|
|
|
Lapset ja yhteiskunta
Tilastot osoittavat lasten pahoinvoinnin koko ajan kasvaneen. Syynä on aikuisten itsekkyys seksuaalisuuden alueella ja yhteiskunnan muuttunut moraali
Tässä kirjoituksessa pohditaan lasten aseman heikentymistä, johon ovat vaikuttaneet sekä lainsäädökset että aikuisten itsekäs käytös. Siinä tuodaan esille tärkeimpiä negatiivisia virstanpylväitä ja virtauksia, jotka ovat vaikuttaneet heidän asemaansa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Otan kuitenkin ensin esille muutamia faktoja siitä, miten lasten asema on koko ajan huonontunut. Sen osoittavat hyvin pari lainausta, joilla on väliä 24 vuotta. Niistä käy selville, miten 1990-luvun alkupuolella lasten asema oli jo huonontunut, mutta 24 vuotta myöhemmin tilanne on monin verroin pahempi
Lasten hätä ja ongelmat lisääntyvät. Yksi syy voi olla viime vuosien lama. Perheneuvoloissa käy yhä enemmän perheitä, jotka hakevat apua lasten levottomuuteen, epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, tavallisuudesta poikkeavaan häiritsevyyteen, alavireisyyteen ja sopeutumattomuuteen. Tyypillinen asiakas on 7-8 -vuotias poika, joka on tottelematon, aggressiivinen, levoton, näpistelee ja tekee kiusaa. Lapset joutuvat olemaan liikaa yksin. Jo 10-vuotias lapsi saattaa hautoa itsemurhaa. (Helsingin sanomat 16.12.1996)
Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset kasvavat yli kymmenellä prosentilla vuodessa. Tänä vuonna lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito maksaa noin 670 miljoonaa euroa. Viiden vuoden päästä summa uhkaa ylittää jo miljardin euron rajan. Laitoksiin sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Lasten ongelmat ovat kärjistyneet niin, että suurin osa huostaanotoista tehdään jo kiireellisesti. Laitoshoidon lisääntymiseen on monia syitä: päihteet, rikoskierre, mielenterveysongelmat ja työttömyys. Yhteiskunnan eriarvoistuminen on kasvanut ja lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut. Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa. (Etelä-Suomen Sanomat, 31.10.2010)
Lisäksi otan esille muutamia uutisia, jotka osoittavat kehityksen suunnan yhteiskunnassa. Ne osoittavat selvästi, miten huono käytös muita kohtaan ja itsekkyys ovat lisääntyneet selvästi muutamassa vuosikymmenessä. Usein puhutaan, että menemme parempaan suuntaan, mutta se ei pidä paikkaansa. Ihmiset käyttäytyvät huonommin kuin ennen:
Kuntien työntekijöiden kokema väkivalta kasvanut Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työbarometristä ilmenee, että kuntien työntekijöiden kokema väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet rajusti vajaassa kymmenessä vuodessa. Viime vuonna kuntien työntekijöistä lähes puolet havaitsi väkivaltaa tai sen uhkaa. Yli 20 prosenttia koki itse väkivaltaa tai sen uhkaa. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat vajaat 30 prosenttia ja runsaat 10 prosenttia... (Etelä-Suomen sanomat 15.2.2017) ... Terveydenhuollon ammattilaisena otan esille potilaiden käyttäytymisen. Kun päivystin keskussairaalan ensiavussa vuonna 1974, ei tullut mieleenkään, että potilaat uhkaisivat tai olisivat väkivaltaisia. Tänään sitä esiintyy jatkuvasti ensiapupoliklinikoilla. Jostain he ovat sen oppineet. Mitä sitten tapahtuu, kun kukaan (suomalainen) ei halua päivystää - tai opettaa? Kurin menetyksen myötä on kadonnut sivistynyt käyttäytyminen. Kurinpalautus on yksinkertaista, jos tahdotaan. Tahto näyttää suuntautuvan kurittomuuden seurauksiin sopeutumiseen. Lisää resursseja, lisää resursseja, lisää velkaa. No sitähän kurittomat päättäjät hankkivat. Jyrki Joensuu, yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, Lahti (Etelä-Suomen sanomat 17.10.2016 / Lukijalta)
Neljäs, melko tuore artikkeli tai sen otsikko viittaa myös nykyiseen aikaan (Etelä-Suomen Sanomat 23.10.2016). Se osoittaa, miten opettajat ovat paineen alla sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa taholta. Artikkelissa kerrottiin toisaalla mm. siitä, miten 74,4 % opettajista oli sitä mieltä, että oppilaiden käytös oli huonontunut.
Etusivun otsikko: Koulu: Opettajiin kohdistuu väkivaltaa, ilkivaltaa, uhkauksia ja vanhempien raivoa, ESS:n kysely paljastaa
Kysely, johon opettajat vastasivat: Miten oppilaiden käytös on mielestäsi muuttunut viime vuosien aikana? 2,6 % parantunut 23,1 % pysynyt ennallaan 74,4 % huonontunut
OAJ:n kysely: Oppilaat pahimpia opettajien kiusaajia koko maassa kyselyn mukaan 50 % peruskouluopettajista kokenut kiusaamista viimeisen vuoden aikana
Seksisuhteet ilman sitoutumista. Sitten takaisin lapsiin, joista on tarkoitus puhua. Edellisissä uutisissa kerrottiin, miten lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut ja miten he käyttäytyvät yhä huonommin kouluissa. (ESS kertoi myös 20.11.2013 kehityksen suunnasta:”Lasten väkivaltaisuus yleistyy…Pienten lasten aggressiivisuus on lisääntynyt Suomessa”.). Lisäksi, kun heistä tulee aikuisia, he käyttäytyvät silloinkin huonosti. Tämä huono käytös on koko ajan lisääntynyt kuten edelliset uutiset osoittivat. Mistä sitten johtuu, että lasten pahoinvointi ja huono käytös on lisääntynyt? Itse olen vakuuttunut, että syynä on Jumalasta ja kristillisistä arvoista luopuminen, joka alkoi 1960-luvulla. Kehityksen suunnan osoittavat seuraavat pari faktaa:
• Vielä 1950-luvulla niitä pareja, jotka elivät yhdessä ilman avioliittoa ja sitoutumista, pidettiin susipareina. Lisäksi lapsista vain 5 % syntyi avioliiton ulkopuolelle vielä 1960-luvun lopulla. Tämä osoittaa, miten isovanhempiemme ja vanhempiemme aikana kunnioitettiin kristillistä opetusta avioliitosta ja sen pysyvyydestä. Se merkitsi myös sitä, että suurin osa lapsista sai kasvaa ehjässä perheessä, jossa molemmat vanhemmat olivat läsnä.
• Nykyään lapsista yli 50 % syntyy avioliiton ulkopuolella eli vanhemmat eivät ole kunnolla sitoutuneet toisiinsa. Yhä useampi lapsi kasvaa yksinhuoltajaperheessä, joka joillakin alueilla on yleisin perhemuoto. Varsinkin isä puuttuu perheestä. Seuraava lainaus eräästä kirjasta kuitenkin osoittaa, miten tärkeää on, että perheessä ovat molemmat vanhemmat. Lainauksessa kerrotaan lapsista, joilla on vaikeuksia koulussa. Syynä on useimmiten se, että isä puuttuu perheestä:
Puhuessani eräällä miesten leirillä Hume Lakella Kaliforniassa mainitsin, että keskivertoisä viettää ainoastaan kolme minuuttia laadukasta aikaa lapsensa kanssa päivittäin. Kokouksen jälkeen eräs mies asetti tietoni kyseenalaisiksi. "Te saarnaajat vain sanotte asioita", hän sätti. "Viimeisimmän tutkimuksen mukaan keskivertoisä ei käytä edes kolmea minuuttia päivässä lastensa kanssa, vaan 35 sekuntia." Uskon häntä, koska hän toimi Keski-Kalifornian koulujen tarkastajana. Itse asiassa hän antoi minulle toisenkin hätkähdyttävän tilastotiedon. Eräällä Kalifornian koulualueella 483 oppilasta oli erityisopetuksessa. Noilla oppilailla yhdelläkään ei ollut isää kotona. Eräällä alueella Seatlen laitamilla 61 % lapsista on ilman isää. Poissaoleva isä on nykyajan kirous. (1)
Muutamat kommentit osoittavat vielä, miten tärkeää on molempien biologisten vanhempien läsnäolo perheessä. Lasten kannalta paras vaihtoehto on, että molemmat vanhemmat ovat läsnä. Muut vaihtoehdot eivät ole yhtä hyviä:
David Poponoe, sosiologi, Rutgersin yliopisto: Yhteiskuntatieteellinen tutkimus saavuttaa tuskin koskaan varmoja tuloksia. Kuitenkin olen kolme vuosikymmentä kestäneessä työssäni yhteiskuntatieteen tutkijana tullut tuntemaan vain harvoja tosiasiajoukkoja, joissa todisteiden paino on niin ratkaisevasti yhdellä puolella: kaiken kaikkiaan lapselle ovat kahden (biologisen) vanhemman perheet parempia kuin yksinhuoltaja- tai uusperheet. (2)
Tutkimus osoittaa selvästi, että perheen rakenteella on merkitystä lapsen kannalta ja parhaiten häntä auttaa perherakenne, jota johtaa kaksi biologista vanhempaa avioliitossa, jonka konfliktitaso on alhainen. Lapsilla yksinhuoltajaperheissä, naimattomille äideille syntyneillä lapsilla ja lapsilla uusperheissä tai avoperheissä on suurempi riski kehittyä huonoon suuntaan – – Lasten kannalta on siksi arvokasta edistää vahvoja, vakaita biologisten vanhempien välisiä avioliittoja. (3)
Jos meitä pyydettäisiin suunnittelemaan järjestelmä, joka varmistaisi, että lasten perustarpeista huolehditaan, päätyisimme todennäköisesti johonkin samankaltaiseen kuin kahden vanhemman ihanne. Teoriassa tällainen rakennesuunnitelma ei ainoastaan varmista, että lapset saavat käyttöönsä kahden aikuisen ajan ja rahan, se tarjoaa myös kontrolloivan ja tasapainottavan järjestelmän, joka edistää laadukasta vanhemmuutta. Molempien vanhempien biologinen suhde lapseen lisää todennäköisyyttä, että vanhemmat pystyvät samaistumaan lapseen ja ovat valmiita tekemään uhrauksia lapsen puolesta. Se myös vähentää todennäköisyyttä, että vanhemmat käyttäisivät lasta hyväkseen. (4)
On vakuuttavasti osoitettu, että lapset eivät kukoista hyvästä fyysisestä hoidosta huolimatta, jos heitä pidetään persoonattomissa laitoksissa, ja että ero äidistä – varsinkin eräinä ajanjaksoina – vaikuttaa erittäin vahingollisesti. Jälkeenjääneisyys, välinpitämättömyys, taantuminen ja jopa kuolema ovat yleisiä laitoshoidon seurauksia, kun saatavilla ei ole riittävää äidin korviketta. (5)
Tärkeimpänä syynä lasten pahoinvoinnin lisääntymiseen voitaneen siis pitää avioliittokäsityksen murentumista. Tämä kehitys, seksuaalinen vallankumous, alkoi 1960-luvun loppupuolella. Silloin esiin tuli henkilöitä, jotka painottivat, ei suinkaan seksin määrää, vaan sitä, että voidaan olla seksuaaliyhteydessä ilman sitoutumista ja avioliittoa. Asiaa puolustettiin sanoen, että ”ei kai siinä mitään väärää ole, jos molemmat henkilöt rakastavat toisiaan”. Tätä asiaa pitivät esillä sen aikaiset arvoliberaalit, jotka saivat tilaa tiedotusvälineissä ja jotka esiintyivät rakkauden nimissä, aivan kuten nytkin perustellaan uusia moraalikäsityksiä. Mikä on ollut ja mikä on seuraus siitä, jos lapsi syntyy tällaiseen tilanteeseen, jossa vanhemmat eivät ole sitoutuneet toisiinsa? Yleensä se merkitsee seuraavia vaihtoehtoja:
1. Onnellisin on tietysti vaihtoehto, jossa vanhemmat sitoutuvat heti toisiinsa ja lapsi syntyy kotiin, jossa hänellä on molemmat vanhemmat. 2. Toinen mahdollisuus on, että seurusteleva pari eroaa, mutta lapsi kuitenkin syntyy ja elää toisen vanhemman kanssa. Yhä useampi perhemalli onkin yksinhuoltajaäiti lastensa kanssa niin, että isä puuttuu perheestä. Joillakin alueilla lähes puolet perheistä voi olla yksinhuoltajaperheitä. 3. Kolmas yleinen vaihtoehto on abortti, joka tosiasiassa on lasten tappamista, vaikka jotkut väittävät vastaan. Tällaiset ihmiset valehtelevat itselleen. Nykytekniikan avulla on mahdollista nähdä, miten 8-12 viikon ikäisillä sikiöillä, jolloin useimmat abortit tehdään, on samat ruumiinjäsenet kuin aikuisella ja vastasyntyneellä. Ns. Seksuaalinen vallankumous ja siihen liittyvät vapaat sukupuolisuhteet ovat siis suuri syy lasten kärsimyksiin. On hankalaa syntyvien lasten kannalta, mikäli heillä ei ole tähän maailmaan tullessaan kotia valmiina ja vanhemmat eivät ole sitoutuneet kunnolla toisiinsa. Tämä on helppo ymmärtää. Siihen ei tarvita suurta viisautta. Uuden moraalin kannattajat eivät ole ottaneet tätä huomioon. Heille tärkeintä on ollut oma nautinto, ei lasten paras. Katsomme vielä lainausta siitä, miten kehitys lähti liikkeelle 1960-luvun loppupuolella. Perheneuvontatyössä toiminut Matti Joensuu kertoo, miten hän näki muutoksen asenteissa. Esiin tuli ryhmiä – yleensä nuoria – jotka kannattivat vapaita sukupuolisuhteita ja laillistamatonta yhteiselämää. Samat ryhmät vaativat myös vapaata aborttia ja kannattivat homoseksuaalisia suhteita, joten siemenet nykyiselle kehitykselle kylvettiin silloin. He saivat runsaasti mediajulkisuutta mielipiteilleen, ja tämä vaikutti asenteiden muuttumiseen yhteiskunnassa. Nyt saamme niittää satoa siitä, mitä nämä ihmiset saivat aikaan.
Jouduin olemaan kotimaasta poissa kolme vuotta, nimittäin vuodet 1965-1968. Palattuani syksyllä 1968 olin suorastaan hämmästynyt siitä muutoksesta, joka julkisen keskustelun ilmapiirissä oli tapahtunut. Tämä koski sekä keskustelun sävyä että kysymysten asettelua. ... Ylioppilasmaailmassa puhalsivat suuriäänisesti pasuunaan ne henkilöt, jotka vaativat vapaiden sukupuolisuhteiden tulemista oikeutetuiksi muun muassa siten, että ylioppilasasuntoloissa poikien ja tyttöjen täytyy saada julkisesti asua yhdessä, vaikka he eivät olekaan keskenään naimisissa. Näytti siltä, että Teiniliiton olivat vallanneet uudet johtajat, jotka julistivat paitsi sosialismia ja kouludemokratiaa myös vapaiden sukupuolisuhteiden aatetta. Kaiken kaikkiaan tilanteessa oli uutta se, että oli muodostunut viiteryhmiä, jotka puhuivat sukupuolikysymyksistä paljon avoimemmin kuin julkisuudessa aikaisemmin oli ollut tapana ja syyttivät yhteiskuntaa ja kirkkoa kaksinaismoraalista. Keskustelun sävy oli hyvin suuressa määrin eettistä. Moraalia pidettiin pahana. Sitä moitittiin. Samalla kuitenkin julistettiin uutta moraalia useinkin hyvin moralistisesti ja suvaitsemattomasti. Kun aikaisemmin oli puhuttu siitä, että täytyy ymmärtää nuorison seksuaalista käyttäytymistä, julistettiin nyt eräiden ryhmien taholta, että on oikein olla irrallisissa sukupuolisuhteissa. Asetettiin jopa vastakkain avioliittoinstituutio ja todellinen aito rakkaus. Laillistamatonta yhdyselämää eläviä pariskuntia haastateltiin julkisuudessa jonkinlaisina uuden moraalin sankareina, jotka ovat uskaltaneet nousta rappeutuneen porvarillisen yhteiskunnan moraalia vastaan. Samoin haastateltiin homoseksualisteja ja vaadittiin vapaata aborttia. Eräänä piirteenä varsinkin televisio-ohjelmissa oli, että asiantuntijoina esiintyivät usein aivan nuoret henkilöt, joilla oli aatteita ja varmat mielipiteet. Heidän elämänkokemuksensa rajoittuivat kuitenkin oman ikäluokan tunnelmiin. Ammatillista kokemusta ei heillä vielä voinut olla. (6)
Sitten poliittisiin päätöksiin. Usein teemme sen virheen, että emme ota oppia menneestä, mutta tähän ei kannattaisi sortua. Menneisyyttä kannattaa tutkia siinä mielessä, että voimme välttää samoja menneisyyden virheitä. Niinpä yksi hyvä esimerkki menneisyydestä on Neuvostoliiton perhekokeilu. Se tapahtui viime vuosisadalla ja sitä toteutettiin heti sen jälkeen, kun kommunistit pääsivät valtaan. Tämä perhekokeilu koski 200 miljoonaa ihmistä. Mitä tässä perhekokeilussa toteutettiin? Siinä tehtiin mm. avioero helpoksi, abortti laillistettiin ja opetettiin, ettei saanut olla mitään esteitä vapaille sukupuolisuhteille. Seuraukset tästä olivat kuitenkin katastrofaaliset, sekä taloudellisessa että sosiaalisessa mielessä. Se johti siihen, että rikollisuus kasvoi, abortit lisääntyivät, perheet hajosivat ja isättömien sekä kodittomien lasten määrä kasvoi (aivan kuten nykyaikana lasten huostaanotot ovat lisääntyneet). Kun ensin kylvettiin väärää opetusta, jouduttiin se myöhemmin niittämään yhteiskunnassa esiintyvinä ongelmina. Matti Joensuu kertoo tästä kokeilusta. Kirjoitukseen on lisätty lihavoinnit:
Neuvostoliitossa on suoritettu vallankumouksesta lähtien valtavan laajaa perheinstituutioon liittyvää kokeilua. Kun Oneida Communityssä oli kysymys 300 hengestä, on Neuvostoliitossa kysymys vähintään 200 miljoonasta ihmisestä, jotka lisäksi edustavat ehkä 170 kansallisuutta. ... Vuonna 1917, jo uuden hallitusvallan toisena kuukautena, julkaistiin lakeja, jotka koskivat avioliittoa. Kirkollinen avioliitto korvattiin siviiliavioliitolla. Avioero myönnettiin, jos toinen puolisoista sitä anoi. Seuraavana vuonna täydennettiin näitä lakeja määräämällä, että lapsen syntyminen sinänsä oli avioliiton perusta. Avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen välillä ei saanut olla mitään eroa. ... Vielä radikaalimpi muutos tuli Venäjällä voimaan vuonna 1926 ja heti sen jälkeen myös muissa osissa Neuvostoliittoa. Sen mukaan avioliiton rekisteröiminenkään ei ollut välttämätöntä... Siis mitkään puolisoisen tai lasten velvollisuudet ja oikeudet eivät olleet riippuvaisia siitä, oliko avioliitto rekisteröity vai ei. Vuonna 1926 erotapahtuma väljeni yhä. Joko puolisot yhdessä tai jompikumpi heistä saattoi anoa avioliiton purkamista mainitsematta siihen mitään syytä. ... Alkuvaiheessa ei ollut minkäänlaisia seksuaalista käyttäytymistä koskevia lakeja. Vuonna 1920 abortti julistettiin lailliseksi. Toisen lain mukaan aviorikos, kaksinnaiminen ja sukurutsaus mainittiin teoiksi, joista ei rangaista. Vallitseva asenne oli, ettei saanut olla mitään esteitä vapaille sukupuolisuhteille eikä mitään taantumuksellista moraalia. Syntyvyyden säännöstelyvälineitä yritettiin saada käyttöön ja koetettiin poistaa kaikki aviotonta syntyperää koskeva häpeä. ... Seurauksena oli joka tapauksessa avioerojen suuri eneneminen... isättömien lasten määrä kasvoi... Aborttien lukumäärä lisääntyi joidenkin lausuntojen mukaan "kauhistuttavasti". Naisen oli monessa tapauksessa valittava joko sosiaalinen asemansa tai äitiys... Aborttien lukumäärän noustessa syntyväisyys kaupungeissa laski. Tästä seikasta esitettiin huolestuneita lausuntoja jo vuonna 1926. Vuonna 1922 arvioitiin, että kodittomien lasten lukumäärä nousi noin yhdeksään miljoonaan. ... Ilmeisesti kuitenkin vanhempien ja lasten suhteiden rikkoutuminen oli ainakin osaksi syynä siihen, että alkoi suuressa määrin ilmetä nuorisorikollisuutta. Tästä huliganismiksi kutsutusta ilmiöstä kirjoitettiin lehdissä 20-luvun lopulla ja 30-luvulla. Vuonna 1929 huliganismia pidettiin vaikeimpana ongelmana. Nuorisorikollisuuden määrän sanottiin kaksinkertaistuneen vuosien 1929-1935 välillä. Kaupungeissa maleksi nuorisoryhmiä, jotka tekivät kaikenlaista pahaa, mm. kävivät avuttomien kansalaisten kimppuun. Puhuttiin vandalismista, varkauksista, murroista, raiskauksista, jopa murhista, jotka olivat lisääntyneet lyhyessä ajassa. Käänne Neuvostoliiton perhepolitiikassa tapahtui selvästi vuosina 1934-35... Tässä ei ole tarpeen käydä selvittelemään, millä tavalla virallinen ajattelutapa muuttui. Pääasia on, että sosiaaliset epäkohdat ja rappeutuminen todettiin, ja alkoi voimakas propaganda huliganismia, vastuutonta seksuaalista käyttäytymistä ja abortteja vastaan... (7)
Helpot erot ja lapset. Edellä mainittiin yksi lasten asemaa heikentänyt asia ja jota uuden moraalin kannattajat, myös toimittajat ja poliitikot, ovat ajaneet, eli vapaat sukupuolisuhteet. Eräs merkkipaalu avioliiton romuttamisessa Suomessa oli vuoden 1987 avioliittolaki. Se osoittaa, miten lainsäädännöllä on merkitystä. Aiemmin avioliiton ymmärrettiin olevan elinikäinen liitto, jonka purkamiseen oikeutti vain puolison aviorikos, väkivaltaisuus tai hylkääminen. Sen sijaan uudessa laissa avioero tehtiin niin helpoksi, ettei siihen tarvittu enää molempien suostumusta, vaan kumpi tahansa puolisoista saattoi yksin hakea eroa ja saada sen voimaan. Niinpä seurauksena oli avioerojen määrän hurja kasvu, ja suurin osa avioeroista koski avioliittoja, joissa ei ollut vakavia ongelmia. Eräs tutkija sanoikin avioeron helppoudesta: ”Kuinka paljon perhe-elämän vakautta voimme odottaa, kun ihmisellä on lain edessä ankarampi vastuu sopimussuhteessa putkimieheen kuin vaimoonsa?) (8) Miten tämä avioerolainsäädäntö vaikutti lapsiin? Se tarkoitti, että yksinhuoltajavanhempien hoidossa kasvavien lasten määrä on noussut jyrkästi. Se tarkoittaa, että lapset joutuvat kasvamaan yleensä äidin kanssa ja ilman isää. Kyseessä oli samanlainen muutos kuin edellä mainitussa Neuvostoliiton perhekokeilussa, jossa avioero tehtiin mahdollisimman helpoksi. Avioliiton saattoi purkaa ilman mitään syytä. Se lisäsi valtavasti eroja ja kodittomien lasten lukumäärää. Ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa verrattiin 65 000 yksinhuoltajaperheiden lasta 921 257 lapseen, jotka kasvoivat molempien biologisten vanhempiensa kanssa. Tutkimus kattoi lähes kaikki lapset, jotka syntyivät Ruotsissa vuosina 1973-1985. Tutkimuksen lopussa vanhimmat lapset olivat 26-vuotiaita ja nuorimmat 14-vuotiaita. Tutkimuksen mukaan vakava psyykkinen sairaus, itsemurhat, itsemurhayritykset ja alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ovat kaksi kertaa yleisempiä yksinhuoltajaperheiden lasten parissa verrattuna biologisen isän ja äidin kanssa kasvaneisiin lapsiin. Vakava huumeiden käyttö on kolme kertaa yleisempää yksinhuoltajaperheissä kasvaneiden ja neljä kertaa yleisempää poikien parissa. Jopa kuolema onnettomuuksien ja väkivallan seurauksena oli yleisempää yksinhuoltajaperheiden lasten parissa. (Ringbäck Weitoft ym. 2003.) Kun tutkimus julkaistiin arvostetussa aikakausjulkaisussa, jotkut kritisoivat sitä, että yksinhuoltajia syyllistetään sanottaessa, että heidän lapsensa ovat erityisen alttiita kärsimään vakavista ongelmista. Tutkimuksen johtaja Gunilla Ringbäck Weitoft selitti kuitenkin tutkijoiden tarkoituksena olleen parantaa yksinhuoltajaperheiden lasten asemaa: ”Olimme hämmästyneitä, että yhteydet olivat niin yksiselitteisiä, vaikka otimme huomioon joukon taustatekijöitä. Mutta tutkimuksemme tarkoituksena oli yrittää parantaa yksinhuoltajien lasten olosuhteita, ei osoitella sormella yksinhuoltajia.” (9)
Avioerot tulevat kalliiksi monille
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria yksilöiden kannalta. Pankin tekemä tutkimus antaa viitteitä siitä, että avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Kyse on erittäin laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, sillä suurin piirtein joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. – Avioerot tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, arvioi toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo Yhden vanhemman perheiden liitosta. Hänen mukaansa peräti neljäsosa yksinhuoltajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Koko väestöstä luku on alle 10 prosenttia ja kahden vanhemman perheissä vielä vähemmän. Nordean viime vuonna tekemän kyselytutkimuksen mukaan lapsiperheistä vain hieman yli kolmannes arvioi pystyvänsä pitämään vanhan asuntonsa, kun toinen vanhemmista lähtee omille teilleen. Lasten kanssa yksin jäävän vanhemman tilantarve ei olennaisesti vähene, sillä makuuhuoneita pitää olla yhtä monta kuin ennenkin… – Kiinteät kustannukset nousevat, Sorjonen toteaa. Hän kiinnittää huomiota myös ajankäyttöön. Lasten viemiset ja hakemiset pitää hoitaa yksin, kun aiemmin vanhemmat pystyivät jakamaan vastuun keskenään. Se laskee arjen elintasoa ja uhkaa hänen mukaansa jopa työntekokykyä, kun päiväkotien aukioloajat eivät jousta työaikojen mukaisesti. (Etelä-Suomen Sanomat, 25.01.2011)
Melko tuore lehtiartikkeli kertoo samasta asiasta. Asumistuet ovat kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla 2000-luvulla, ja esim. vuonna 2016 koko maassa maksettiin yleistä asumistukea runsaat 917 miljoonaa euroa. Osasyy tukien kasvuun on myös se, että poliitikot poistivat vuokrasääntelyn Suomesta parikymmentä vuotta sitten:
Tukitahti kiihtyy kaikkialla maassa
... Asumistukia maksetaan Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Marraskuussa Kela maksoi yleisiä asumistukia yli 93 miljoonan euron edestä, kun sama summa viime vuoden marraskuussa oli vajaat 87 miljoonaa euroa ja edellisvuonna runsaat 65 miljoonaa euroa. Yleisiin asumistukiin uponnut kokonaissumma on 2000-luvulla kaksinkertaistunut... (Etelä-Suomen Sanomat, 8.1.2017) Seuraava lainaus viittaa aiheeseen. Se osoittaa, miten aikuisille sukupuolta pidetään tärkeänä tekijänä, mutta lapsille sitä ei pidetä tärkeänä. Ei pidetä tärkeänä, että lapsella on eri sukupuolta olevat vanhemmat. Anthony Esolen on kiinnittänyt huomiota tähän epäjohdonmukaisuuteen, jossa aikuisten tunteet ja mielihalut ovat tärkeämpiä kuin lasten:
Emme voi sanoa yhtä aikaa: ’Lapsen vanhempien sukupuolella ei ole merkitystä’, ja heti perään sanoa, että aikuisen vuodekumppanin sukupuolella on niin paljon merkitystä, että hän ei voi mitenkään mukauttaa elämäntapaansa luonnon mukaiseksi. Poika ei tarvitse isää, koska sukupuolella ei ole väliä. Mutta hänen äitinsä tarvitsee ’vaimon’, eikä hänen voida mitenkään odottaa ottavan itselleen miestä, koska tässä tapauksessa sukupuolella on enemmän merkitystä kuin millään muulla tässä maailmassa. (10)
Entä sitten käsitteet rakkaus ja tasa-arvo, jotka tavallisesti tulevat esiin keskusteltaessa sukupuolineutraalista avioliitosta? Onko asia todella näin eli onko kysymys uhrautuvasta rakkaudesta vai onko kysymys todellisuudessa itsekkyydestä, koska hylätään lasten oikeus isään ja äitiin? Lesbokodissa kasvanut Robert Oscar Lopez on kiinnittänyt huomiota tällaiseen retoriikkaan:
Saamme usein kuulla, että samaa sukupuolta olevilla pareilla on rakastavat kodit ja että he rakastavat lapsia. Minua tämä ei vakuuta, koska rakkaus merkitsee sitä, että teet uhrauksia toisen ihmisen puolesta sen sijaan, että odotat toisten uhrautuvan sinun puolestasi. Jos olet homoseksuaali ja rakastat lasta, sinä joko uhraat homoutesi ja kasvatat lapsen kodissa, jossa hänellä on äiti ja isä, tai luovut vanhemmuuden unelmasta ja hyväksyt sen, että adoptiolapsille annetaan koti, jossa heillä on sekä äiti että isä. Jos lapsi on orpo, erityislapsi tai valtion laitokseen hylätty asukki, tarvitsee tällainen lapsi äidin ja isän enemmän kuin kukaan muu, sillä hän tarvitsee vakautta ja normaaliutta oman traumansa takia. Et voi pyytää lasta sinun takiasi uhraamaan jotakin niin yleismaailmallista kuin äidin ja isän. (11) Ranskassa monet homoseksualistit itse ovat ottaneet kantaa asiaan. He näkevät, että sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa lapsen oikeutta isään ja äitiin. Siksi he torjuvat sukupuolineutraalin avioliiton:
Ateisti homoseksualisti Bongibault on todennut haastattelussa (Wendy Wright, French Homosexuals Join Demonstration Against Gay Marriage): Ennen kaikkea meidän on suojeltava lasta. Ranskassa avioliiton tarkoituksena ei ole suojella kahden ihmisen välistä rakkautta. Avioliitto on suunniteltu erityisesti tarjoamaan lapsille perhe. Kaikkein vakavin tähänastinen tutkimus – – osoittaa aivan selvästi, että lapsilla on vaikeuksia kasvaessaan homoseksuaalisten vanhempien kasvattamina. (12)
Jean-Pierre Delaume-Myard: Olenko minä homoseksuaalinen homofoobikko… Vastustan sukupuolineutraalia avioliittoa, koska puolustan lapsen oikeutta isään ja äitiin. (13)
Jean-Marc Veyron la Croix: Jokaisella on rajoituksensa: se, että minulta puuttuu lapsi ja että kaipaan lasta, ei anna minulle oikeutta viedä lapselta äidin rakkautta. (14)
Hervé Jourdan: Lapsi on rakkauden hedelmä ja lapsen täytyy säilyä rakkauden hedelmänä. (15)
Yksinäisten naisten hedelmöityshoidot kuuluvat samaan luokkaan kuin edellinen asia, ja myös sitä jotkut toimittajat ja poliitikot ovat ajaneet. Se tarkoittaa, että lapsesta tehdään tarkoituksella isätön varhaisesta lapsuudesta alkaen. Häneltä puuttuu elämänsä alusta lähtien toinen omista vanhemmista eli isä. Mikä on sitten seuraus siitä, että lapselta on riistetty mahdollisuus tuntea oma isänsä? Monet tätä kautta syntyneet lapset ovat kertoneet avoimesti identiteettiongelmistaan ja kaipuusta tavata biologinen isänsä (sperman lahjoittaja), jota he eivät ole koskaan nähneet. Seuraava lainaus ja esimerkki kertoo aiheesta lisää. Uutta moraalia ajavat toimittajat ja poliitikot ovat unohtaneet lasten näkökulman tässä asiassa:
Katrina Clark syntyi yksinäiselle äidille, joka käytti keinohedelmöitystä ja tuntematonta luovuttajaa. Äiti kertoi aina avoimesti tyttärelleen asiasta ja heillä oli läheinen ja rakkaudellinen suhde. Kasvaessaan vanhemmaksi tytär alkoi kuitenkin kamppailla identiteettikysymysten kanssa ja alkoi tarkkailla ystäviään, joilla oli molemmat vanhemmat. Washington Post -lehdelle 20 vuoden iässä kirjoittamassaan kolumnissa hän kirjoittaa: ”Silloin tyhjyyden tunne otti minut valtaansa. Ymmärsin olevani eräässä mielessä kummallisuus. Minulla ei koskaan tulisi olemaan isää. Ymmärsin lopulta, mitä tarkoittaa olla nimettömän luovuttajan avulla tuotettu lapsi, ja vihasin sitä.” (16)
Opetus väärästä sukupuolesta. Yksi asia, jota ei juurikaan mainittu tiedotusvälineissä vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, on opetus siitä, että ihminen voi syntyä väärään sukupuoleen. Kyseessä on verrattain uusi asia, jota ovat pitäneet yllä uudistusmielisinä esiintyneet tiedotusvälineiden edustajat sekä tietysti transihmiset ja SETAN kaltaiset järjestöt (aivan kuten he pitävät yllä käsitystä, että homoseksuaalisuus on synnynnäistä, vaikka tämä asia on kumottu monissa aihetta käsittelevissä konferensseissa, kaksostutkimuksissa ja vaikka monet homoseksualistit itse kieltävät asian synnynnäisyyden). Mistä tässä asiassa on sitten kysymys? Meidän ei tarvitse vähätellä kenenkään sisäisiä kokemuksia, koska ne ovat henkilökohtaisia. Kuitenkin transjutuissa on kysymys aivan tavallisesta ongelmasta: ihmisen tyytymättömyydestä itseensä. Tyytymättömyys omaan sukupuoleen ei ole sen kummempi asia kuin että joku on tyytymätön ulkonäköönsä, lihastensa pienuuteen tai että on liian lihava. Esim. syömishäiriöt, kuten anorexia nervosa, ovat tästä hyvä esimerkki. Henkilö voi pitää itseään liian lihavana, vaikka olisi aivan laiha jo nyt. Vika ei siis ole hänen ruumiissaan, vaan ettei henkilö hyväksy itseään ja kehoaan. Sama ongelma voidaan nähdä transihmisten elämässä. Miksi sitten keskustella tästä asiasta? Ongelma on, että se saattaa monet lapset tai nuoret hämmennyksiin, ja monet saattavat mennä sen seurauksena peruuttamattomiin leikkauksiin - terveitä elimiä amputoidaan - kuten rintojen poistoon, joita he myöhemmin katuvat. Monet näin toimineet ihmiset ovat jälkeenpäin ilmaisseet sen toiveen, että heitä hoitaneet psykiatrit ja lääkärit olisivat yrittäneet saada heitä ymmärtämään niitä syvempiä psykologisia tekijöitä, jotka saivat heidät torjumaan oman ruumiinsa ja sukupuolensa. Useat heistä pahoittelivat sitä, että asiantuntijat tukivat heidän sukupuolista hämmennystään sen sijaan, että olisivat ottaneet psykologiset tekijät esiin. Samasta aiheesta netissä on kirjoittanut mm. Musta Orkidea-nimimerkillä kirjoittanut blogisti:
”Minulta on leikattu ruumiinosia irti. Minulla ei ole rintoja, sillä ne on leikattu irti, ja alavatsassani on arpia, jotka ovat olleet haavoja, joiden kautta muutakin kehooni luonnolliseen kuuluvaa on leikattu irti. Kasvonpiirteeni ovat muuttuneet. Naamassani kasvaa karvaa. Ääneni on täysin tunnistamattomaksi muuttunut… En voi siittää lasta ja olen steriili naisenakin… Nykyinen nimeni ei ole oikea nimeni. Identiteettini on keksitty identiteetti ja minulla on väärät paperit. En ole mies, vaan olen silvottu nainen… Olen elänyt vuosia valheessa ja uskotellut itselleni olevan jotakin, mitä en ole… Olen mennyt yli siitä rajasta, jonka jälkeen ei ole enää paluuta. En saa koskaan takaisin jotakin sellaista, joka on kerran leikattu irti. Sukupuolenvaihdoshoidot ovat peruuttamattomia. Kun ruumis kerran rikotaan, niin sitä ei enää koskaan saada ehjäksi. Minä olen aivan täysin korjauskelvoton. Mitään ei ole enää tehtävissä… Ei ole mahdollista syntyä väärään kehoon. Ihmisen keho on ollut olemassa jo kauan ennen kuin tietoisuus tai identiteetti ovat muotoutuneet. Keho ja mieli eivät ole toinen toisistaan irrallisia tai olemassa erillisinä tai yksittäisinä. Ne ovat aina yhtä. Ajatuskin siitä, että joku voisi olla sisäisesti vastakkaista sukupuolta, on aivan täysin naurettava. Transsukupuolisuus on identiteettihäiriö ja tämä häiriö on korvien välissä, ei kehossa. Sukupuoli on kehon fyysinen ominaisuus samaan tapaan kuin pituus, kengänkoko tai hiusten väri. Sukupuolta ei voi vaihtaa yhtään sen enempää kuin vaikka rotua tai pituutta voi vaihtaa… Transsukupuolisuus muistuttaa kaikin puolin hyvin läheisesti anoreksiaa. Kyseessä on ikään kuin samankaltaisen oireilun eri ilmenemismuoto” (Musta orkidea: ”Viimeisen muurin takana on totuus.”)
Lastenlääkäri ja yhdysvaltalaisen lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Michelle Cretella on niinikään todennut, ettei lapsen todellisuudentajua tulisi häiritä puheella väärään ruumiiseen vangitusta minuudesta: ”Esikouluikäisen lapsen normaalia älyllistä kehitystä ja todellisuudentajua häiritsee, jos häneen iskostetaan väärää käsitystä, että on mahdollista olla vangittuna väärään ruumiiseen. Tällainen iskostaminen on lapsen kaltoin kohtelua” (19). Cretella luonnehtii lasten ja nuorten transsukupuolisuuteen ohjaamista ”laajamittaiseksi lasten kaltoin kohteluksi”.
Suvaitsevat ihmiset kannattavat lasten murhia.
- (Mark 10:19) Käskyt sinä tiedät: ‘Älä tapa’, ‘Älä tee huorin’, ‘Älä varasta’, ‘Älä sano väärää todistusta’, ‘Älä toiselta anasta’, ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’."
Kertomus: Olipa kerran kaksi ryhmää. Kumpikin ryhmä puhui ihmisoikeuksien ja rakkauden puolesta. Kumpikin näistä ryhmistä oli myös yhtä mieltä, että 10-vuotiaat olivat aitoja lapsia, joita ei saanut surmata. Ryhmät olivat tästä asiasta harvinaisen yksimielisiä. Sen sijaan näiden kahden ryhmän ero ilmeni suhtautumisessa 5-vuotiaisiin. Ryhmä 1 piti heitä samanarvoisina ihmisinä kuin 10-vuotiaita lapsia. Ryhmä 2:n jäsenet sen sijaan ajattelivat, että 5-vuotiaat eivät olleet todellisia lapsia vaan jonkinlaisia kudosmöykkyjä. Siksi niiden elämä voitiin lopettaa, jos vanhemmat niin halusivat. Miten tämä liittyy käsiteltyyn aiheeseen? Lyhyesti sanottuna juuri samanlaisesta asiasta on kysymys abortissa. Toinen ryhmä ihmisistä pitää kohdussa olevaa pientä lasta todellisena ihmisenä ja toinen ryhmä ei pidä. He ajattelevat eri tavalla tästä asiasta. Kuitenkin on otettava huomioon, että 10-vuotiailla, 5-vuotiailla ja kohdussa olevilla lapsilla on samat ruumiinjäsenet, sillä...
- 10-vuotiaalla on pää, silmät, nenä, suu, kädet, jalat jne. - 5-vuotiaalla on pää, silmät, nenä, suu, kädet, jalat jne. - myös kohdussa olevalla lapsella on pää, silmät, nenä, suu, kädet, jalat jne. Eräs abortteja tehnyt henkilö kertoo:
Aborttia ei voi tehdä silmät ummessa. Täytyy varmistautua siitä, että kohdusta tulee kaikki pois ja laskea, että sieltä tulee tarpeeksi kättä ja jalkaa, rintakehää ja aivoa. Sitten kun potilas herää narkoosista ja kysyy, että olisiko se ollut tyttö vai poika, on minun kestokykyni raja saavutettu ja silloin minä tavallisesti kävelen pois. – Jos minä teen toimenpiteen, jossa aivan selvästi tapan elävän olennon, minusta on hömpötystä puhua orastavan elämän tuhoamisesta. Tappamista se on, ja tappamisena minä sen koen.” (20)
Tästä on jälleen hyvä siirtyä suvaitsevaisuuteen. Kuten todettiin haluavat monet arvoliberaalit poliitikot ja toimittajat esiintyä suvaitsevaisina, edistyksellisinä ja maltillisina. Kuitenkin se kariutuu tässä yhdessä asiassa eli he kannattavat lasten surmaamista. He ovat mielistyneet siihen, että ei-toivotut lapset voidaan tappaa. Kysyä kuitenkin voidaan, onko tässä mitään eroa verrattuna siihen, miten Hitler tappoi ihmisiä kaasukammioissa tai miten kanaanilaiset polttivat lapsiansa tulessa, joka nostatti Jumalan vihan? Ainut asia, millä tämä voidaan kiistää, on se, että kiistetään kohdussa olevan lapsen olevan todellinen ihminen, kuten seuraava lainaus osoittaa.
Jos on nimittäin niin, että kehittyvä sikiö vastaa moraalisesti lasta, silloin abortti vastaa moraalisesti lapsenmurhaa. Vain harva olisi sitä mieltä, että hallituksen pitäisi antaa vanhempien päättää itse, tappavatko he lapsensa… Niiden, jotka ovat valmiita puolustamaan naisten oikeutta päättää itse raskauden keskeyttämisestä, tulisi ottaa kantaa väitteeseen, jonka mukaan kehittyvä sikiö vastaa ihmistä, ja yrittää näyttää, miksi väite on väärä. Ei riitä, että sanoo, että lain tulisi olla neutraali moraalisissa ja uskonnollisissa kysymyksissä. Abortin sallimisen puolustaminen ei ole sen neutraalimpaa kuin sen kieltämisen vaatiminen. Kummallakin kannalla olevat olettavat taustalla piilevään moraaliseen ja uskonnolliseen kiistaan jonkin vastauksen. (21)
Entä tulevaisuus? Kun tässä on käsitelty lapsia, saattaa seuraava askel olla, että pedofilia tulee vähitellen hyväksytyksi. Aletaan esittää, miten pedofilia on myös yksi seksuaalinen suuntaus muiden joukossa, siksi ”siihen tulee suhtautua ymmärtävästi”. Samoin tullaan käyttämään nimenomaan rakkautta tämänkin asian esiintuomisessa – kuten tapahtui jo seksuaalisen vallankumouksen yhteydessä (”ei ole mitään väärää, jos kaksi henkilöä on sukupuoliyhteydessä, kunhan he rakastavat toisiaan”) tai homoseksuaalisuuden yhteydessä. Niinpä on hyvin todennäköistä, että pian tullaan esittämään TV:ssa ohjelmia, joissa kuvataan seksuaalisuhteita, aluksi aikuisten ja nuorten välillä, ja myöhemmin jo aikuisten ja lapsien välillä, myönteisessä valossa. Tätä on tapahtunut jo ulkomailla. Yksi esimerkki on Hollanti. Siellä oli jo vuosikausia sitten ”pedofiilipuolue”, joka toi tätä asiaa esille. Lisäksi Hollannin Amsterdam on ollut lapsipornon tuottamisen pääkaupunki Euroopassa. Samoin Amsterdam on muussa pahuudessa edelläkävijä. YK on listannut Amsterdamin ihmiskaupan ykköskohteeksi; Hollannissa laillistettiin ensimmäisenä eutanasia, Amsterdam on Euroopan huumekeskus ja lisäksi Amsterdamia on pidetty homoseksuaalien pääkaupunkina Niinpä on mahdollista, että kun Suomessa ja muualla on koko ajan seurattu Hollantia, varsinkin homoseksuaalisuuskysymyksessä ja eutanasian tuomisessa esille, näemme pian samanlaisia painotuksia, mitä on jo esiintynyt Hollannissa. Tämä on erittäin mahdollista. Minulla ei siis tosiaankaan ole mitään homoseksuaaleja vastaan, mutta näen, että kun ensin hyväksytään homoseksuaalisuus, seuraavat sitä pian muutkin vääristymät. Tunnetut homoseksuaaliset lehdet ja johtohenkilöt ulkomailla ovat tuoneet tätä asiaa eli pederastiaa ja pedofiliaa esille jo vuosikausia sitten, kuten seuraavat lainaukset osoittavat:
Viime vuosikymmenien aikana olemme havainneet kuinka yhden seksiin liittyvän rajan, tabun, yhteiskunnallinen murtuminen on raivannut tietä seuraavan vakavamman tabun hyväksymiselle. 1960-luvulta lähtien esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi on enenevässä määrin tullut julkisesti hyväksytyksi. 1990-luvulla vuorossa ovat olleet homoseksuaalisuus ja transseksuaalisuus. Enää jäljellä on pedofilia ja pederastia. Tätä ajatusta pidetään yleensä liioitteluna ja pelotteluna. Lisäksi homoliikkeet vastustavat homouden ja pedofilian sekoittamista toisiinsa. Asiaa ei voi kuitenkaan sivuuttaa kevyesti. Suurin osa tavallisista homoista ei edes tunne kansainvälisen homoliikkeen toimintaa tai keskustelua, jota käydään akateemisissa homolehdissä. (22)
Vaikka suurelle yleisölle ei levitetäkään sitä, mitä he puhuvat keskenään, se ei ole salaisuus ja se varmasti voidaan levittää suurelle yleisölle. Kieltävätkö esim. abortin puolustajat julkisesti vihamielisyytensä äitiyttä kohtaan? Julkaise Eileen L. McDonaghin kuvaus syntymättömästä lapsesta aggressiivisena tunkeutujana, joka on syyllinen raskauden aiheuttamiseen. Kieltävätkö homoseksuaaliaktivistit julkisesti homoseksuaalisuuden ja pedofilian välisen yhteyden? Julkaise Journal of Homosexuality -lehden kaksoisnumero aiheesta “Miespuolinen sukupolvien välinen rakkaus”, joka on täynnä artikkeleita, joissa ylistetään ”rakastavaa pedofiiliä”. Voidaan ehkä sanoa, että jokaisella yhteiskunnallisella liikkeellä on nolostuttavia liittolaisia. Aivan niin, mutta tässä tapauksessa on perustava epäsymmetria. Asialliset yhteiskunnalliset liikkeet torjuvat ystäviksi pyrkivät, jotka sanovat pahoja asioita. Moraalittomuutta ajavat liikkeet ottavat ne rinnalleen, koska ne eivät pidä niiden sanomia asioita pahoina. Tämä puhuu kovalla äänellä, jos meillä on vain korvat kuulla. (23)
Pieni silmäys alkoholipolitiikkaan. Edellisissä kappaleissa viitattiin kahteen asiaan, jotka ovat heikentäneet lasten asemaa: huono lainsäädäntö ja aikuisten lisääntynyt itsekkyys. Mainittiin mm. se, miten seksuaalinen vallankumous ja höllentynyt avioerolainsäädäntö heikensivät lasten asemaa. Yhä suurempi osa lapsista on joutunut kasvamaan perheissä tai laitoksissa, joissa puuttuu toinen tai molemmat vanhemmista. Se ei ole ollut hyvää heidän kehityksensä kannalta. Tietysti huonon käytöksen lisääntymiseen yhteiskunnassa on ollut muillakin asioilla merkitystä. Yksi suurimmista syistä, jota tässä kirjoituksessa ei ole käsitelty, on median osuus. Ohjelmat televisiossa ovat muuttuneet koko ajan väkivaltaisemmiksi ja antavat huonoja malleja seksuaalisuuden sekä muun elämän alueella. Mikä onkaan näiden ohjelmien tuottajien ja mediajohtajien tuomio aikanaan Jumalan edessä, kun he levittävät pahuutta yhteiskuntaan? Kannattaa ottaa myös huomioon seuraavat Jeesuksen sanat. Niiden tuomio, jotka johtavat muita harhaan, on aina suurempi kuin muiden ihmisten:
- (Matt 18:6,7) Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!
- (Luuk 12:47,48) Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä. 48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
Yksi alue, jolla on merkitystä lapsiin, on myös alkoholilainsäädäntö, varsinkin jos sitä höllennetään. Sillä yhteiskunnassamme on satojatuhansia alkoholista enemmän tai vähemmän riippuvaisia ihmisiä. He eivät kykene hillitsemään juomistaan ja alkoholin vaikutuksen alaisena tekevät tekoja, joita eivät tekisi normaalitilassa. Tilanne, jossa perheen vanhemmat ovat alkoholisoituneita tai ehkä narkomaaneja, ei tosiaankaan ole lasten kannalta ihanteellinen vaihtoehto. Lapset saattavat joutua heitteille tai sitten koko perhe hajoaa alkoholin liikakäytön takia. On helppo ymmärtää, miten se vaikeuttaa lasten normaalia elämää ja heikentää heidän turvallisuudentunnettaan. Otin aiheeseen kantaa myös sanomalehdessä. Eräs henkilö, ”Herra X” (oikealla nimellä ei ole merkitystä), vaati alkoholilainsäädännön edelleen höllentämistä, puhuen mm. moralistipoliitikoista ja sääntö-Suomesta. Hänen näkökantansa on tavallaan oikea, mutta joskus lainsäädäntö ja rajoitukset ehkäisevät monilta harmeilta. Samoin yhteiskunnan kulut alenevat. Kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen sanomat-lehdessä 24.7.2018. Kirjoituksessa mainittu henkilön nimi on muutettu:
Alkoholiongelmilla on laajat heijastuksensa Sääntely: Alkoholin suurkuluttajien riippuvuuden haitat näkyvät myös perhe- ja työelämässä
Herra X kirjoitti ESS:n mielipidesivulla (20.7) moralistipolitikoista ja sääntö-Suomesta. Hän halusi vapaampaa alkoholilainsäädäntöä ja alkoholin saatavuuden lisääntymistä. Hän myös mainitsi, että ”vastuullisia taviksia säädellään joka suunnalta aika ahtaaseen pilttuuseen, koska viisi prosenttia kansasta ei osaa elää siivosti”. Se nyt on vain niin, että vaikka alkoholi on ongelma vain 5-10 prosentille väestöstä, on sillä vaikutusta muihinkin. 5-10 prosenttia tarkoittaa itsessään satoja tuhansia alkoholista riippuvaisia suurkuluttajia, mutta kun tähän lisätään perheet, työnantajat ja muut läheiset, kasvaa luku lähelle miljoonaa. Herra X:n kannattaisi tutustua myös aikaisempiin tilastoihin. Aina kun alkoholin saatavuutta on helpotettu, se on lisännyt ongelmia. Näin tapahtui Suomessa v. 1969 ja Ruotsissa 1955. Kun Suomessa keskiolut tuli kauppoihin v. 1969, kasvoi rikollisuus 27 prosenttia ja kasvu jatkui seuraavina vuosina. Lisäksi Norjassa tehtiin 1970-luvulla tutkimus, jossa todettiin, että yhden litran lisäys asukasta kohti lasketussa alkoholin kulutuksessa (puhtaaksi alkoholiksi muutettuna) tuotti 16 prosentin lisäyksen väkivaltaan. Mittarina oli väkivaltarikoksissa tuomittujen määrä. Tällaisia tosiseikkoja ei voi vähätellä, kuten Herra X tekee. Kannattaisi kuunnella niitä, joilla on käytännön kokemusta kentältä. Toinen juttu ovat alkoholista aiheutuneet kustannukset, joita jokainen meistä maksaa. Kauppalehti kertoi (16.9.2011), miten ”alkoholi aiheuttaa noin miljardin euron suorat kustannukset vuodessa yhteiskunnalle. Epäsuorat kustannukset ovat jopa viisi miljardia euroa”. Tällaisia summia ei voi vähätellä. Lisäksi kun Herra X haluaa Alkon monopolin murtamista, merkitsee se valtion verotulojen vähentymistä. Tämä Herra X:n ehdotus merkitsee joko verojen korotusta tai että valtio velkaantuu edelleen. Tyhmää politiikkaa ei kannata tehdä!
Tästä edellisestä kirjoituksesta kului vajaa kuukausi, kun samassa lehdessä kerrottiin uuden alkoholilainsäädännön vaikutuksesta. Tämä laki tuli voimaan samana vuonna Suomessa, ja se vaikutti mm. sen, että poliisin hälytystehtävät lisääntyivät 12 000:lla. Tämä osoittaa, miten alkoholilainsäädännöllä on vaikutusta ihmisten käytökseen.
Poliisi: Uusi alkoholilaki lisännyt hälytystehtäviä Uusi alkoholilaki on lisännyt poliisin hälytystehtäviä, poliisi arvioi maanantaina. Poliisin hälytystehtävät lisääntyivät tammi-heinäkuussa yli 12 000:lla, ja Poliisihallituksen mukaan nousua selittävät alkoholilain muutokset. Uusi laki antoi maaliskuusta alkaen kaikille ravintoloille oikeuden anniskella kello neljään asti aamulla. Anniskeltua alkoholia voi juoda ravintolassa aamuviiteen saakka. Uusi laki vapautti myös ravintoloiden aukioloajat. Aiemmin ravintolat piti sulkea viimeistään neljältä. Käytännössä muutos on näkynyt siinä, että osa ravintoloista sulkee nykyisin ovensa vasta aamuviideltä. Poliisihallituksen mukaan alkoholiin liittyvät poliisitehtävät painottuvat selkeästi aikaan kello viidestä eteenpäin aina aamukahdeksaan saakka. Hälytystehtävät koskevat muun muassa päihtyneitä henkilöitä, pahoinpitelyjä, häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa. Eniten hälytystehtävien määrä on kasvanut aamuviiden ja -kuuden välisenä aikana. Esimerkiksi pahoinpitelytehtävien määrä kasvoi tuona aikana liki 65 prosenttia edellisen vuoden maalisheinäkuuhun verrattuna. Poliisin tekemät päihtyneiden kiinniotot ovat sen sijaan laskusuunnassa. Poliisihallituksen mukaan tämä johtuu osittain siitä, että monet kunnat ovat lisänneet selviämisasemien määrää. Uusi alkoholilaki on vaikuttanut myös poliisien työvuoroihin. - Poliisilaitokset ovat joutuneet siirtämään resurssejaan aamuyön ja varhaisaamun tunteihin, mikä lisää kustannuksia ja työn kuormittavuutta, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo. (ESS 21.8.2018)
Entä huumeet? Arvoliberaalit ajavat usein mietojen huumeiden vapaata saantia, mutta siinä on ongelmansa, sekä aikuisten että lasten kannalta. Ns. porttiteoria pitää edelleen paikkansa eli miedoista huumeista on helppo ajautua kovempiin huumeisiin. Noin 80 - 90 % kaikista heroiinin väärinkäyttäjistä on aloittanut miedoilla huumeilla. Kun ne eivät tehoa ja niiden vaikutus pienenee, tulee heille halu saada voimakkaampia aineita. Miksi pitää tarkoituksella mennä sellaiseen yhteiskuntaan, jossa huumeiden käyttöön on helppo ajautua? Lisäksi jos huumeidenkäyttäjille syntyy lapsia, on heillä sairauksia todennäköisemmin kuin muilla lapsilla. Näin on myös niillä lapsilla, joiden vanhemmat käyttävät alkoholia. Esim. Suomessa syntyy satoja lapsia, joilla on vakavia sairauksia vanhempien alkoholin käytön takia. Toinen ongelma lasten kannalta on se, että vanhempien huumeriippuvuus ja huumeiden käyttö ei ole hyödyksi lapsille, kuten ei alkoholin käyttökään. Huumeriippuvaisten vanhempien on vaikeampi pitää huolta lapsistaan. Huume- ja alkoholiriippuvuudet ovat suuri syy myös yhteiskunnan kulujen kasvamiseen. Mitä enemmän narkomaaneja ja alkoholisteja on, sitä enemmän perheet hajoavat, ihmiset syrjäytyvät, joutuvat pois työelämästä ja sairauksien määrä lisääntyy. Kaikki nämä asiat tulevat taloudellisesti kalliiksi. On arvioitu, että esim. Suomessa alkoholista aiheutuu vuodessa suoraan miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle ja epäsuorasti jopa viisi miljardia euroa (Kauppalehti 16.9.2011). Sadattuhannet ovat riippuvaisia alkoholista.
Esimerkki maailmankuvan vaikutuksesta. Kun maailmassa esiintyy väärintekoa lapsia ja muita ihmisiä vastaan, niin vaikuttaa ihmisen käytökseen taustalla oleva maailmankuva. Jos joku ei usko kaikkia sitovaan moraalilakiin sekä tuomioon tämän elämän, on hänen motivaationsa hyvän tekemiseen todennäköisesti heikompi kuin sellaisen ihmisen, joka uskoo molempiin asioihin. Tämä ilmenee myös sellaisissa asioissa kuin ihmiskauppa, orjuus ja lapsityö, laittomat pidätykset sekä pakkoprostituutio (vrt. 1 Tim 1:9,10: ja tiedetään, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle, vaan laittomille ja niskoitteleville, jumalattomille ja syntisille, epähurskaille ja epäpyhille, isänsä tappajille ja äitinsä tappajille, murhamiehille, haureellisille, miehimyksille, ihmiskauppiaille, valhettelijoille, valapattoisille ja kaikelle muulle, mikä on tervettä oppia vastaan / 2 Moos 21:16: Joka varastaa ihmisen ja joko myy hänet tahi pitää häntä hallussansa, se rangaistakoon kuolemalla.). On arvioitu, että niiden uhreina on miljoonia tai jopa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Suurin osa uhreista on naisia ja lapsia, varsinkin seksiteollisuudessa. Tällaiset ilmiöt ovat mahdollisia myös länsimaissa, varsinkin niissä maissa, jotka ovat laillistaneet prostituution, parituksen ja bordellit. Niissä ihmiskauppa ja seksiorjuus ovat mahdollisia, koska nämä toiminnot on helppo verhota lailliseksi liiketoiminnaksi. Miksi sitten maailmassa esiintyy vääryyksiä ja todellisia ihmisoikeusrikkomuksia? Yksi suuri syy on maailmankuvassa, kuten jo todettiin. Jos ihmiset eivät usko siihen Raamatun opetukseen, että he joutuvat kerran tekemään tiliä elämästään, on heidän helppo ajautua vääryyksiin. Seksikauppa ja siihen liittyvä ihmiskauppa ovat hyviä esimerkkejä. Niitä ylläpitää ihmisen itsekkyys, joka ilmenee kahdella tavalla, ihmisten himossa ja ahneudessa:
Himokkaat aikuiset, joiden himo on elämässä pääasia. He raiskaavat nuoria ja lapsia himonsa tähden. Näiden ihmisten elämäntavat osoittavat, että heillä käytännössä on maailmankatsomus, jossa he eivät usko tuomioon tämän elämän jälkeen.
- (Mark 4:18,19) Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, 19. mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi.
- (Jaak 1:14,15) Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; 15. kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.
- (2 Tim 3:1-5) Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. 2. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, 3. rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, 4. pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; 5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
Ahneus on toinen syy. Pakkoprostituutio kukoistaa vain siellä, missä on ahneutta ja missä sitä suojellaan paikallisen poliisin toimesta. Lahjuksia ottavat viranomaiset pitävät rahaa tärkeämpänä kuin hyväksikäytettyjä ihmisiä. Raamatun valossa ihmiset kadottavat sielunsa ahneuden tähden.
- (Jes 1:23) Sinun päämiehesi ovat niskureita ja varkaiden tovereita; kaikki he lahjuksia rakastavat ja palkkoja tavoittelevat; eivät he hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.
- (Luuk 12:15-21) Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi". 16. Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. 17. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?' 18. Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; 19. ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'. 20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' 21. Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."
- (1 Tim 6:9,10) Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. 10. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille pieni lainaus. Yleensä poliitikot ovat avainroolissa sen suhteen, esiintyykö ihmiskauppaa ja pakkoprostituutiota. Jos he sallivat asian ja säätävät sitä puoltavia lakeja, on ihmiskauppaa vaikeaa poistaa. Sen sijaan oikealla lainsäädännöllä ja sen valvonnalla voidaan parantaa tuhansien ihmisten elämää. Seuraava lainaus kertoo juuri tästä. Kyseessä on kaksi maata, tai kaksi kaupunkia. Toisessa esiintyy paljon ihmiskauppaa, mutta toisessa sitä on pystytty vähentämään lainsäädännöllä. Ongelmana on, että poliitikoilla ei ole aina todellista halua säätää oikeudenmukaisuutta lisääviä lakeja. Se johtaa ihmisten kärsimykseen:
Kun otetaan huomioon, kuinka hyvin Ruotsin malli on toiminut ihmiskauppaa vastaan, on hämmästyttävää, että kaikista muista maista vain Norja ja Islanti ja uusimpana maana Irlanti (lokakuu 2014) ovat ottaneet mallin käyttöön. Ruotsin poliisin mukaan tietyt rikollisryhmät, jotka myyvät naisia Euroopan markkinoilla, ovat alkaneet vältellä Ruotsia lain voimaantulon jälkeen. Todisteet myös osoittavat, että lailla on ollut myönteinen, ennaltaehkäisevä vaikutus miespuolisiin seksin ostajiin ja että laki on huomattavasti vähentänyt seksin ostajien määrää. Varsin mielenkiintoinen on vertailu, joka on tehty lain voimaantulon jälkeen. Siinä vertailtiin Tukholmaa ja Amsterdamia, jossa prostituutio on laillistettu. Ruotsin poliisihallinnossa työskentelevän Kajsa Wahlbergin mukaan Tukholmassa, jossa asukkaita on 1,3 miljoonaa, on kaduilla työskentelevien prostituoitujen määrä arviolta 200. Amsterdamissa, jonka asukasluku on 750 000, löytyy kaduilta 20 000 – 35 000 prostituoitua. Amsterdamissa poliisi on itse asiassa joutunut sulkemaan lukuisia bordelleja kitkeäkseen niistä rikollisia elementtejä. Vain vuosi prostituution laillistamisen jälkeen yli puolet Hollannin prostituoiduista oli parittajien kynsissä. Wahlberg toteaakin, että järjestäytynyt rikollisuus seuraa aina prostituution perässä ja tuo mukanaan myös rahanpesua ja muita rikollisuuden muotoja. Hän toteaa, että vaikka prostituutio laillistettaisiin, kuten Hollannissa ja Saksassa on tehty, se ei poista stigmaa, jota prostituoidut kantavat mukanaan. Wahlberg sanookin, että ainoa ja vähiten raskas tapa puuttua prostituutioon ja ihmiskauppaan on muuttaa miesten asenteita. Miesten on lopetettava seksin ostaminen. (24)
Loppupuhe. Edellä käsiteltiin monia lasten elämää heikentäviä asioita. Itse pidän syynä tälle negatiiviselle kehitykselle sitä, että, että yhteiskunnassamme on tapahtunut voimakas luopuminen kristillisestä arvomaailmasta, avioliiton pyhyydestä ja että seksi on oikein vain miehen ja vaimon välillä avioliitossa (1 Kor 7:2: mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä). Mitä enemmän tällä tiellä mennään, sitä enemmän on odotettavissa myös yhteiskunnan kulujen kasvua. Nämä asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Sitten asiasta toiseen eli jokaisen jumalasuhteeseen. Jokainen meistä on syyllistynyt vääryyteen jollakin elämänsä alueella, emmekä varmastikaan voi osoitella ketään sormella. Meidän tulisi ensin huolehtia siitä, että ensin kohdistamme huomion omaan puutteellisuuteemme kuin lähimmäisiin. Kaikesta huolimatta Jumalalla on hyvä suunnitelma meitä puutteellisia ihmisiä varten. Hän haluaa parasta meille, ja kaikkein paras hänen lahjoistaan on iankaikkinen elämä. Niinpä sinä, joka olet tähän mennessä torjunut Jumalan tahdon, etkä ole välittänyt hänestä, käänny hänen puoleensa! Tunnusta mieleesi tulevat synnit ja pyydä Jeesusta elämääsi, koska hän on maksanut täyden hinnan synneistäsi. Hänen kauttaan voit saada iankaikkisen elämän lahjaksi. Voit rukoilla esim. seuraavalla tavalla:
Pelastusrukous: Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.
Viittaukset:
1. Edwin Louis Cole: Miehuuden haaste, s. 104 2. David Popenoe (1996): Life without Father: Compelling New Evidence That Fatherhood and Marriage Are Indispensable for the Good of Children and Society. New York: Free Press. 3. Kristin Anderson Moore & Susan M. Jekielek & Carol Emig:” Marriage from a Child’s Perspective: How Does Family Structure Affect Children and What Can We do About it”, Child Trends Research Brief, Child Trends, June 2002, http:www. childrentrends.org&/files/marriagerb602.pdf.) 4. Sara McLanahan & Gary Sandefur: Growing Up with a Single Parent: What Hurts, What Helps, s. 38 5. Margaret Mead: Some Theoretical Considerations on the Problem of Mother-Child Separation, American Journal of Orthopsychiatry, vol. 24, 1954, s. 474 8. Matti Joensuu: Avoliitto, avioliitto ja perhe, s. 12-14 9. Matti Joensuu: Avoliitto, avioliitto ja perhe, s. 85-91 8.Ryan T. Anderson: Truth overruled: The Future of Marriage and Religious Freedom. 9. Tapio Puolimatka: Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret, s. 47 10. Anthony Esolen: Defending Marriage: Twelve Arguments for Sanity (2014), Charlotte, NC: Saint Benedict Press, s. 149 11. Robert Oscar Lopez, s. 114 12. Wendy Wright: French Homosexuals Join Demonstration Against Gay Marriage, Catholic Family & Human Rights Institute, January 18, 2013 13. Jean-Pierre Delaume-Myard: Homosexuel contre le marriage pour tous (2013), Deboiris, s. 94 14. Jean-Pierre Delaume-Myard: Homosexuel contre le marriage pour tous (2013), Deboiris, s. 210 15. Jean-Pierre Delaume-Myard: Homosexuel contre le marriage pour tous (2013), Deboiris, s. 212 16. Tapio Puolimatka: Yhteiskuntakoe lapsilla?, s. 109 17. Timo Vihavainen, Marko Hamilo, Joonas Konstig: Mitä mieltä Suomessa saa olla, s. 205 18. Paul Gingsborg (2014) Family Politics: Domestic life, Devastation and Survival 1900-1950, New Haven: Yale University Press 19. Mark Hodges: ”Transgender hormone blockers are ’institutionalized child abuse’: pediatrician”, LifeSite News Oct 17, 2017 20. Suomen kuvalehti, n:o 15, 10.4.1970 21. Michael J. Sandel: Oikeudenmukaisuus (Justice. What’s the Right Thing to Do?), s. 283,284 22. Ari Puonti: Homoseksuaalisuus – hämmennyksestä selkeyteen, s. 166 23. J. Budziszewski: Tätä emme voi olla tietämättä (What We Can,t Not Know. A Guide), s. 278,279 24 . Pia Rendic: Ihmiskaupan kasvot, s. 202,203
Lisää aiheesta: Lue, miksi abortti ja raskauden keskeytys ei ole naisen oikeus päättää ruumiistaan vaan murha
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta: Lue, miksi abortti ja raskauden keskeytys ei ole naisen oikeus päättää ruumiistaan vaan murha
|
