristuksen kautta. Sen sijaan Pohjois-Afrikassa, jossa vallitsee islamin uskonto ja jossa evankeliumi ei ole päässyt leviämään samassa mitassa, kasvu on jäänyt vähäisemmäksi: Valoa näkyvissä AfrikassaKehitysmaat: Saharan eteläpuolella huippukasvu. Myös ympäristötekniikkaa tarvitaan.
Huonoja uutisia Afrikasta: sodat vellovat, hiv leviää, väestönkasvu nujertaa talouskasvun ja kehitysapu valuu hiekkaan. Hyviä uutisia Afrikasta: monen maan kasvuvauhti on maailman huippua. Suomen vienti maanosaan on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Molemmat näkökulmat ovat totta. Afrikkaan mahtuu monta maata ja monta kehitystahtia. - Afrikka on uusi Aasia. Aasian tiikerin jälkeen on Afrikan leijonan vuoro, uskoo ainakin virallisesti ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Hän lausui näkemyksensä marraskuussa Etelä-Afrikassa ministeriön järjestämällä viennin edistämismatkalla… Yksi toiveikkaista on myös Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttinen. - Saharan eteläpuolella talouskasvu on yli viisi prosenttia vuodessa. Näiden maiden talous ei ole kytköksissä länsimaailman talouskriisiin. Vielä vähän aikaa sitten BRIC-kirjainyhdistelmä tarkoitti kasvun lähteitä: Brasil, Russia, India, China. - Nämä ovat osittain jo eilisen juttu… (Etelä-Suomen Sanomat, 22.1.2013)
Toinen lehtiartikkeli kertoo samanlaisesta kehityksestä. Afrikan kriisitilanteet ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, ja jo pitkään on ollut myönteistä kehitystä. Artikkelissa ei osata yhdistää tätä samanaikaiseen hengelliseen heräämiseen ja evankeliumin voimakkaaseen leviämiseen: Mikä meni maailmassa paremmin tänä vuonna?Asiantuntijat: Valonpilkahduksia Afrikassa ja kansainvälisessä kaupassa
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Tommi Koivula nostaa vuoden myönteisimmäksi kehityskuluksi Saharan eteläpuolisen Afrikan vakautumisen. - Vuonna 2013 on nähty ilahduttavaa kehitystä Afrikkalaisten turvallisuusrakenteiden vahvistumisessa. Afrikan unioni on ollut aktiivisempi kuin koskaan turvallisuustoimissaan, joten esimerkiksi YK, EU ja Yhdysvallat ovat voineet vähentää väliintulojaan. Kehitys kriisinhallinnassa näkyy Koivulan mukaan erityisesti Somaliassa ja Malissa. - Afrikkalainen itseluottamus ja toimintakyky ovat ottaneet suuren harppauksen eteenpäin. Koivula muistuttaa, että Saharan eteläpuolisen Afrikan kriisitilanteet ovat kauttaaltaan vähentyneet merkittävästi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ja myönteinen kehitys on ollut käynnissä jo pitkään. - Yleisesti on tiedossa, että turvallisuus edistää kehitystä, hyvinvointia ja taloudellista kasvua… (Etelä-Suomen Sanomat, 30.12.2013)
Mitä tulee Afrikkaan, on Matthew Parris, tunnettu brittipoliitikko, kirjailija ja toimittaja kirjoittanut samasta aiheesta The Times-lehdessä otsikolla ”Ateistina uskon todella Afrikan tarvitsevan Jumalaa”, ja alaotsikolla ”Lähetystyöntekijät, ei avustusraha, ovat ratkaisu Afrikan suurimpaan ongelmaan – ihmisten musertavan passivoituneeseen ajattelutapaan.” Parris oli tullut tähän johtopäätökseen oleskeltuaan lapsuudessaan eri Afrikan maissa sekä tehtyään parikymppisenä laaja-alaisen matkan kautta koko maanosan. Hän itse on ateisti, mutta totesi lähetystyöllä olevan positiivisia vaikutuksia. Pelkkä sosiaalinen työ tai teknisen tietämyksen jakaminen eivät todennäköisesti tule onnistumaan, vaan jättävät maanosan Niken, noitatohtorin, kännykän ja viidakkoveitsen pahansuovan yhdistelmän armoille. Hän totesi:
Se inspiroi minua uudistaen hiipuneen uskoni kehitysmaahyväntekeväisyyteen. Malawissa kulkeminen virkisti kuitenkin myös toista käsitystä, sellaista, jota olen koettanut karkottaa koko elämäni, mutta se on havainto, jota en ole voinut välttää Afrikassa viettämästäni lapsuusajasta lähtien. Se hämmentää ideologisia käsityksiäni, itsepäisesti kieltäytyy sopimasta maailmankuvaani ja on saattanut hämilleen kasvavan uskoni siihen, ettei Jumalaa ole. Nyt piintyneenä ateistina olen vakuuttunut siitä valtavasta vaikutuksesta, jonka kristillinen evankeliumin levittäminen saa aikaan Afrikassa – täysin erottautuen maallisista kansalaisorganisaatioista, hallitusten projekteista ja kansainvälisistä avustuspyrkimyksistä. Nämä eivät pelkästään riitä. Koulutus ja opettaminen eivät yksinään riitä. Afrikassa kristinusko muuttaa ihmisten sydämet. Se tuo hengellisen muutoksen. Uudestisyntyminen on todellista. Muutos on hyvä. …Sanoisin sen olevan sääli, että pelastus on osa pakettia, mutta niin valkoiset kuin mustat Afrikassa työskentelevät kristityt parantavat sairaita, opettavat ihmisiä lukemaan ja kirjoittamaan; ja vain kovimman luokan maallistunut ihminen pystyisi katsomaan lähetyssairaalaa tai koulua ja sanomaan, että maailma olisi parempi ilman sitä… Kristillisen evankeliumin levittämisen poistaminen Afrikka-yhtälöstä saattaa jättää maanosan Niken, noitatohtorin, kännykän ja viidakkoveitsen pahansuovan yhdistelmän armoille. (6)
Pari muuta lainausta osoittaa, miten kristillinen usko on vaikuttanut sairaanhoitoon ja muihin alueisiin lähetystyön kautta. Useimmat sairaalat Afrikassa ja Intiassa ovat syntyneet kristillisen lähetystyön kautta ja halusta auttaa. Myös suuri osa Euroopan ensimmäisistä sairaaloista sai alkunsa kristillisen uskon vaikutuksesta. Jumala voi parantaa ihmisen suoraankin, mutta monet ovat saaneet avun lääketieteen ja sairaaloiden kautta. Siinä kristillinen usko on näytellyt tärkeätä osaa.
Vaikka kristillistä kirkkoa on arvosteltu paljon kautta koko historiansa, on se kuitenkin ollut edelläkävijä köyhien sairaanhoidossa, auttamassa vangittuja, kodittomia tai kuolevia ja parantamassa työolosuhteita. Intiassa parhaat sairaalat ja niiden yhteydessä toimivat oppilaitokset ovat seurausta kristillisestä lähetystyöstä jopa niin, että monet hindut käyttävät näitä sairaaloita enemmän kuin hallituksen ylläpitämiä tietäen saavansa sieltä parempaa hoitoa. On arvioitu, että toisen maailmansodan alkaessa Intian sairaanhoitajista 90 % oli kristittyjä, ja että 80 % heistä olisi saanut koulutuksensa lähetyssairaaloissa. (7)
Kirkossa huolehdittiin tämän puoleisen maailman asioista yhtä lailla kuin tulevankin; näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä. (Nelson Mandela omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen / Long Walk to Freedom)
Viittaukset:
1. C.S. Lewis: Entisen ateistin kristillisiä esseitä (Christian Reflections), s. 100, 101 2. Charles G. Finney: Ihmeellisiä herätyksiä, s. 245, 246 3. Loren Cunningham / Janice Rogers: Kirja joka muuttaa kansat (The Book that Transforms Nations), s. 136,137 4. Loren Cunningham / Janice Rogers: Kirja joka muuttaa kansat (The Book that Transforms Nations), s. 127 5. Jan Gunnar Eurell & Per-Olof Eurell: Raamatun talous (Kan man tjäna pengar och tjäna Gud?), s. 264 6. Parris, M., As an atheist, I truly believe Africa needs God, The Times Online, www.timesonline.co.uk, 27 December 2008 7. Lennart Saari: Haavoittunut planeetta, s. 104
Lisää aiheesta:
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta:
|
