Kirkon päättäjät ja Jumala

1. Luomistyön kieltäminen

- (Room 1:19,20) sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

20. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

Mitä tulee maailmankaikkeuteen ja elämään, myöntävät tiedemiehet yleisesti, että niillä on alku. He myöntävät, ettei maailmankaikkeus ole ollut aina olemassa ja ettei elämä maapallollakaan voi olla ikuista. He eivät ehkä usko Jumalan luomistyöhön, mutta ovat pakotettuja myöntämään sen, että maailmankaikkeus on syntynyt jossain vaiheessa, kuten myös elämän on täytynyt syntyä jossain vaiheessa. Se johtuu seuraavista tekijöistä:

• Termodynamiikan toinen pääsääntö osoittaa, että taivaankappaleiden käyttökelpoiset energiavarannot ehtyvät vähitellen. Jos ne olisivat ikuisia, eivät ne enää voisi säteillä lämpöä ja valoa. Kuitenkin taivaankappaleet kuten aurinko edelleen säteilevät. Se viittaa siihen, että niillä on täytynyt olla alkuhetki, jolloin tämä prosessi on lähtenyt käyntiin.

• Koska elämä maapallolla on riippuvaista auringon valosta ja lämmöstä, asettaa se omat rajansa elämän olemassaololle. Elämä ei voi olla ikuista, koska aurinkokaan ei ole ollut ikuisesti olemassa. Elämällä on oltava alku.

Miten sitten ns. liberaalit kirkon päättäjät suhtautuvat Jumalan luomistyöhön? Monet heistä kieltävät tämän. He ajattelevat, ettei Raamatun opetus luomisesta pidä paikkaansa, vaan että maailmankaikkeus syntyi itsestään ns. alkuräjähdyksessä, että elämä syntyi itsestään ja että kaikki nykyiset lajit ovat peräisin ensimmäisestä alkusolusta meressä. Kuitenkaan he eivät ota huomioon seuraavia tekijöitä, jotka ovat oleellisia asian tarkastelussa.

He ovat vaihtaneet teistisen uskon naturalistiseen uskoon. Kun jotkut kirkon päättäjät hylkäävät Jumalan luomistyön, ei siinä ole kysymys tieteestä. Tähän on yksinkertainen syy: maailmankaikkeuden ja elämän alkua ei voi tarkastella tieteellisesti, koska kukaan ei ollut näkemässä näitä tapahtumia. Animaatiot, joissa on yritetty kuvata maailmankaikkeuden syntyä alkuräjähdyksessä, maapallon syntyä itsestään ja elämän syntyä itsestään, perustuvat enemmän mielikuvitukseen kuin todelliseen tietoon. Kyseessä on naturalistinen uskomus aivan kuten muilla voi olla teistinen näkemys maailmankaikkeuden ja elämän alkuvaiheista. Molemmat käsitykset liikkuvat uskon eikä tiedon alueella. Teistinen ja naturalistinen käsitys kiteytyy hyvin seuraavissa uskontunnustuksissa:

Teismi:

- (Hebr 11:3) Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.

Naturalismi ja ateismi:

Uskon kautta me ymmärrämme, että maailmankaikkeus syntyi tyhjästä, että aine itsestään muodosti taivaankappaleet ja että elämä syntyi itsestään.

Mitään ei voi syntyä tyhjästä. Kun jotkut kirkon päättäjät uskovat kaiken syntyneen tyhjästä itsestään ns. alkuräjähdyksessä, eivät he ota huomioon, että kyseessä on taikuuteen verrattava näkemys. Se edellyttää paljon suurempaa uskoa kuin usko Jumalan luomistyöhön.

   Syy edelliseen on yksinkertainen: Mikään käytännön havainto ei osoita asioiden ilmestyvän tyhjästä. Polkupyörät, lentokoneet, kivet ja kalliot tai liikennemerkit eivät yhtäkkiä ilmaannu olemattomuudesta itsestään. Miksi maailmankaikkeus muodostaisi poikkeuksen, vaikka se on edellisiä asioita moninkertaisesti suurempi? Miksi vain maailmankaikkeus voi saada alkunsa tyhjästä mutta eivät muut asiat? Jos uskomme tällaiseen teoriaan, joka on logiikan ja todellisen tieteen vastainen, emme varmastikaan menettele viisaasti. Paljon järkevämpää on pitäytyä siinä näkemyksessä, että kaikkivaltias Jumala on luonut kaiken (mikään ”pikkujumala” ei olisi voinut tehdä sitä). Tästä todistavat myös monimutkaisuus ja kauneus luonnossa. Niitä on vaikea sovittaa yhteen alkuräjähdyksen kanssa.

- (1 Moos 1:1) Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

- (Ilm 10:5,6) Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti

6. ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,

- (Ilm 14:7) Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".

Elämän alku. Kun jotkut kirkon päättäjät kieltävät Jumalan luomistyön, eivät he ota huomioon, ettei myöskään elämän syntyä itsestään ole todistettu. Mitä enemmän aihetta on tutkittu, sitä vaikeammaksi ongelma on muodostunut. Naturalistisessa teoriassa kuolleelle aineelle annetaan yliluonnollisia ominaisuuksia, joita sillä ei ole. Siksi on merkillistä, että monet kieltävät Raamatussa mainitut ihmeet, mutta uskovat satuteorioihin, joissa kuollut aine itsestään synnyttää elämää. He uskovat ihmeisiin ilman ihmeidentekijää, eikä se varmastikaan ole järkevää.

Lajimuutokset. Kuten todettiin, monet kirkon päättäjät uskovat mieluummin naturalistisiin teorioihin kuin Raamatun kuvaukseen alkutapahtumista. Tämä pätee myös lajimuutoksiin, joita evoluutioteoria edellyttää. Nämä ihmiset uskovat, että kaikki nykyiset lajit ovat polveutuneet yhdestä ja samasta alkusolusta meressä tai vedessä.

   Kysymys kuuluu, missä ovat todisteet lajimuutoksista? Kun evoluutioteoria on ollut suosittu n. 150 vuotta, olisi tänä aikana pitänyt tuoda esiin esimerkkejä lajimuutoksista. Yksi ainoa todiste riittää, mutta eikö tosiasia ole, ettei Darwin esittänyt niitä kirjassaan Lajien synty eikä kukaan muukaan ole pystynyt osoittamaan sitä todeksi 150 vuoden aikana Darwinin kirjan julkaisun jälkeen? Jos evoluutioteoria on tosi, pitäisi sen puolesta osoittaa edes yksi konkreettinen esimerkki, jossa jokin eläinlaji on muuttunut toiseksi, mutta useat tiedemiehet ovat myöntäneet, ettei sellaisia ole olemassa. Darwinkin joutui myöntämään tämän kuten seuraava lainaus osoittaa. Toiset kommentit jatkavat samasta aiheesta. Ne osoittavat, ettei Darwinilla ollut konkreettisia todisteita teorialleen:

Darwin: Olen itse asiassa väsynyt kertomaan ihmisille, etten väitä esittäväni suoraa todistusaineistoa yhden lajin muuttumisesta toiseksi lajiksi, vaan uskon tämän näkemyksen pääasiallisesti olevan oikea siksi, että niin monia ilmiöitä voidaan sen avulla ryhmitellä ja selittää. (1)

Encyclopedia Britannica: On painotettava, ettei Darwin koskaan väittänyt pystyneensä todistamaan evoluutiota tai lajien alkuperää. Hän väitti, että jos evoluutio on tapahtunut, monet selittämättömät tosiasiat saavat selityksensä. Evoluution puolesta puhuva todistusaineisto on siis epäsuoraa.

”On perin ironista, että kirja, joka on tullut tunnetuksi siitä, että se selittää lajien synnyn, ei selitäkään sitä millään tavoin.” (Christopher Booker, Times-lehden kirjoittaja viitatessaan Darwinin pääteokseen Lajien synty) (2)

Viime aikoina on myönnetty, että Darwinin ”todisteet” olivat oikeastaan filosofisia ilman suurempaa tieteellistä perustaa. Lainaan vaikutusvaltaista evolutionistia Ernst Mayria (Harvardin yliopisto): ”Täytyy myöntää, että kaksi Darwinin vastustajien vastaväitettä on päteviä. Ensinnäkin Darwin antoi kiusallisen vähän konkreettisia todisteita tärkeimpien väitteidensä tueksi.” (Nature 248, 22. maaliskuuta 1974, s. 285) Evoluution todisteet eivät koskaan ole olleet vahvat, eivätkä ne ole edelleenkään. (3)

Nykytilanteen ehkä kaikkein hämmästyttävin puoli on tämä: vaikka Darwinia kohdellaan joukkotiedotusvälineissä maallisena pyhimyksenä ja vaikka evoluutioteoriaa pidetään voittamattomana haasteena uskonnollisille väitteille, johtavat biologit pitävät itsestään selvyytenä, että lajien synty on vielä selittämättä. Nature-aikakauslehdessä Eörs Szathmary kirjoitti arvion Jeffrey Schwartzin pyrkimyksestä rakentaa sellainen teoria ja hän aloitti arvionsa näin: ”Lajien synty on kauan kiehtonut biologeja. Vaikka tämä on Darwinin pääteoksen otsake, hänen teoksensa ei tarjoa ratkaisua ongelmaan. Tarjoaako Jeffrey Schwart ratkaisun? Pelkään, että yleisesti ottaen hän ei tee sitä. (4)

Entä lajimuutokset fossiileissa? Maailman ehkä tunnetuin fossiilitutkija, edesmennyt ateistipaleontologi, Stephen Jay Gould on todennut saman asian, todisteiden puuttumisen, tutkiessaan kallioissa olevia fossiileja. Hän kertoo, ettei niissä ole havaittavissa asteittaista kehitystä, vaikka evoluutioteoria niin edellyttää:

Välittävien muotojen äärimmäinen harvinaisuus fossiiliaineistossa pysyy jatkuvasti paleontologien ammattisalaisuutena. Oppikirjojamme koristavat evoluutiopuut sisältävät tosiasia-aineistoa ainoastaan haarojensa päissä ja taitekohdissa. Loppu on päättelyä, olipa se sitten kuinka järkevää tahansa, ei fossiilien todistusta - - En halua millään tavalla halventaa asteittaisen evoluutionäkemyksen potentiaalista pätevyyttä. Haluan vain huomauttaa, ettei sitä koskaan ’ole havaittu’ kallioissa… (5)

2. Jeesuksen merkityksen kieltäminen

Tunnettu tosiasia on, että historia päivätään Jeesuksen mukaan. Häntä pidetään historiallisena henkilönä, muuten ei olisi mitään mieltä sanoa 1970 jKr. tai 2014 jKr. Tämä osoittaa, että aikanaan on vankasti uskottu Jeesuksen olleen historiallinen henkilö, joka vaikutti Israelin alueella.

   Mitä tulee Jeesuksen ja Uuden testamentin historiallisuuteen, saa se lisäksi vahvistusta muista lähteistä. Esim. kymmeniä Uuden testamentin henkilöitä mainitaan näissä lähteissä, niiden joukossa Johannes Kastaja, Jeesus, Pilatus ja lukuisat hallitsijat. Tämä osoittaa, että on kysymys todellisista historiallisista tapahtumista ja henkilöistä, vaikka onkin myönnettävä, ettei historiallisia tapahtumia voi jälkeenpäin todistaa aukottomasti. Seuraava luettelo liittyy aiheeseen. Se viittaa siihen, mitä Jeesuksesta on mainittu varhaisissa Raamatun ulkopuolisissa lähteissä. Nämä lähteet ovat yhtäpitäviä Uuden testamentin kanssa:

• Jeesus oli viisauden täyttämä ihminen, mikäli häntä yleensä voidaan ihmiseksi kutsua (Josefus).

• Jeesus tunnettiin nimellä Jeesus Nasaretilainen (Talmud).

• Hän sanoi, ettei ollut tullut kumoamaan, vaan täyttämään lain (Talmud).

• Hän oli opettaja (Josefus, Talmud).

• Hänellä oli opetuslapsia (Talmud).

• Hän teki ihmeitä (Josefus, Talmud).

• Hänen opetuslapsensa paransivat sairaita ja tekivät ihmeitä (Talmud).

• Pilatus (26-36 jKr) tuomitsi hänet kuolemaan (Tacitus, Josefus) vaikutusvaltaisten juutalaisten miesten yllytyksestä (Josefus) ja keisari Tiberiuksen (14-37 jKr) hallituskaudella (Tacitus).

• Hänet tuomittiin kuolemaan ristillä (Josefus, Tacitus, Thallus, Talmud).

• Hänen ristiinnaulitsemisensa yhteydessä vallitsi pimeys (Thallus).

• Hänet ristiinnaulittiin pääsiäisen yhteydessä (Talmud).

• Hän nousi ylös (Josefus).

• Jeesuksen seuraajat pitivät häntä Jumalana ja lauloivat ylistysvirsiä hänelle (Plinius nuorempi).

• Hänellä oli juutalaisia ja kreikkalaisia seuraajia (Josefus).

• Usko Kristukseen oli kotoisin Juudeasta (Tacitus, Josefus), josta se oli levinnyt Roomaan asti (Tacitus).

• Jeesuksen seuraajia nimitettiin kristityiksi (Josefus, Tacitus, Suetonius, Plinius nuorempi).

• Jeesuksella oli Jaakob-niminen veli (Josefus).

• Jeesusta kutsuttiin Kristukseksi eli Messiaaksi (Josefus).

Se, että Uudessa testamentit mainitut asiat ovat historiallisia (mukaan lukien ihmeet), saa vahvistusta myös siitä seikasta, että tapahtumilla oli runsaasti silminnäkijöitä. Opetuslapset olivat tietysti tapahtumien todistajina, mutta he saattoivat vedota myös muihin, jotka olivat nähneet samat asiat. Yhteensä silminnäkijöitä oli tuhansia, joten sitä parempaa lähtökohtaa ja parempia historiallisia todisteita ei voi olla:

- (2 Piet 1:16) Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.

- (Luuk 1:1-4) Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,

2. sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

3. niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

4. että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

- (Matt 4:24, 25) Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät.

25. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapolista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen.

- (Matt 14:16, 20, 21) Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä."

20. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.

21. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

- (Matt 16:9-11) Ettekö vielä käsitä? Ja ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen,

10. ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen?

11. Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

- (Apt 2:22, 40, 41) Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte,

40. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."

41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.

- (Apt 26:24-26) Mutta kun hän näin puolustautui, sanoi Festus suurella äänellä: "Sinä olet hullu, Paavali, suuri oppi hulluttaa sinut."

25. Mutta Paavali sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja toimen sanoja.

26. Kuningas kyllä nämä tietää, jonka tähden minä puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä minä en usko minkään näistä asioista olevan häneltä salassa; eiväthän nämä ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

- (Apt 10:37,38) sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;

38. te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa.

Entä kirkon liberaalien päättäjien suhtautuminen Jeesukseen? Mitä he ajattelevat Jeesuksesta ja häneen liitetyistä yliluonnollisista asioista? Tällä alueella kannattaa kiinnittää huomiota kahteen asiaan:

• He kieltävät Jeesukseen liitetyt yliluonnolliset asiat kuten ihmeet, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen.

• He eivät usko Jeesukseen jumalalliseen asemaan vaan pitävät häntä ainoastaan viisaana ja hyvänä opettajana.

He kieltävät Jeesukseen liitetyt yliluonnolliset asiat kuten ihmeet, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen. Mitä tulee Raamatussa ja Jeesuksen elämässä olleisiin yliluonnollisiin asioihin, ovat kirkon liberaalit päättäjät liberaaliteologisen opetuksen seuraajia tällä alueella. He eivät usko Raamatun luotettavuuteen asioiden kuvaamisessa. He epäilevät ihmeitä, Jeesuksen neitseellistä syntymää, ylösnousemusta ja taivaaseenastumista kuten liberaaliteologit yleisesti tekevät.

   Ovatko nämä päättäjät tai liberaaliteologit tieteellisiä hylätessään ihmeet ja Jeesukseen liitetyt yliluonnolliset asiat? Sitä he eivät suinkaan ole, koska he hylkäävät selvät historialliset tosiasiat, joilla on ollut runsaasti silminnäkijöitä. Sillä kaikki mitä on historiassa ja historiallisesti tapahtunutta on myös tiedettä, vaikka siihen kuuluisivat ihmeet ja yliluonnolliset asiat. Tätä ei usein oteta huomioon.

   Sen sijaan näiden henkilöiden kohdalla kysymys on naturalistisesta maailmankuvasta, jossa aine on kaikki, mitä on olemassa ja jossa jo etukäteen on torjuttu yliluonnollisten asioiden mahdollisuus. Nämä henkilöt ovat siten omaksuneet naturalistisen mutta ei tieteellistä maailmankuvaa.

   Näiden päättäjien naturalistinen maailmankuva tulee esille myös siinä, että he uskovat aiemmin mainittuihin tarun kaltaisiin teorioihin kuten maailmankaikkeuden syntyyn itsestään tyhjästä sekä elämän syntyyn itsestään. He uskovat näihin todistamattomiin naturalistisiin teorioihin, koska heillä on suljettu maailmankaikkeus, jossa Jumala ei voi puuttua maailman tapahtumiin. Heidän maailmankaikkeudessaan aine on kaikki, mitä on olemassa. Lisäksi tällä kuolleella aineella on heidän mielestään yliluonnollisia ominaisuuksia, koska he uskovat aineen itsestään muodostuneen taivaankappaleiksi ja että elottomasta aineesta syntyi itsestään elämää ja kaikki nykyiset elämänmuodot. He antavat aineelle ominaisuuksia, jotka perinteisesti on liitetty vain Jumalaan.

He eivät usko Jeesukseen jumalalliseen asemaan vaan pitävät häntä ainoastaan viisaana ja hyvänä opettajana. Entä mitä kirkon päättäjät ajattelevat Jeesuksesta ja hänen merkityksestään? Tässä monilla heistä on epäuskoinen asenne. He kieltävät Jeesuksen erikoisen aseman ja että hän olisi taivaasta tullut Jumalan Poika. He kieltävät pääasiat, jotka liittyvät apostoliseen uskontunnustukseen. He eivät usko mm. seuraaviin väitteisiin, joita Jeesus esitti itsestään:

- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

24. Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (Joh 8:56-58) Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."

57. Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!"

58. Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut".

- (Matt 7:24-27) Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

26. Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.

27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."

- (Matt 24:35) Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.

- (Joh 5:24) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

Mitä nämä henkilöt sitten ajattelevat Jeesuksesta? Lyhyesti sanottuna monet pitävät häntä vain tavallisena ihmisenä. He ajattelevat, että Jeesus oli viisas ja hyvä opettaja mutta ei missään nimessä jumalallinen. He saattavat pitää häntä hyvänä esimerkkinä ihmisille ja hänen opetuksiaan rakentavina mutta hylkäävät Jeesuksen jumaluuden ja väitteet itsestään.

   Tässä he kuitenkin jatkavat epäjohdonmukaista ja epäloogista linjaansa. Jos joku esittää sellaisia väitteitä itsestään kuin Jeesus esitti, ei hän varmastikaan voi olla hyvä ja viisas opettaja elleivät myös muut hänen itsestään esittämät väitteet pidä paikkaansa. Nämä asiat ovat yhteydessä toisiinsa eikä niitä voi erottaa toisistaan. Liberaalit kirkon päättäjät saattavat tehdä niin, mutta silloin he hylkäävät terveen logiikan. Joko Jeesus oli hyvä ja viisas opettaja sekä taivaasta tullut Jumalan Poika tai sitten hän ei ollut kumpaakaan niistä. Vain jompikumpi vaihtoehto on tosi.

Tuomas: Niin, kirjallisten merkintöjen mukaan hän aloitti. Se oli syy, miksi he ristiinnaulitsivat hänet – jumalanpilkka.

Sokrates: Hän itse väitti olevansa Jumala?

Tuomas: Niin.

Sokrates: Hän todella sanoi sen?

Tuomas: Niin, niiden ainoiden muistiinpanojen mukaan, mitä meillä on, eli neljän evankeliumin.

Sokrates: Vain yhdessä tilanteessa?

Tuomas: Ei, useita kertoja, monin tavoin.

Sokrates: Miten? Millä tavoin?

Tuomas: Hän kutsui itseään Jumalan Pojaksi. Hän väitti olevansa synnitön ja antavansa synnit anteeksi koko maailmalle. Hän sanoi aikojen lopussa tulevansa tuomitsemaan koko maailmaa. Hän sanoi sellaisia asioita kuten ”minä ja Isä olemme yhtä” ja ”joka on nähnyt minut on nähnyt Isän” ja ”ennenkuin Aabraham syntyi OLEN MINÄ ollut”.

Sokrates: Sinähän et usko tätä, Tuomas?

Tuomas: Niin, Sokrates, se on selkeästi järjenvastaista.

Sokrates: Siltä näyttää. Entä muut, mitä te uskotte tästä Jeesuksesta?

Sanna (katsoen Tuomasta halveksivasti): Joka tapauksessa enemmän kuin hän.

Sokrates: Uskotteko, että hän oli Jumala?

Sanna: En.

Sofia: Ei minun mielestäni.

Sokrates: Miksi sitten opiskelette häntä

Sanna: Hän oli suuri filosofi, viisas ihminen.

Sokrates: Oho, tuo ei voi ainakaan olla totta.

Sanna (yllättyneenä, samoin muutkin äkkiä nostavat katseensa): Mitä? Miksi ei?

Sokrates: Luullakseni voin osoittaa sen hyvin helposti. Tuomas, oliko hän mielestäsi suuri filosofi? Mitä uskot hänestä?

Tuomas: En usko mitään. Takuulla en usko, että hän oli Jumala?

Sokrates: Uskotko, että hän oli suuri filosofi?

Tuomas: En. Uskon, että hän oli suuri huijari. Mielestäni hän aloitti maailman suurimman taikauskon.

Sokrates: Kiitos, Uskooko kukaan teistä, että hän oli Jumala?

Ahmen: Minä uskon.

Sokrates: Ahaa. Silloin vain sinulla, Ahmen, on oikeus uskoa, että hän oli suuri filosofi.

Muut: Mitä? Miksi?

Sokrates: Voi, se on yksinkertaista. Mies väitti olevansa Jumala. Jos hän on, silloin vain Ahmen on oikeassa. Jos hän ei ole, silloin vain Tuomas on oikeassa. Pelkkä ihminen, joka väittää olevansa Jumala, ei voi olla viisas mies. Itse asiassa hän olisi melko varmasti mielenvikainen. Niinpä oli hän tai ei ollut sitä, mitä väitti olevansa, vain yhden teistä on mahdollista olla oikeassa. Enemmistö on väistämättä väärässä kummassakin tapauksessa.

Sanna: Mutta varmasti hän oli viisas ihminen. Lukekaa evankeliumeja niin näette.

Sokrates: Se ei ole mahdollista.

Sanna: Mistä tiedätte? Ette ole koskaan lukenut niitä.

Sokrates: Etkö tajua? Niin ei voi olla sen enempää kuin kolmiossa voi olla neljää sivua. Pelkkä ihminen, joka väittää olevansa Jumala, ei voi olla viisas ihminen, ja Jumala, joka väittää olevansa Jumala, ei myöskään ole pelkästään viisas ihminen. Ensin mainittu on hullu ja jälkimmäinen on Jumala. Jeesus on väistämättä joko hullu tai Jumala. Ainoa asia, mitä hänen ei ole mahdollista olla, on pelkkä viisas ihminen.

Sanna: Miksi sitten monet ihmiset pitävät häntä juuri sellaisena?

Sokrates: Tuo on täsmälleen minun kysymykseni, Ja kysyn sitä nyt, en monilta ihmisiltä, jotka eivät ole täällä, vaan teiltä, jotka olette täällä. Miksi valikoitte kaikkein epäloogisimman mahdollisuuden, ainoan, joka on luonnostaan itsensä kanssa ristiriidassa? Tunnette kai logiikkaa?

Sanna: Professori, voitteko auttaa minut ulos tästä?

Väistänen: En ole varma, onko se varsinaisesti tehtäväni… (6)

3. Jumalan persoonallisuuden ja tuomion kieltäminen

Edellä todettiin, miten kirkon liberaalit päättäjät eivät usko Jeesuksesta mainittuihin asioihin. He eivät usko hänen olleen taivaasta tullut Jumalan Poika joka sovitti synnit, että hän syntyi neitseestä ja että hänen ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa pitävät paikkaansa. He kieltävät nämä asiat kuten he saattavat kieltää Raamatussa mainitut ihmeet.

   Sama linja jatkuu näiden ihmisten jumalakäsityksessä. He eivät usko siihen Jumalaan, joka on ilmoittanut itsestään Raamatun sivuilla. He yleensä ajattelevat, että Raamatun kuvaukset Jumalasta ovat senaikaisten ihmisten omia käsityksiä Jumalasta – ajatuksia, jotka heijastavat sen aikaista maailmankuvaa. Sen sijaan kirkon liberaalien päättäjien oma jumalakäsitys on erilainen. Sille on ominaista varsinkin Jumalan persoonattomuus ja ettei hän tuomitse ketään. Katsomme näitä näkemyksiä erikseen.

Jumalan persoonattomuus on yleinen käsitys kirkon liberaaleilla päättäjillä. Heillä on kummallisen persoonaton jumala, joka ei reagoi mihinkään. Hän ei rakasta, tai voi ehkä rakastaa, mutta ei reagoi muihin asioihin. Hän ei välitä siitä, tekevätkö ihmiset pahaa vai hyvää, vaan kaikki on hänelle yhdentekevää. Siksi he eivät usko myöskään tuomioon tämän elämän jälkeen. He ajattelevat, että Jumala – jos hän on yleensä olemassa – on välinpitämätön myös sen suhteen.

   Kysyä kuitenkin voidaan, miksi Jumalan pitäisi olla persoonaton? Jos ihmiset ovat persoonia, joilla on tunteita ja jotka reagoivat asioihin, miksi ei myös Jumala voisi olla sitä? Esim. perheenäiti voi kokea erilaisia tunteita lastensa parissa. Mm. seuraavat tunteet voivat olla tavallisia:

- Äiti rakastaa lapsiaan.

- Hän voi olla huolissaan lapsista ja näiden terveydestä.

- Hän voi kokea iloa lasten menestyksestä.

- Äiti vihaa sitä, mikäli joku yrittää vahingoittaa hänen lapsiaan. Eli äidissä on viha syntiä kohtaan – tässä tapauksessa sitä syntiä kohtaan, joka kohdistuu hänen lapsiinsa.

Niinpä kun perheen äiti voi tuntea erilaisia tunteita, koska hän on persoona, on sama otettava huomioon Jumalan kohdalla. Hänkin voi tuntea erilaisia tunteita, koska on persoona. On kummallista, jos ihmisillä on tunteita niin että he voivat rakastaa, iloita tai suuttua vääryyksistä, mutta persoonallinen Jumala ei kokisi samoin. Mm. seuraavat Raamatun kohdat mainitsevat aiheesta:

• Jumala tuntee rakkautta ihmisiä kohtaan, koska on kirjoitettu:

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

- (1 Joh 4:8-10) Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

• Jumala ja Jumalan enkelit iloitsevat, jos ihminen tekee parannuksen ja kääntyy Jumalan puoleen:

- (Luuk 15:7-10) Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.

8. Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?

9. Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.

10. Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."

• Jumala vihaa vääryyttä, koska on kirjoitettu:

- (Room 1:18,19) Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

19. sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

Kysyä siis voidaan, miksi Jumalan pitäisi olla persoonaton? Jos ihmiset ovat persoonia, joilla on tunteita ja jotka reagoivat asioihin, on väärin ajatella, ettei Jumala voisi olla myös persoona. Jos hän loi ensimmäisen ihmisparin omaksi kuvakseen kuten Ensimmäinen Mooseksen kirja osoittaa (tämä kuva tosin vääristyi syntiinlankeemuksessa, kun synti tuli maailmaan ja ihmisten elämään), on luonnollista ajatella, että äly, kieli, tunteet ja muut persoonaan liitetyt ominaisuudet ovat hänestä lähtöisin. Ne eivät ole syntyneet itsestään tyhjässä alkuräjähdyksessä, koska tyhjyydestä ei voi syntyä mitään näistä asioista. Ei ole viisasta uskoa sellaisiin teorioihin. Sen sijaan paras lähtökohta on, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi kuten Raamattu osoittaa. Ihmisillä on tunteet, äly ja kieli, koska Jumalallakin ovat samat ominaisuudet.

- (1 Moos 1:26,27) Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat".

27. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

”Jumala ei tuomitse ketään.” Kuten todettiin, on kirkon liberaaleilla päättäjillä kummallisen persoonaton jumala, joka ei reagoi mihinkään. Hän ei rakasta, tai voi ehkä rakastaa, mutta ei reagoi muihin asioihin. Hän ei välitä siitä, tekevätkö ihmiset pahaa vai hyvää, vaan kaikki on hänelle yhdentekevää. Siksi ei ole myöskään mitään tuomiota ja helvettiä tämän elämän jälkeen.

   Tässä kirkon liberaaleilla päättäjillä on kuitenkin mielikuvitusjumala. Mistä he tietävät, ettei rajan takana ole tuomiota ja helvettiä? Sillä kun heillä ei ole mitään henkilökohtaista tietoa rajantakaisista oloista, eivätkä he usko Jeesuksen ja apostolien opetukseen aiheesta, jää jäljelle heidän oma puhdas mielikuvituksensa. He ovat täysin mielikuvituksensa varassa, koska heillä ei ole kokemusta näistä asioista. Sellaiseen tietoon ei kannata luottaa. Tai jos heidän näkemyksiinsä luotetaan, on kyseessä samanlainen asia kuin jos kysytään opastusta New Yorkin kaupungista kiinalaiselta tai afrikkalaiselta maanviljelijältä, joka ei ole koskaan siellä käynyt. Sellainen henkilö ei voi antaa oikeaa tietoa, koska hän ei tunne näitä seutuja.

   Toisaalta sellainen Jumala, joka ei reagoi pahaan, vaan on välinpitämätön sen suhteen, on itse paha. Jos hän hyväksyy kaiken pahuuden eikä tuomitse väärintekijöitä, asettuu hän väistämättä pahan puolelle. Ts. jos Jumala on olemassa ja hänen valtakuntaansa pääsevät katumattomatkin henkilöt, kuten kirkon liberaalit päättäjät uskovat, ei sellaista Jumalaa voi pitää hyvänä.

   Tähän kannattaa ottaa jälleen esiin vertaus lasten äidistä. Kun monet kirkon liberaalit päättäjät hyväksyvät Jumalan rakkauden, mutta eivät Jumalan vihaa syntiä ja vääryyttä kohtaan, voi tavallinen perheen äiti kuitenkin kokea samoin: äiti rakastaa lapsiaan ja hän vihaa sitä, mikäli joku yrittää vahingoittaa hänen lapsiaan. Eli äidissä on kaksi erilaista piirrettä, jotka eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa. Miksi tätä samaa asiaa on vaikeaa yhdistää Jumalaan? Myös hänellä on rakkaus ihmisiin sekä pyhyys eli viha syntiä kohtaan. Niissä ei ole mitään ristiriitaa kuten Johannes kirjeessään osoitti:

- (1 Joh 4:8) Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

- (1 Joh 1:5) Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.

Käytännössä nämä kaksi vastakkaista asiaa ilmenevät seuraavilla tavoilla:

1. Jumalan rakkaus ilmenee siten, että hän rakkaudessaan haluaa pelastaa jokaisen ihmisen, koska on kirjoitettu:

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

2. Jumalan pyhyys eli viha syntiä ja vääryyttä kohtaan ilmenee siinä, että hän tuomitsee katumattomat synnintekijät helvettiin. Kyse on nimenomaan katumattomista henkilöistä, jotka tahallaan tekevät vääryyttä, eivät halua muuttua, eivätkä välitä anteeksiantamuksesta. Jumala on valmis antamaan jokaiselle anteeksi, mutta ihmisen itsensä on tunnustettava syntinsä. Tai jos Jumala antaisi anteeksi katumattomille vääryydentekijöille, jotka nauttivat pahuudestaan eivätkä halua muuttua, toimisi hän vastoin omaa olemustaan. Hän hyväksyisi vääryyden, eikä sellaista voisi odottaa hyvältä Jumalalta. Vääryyden hyväksyvä Jumala olisi paha.

- (Room 3:5,6) Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa? Minä puhun ihmisten tavalla.

6. Pois se! Sillä kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman?

Mikä on siis meidän oma osuutemme, jos haluamme välttyä helvetiltä ja kokea Jumalan rakkauden? Se tapahtuu siten, että teemme parannuksen eli käännymme Jumalan puoleen, tunnustamme syntimme ja ennen kaikkea vastaanotamme Jeesuksen vapahtajaksemme emmekä torju häntä (Joh 5:40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.). Armo on kyllä tarjolla jokaiselle ihmiselle, mutta jokaisen on myös kaduttava syntejään. Katumaton ihminen ei voi pelastua mutta Jumalan puoleen kääntyvä ja syntejään katuva voi. Me emme parannuksen teolla ja syntien tunnustamisella ansaitse pelastusta ja iankaikkista elämää, vaan se tapahtuu ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Toisaalta jos emme tunnusta syntejämme ja kadu niitä, se vain osoittaa, että emme todellisuudessa ole tulleet Jumalan yhteyteen.

- (Apt 17:29,30) Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

4. Jumalan tahdon torjuminen

Kun Jeesus eli maan päällä, oli hänen elämänsä tärkein asia Jumalan tahto. Hän tuli taivaasta tekemään, ei omaa tahtoaan, vaan hänen Isänsä tahdon, joka oli hänet lähettänyt. Tämä oli tärkeimpänä päämääränä hänen elämässään. Sama asia, Jeesuksen synnitön elämä ja että hän sen jälkeen kantoi syntimme, mahdollisti myös sen, että nykyajan ihmiset voivat saada syntinsä anteeksi ja päästä Jumalan yhteyteen. Jos Jeesus ei olisi elänyt Jumalan tahdossa ja synnitöntä elämää, ei se olisi meille mahdollista.

- (Joh 4:34) Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.

- (Joh 5:30) En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.

- (Joh 6:38) Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

Kun katsotaan Jeesuksen opetuksia, oli myös niissä yksi tärkeimpiä Jumalan tahto. Hän painotti sitä Isä Meidän -rukouksessa sekä muissa yhteyksissä. Hän mm. totesi, ettei jokainen joka sanoo 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan ainoastaan se, joka tekee hänen taivaallisen Isänsä tahdon. Samoin hän totesi, että niiden ihmisten rangaistus on suurempi, jotka tietävät Jumalan tahdon, mutta kuitenkin tahallaan rikkovat sitä:

- (Matt 6:9,10) Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

10. tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;

- (Matt 7:21) Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

- (Luuk 12:47,48) Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.

48. Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.

Miten sitten kirkon liberaalit päättäjät suhtautuvat Jumalan tahtoon? Pyrkivätkö he kunnioittamaan sitä ja ottamaan sen ratkaisujensa perusteeksi vai miten he toimivat? Pyrkivätkö he toimimaan kuten Jeesus, joka sanoi tulleensa tekemään lähettäjänsä tahdon?

   Lyhyesti sanottuna he torjuvat Jumalan tahdon. He eivät usko moraalin olevan Jumalasta ja vielä vähemmän he uskovat, että Jeesuksen ja apostolien opetukset ovat nykyihmisiä sitovia. He pitävät niitä vanhanaikaisina käsityksinä, jotka eivät enää ole voimassa. Nykyihminen on heidän mielestään viisaampi ja pystyy näkemään asiat tarkkanäköisemmin.

   Heidän asenteensa tulee hyvin esille suhtautumisessa seksuaalikysymyksiin, varsinkin homoseksuaaliseen käytökseen. Kuten tiedossa on, puolustavat kirkon liberaalit päättäjät tätä elämäntapaa innokkaasti, kuten jotkut heistä saattavat puolustaa vapaita heteroseksisuhteita silloin, ”jos molemmat rakastavat toisiaan”. He käyttävät samaa argumenttia kuin mitä aikanaan käytettiin seksuaalisen vallankumouksen yhteydessä. He uskovat tähän argumenttiinsa enemmän kuin esim. seuraaviin jakeisiin, joissa meitä varoitetaan väärän käytöksen seurauksista:

- (1 Kor 6:9,10) Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset,

10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

Mihin sitten kirkon liberaalien päättäjien toiminta johtaa? Katsomme tätä ja muita aiheeseen liittyviä seikkoja eri puolilta.

He väittävät Jeesusta ja apostoleja valehtelijoiksi tai tietämättömiksi. Ensimmäinen seuraus on, että he väittävät Jeesusta ja hänen asettamiaan apostoleja valehtelijoiksi tai tietämättömiksi. He eivät ehkä sano tätä suoraan, mutta käytännössä asia on niin, koska he asettuvat Jeesuksen ja apostolien opetuksen yläpuolelle pitäen sitä epäluotettavana. He ajattelevat tietävänsä iankaikkisista asioista enemmän kuin mitä Jeesus ja ensimmäiset opetuslapset tiesivät.

   Tässä on siis ilmeinen ristiriita: kirkon päättäjät, jotka uskovat toimivansa Jumalan ja Jeesuksen edustajina, mutta käytännössä kieltävät sen opetuksen, mitä tuli Jeesuksen ja apostolien kautta. Nämä kirkon päättäjät eivät usko niiden pohjautuvan totuuteen, vaikka Jeesus ja apostolit esittivät toisin (katso seuraavat jakeet!). Kysymys on siten siitä, mihin ihmisten kannattaa luottaa enemmän: uskommeko Jeesuksen ja apostolien olleen asiantuntijoita iankaikkisissa asioissa vai uskommeko nykyajan henkilöihin, jotka torjuvat heidän opetuksensa pitäen niitä valheena. Kirkon liberaalit päättäjät ovat kallistuneet jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle.

- (Joh 1:17) Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

- (Joh 8:44-46) Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

45. Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.

46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (2 Kor 4:1,2) Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,

2. vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.

- (Ef 4:15) vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

- (1 Tim 2:3,4) Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,

4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

He johtavat ihmisiä helvettiin. Toinen seuraus on, että kirkon liberaalit päättäjät johtavat ihmisiä helvettiin, kun he saattavat ihmisiä luottamaan omiin väitteisiinsä. Sillä jos Jeesuksen ja apostolien opetukset ovat kaikesta huolimatta totta, ei jää muuta vaihtoehtoa jäljelle. Joko he ovat oikeassa tai Jeesus ja apostolit olivat oikeassa. Ei ole välimuotoja näiden vaihtoehtojen välillä. Toisaalta jos nämä päättäjät ovat väärässä väitteineen, on heistä tullut muiden viettelijöitä ja sokeita taluttajia, joista Jeesus puhui ja varoitti. Jos luotamme heidän väitteisiinsä, jotka saattavat olla väärässä, emme varmastikaan toimi viisaasti.

- (Matt 15:14) Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."

- (Matt 18:6,7) Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

7. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

Miten rakkaus toimii?

- (1 Joh 4:5) He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.

- (Luuk 6:26) Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.

Tosiasia on, että liberaalit kirkon päättäjät ovat yleensä ihmisten suosiossa, koska he puhuvat tavalla, joka miellyttää ihmisiä. He puhuvat rakkaudesta ja ajattelevat olevansa rakkaudellisia ja maltillisia, kun he hyväksyvät jonkun yleisen yhteiskunnassa esiintyvän näkemyksen. Tämä tulee ilmi mm. siinä, kun he puolustavat avioliiton ulkopuolisia suhteita tai homoseksuaalista käytöstä rakkauden nimissä.

   Mikä on sitten kristillinen näkemys tästä asiasta? Se on tosiasia, ettei meitä ole asetettu lähimmäistemme tuomariksi (onneksi!) ja että meidän tulee rakastaa jokaista ihmistä huolimatta siitä, millaisia nämä ihmiset ovat. Sen pitäisi olla itsestään selvää eikä sitä tulisi asettaa kyseenalaiseksi. Rakkauden tulisi kohdistua kaikenlaisiin ihmisiin huolimatta siitä, mitä he edustavat ja miten he elävät. Jumalakin rakasti koko maailmaa ja siksi Jeesus tuli tänne (Joh 3:16).

- (1 Kor 13:1) Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.

- (1 Piet 2:17) Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.

Kirkon liberaalit päättäjät eivät kuitenkaan osaa erottaa kahta asiaa toisistaan: taipumusta ja synnillistä käytöstä (kuten he eivät osaa erottaa sitä, että ihmisiä voidaan rakastaa, vaikka ei rakastettaisi heidän väärää käytöstään. Esim. narkomaanipojan äiti voi rakastaa poikaansa, vaikka ei toivo poikansa käyttävän aineita). Monilla ihmisillä voi olla taipumus synnillisiin asioihin kuten homoseksuaaliseen käytökseen tai muihin riippuvuuksiin (huumeet, alkoholi, pornografia, pedofiliataipumus, viha ym.), mutta se ei ole esteenä jumalasuhteelle, mikäli he kääntyvät Jumalan puoleen, myöntävät nämä asiat synneiksi ja haluavat niistä vapautua. Se ei estä heitä toimimasta myöskään hengellisessä työssä, koska onhan muillakin vastaavantyyppisiä taipumuksia, joista he haluavat pysytellä erossa tietäen ne synniksi. Seurakunnassa on varmasti satoja tai tuhansia, jotka ovat tässä tilanteessa. Heillä voi olla homoseksuaalinen taipumus ja kiusaus tai jokin muu taipumus, mutta he eivät elä sellaisessa elämäntavassa, koska haluavat seurata Jumalan tahtoa. Liberaalit kirkon päättäjät eivät kuitenkaan ota tätä huomioon, vaan he luulevat osoittavansa rakkautta, kun he puolustavat ihmisten synnillisiä taipumuksia ja tekoja. Näin heistä on tullut eksyttäjiä, jotka vievät ihmisiä eroon Jumalasta ja arvostamaan synnillisiä asioita. Tässä on se ero, mikä oli Jeesuksen opetuksen ja nykyajan liberaalien kirkollisten päättäjien välillä. Jeesus ja apostolit puhuivat parannuksen teosta, mutta jälkimmäinen ryhmä ei ota todesta sitä Jeesuksen ja apostolien opetusta, että ihmisten tulee tehdä parannus vääristä elämäntavoistaan:

- (Luuk 13:2,3) Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän?

3. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.

- (Apt 17:29,30) Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.

30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

Ennustettu kehitys. Mitä tulee liberaaleihin kirkollisiin päättäjiin, eivät he yleensä usko toteutuneisiin profetioihin. He torjuvat Raamatun profetiat kuten muutkin profetiat naturalistisen näkemyksensä takia.

  Merkillistä kuitenkin on, että kirkon ja seurakuntien kehityksestä on ennustettu etukäteen. Esim. Paavali mainitsi siitä, miten ennen Jeesuksen tulemusta tapahtuu luopumus. Se tarkoittaa sitä, että kirkon tai seurakunnan piirissä olevat ihmiset luopuvat Jumalasta ja niistä perustotuuksista, jotka liittyvät jumalasuhteeseen ja kristilliseen uskoon. Tämä näyttää hyvin soveltuvan juuri kirkon liberaaleihin päättäjiin, jotka ovat vesittäneet sen opetuksen, mitä Jeesus ja apostolit toivat esille. He ajavat asioita, jotka olivat vieraita alkuseurakunnan aikana ja jotka ymmärrettiin selvästi synniksi. Tosin tällaista alkoi tapahtua jo pian apostolien jälkeen (Juuda 1:4: Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.).

- (Apt 20:29-31) Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,

30. ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.

31. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.

- (2 Tess 2:3-5) Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

4. tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

5. Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille?

Kuten todettiin, on kirkossa tapahtuvasta kehityksestä ennustettu etukäteen. Kuitenkaan se ei rajoitu pelkästään Raamattuun. Siksi katsomme muutamaa muuta aiheeseen liittyvää ennustusta. Ensimmäinen niistä on David Wilkersonin tunnetusta Näky-kirjasta yli 40 vuoden takaa, jolloin nykyisenlaista kehitystä ei vielä tunnettu. Lienee tarpeetonta sanoa, että tällainen kehitys on jo mennyt hyvin pitkälle eikä se varmastikaan pysähdy vaan jatkuu eteenpäin. Lainauksessa puhutaan myönteisestä suhtautumisesta homoseksuaaliseen käytökseen, joka on jo toteutunut useiden liberaalien kirkon päättäjien ansiosta. He ajavat tätä asiaa innokkaasti seurakunnissa, mutta se ei suinkaan ole Jumalalle yllätys.

"On olemassa kaksi voimaa, jotka estävät homoseksualisteja antautumasta täydellisesti syntiinsä: yhteiskunta ei hyväksy heitä ja kirkko vastustaa heitä opetuksillaan. Mutta nämä esteet häviävät, kun yhteiskunta ei enää vastusta heidän syntiään eikä pidä sitä epänormaalina, vaan rohkaisee heitä siinä, ja kun kirkko ei enää saarnaa heidän synnistään, vaan tukee heitä heidän sukupuolisissa toiminnoissaan. Tulvaportit ovat auki, ja homoseksualisteja rohkaistaan jatkamaan synnissään. Näyssäni olen nähnyt, että nämä kaksi estettä pyyhitään pois tieltä, ja kun ne otetaan pois, seuraa kaaos." (7)

Toinen profetia on yli sadan vuoden takaa ja se on pelastusarmeijan perustajalta William Boothilta. Profetiassa kuvataan sitä, millainen on ns. kristikunnan hengellinen tila päivää ennen Jeesuksen tulemusta. Lienee tarpeetonta sanoa, että tämäkin profetia on jo toteutunut suuressa määrin, koska on ”taivasta ilman helvettiä” ja ”anteeksiantamusta ilman parannuksen tekemistä”. Ne ovat juuri niitä aiheita, joita edellä on käsitelty ja joita liberaalit kirkon päättäjät ovat tuoneet esille puheissaan:

   1. "Silloin on politiikkaa ilman Jumalaa... Tulee päivä, jolloin koko läntisen maailman virallinen valtiopolitiikka on sellaista, että kukaan ei missään hallitsevissa tasoissa enää pelkää Jumalaa... uusi sukupolvi poliittisia johtajia hallitsee Eurooppaa, sukupolvi, joka ei pienessäkään määrässä pelkää enää Jumalaa;

   2. Silloin on taivasta ilman helvettiä... Tulee päivä, jolloin tapahtuu suuri irrottautuminen siitä, mitä Raamattu nimittää 'täyden totuuden evankeliumiksi'. Silloin Raamatun profetian mukaisesti, 'korvasyyhyyn' saarnataan. Kuulijat määräävät, mitä saarnatuoleista julistetaan. Ja silloin yleinen määräys saarnatuoleille on tämä: 'puhukaa lempeitä, makeita sanoja; puhukaa taivaasta, jättäkää meidät vapaiksi, jotta emme joutuisi rasittumaan, kun saarnaatte helvetistä.

   3. Kristikunta on täynnä anteeksiantamusta ilman parannuksen tekemistä. Kristikunnasta katoaa se Raamatun oppi, että anteeksisaamista synnistä ei voi olla ilman, että tehdään parannusta synnistä.

   4. Päivä ennen Jeesuksen tuloa on täynnä pelastusiloa, ihmisillä, jotka eivät ole uudestisyntyneet ylhäältä.

   5. On paljon uskontoa ilman Pyhää Henkeä (2 Tim 3:5 Juuda 18,19)

   6. Kristikunta ilman Kristusta. Kristus ei ole siellä, missä 'VERI ja TULI' eivät ole voimassa - kieltäkää noista sanoista toinen, ja teillä on kristillisyyden muodot, mutta teillä ei ole Kristusta."

5. Lähellä hindulaisuutta

Edellä todettiin, miten liberaalit kirkon päättäjät saattavat pitää Jeesusta pelkkänä ihmisenä, viisaana ja hyvänä opettajana, joka ei syntynyt neitseestä, ei ylösnoussut eikä tehnyt ainuttakaan ihmetekoa. He päätyvät tällaiseen johtopäätökseen, vaikka se on vastoin historian tietoja ja vaikka se on loogisesti huonoin vaihtoehto (viisas ja hyvä opettaja ei voi esittää sellaisia väitteitä itsestään kuin mitä Jeesus esitti, mikäli ne ovat valhetta).

   Se että liberaalit kirkon päättäjät eivät pidä Jeesusta jumalallisena ja hänen väitteitään tosina, vaikuttaa myös siihen, mitä he ajattelevat pelastuksesta. He nimittäin saattavat esittää, että kaikkien uskontojen takana on sama Jumala niin että kaikki tiet vievät perille. Tällä alueella on olemassa kolme yleistä näkemystä länsimaissa: ateismiin, kristilliseen teismiin ja hindulaisuuteen perustuva näkemys:

• Ateismi: mikään tie ei vie perille, koska rajan takana ei ole mitään. Ateistit ovat vakuuttuneita, että heidän näkemyksensä on tosi.

• Kristilliseen teismiin perustuva näkemys eli taivaasta tullut Jumalan Poika Jeesus Kristus on tie Jumalan yhteyteen.

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (Joh 10:9,10) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

10. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

• Hindulaisuuteen perustuva näkemys. Sen mukaan kaikki tiet vievät perille. Hindujen pyhässä kirjassa (Bhagavadagita, IV:11) sanotaan:

"Oi Paartha, kuinka hyvänsä ihmiset lähestyvät Minua, siten Minä otan heidät vastaan; miltä tieltä he tullevatkin, se on myös Minun tieni"

Lienee tarpeetonta sanoa, että monet liberaalit kirkon päättäjät ovat kallistuneet kolmannen vaihtoehdon puolelle. Heidän näkemyksensä muistuttaa hindulaisuutta, koska he saattavat pitää kaikkia teitä Jumalan yhteyteen vievinä. He ovat enemmän hinduja kuin kristittyjä. Se tulee esille myös siinä, että monilla heistä on panteistinen jumalakäsitys tai he pitävät jumalaa persoonattomana olentona. Nämä ovat yleisiä käsityksiä myös hindulaisuudessa, joten kirkon liberaalit päättäjät ovat omaksuneet hindulaisen maailmankatsomuksen. Nämä avaramielisinä esiintyvät henkilöt, jotka kuitenkin saattavat tuoda omaa näkemystään voimakkaasti esille, ovat lähellä hindulaisuutta.

   Mikä sitten on totuus pelastuksesta? Tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Synnin yleismaailmallisuus on asia, joka on selvästi tiedossa. Jokainen ihminen tietää sisimmässään, ettei hän ole aina noudattanut sitä, minkä tietää oikeaksi. Jokainen tietää olevansa – jos on rehellinen – puutteellinen monilla alueilla. Emme ole sataprosenttisen täydellisiä ja synnittömiä.

- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

- (1 Joh 1:8) Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.

2. Pelastusvarmuuden puuttuminen on seurausta edellisestä seikasta eli puutteellisuudestamme. Koska ihmiset ovat puutteellisia, ei heillä ole varmuutta siitä, että Jumala hyväksyy heidät tai että heidän käy hyvin rajan takana. Tämä on totta kaikissa uskonnoissa, joissa ihminen yrittää saada varmuuden omien tekojensa kautta. Paul Little kertoo havaintonsa aiheesta. Hän kuvaa sitä, miten varmuus voi puuttua hinduilta, buddhalaisilta ja muslimeilta, mutta se koskee myös länsimaisia ihmisiä, jotka ovat varttuneet kristillisen kulttuurin parissa:

Pelastusvarmuutta ei islamilaisillakaan ole. Olen usein kysynyt hinduilta, muslimeilta ja buddhalaisilta, pääsevätkö he nirvanaan tai menevätkö he paratiisiin, kun he kuolevat. Kukaan heistä ei ole osannut vastata varmasti. He ovat pikemminkin viitanneet elämänsä epätäydellisyyteen, joka on esteenä tämän päämäärän toteutumiselle. (8)

3. Mikä on sitten ratkaisu ihmisen puutteellisuuteen? Jos ihminen ei voi itsestään käsin saavuttaa pelastusta ja varmuutta, niin silloin ainoa vaihtoehto on, että joku täydellinen lahjoittaa sen hänelle.

   Tämä juuri on se, mistä Uusi testamentti meille kertoo. Koska vain Jumala voi sovittaa ihmisten synnit, niin kertoo Uusi testamentti, miten Jeesus Kristus, Jumalan Poika tuli maailmaan ja otti pois syntimme. Itse asiassa Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa kuten Korinttolaiskirjeessä kerrotaan. Jumala oli aloitteentekijä ja mahdollisti sen, että voimme saada syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän. Motiivina oli hänen rakkautensa ihmisiä kohtaan. Katsomme aiheeseen liittyviä jakeita:

- (2 Kor 5:19-21) Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

21. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

- (Room 5:8) Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.

Kun Jumala on valmistanut pelastuksen valmiiksi ihmisille, tarkoittaa se myös sitä, että pelastus saadaan armon kautta eli lahjaksi. Meidän ei kannata torjua tätä lahjaa:

- (Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

- (Room 3:24) ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

- (Ilm 21:6) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

Seuraava lainaus sopii hyvin aiheeseen. Kun kuilu on liian suuri ylitettäväksi meille, tuli Jumalan Poika Jeesus Kristus puolestamme sillaksi ja välimieheksi (Hebr 8:6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.) niin, että kuilu on mahdollista ylittää. Muuten se on mahdotonta.

"Annahan, kun kerron sinulle yhden esimerkin: keskiverto ihminen pystyy hyppäämään, sanotaan vaikkapa kaksi metriä. Urheilua harrastanut hyväkuntoinen henkilö saattaa hypätä ehkä viisi metriä. Ja jos hän on olympiavoittaja, hän saattaa päästä yhdeksän metrin ennätyslukemiin, mutta tämän pitemmälle on jo melko lailla mahdoton hypätä meidän sukupolvemme aikana. Mutta oletetaan nyt, että seisomme kaikki kanjonin reunalla, jonka toiselle laidalle on matkaa 200 metriä. Yksikään meistä ei kykene hyppäämään tuon kuilun yli, vai mitä? Katsotaanpa nyt tätä samaa asiaa vertauksen muodossa. Jumala on tuon synniksi sanomamme kuilun toisella puolella. Hän tarkasteli meitä heinäsirkkaparkoja juuri sellaisina kuin olemme ja alkoi tuntea sääliä meitä kohtaan. Hän tiesi, että meidän oli aivan mahdoton päästä Hänen luokseen omine voiminemme; juuri tästä syystä Hän lähetti meille sillaksi oman Poikansa Jeesuksen. Jeesus on välimies Jumalan ja ihmisen välillä. Me voimme kulkea hänen kanssaan täysin turvallisesti, koska Hän omien sanojensa mukaan oli 'tie ja totuus ja elämä'! Tiedän, että on monia, jotka torjuvat tämän jumalallisen ratkaisun liian helppona. He yrittävät mieluummin tehdä jotakin omissa voimissaan pelastaakseen itsensä, mutta mitkään ihmisyritykset eivät kanna meitä Jumalan luo, kohtalonamme on pudota tuohon edessämme ammottavaan kuiluun!" (9)

Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

Viittaukset:

1. Darwin, F & Seward A. C. toim. (1903, 1: 184): More letters of Charles Darwin. 2 vols. London: John Murray.

2. Christopher Booker: “The Evolution of a Theory”, The Star, Johannesburg, 20.4.1982, s. 19

3. Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisestä (Bones of Contention), s. 257

4. Rodney Stark, s. 184

5. Stephen Jay Gould: The Panda’s Thumb, (1988), s. 182,183. New York: W.W. Norton & Co.

6. Peter Kreeft: Sokrates & Jeesus, s. 78,79

7. David Wilkerson: Näky, s. 48

8. Paul Little: Tiedä miksi uskot, s. 129

9. Jakov Damkani: Siionin poika, s. 107,108

Lisää aiheesta:

Papit eksyksissä; eli miten modernit papit ovat luoneet oman uskontonsa, joka pohjautuu ateismin perusoletuksiin

Modernit papit haluavat esiintyä suvaitsevaisina ja edistyksellisinä, mutta samalla he antavat tukensa vääryydelle

Uskonnollisuus vai usko? Mitä eroa on uskonnollisuudella ja pelastavalla uskolla Jeesukseen ja Jumalaan? Ne eivät ole sama asia

Monilla on usko Jumalaan, kristillisyyden ulkonaiset muodot, ja jotkut ovat jopa seurakuntien  työntekijöitä, mutta he eivät silti tunne pelastuksen asiaa

On mahdollista olla seurakunnan jäsen ja käydä kirkossa, mutta silti olla Jeesuksen vertauksen tyhmä neitsyt eli pelastumaton henkilö. Mitä piirteitä tällaisen uskonnollisuuteen liittyy?

Miten mormonit ja Jehovan todistajat ymmärtävät pelastuksen, ja miten heidän käsityksensä poikkeaa perinteisestä kristillisestä ja Raamatun opetuksesta?

Maria, pyhimysten ansiot, hyvitysteot ja sakramentit ovat syrjäyttäneet katolisessa kirkossa Jeesuksen. Siksi useimmilta puuttuu pelastus ja varmuus

Lue lisää evoluutioteoriasta, dinosauruksista ja miksi miljoonat vuodet ovat valhetta