|
|
|
Kirja ja yhteiskunta - eli miten Raamattu on muuttanut kansakuntia
Lue, miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut lukutaitoon, terveydenhoitoon ja muilla myönteisillä tavoilla. Monet ovat sokeita tälle tosiasialle
Tässä kirjoituksessa käsitellään Raamatun merkitystä. Onko se vaikuttanut myönteisesti vai kielteisesti yhteiskuntiin? Onko se ollut nostava vai laskeva voima yhteiskunnan kehityksen kannalta? Jos tätä asiaa kysytään ateisteilta, on selvä, mitä he vastaavat. He eivät pidä Raamattua rakentavana kirjana vaan hyökkäävät sitä ja kristillistä uskoa vastaan. He eivät näe kristillisessä uskossa mitään hyvää. Tällaisesta asenteesta ovat esimerkkejä mm. Richard Dawkins, Sam Harris, Daniel C. Dennett ja Christopher Hitchens. Mutta miten asia on? Onko niin, että nämä ateistit ja monet muut ovat sokeita sille, miten kristillinen usko on vaikuttanut myönteisesti monien länsimaiden kehitykseen? He eivät näe, miten Raamatun pohjalta syntynyt kristillinen usko on lisännyt sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahvistanut ihmisarvoa ja parantanut elinoloja. Ne yhteiskunnat, joissa kristillinen usko ja siihen liittyvät hengelliset herätykset eivät ole saaneet sijaa, ovat olleet tässä mielessä paljon huonommassa asemassa. Tunnettua myös on, että ihmiset haluavat muuttaa mieluiten niihin maihin, joissa kristillinen usko on vaikuttanut voimakkaimmin. Näitä maita ovat mm. Englanti, pohjoismaat, useat Länsi-Euroopan maat, Yhdysvallat, Kanada, Australia jne. Kristillinen usko ja Raamattu on siis vaikuttanut voimakkaasti länsimaissa ja muuallakin yhteiskuntien kehitykseen. Esim. Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower tiivisti käsityksensä Raamatun asemasta hänen maassaan v. 1956 pitämässään puheessa: "Historia osoittaa Raamatun merkityksen. Meidän sivistyksemme on rakentunut sen sanojen varaan." (1). Ison-Britannian pääministerinä toiminut Margaret Thatcher on niinikään viitannut siihen, miten hänen kansakuntansa ihanteet nousivat Raamatusta ja miten juutalais-kristillinen perinne vaikutti lainsäädäntöön, tapoihin ja instituutioiden toimintaan:
Tämän kansakunnan ihanteet nousevat Raamatusta. Ellei tätä tajuta, on täysin mahdotonta ymmärtää maamme kirjallisuutta. Nimenomaan tästä syystä on haluttu varmistaa, että koululaiset saavat riittävästi tietoa siitä, miten juutalais-kristillinen perinne on muovannut lakejamme, tapojamme ja instituutioitamme. Ilman tällaisia perustietoja ei ole mitenkään mahdollista käsittää Shakespearea ja Sir Walter Scottia tai perustuslaillisia ristiriitoja 1600-luvun Skotlannissa ja Englannissa. Mutta haluaisin mennä vielä pidemmälle. Juutalais-kristillisen perinteen välittämät totuudet ovat äärettömän tärkeitä, eivät vain siksi että ne ovat totta - kuten itse uskon - vaan myös siksi, että ne välittävät meille sen moraalisen kannustimen, jota ilman on mahdotonta päästä rauhaan sanan varsinaisessa merkityksessä; ja rauhaahan me kaikki kaipaamme - - Demokratiasta ei juuri ole toivoa, ellei demokraattisissa yhteiskunnissa elävien miesten ja naisten sydämissä synny vastakaikua kutsulle johonkin ihmistä suurempaan. Poliittiset rakenteet, yhteiskunnan instituutiot tai yhteiset ihanteet eivät riitä - - [Demokratia edellyttää] uskonelämää - -tavoitteena on kansakunnan ajallinen ja hengellinen hyvinvointi. (2)
Demokratia ja yhteiskunnan vakaus.
- (1 Tim 2:1,2) Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, 2. kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle kehotetaan rukoilemaan mm. esivallan puolesta, että saataisiin viettää rauhallista elämää. Se on parempi kuin että yhteiskunnassa on epäjärjestys, rajoittamaton diktatuuri tai jatkuva kapinointi hallitsijoita vastaan. On parempi taloudelliselle ja muulle kehitykselle, että johtomiehet pyrkivät hyvään. Miten tämä asia sitten liittyy yhteiskunnan kehitykseen ja kristilliseen uskoon? Eräs tärkeä asia on demokratia ja yhteiskunnan vakaus. Ne maat, joissa kristillinen usko on vaikuttanut, ovat yleensä olleet vakaampia ja demokraattisempia kuin valtiot, joissa niin ei ole tapahtunut. Monet kolmannen maailman maat ovat esimerkkejä huonoista hallinnoista. Niissä huono diktaattori on vaihtunut toiseen huonoon diktaattoriin, ja se on pitänyt negatiivista kierrettä yllä. Vallanhimoiset ja korruptoituneet johtajat ovat ajaneet kansaa köyhyyteen, josta on ollut vaikea nousta ylös. Mikä on sitten ollut ominaista demokratioille, jotka ovat syntyneet ns. kristityissä maissa? Yksi oleellisimpia asioita on ollut vallan hajauttaminen niin, että millään yksittäisellä ryhmällä ei ole ollut liian suurta valtaa. On pidetty erillään poliittinen lainsäädäntö, tuomioistuimet ja niiden valta sekä tavalliset poliisivoimat. Tämä vallan hajautus on estänyt suurimmilta väärinkäytöksiltä. Lisäksi ei unohtaa sovi tärkeintä periaatetta, eli sitä, että oikeuden ja lain periaatteet ovat myös kansan johtajien ja sen edustajien yläpuolella. Hekin ovat vastuunalaisia näille periaatteille, jotka ovat yleensä nousseet suoraan kymmenen käskyn opetuksista. Tämä on estänyt vallankäyttäjiä tekemästä vääryyksiä ja ollut turvallisempi vaihtoehto kuin diktatuuri tai täysin suora kansan valta. Esim. antiikin Kreikassa ollut demokratian muoto, suora kansanvalta (valta oli hallitsemattomalla enemmistöllä), oli paljon haavoittuvampi. Niinpä Kreikan demokratiat olivat yleensä lyhytaikaisia kestäen vain muutaman vuosikymmenen. Sen jälkeen ne ajautuivat kaaokseen ja kansanvallan väärinkäyttöön - aivan kuten Ranskan vallankumouksessa. Sen seurauksena mm. tunnettu filosofi Sokrates surmattiin aivan kuten Ranskan vallankumouksessa tuhansia ihmisiä surmattiin kansan saadessa vallan käsiinsä. Suora kansanvalta ei siten ole ollut yhtä turvallinen vaihtoehto kuin hajautetun mallin demokratia. Tästä on hyvä siirtyä lähetystyöhön. Ateistit kritisoivat sitä, mutta eräät tutkijat ovat todenneet, että nimenomaan kristillisellä lähetystyöllä on ollut myönteinen merkitys demokratian kehitykselle ja yhteiskuntien vakaudelle. Näin on voitu nähdä tapahtuneen Afrikan ja Aasian maissa. Siellä, missä on ollut aktiivista lähetystyötä, on nykypäivänä parempi tilanne kuin alueilla, missä lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Se tulee esille sellaisissa asioissa kuin että lähetysalueilla talous on tänä päivänä kehittyneempää, terveystilanne suhteellisesti parempi, lapsikuolleisuus vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa kuin muilla alueilla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sama kehitys on tapahtunut jo aiemmin, ja siinäkin kristillisellä uskolla on varmasti ollut oma vaikutuksensa. Kristillinen usko on vaikuttanut myönteisellä tavalla ihmisten asemaan ja ihmisoikeuksiin. Tutkija: Lähetystyö synnytti demokratian
Texasin yliopiston apulaisprofessori Robert Woodberryn mukaan 1800- ja 1900-luvun alun protestanttisten lähetystyöntekijöiden vaikutus demokratian kehitykseen on ollut luultua merkittävämpi. Lähetystyöntekijät eivät olleetkaan demokratiakehityksen sivuroolissa, vaan he olivat oleellinen osa demokratian kehitystä monissa Afrikan ja Aasian maissa. Asiasta kertoo Christianity Today-lehti. Robert Woodberry on tutkinut lähetystyöntekijöiden ja demokratiaan vaikuttavien tekijöiden suhdetta lähes viidentoista vuoden ajan. Hänen mukaansa siellä, missä protestanttiset lähetystyöntekijät ovat vaikuttaneet keskeisesti. Siellä talous on tänä päivänä kehittyneempää ja terveystilanne suhteellisesti parempi kuin alueilla, joilla lähetystyöntekijöiden vaikutus on ollut pienempi tai olematon. Lähetystyöntekijöiden historiallisesti vahvoilla alueilla lapsikuolleisuus on tänä päivänä vähäisempää, korruptio alhaisempaa, lukutaito yleisempää ja koulutukseen pääsy helpompaa, erityisesti naisille… Robert Woodberryn mukaan myönteinen vaikutus oli nimenomaan protestanttisilla herätyskristityillä. Sen sijaan valtioiden palkkaamalla papistolla tai katolisilla lähetystyöntekijöillä ennen 1960-lukua ei ollut samanlaista vaikutusta. Protestanttiset lähetystyöntekijät olivat riippumattomia valtion kontrollista. ”Yksi keskeinen stereotypia lähetystyössä on, että se liittyi kolonialismiin. - - Mutta protestanttiset työntekijät, jotka eivät olleet valtion rahoittamia, suhtautuivat jatkuvasti hyvin kriittisesti kolonialismiin”, Woodberry sanoo Christianity Todaylle. Woodberryn pitkäjänteinen työ on saanut kehuja. Muun muassa Baylorin yliopiston tutkimusprofessori Philip Jenkins on todennut Woodberryn tutkimuksesta, että ”yritin vaikka kuinka etsiä siitä aukkoja, mutta teoria kestää. Sillä on tärkeä vaikutus kristinuskon maailmanlaajaan tutkimukseen.” Christianity Today-lehden mukaan jo yli kymmenen tutkimusta on vahvistanut Woodberryn löydöt. (3)
Lukutaito, koulutus ja tiede. Sitten sivistykseen ja tieteeseen. Nykyaikana on yleinen näkemys, että Raamattu ja kristillinen usko on ollut esteenä sivistyksen ja tieteen kehitykselle. Tätä näkemystä ovat ylläpitäneet varsinkin sekularisti- ja ateistipiirit. He ovat väittäneet, että kristillinen jumalausko on hidastanut yhteiskuntien kehitystä. Samassa yhteydessä he ovat puhuneet jumalauskon ja tieteen välisestä konfliktista. Mutta miten asian laita on todellisuudessa? Vaikuttaa siltä, että sekularisti- ja ateistipiirit eivät ole selvillä Raamatun ja kristillisen uskon myönteisestä merkityksestä näillä alueilla. He eivät tunne historiaa eivätkä ole tietoisia siitä, miten radikaali vaikutus Raamatulla ja kristillisellä uskolla on ollut yhteiskuntien sivistykseen. Tässä asiassa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.
• Ensinnäkin kirjakielien ja lukutaidon synty. Jokainen ymmärtää, että jos jollakin kansalla ei ole omaa kirjakieltä ja ihmiset eivät osaa lukea, on se este tieteen kehitykselle, tutkimukselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Silloin ei ole kirjoja, ei voida lukea niitä, eikä tieto leviä eteenpäin. Yhteiskunta pysyy pysähtyneessä tilassa. Miten sitten kristillinen usko on vaikuttanut kirjakielien ja lukutaidon syntyyn? Tässä monilla tutkijoilla on sokea piste. He eivät tiedä, että melkein kaikki kirjakielet ovat syntyneet hurskaiden kristittyjen toimesta. Esim. täällä Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan sekä Uuden testamentin ja osia muista Raamatun kirjoista. Kansa oppi niiden kautta lukemaan. Lukuisissa muissa kansoissa läntisessä maailmassa kehitys on tapahtunut samanlaisen prosessin kautta. Jos kristillistä uskoa ei olisi ollut, olisi länsimaisten yhteiskuntien kehitys saattanut viivästyä vuosisadoilla:
Kristinusko loi läntisen sivistyksen. Jos Jeesuksen seuraajat olisivat jääneet hämäräksi juutalaiseksi lahkoksi, useimmat teistä eivät olisi oppineet lukemaan ja loput olisivat lukeneet käsin kopioiduista kääröistä. Ilman järkeen, edistykseen ja moraaliseen tasa-arvoon sitoutunutta teologiaa koko maailma olisi nykyään missä ei-eurooppalaiset yhteiskunnat olivat suunnilleen vuonna 1800: Maailma lukuisine astrologeineen ja alkemisteineen, mutta vailla tiedemiehiä. Despoottinen maailma ilman yliopistoja, pankkeja, tehtaita, silmälaseja, savupiippuja ja pianoja. Maailma, missä useimmat lapset eivät eläisi viiden vuoden ikään ja missä monet naiset kuolevat synnytykseen – maailma, joka todella eläisi ”pimeitä aikoja”. Moderni maailma syntyi vain kristityissä yhteiskunnissa. Ei islamin piirissä. Ei Aasiassa. Ei ”sekulaarissa” yhteiskunnassa – koska sellaista ei ole ollut. (4)
Ennen kuin lukutaito syntyy, täytyy siis kirjakielen olla olemassa. Tässä mielessä kristityt lähetystyöntekijät ovat olleet avainasemassa, ei vain vuosisatoja sitten läntisissä maissa, vaan myös Afrikassa ja Aasiassa myöhemmin. Seuraavat esimerkit viittaavat tähän. On merkittävää, että jopa sellaiset kielet kuin Intian pääkieli hindi, Pakistanin urdu ja Bangladeshin bengali ovat saaneet kielioppinsa ja kielellisen pohjansa kristillisen lähetystyön pohjalta. Sadat miljoonat ihmiset puhuvat ja käyttävät näitä kieliä:
Kristillinen lähetystyö on aina ollut luonteeltaan laaja-alaista ihmisten auttamista niin, että siinä on riennetty sairaiden, vammaisten, nälkäisten, kodittomien ja syrjittyjen avuksi. Kristillinen lähetystyö on rakentanut lukuisissa Afrikan maissa koko koulujärjestelmän pohjan perus- ja ammattikoulutuksen osalta. Samoin lähetys on osallistunut merkittävällä tavalla terveydenhuollon verkoston muodostamiseen… Tunnettu afrikkalainen tutkija, Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on väittänyt, että Afrikassa lähetystyöntekijät ovat tehneet suurimman palveluksen paikallisille kulttuureille luomalla kirjakielen pohjan. (6)
• Yksi hyvä esimerkki on Englanti (katso Margaret Thatcherin puhe edellä!). Se oli 1800-luvun kehittynein ja edistynein maa, mutta mikä sai aikaan kehityksen? Tässä roolissa oli tärkeässä asemassa John Wesleyn (1703-1791) kautta syntynyt herätys, joka vaikutti koko yhteiskuntaan. Se herätti ihmiset sosiaaliseen tietoisuuteen ja sai aikaan muutoksia lukuisilla yhteiskunnan sektoreilla. Mm. työläisten olot tehtaissa parantuivat, orpokoteja perustettiin, köyhien asemaa parannettiin, turvakoteja perustettiin leskille, vankilaoloja inhimillistettiin, sairaaloita uudistettiin (Florence Nightingale), lainsäädäntöön saatiin parannuksia niin että esim. orjuus lakkautettiin Wesleyn kuoleman jälkeen. Orjuuden lakkauttamisessa oli avainasemassa William Wilberforce, jolle Wesley kirjoitti elämänsä viimeisen kirjeen. Kuvaavaa Wesleyn vaikutukselle on, että kun hän toimintansa alkuvuosina saapui johonkin kaupunkiin tai kylään, käynnisti se rajun mellakan. Kuitenkin hänen 88 vuotta kestäneen elämänsä loppupuolesta voidaan liioittelematta sanoa, että hän oli Englannin kunnioitetuin ja rakastetuin henkilö. Lisäksi historioitsija J. Wesley Bready on jopa arvioinut, että Wesleyn veljesten uudistusliike esti Englannin ajautumisen samanlaiseen vallankumoukseen ja väkivaltaan, joka Ranskassa tapahtui. Tämä osoittaa, miten laajakantoinen merkitys Wesleyn ja hänen veljensä toiminnalla oli englantilaiseen yhteiskuntaan. Miten Wesley sitten vaikutti sivistyksen edistymiseen englannissa? Seuraavat lainaukset kertovat jotain tästä. Ne osoittavat, miten Wesleyn toiminnan seurauksena perustettiin kouluja ja myös pyhäkouluja, joissa lapset oppivat lukemaan. Wesley vaikutti myös hyvin paljon siihen, että kirjojen lukeminen tuli mahdolliseksi tavalliselle kansalle:
Wesley uurasti uupumatta vuodesta 1739 vuonna 1791 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hänen työtarmonsa oli ällistyttävä... Wesley kulki hevosen selässä Englantia ristiin rastiin noin 400 000 kilometriä säällä kuin säällä, yöllä ja päivällä, teillä, jotka olivat vaarallisia ja toisinaan hädin tuskin kulkukelpoisia... Tämä sivistynyt mies, terävä teologi ja arvostettu intellektuelli muistutti saarnaajilleen, että "ei ole mahdollista olla saarnaajana syvälle luotaava eikä myöskään syvällinen, ellei lue paljon". Kaikki saarnaajat saivat tehtäväksi kirjojen jakelun ja myynnin, ja lisäksi heidän tuli olla selvillä kirjojen sisällöstä. Encyclopedia Britannica toteaa Wesleystä tässä suhteessa, että "kukaan toinen ei 1700-luvulla tehnyt yhtä paljon hyvien kirjojen lukemisen edistämiseksi ja saattanut yhtä paljon kirjoja ihmisten ulottuville hyvin edullisella hinnalla"... ...Wesleyn jälkeisessä Englannissa poistettiin monia 1700-luvulla maata vaivanneita epäkohtia, koska sadat tuhannet ihmiset olivat tulleet kristityiksi. Heidän sydämessään tapahtui muutos, samoin heidän ajattelussaan ja asenteissaan, ja se vaikutti koko yhteiskuntaan. Monet parannukset olivat suoranaisesti wesleyläisen herätyksen seurausta. Ensinnäkin siitä seurasi orjuuden kieltäminen ja teollisuustyöläisten olojen kohentuminen Englannissa. Sitten seurasivat tehtaiden koulut, köyhien koulut ("ragged schools"), iltakoulut ja tekniset koulut, inhimillisemmät vankilaolot, orpokodit, rikoslain uudistus sekä lukuisat muut hankkeet hengellisen, sosiaalisen ja humanitaarisen työn sekä koulutuksen alueella. (7)
Pyhäkoululiike alkoi heinäkuussa 1780, kun muuan rouva Meredith alkoi pitää koulua kodissaan Souty Alleyn varrella. Isommat pojat toimivat pienempien ohjaajana. Raikes kirjoitti neljä Raamattuun perustuvaa oppikirjaa. Vähitellen koulut avattiin myös tytöille. Raikes itse vastasi lähes kaikista kustannuksista. Pyhäkouluja perustettiin lisää Gloucesteriin ja sen ympäristöön. Vuonna 1831, jolloin Raikesin kuolemasta oli kulunut 20 vuotta, noin neljännes Englannin 1,25 miljoonasta lapsesta kävi pyhäkoulua. Englannista oli tulossa luku- ja kirjoitustaitoinen yhteiskunta Jumalan sanan opettamana; valtiolla ei siihen ollut osuutta. (8)
• Yksi osa-alue ovat yliopistot ja koulut. Ne ovat lukutaidon ohella tärkeitä tieteen kehitykselle, tutkimukselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Niiden kautta tieto ja tutkimus etenee uudelle tasolle. Miten kristillinen usko on vaikuttanut tällä alueella? Sekularisti- ja ateistipiirit ovat usein tietämättömiä siitä, että Raamatulla ja kristillisellä uskolla on ollut suuri merkitys tällä alueella. Sadat yliopistot ja kymmenettuhannet koulut ovat saaneet alkunsa hurskaiden kristittyjen toimesta tai lähetystyön kautta. Esim. Englannissa ja Amerikassa ovat tunnettuja seuraavat yliopistot: - Oxford ja Cambridge. Molemmissa kaupungeissa on runsaasti kirkkoja ja kappeleita. Nämä yliopistot perustettiin alunperin opettamaan Raamattua. - Harvard. Tämä yliopisto on nimetty pastori John Harvardin mukaan. - Yalen yliopiston perusti Harvardin entinen opiskelija, puritaani pappi Cotton Mather. - Princetonin yliopiston (alunperin College of New Jersey) ensimmäinen rehtori oli Jonathan Edwards, joka on tunnettu Amerikassa 1700-luvulla olleesta suuresta herätyksestä. - Pennsylvanian yliopisto. Suuren herätyksen toinen johtohahmo George Whitefield perusti koulun, josta myöhemmin kehittyi Pennsylvanian yliopisto. Whitefield oli kapakoitsijan poika ja edellä mainitun John Wesleyn työkaveri Englannissa ollessaan. Hänellä oli harvinaisen kaunis, sointuva ja voimakas ääni niin, että hän saattoi puhua kymmenille tuhansille ihmisille kuuluvasti ulkoilmakokouksissa. Hän saattoi saarnata myös kyyneleet silmissä sen myötätunnon tähden, mitä Jumala oli antanut hänelle ihmisiä kohtaan Entä Intia? Intia ei ole tunnettu kristillisyydestään. Kuitenkin tässä maassa, kuten Afrikassa, on tuhansia kouluja, jotka ovat syntyneet kristillisen uskon pohjalta. Myös ensimmäiset yliopistot ovat syntyneet samalta pohjalta. Yksi esimerkki on myös William Careyn toiminta. Hän aloitti kymmeniä kouluja kaikista kasteista tuleville lapsille. Hän rakennutti Intian ensimmäisen kirjapainon ja opetti intialaiset käyttämään paperia. Hän perusti ensimmäisen aasialaisella kielellä julkaistun sanomalehden, ja siinä julkaistiin artikkeleita, jotka johtivat moniin yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Hän perusti Intian ensimmäiset kirjastot, joista voitiin lainata kirjoja. Hän edisti maanviljelystä ja puutarhanhoitoa perustamansa yhdistyksen (Agri-Horticultural Society of India) kautta, ja hän julkaisi maan ensimmäiset tiedettä ja luonnontietoa käsittelevät kirjat. Vishal Mangalwadi kertoo lisää siitä, miten Raamattu on vaikuttanut hänen kotimaahansa Intiaan:
Kun ryhdyin selvittämään, oliko Jumala todella siunannut Intiaa Raamatun välityksellä, tein uskomattomia löytöjä. Yliopisto, jossa opiskelin, kunnallinen itsehallintoalue ja demokratia, joiden vaikutuspiirissä elin, kotini lähellä sijainnut oikeustalo ja sen edustama oikeusjärjestelmä, moderni hindi, jota puhuin äidinkielenäni, sekulaari sanomalehti, johon olin alkanut kirjoittaa, varuskunta kotikatuni länsipuolella, kasvitieteellinen puutarha sen itäpuolella, puutarhamme lähellä sijainnut kirjasto, kotikaupunkiani halkovat junaradat, terveydenhoitojärjestelmä, johon turvauduin, kaupungin toisella laidalla sijainnut maatalousoppilaitos - kaikesta tästä kotikaupunkini sai kiittää ihmisiä, jotka ottivat Raamatun tosissaan. Minulle oli aina kerrottu, että 1800-luvun "Intian renessanssikausi" oli saanut alkunsa Raja Ram Mohan Roysta. Ällistykseni oli suuri, kun minulle selvisi, että se alkoikin Raamatun saapumisesta Intiaan. Meille oli aina kerrottu, että Intia sai kiittää vapaudestaan Mahatma Gandhin kamppailua, mutta todellisuudessa vapautuminen oli Raamatun ansiota. Ennen Raamatun tuloa moderni ajatus kansakunnasta ja vapaudesta oli intialaisille vieras. Hindukenraalit olivat ylläpitäneet Intiaa hallinnutta mogulidynastiaa. Mutta tämä oli vain alkua. (9)
• Edellä mainittiin, miten kristillinen usko on vaikuttanut lukutaitoon ja miten tuhannet koulut ja yliopistot ovat sen seurausta. Intiassa, Afrikassa ja monissa kolmannen maailman maissa tämä kehitys on verrattain uutta, mutta Euroopassa se tapahtui jo vuosisatoja aiemmin. Ns. tieteellinen vallankumous liittyy myös aiheeseen. Usein sekularisti- ja ateistipiireissä esitetään se näkemys, että tällä mullistuksella ei ollut mitään tekemistä kristillisen uskon kanssa, mutta tämä näkemys voidaan kyseenalaistaa. Sillä modernissa merkityksessä tiede on saanut alkunsa vain yhden kerran eli 1500-1700-lukujen Euroopassa, jossa vallitsi kristillinen teismi. Se ei saanut alkuansa sekularistisessa yhteiskunnassa, vaan nimenomaan yhteiskunnassa, jota kristillinen usko on inspiroinut. Lähes kaikki johtavat tieteentekijät uskoivat luomiseen. Heidän joukossaan olivat Francis Bacon, Robert Boyle, Isaac Newton, Johannes Kepler, Kopernikus, Galileo Galilei, Blaise Pascal, Michael Faraday, James Clerck Maxwell, John Ray, Louis Pasteur jne. He eivät olleet valistuksen vaan kristillisen teismin edustajia:
Nämä ovat yhden länsimaiden historian kaikkein pitkäaikaisimman ja tehokkaimman kiistakirjoituksiin perustuvan kampanjan käyttämiä iskulauseita. Mutta vaikka tällä kampanjalla on ollut hyvin merkittävä vaikutus älylliseen maailmaan yleisesti, se ei näytä tehneen mitään vaikutusta itse tieteentekijöihin. Tieteellisen vallankumouksen toteuttajat olivat tunnettuja uskostaan Jumalaan ja heidän edustamansa perinne on jatkunut tieteessä. Esimerkiksi lähes koko 1800-luvun ajan tieteen tekeminen pysyi yhtä paljon uskonnollisena kuin maallisena kutsumuksena – pyrkimykset Jumalan kätten työn ymmärtämiseen jatkuivat. (10)
Muutamat kommentit viittaavat siihen, miten usko Jumalaan oli tavallista näiden tunnettujen tieteentekijöiden elämässä. Se tulee ilmi heidän muistelmissaan ja kirjoituksissaan:
Johannes Kepler: Mielestäni syyt moniin maailmankaikkeuden piirteisiin voidaan johtaa Jumalan rakkaudesta ihmiseen. Varmastikaan kukaan ei halua kieltää sitä, että rakentaessaan maailmankaikkeutta asuinpaikaksi Jumala ajatteli sen tulevaa asukasta yhä uudelleen ja uudelleen. Sillä ihminen on koko luomakunnan ja maailmankaikkeuden päämäärä. (11)
Isaac Newton, 1600-luvun tunnetuin tieteentekijä: Kun kirjoitin tutkielmani Järjestelmästämme, kohdistin huomioni sellaisiin periaatteisiin, jotka saisivat ihmiset uskomaan Jumalaan. Mikään ei voi ilahduttaa minua enemmän kuin havaita tutkielmani olevan hyödyllinen tuota tarkoitusta varten. (12)
Robert Boyle, modernin kemian perustaja: Luonnon viisas ja mahtava Luoja, jonka läpitunkeva katse tavoittaa koko universumin ja tutkii kaikki sen osat yhdessä hetkessä, loi alussa aineelliset kappaleet järjestelmäksi ja asetti niitä hallitsemaan liikkeen lait asettamiensa päämäärien mukaisesti ja teki maailman - - hyvin valmistetun kellon kaltaiseksi. (13)
John Ray, Englannin luonnontieteen isä: Vapaalle ihmiselle ei ole arvokkaampaa ja miellyttävämpää tehtävää kuin pohtia luonnon kauniita töitä ja kunnioittaa Jumalan ääretöntä viisautta ja hyvyyttä. (14)
Mikä sitten mahdollisti tieteen vallankumouksen? Yksi syy olivat yliopistot, joita oli vuoteen 1500 mennessä Euroopassa noin kuusikymmentä. Nämä yliopistot eivät olleet sekularistien ja valtion ylläpitämiä yliopistoja, vaan ne syntyivät keskiaikaisen kirkon aktiivisella tuella, ja niissä luonnontieteen tutkimuksella ja tähtitieteellä oli huomattava asema. Niissä vallitsi huomattava tutkimuksen ja keskustelun vapaus, jota suosittiin. Näissä yliopistoissa oli satojatuhansia opiskelijoita, ja ne osaltaan valmistivat maaperää sille, että tieteellinen vallankumous oli mahdollinen Euroopassa 1500-1700-luvuilla. Tämä vallankumous ei syntynyt yhtäkkiä tyhjästä, vaan sitä edelsi sille suotuisa kehitys. Muissa maanosissa ei ollut yhtä laajaa koulutusta ja samanlaisia yliopistoja kuin Euroopassa, koska kristillinen usko ei ollut saanut niissä samanlaista sijaa.
Keskiaika loi perustan länsimaisen yhteiskunnan suurimmalle saavutukselle: modernille tieteelle. Väite, jonka mukaan tiedettä ei ollut ennen ”renessanssia”, on yksinkertaisesti epätosi. Tutustuttuaan klassisten kreikkalaisten tutkimuksiin keskiajan oppineet kehittivät ajattelusysteemejä, jotka veivät tiedettä paljon antiikin saavutuksia pitemmälle. Yliopistot, joissa akateemista vapautta varjeltiin hallitsijoiden vallankäytöltä, perustettiin 1100-luvulla. Nämä instituutiot ovat aina tarjonneet turvapaikan tieteelliselle tutkimukselle. Jopa kristillinen teologia osoittautui ainutlaatuisen sopivaksi rohkaisemaan luonnon tutkimista, jonka uskottiin olevan Jumalan luomusta. (15)
Vishal Mangalwadi: Minun kotimaassani ei hindulaisissa ashrameissa ja buddhalaisissa luostareissa opetettu luonnontieteitä. Miksi sitten Euroopan kristillisissä yliopistoissa - yhtä lailla uskonnollisia laitoksia nekin - alettiin kehittää ja opettaa niitä? Raamatuntutkijoille selvisi, että "luonnonkirjan" lukeminen on tärkeämpää kuin kreikan- ja latinankielisten kirjojen lukeminen. Jälkimmäiset olivat ihmisten kirjoittamia, mutta edellisen kirjoittaja oli Jumala. Paracelcus kirjoitti, että ennen Galenokseen, Avicennaan ja Aristoteleeseen tutustumista olisi luettava luonnon kirjaa, tutustuttava "Jumalan itsensä kirjoittamaan, tekemään ja sitomaan" kirjastoon. (16)
Tapaus Galileo Galilei. Kuten todettiin, vaikutti kristillinen usko hyvin paljon tieteelliseen vallankumouksen syntyyn. Yksi syy tähän olivat kirkon perustamat yliopistot. Se väite, jota ateistit mielellään viljelevät, eli että kristillinen usko olisi ollut esteenä tieteen kehitykselle, on siten suuri myytti. Tämän osoittaa myös se, että ne maat, joissa kristillinen usko on vaikuttanut pisimpään, ovat olleet edelläkävijöitä tieteen ja tutkimuksen alueella. Entä sitten Galileo Galilei, joka kumosi käsityksen siitä, että aurinko kiertää maata? Monet eivät tiedä, että tämä käsitys ei suinkaan ole kristillistä perintöä, vaan se periytyi antiikista. Sen takana oli kreikkalainen tiedemies Ptolemaios ja hänen astronomiaa käsittelevä teoksensa. Se vaikutti astronomeihin vuosisatojen ajaksi:
Ptolemaioksen maailmankäsitys loi pohjan yleisesti hyväksytylle oletukselle, että Maa on maailmankaikkeuden keskipisteessä ja pysyy paikallaan… Ptolemaios viimeisteli maakeskisen mallinsa vuonna 150 jKr. teoksessaan Hẻ megalẻ syntaxis (Suuri kokoelma) Siitä tuli astronomian vaikutusvaltaisin teos vuosisadoiksi. Itse asiassa jokainen eurooppalainen astronomi sai siitä vaikutteita eikä kukaan heistä vakavissaan asettanut maakeskistä maailmankaikkeuden mallia kyseenalaiseksi. (Simon Sing: Big Bang, s. 36,38)
Tärkeää on myös huomata, että sekä tieteen että uskon edustajat jakautuivat suhtautumisessaan Galileon teoriaan. Jotkut kirkonmiehet olivat hänen puolellaan, toiset vastaan. Samoin jotkut tiedemiehet vastustivat hänen ajatuksiaan. Näin on aina uusien teorioiden ilmaantuessa. Aurinkokeskeisen mallin ymmärtäminen saattoi tuntua ja voi edelleen tuntua havaintojen vastaiselta. Esim. almanakoissa ja sanomalehdissä ei puhuta nykyäänkään maan, vaan auringon nousu- ja laskuajoista. Meistä näyttää siltä, että aurinko liikkuu, mutta maa pysyy paikallaan. Emme tunne jatkuvaa tuulta liikkeen johdosta tai että maa karkaisi jalkojemme alta. Tässä suhteessa on ymmärrettävää, että mielipiteet aurinkokeskeisyydestä jakautuivat vuosisatoja sitten. Yksi syy, miksi Galileo Galilei oli muita paremmassa asemassa, oli myös teleskooppi, joka oli aikansa tehokkain ja jota kaikilla ei ollut käytössä. Se oli uusi keksintö, joka vaikutti aurinkokeskeisen mallin esiintuloon.
Sairaalat ja sosiaalityö. Yksi tärkeimmistä asioista on ihmisen terveys ja hyvinvointi. Jos se ei ole kunnossa, on ihmisen elämä monin verroin vaikeampaa. Miten kristillinen usko on sitten vaikuttanut tällä alueella? Monet sekularistit ja ateistit eivät ole tietoisia kristillisen uskon myönteisestä vaikutuksesta tälläkään alueella. Sillä monet hyväntekeväisyyteen keskittyneet järjestöt ovat saaneet alkunsa kristillisen uskon ja Raamatun pohjalta. Esim. Punainen risti syntyi, kun lämminsydäminen kristitty Henri Dunant näki haavoittuneiden hätää taistelutantereella ja alkoi suunnitella keinoja sen lievittämiseksi. Samalla alueella toimi myös Florence Nightingale, hurskas kristitty joka uudisti sekä sotilas- että yleistä sairaanhoitoa. Samoin tunnettuja ovat Pelastusarmeijan perustaja William Booth ja Pelastakaa lapset -järjestön perustaja Eglantyne Jebb. Jälkimmäinen järjestö sai alkunsa, kun Jebb työskenteli nälkäänäkevien keskieurooppalaisten lasten hyväksi Ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kristillinen usko on siis vaikuttanut myönteisesti lukuisilla alueilla, mukaan lukien sosiaalityö. Köyhyys, sairaus, nälkä ja kodittomuus ovat suuria ongelmia monilla maailman alueilla, mutta ne yhteiskunnat, joissa on vallinnut kristillinen usko ja joissa on ollut hengellisiä herätyksiä, kärsivät niistä vähemmän. Mikään yhteiskunta ei tietenkään ole täydellinen, mutta jos maailmassa ei olisi evankeliumia, olisi paljon vähemmän sairaaloita sekä enemmän köyhiä ja nälkäisiä. Useimmat sairaalat maailmassa ovat saaneet alkunsa kristillisen uskon vaikutuksesta:
Keskiajalla pelkästään benediktiiniläiset ylläpitivät läntisessä Euroopassa yli kahtatuhatta sairaalaa. 1100-luku oli tässä suhteessa erityisen huomattava, varsinkin siellä, missä Johanniittain ritarikunta toimi. Esimerkiksi vuonna 1145 perustettiin Montpellieriin suuri Pyhän Hengen sairaala, josta tuli pian lääketieteellisen koulutuksen ja vuonna 1221 Montpellierin lääketieteellisen tiedekunnan keskus. Lääkinnällisen hoidon lisäksi nämä sairaalat tarjosivat ruokaa nälkäisille, huolehtivat leskistä ja orvoista ja jakoivat almuja kaikille tarvitseville. (17)
Vaikka kristillistä kirkkoa on arvosteltu paljon kautta koko historiansa, on se kuitenkin ollut edelläkävijä köyhien sairaanhoidossa, auttamassa vangittuja, kodittomia tai kuolevia ja parantamassa työolosuhteita. Intiassa parhaat sairaalat ja niiden yhteydessä toimivat oppilaitokset ovat seurausta kristillisestä lähetystyöstä jopa niin, että monet hindut käyttävät näitä sairaaloita enemmän kuin hallituksen ylläpitämiä tietäen saavansa sieltä parempaa hoitoa. On arvioitu, että toisen maailmansodan alkaessa Intian sairaanhoitajista 90 % oli kristittyjä, ja että 80 % heistä olisi saanut koulutuksensa lähetyssairaaloissa. (18)
Monet Intian niemimaalla edelleen sijaitsevat hienoimmat lääketieteelliset laitokset perustettiin kristittyjen aloitteesta, usein Euroopan siirtomaavaltojen toiveiden vastaisesti. Lähetystyöntekijöillä on ollut suorastaan poikkeuksellinen vaikutus terveydenhoitoon Aasiassa ja Afrikassa. He ovat hoitaneet spitaalisia, tehneet uraauurtavia keksintöjä kulkutautiopissa, kehittäneet kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä, kouluttaneet perusterveydenhuollon työntekijöitä ja perustaneet koulutuslaitoksia naislääkäreille ja sairaanhoitajille. (19)
Kirkossa huolehdittiin tämän puoleisen maailman asioista yhtä lailla kuin tulevankin; näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä. (Nelson Mandela omaelämäkerrassaan Pitkä tie vapauteen / Long Walk to Freedom)
Entä sitten humanistien ja ateistien ylläpitämät sairaalat ja avustusjärjestöt? He ovat tällä alueella olleet usein sivustakatsojia. Englantilainen lehtimies Malcolm Muggeridge (1903-1990), joka itse oli maallistunut humanisti, mutta kuitenkin rehellinen, huomasi tämän. Hän kiinnitti huomiota siihen, miten maailmankuva vaikuttaa kulttuuriin:
Olen viettänyt vuosia Intiassa ja Afrikassa, ja molemmissa olen tavannut runsaasti eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen ylläpitämää oikeamielistä toimintaa; mutta kertaakaan ei eteeni ole osunut jonkin sosialistijärjestön ylläpitämää sairaalaa tai orpokotia tai humanismin pohjalta toimivaa lepraparantolaa. (20)
Vääryydet Jumalan nimissä
- (Luuk 13:3) ...
mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte. - (Tiit 1:16) He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he hänet kieltävät, sillä he ovat inhottavia ja tottelemattomia ja kaikkiin hyviin tekoihin kelvottomia.
Kuten todettiin, ateistit hyökkäävät usein kristillistä uskoa vastaan. Tätä ovat tehneet julkisesti Richard Dawkins ja muut tunnetut ateistit. Tosiasiassa näiden henkilöiden hyökkäysten kohde ei kuitenkaan yleensä ole kristillinen usko ja sen sisältö, eli mitä Jeesus ja apostolit opettivat. Sen sijaan he ovat yleensä kiinnittäneet huomionsa siihen, mikä on luopumusta ja missä ei ole noudatettu Jeesuksen ja apostolien opetuksia. Ateistit ovat siis oikeassa syytöksissään, mutta vika ei ole kristillisessä uskossa eli Jeesuksen ja apostolien opetuksissa vaan ihmisissä, jotka eivät kunnioita ja noudata heidän opetuksiaan. Jokainen tietää, että Jeesus oli maan päällä ollessaan täydellisen hyvä ja vanhurskas, ja jos noudatetaan hänen esimerkkiään, ei silloin voi esiintyä vihaa eikä väärintekoa muita kohtaan. Ei voi esiintyä antisemitismiä, ei voi esiintyä hengellistä ja muuta väkivaltaa (1 Piet 5:3: ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina) eikä muitakaan vääryyttä. Niinpä ihminen joka tekee väärin, ei noudata Jeesuksen esimerkkiä eikä opetuksia. Toinen mahdollisuus on, ettei tällainen ihminen ole edes tullut Jumalan yhteyteen. Kirjoittihan esim. Paavali: Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö... (1 Kor 6:9). On hyvä myös laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Esim. Suomessa oli v. 2015 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan yhteensä 114 789 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 66 000 lasta (joistakin lapsista tehtiin useampi lastensuojeluilmoitus). Samoin Helsingin sanomat (7.5.2017) kertoi, että "keskimäärin joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa entisen tai nykyisen kumppaninsa tekemänä." Tämä osoittaa, miten pahuus on yleistä yhteiskunnissa, eivätkä Jumalaankaan uskovat ihmiset ole siitä täysin vapaita. Kuitenkin jos kristillinen usko on aitoa, pitäisi sen vaikuttaa jokaisessa henkilössä niin, että hän luopuu tällaisista vääryyksistä. Entä historia? Myös tällä alueella on hyvä laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Luopiokristillisyys ei ole aiheuttanut edes monen vuosisadan aikana niin paljon tuhoa kuin mitä tapahtui 1900-luvulla, jolloin ateismi ja jumalakielteisyys valtasivat alaa, ja kun kymmeniä miljoonia kansalaisia tapettiin kommunistimaissa ja natsismin kautta. Esim. natsien kaasukammioissa kuoli yhdessä päivässä enemmän ihmisiä kuin mitä on arveltu kuolleen noitavainoissa 350 vuoden aikana. (Marko Nenonen, Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus, Jyväskylä: Atena, 2007). Kumpaakaan ei olisi pitänyt tapahtua, mutta 1900-luvun pahuudet ovat aivan eri luokkaa kuin mitä tapahtui luopiokristillisyyden kautta vuosisatojen aikana.
[Mitä sanot niille, jotka syyttävät uskontoja?] Koettaisin saada heidät ajattelemaan tuota hirvittävää 1900-lukua, jonka aikana todistimme enemmän tuhoa kuin lukemattomina vuosisatoina ennen sitä. Mahdollisesti juutalaisten tuhoamisen ohella suurimmat rikokset tehtiin vain kahden avoimesti ateistisen valtion toimesta. Neuvostoliitto oli ateismin museoineen yksi ja Maon Kiina toinen. Molemmat olivat sotaisesti ateistisia. Ja mitä ne tekivät? Ne tappoivat 70 miljoonaa omaa kansalaistaan. Miksi emme koskaan kuule, että tämä on sitä, mitä ateismi tuottaa? Siinä on jotakin kieroa. Miksi niin ankarasti arvostellaan uskonnon syntejä (niin kuin pitääkin), mutta ei kiinnitetä huomiota ateismin synteihin. (21)
Alexandr Solzenitsyn: Yli puolivuosisataa sitten ollessani vielä lapsi muistan kuulleeni usean vanhuksen selittävän Venäjän kohtaamia onnettomuuksia tähän tapaan: ”Ihmiset ovat unohtaneet Jumalan; sen seurausta tämä kaikki on.” Sen jälkeen olen yli 50 vuoden ajan tutkinut Venäjän vallankumousta; sinä aikana olen lukenut satoja kirjoja, kerännyt henkilökohtaisia kertomuksia ja olen itsekin kirjoittanut kahdeksan teosta noiden vaiheiden selvittämiseksi. Mutta jos minua pyydettäisiin tiivistämään mahdollisimman lyhyeen pääsyy hirvittävään vallankumoukseen, joka nielaisi n. 60 miljoonaa ihmistä kansastamme kitaansa, en voisi sanoa sitä tarkemmin muuten kuin toistamalla: Ihmiset ovat unohtaneet Jumalan; sen seurausta tämä kaikki on.” (22)
Talous. Edellä käsiteltiin sitä, miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut demokratiaan, lukutaitoon, koulutukseen, tieteeseen, sosiaalityöhön ja ihmisten auttamiseen. Monet yhteiskunnalliset uudistukset ovat nousseet tältä pohjalta. Entä talous? Miten kristillinen usko on vaikuttanut talouteen? Tähän voidaan vastata, että ne maat, joissa on ollut hengellistä herätystä ja joissa on annettu suuri arvo kymmenelle käskylle, Jeesuksen vuorisaarnalle sekä Uuden testamentin eettisille opetuksille, ovat yleensä menestyneet hyvin. Tällaisia valtioita ovat olleet mm. pohjoismaat, Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Australia. Samat maat ovat olleet kärjessä myös onnellisuusmittauksissa. Jos tarkastellaan niiden kehitystä pitkällä aikajaksolla eli vuosisatojen perspektiivillä, ovat ne menestyneet hyvin, paljon paremmin kuin valtiot, joissa on ollut ateistinen tai panteistinen maailmankatsomus vallalla. Osasyy talouden kehitykseen ovat juuri edellä luetellut asiat kuten lukutaito, koulutus, demokratia ja sosiaalityö, joihin kristillinen usko on vaikuttanut. Jos ne ovat korkealla tasolla, on siitä hyötyä myös talouden tasolla jokaiselle kansakunnalle. Tai jos ei ole esim. lukutaitoa ja koulutusta, on kansakunnan paljon vaikeampaa nousta köyhyydestä. Mistä sitten taloudellinen kehitys lähti liikkeelle Euroopassa? Tätä aihetta tutki tutki tunnettu saksalainen taloustieteilijä ja sosiologi Max Weber noin vuosisata sitten. Kun hän etsi syitä länsimaiden menestykseen, hän väitti kaiken alkaneen Genevestä ja Jean Calvinin toiminnasta siellä (Max Weber: The Protestant Ethic and the Spirit of Capitalism, 1958, alkuteos saksaksi v. 1904-1905). Tämä kaupunki oli yksi Euroopan kurjimmista kaupungeista ja Euroopan pahanhajuisin kaupunki. Se oli tunnettu rikollisista, korruptiosta, slummeista ja ongelmistaan, mutta kun Calvin alkoi opettaa Jumalan sanan periaatteita ja kuinka tulee elää, sai se aikaan muutoksen kaupungissa. Kurjuuden tilalle tuli kaupunki, joka on tunnettu kansainvälisen diplomatian sekä avustus- ja muiden järjestöjen keskuspaikkana. Sveitsi on tunnettu myös pankkitoiminnastaan. Tässä Calvinilla oli tärkeä rooli. Hän neuvoi pankkiireita ottamasta liian suurta korkoa, koska näki koronkiskonnan synniksi. Calvin asetti kiinteäksi koroksi neljä prosenttia. Se mahdollisti pienen voiton lainanantajalle ja että lainanottaja saattoi rahoittaa uuden investoinnin. Calvinin asettama neljän prosentin korko säilyi Sveitsissä neljän vuosisadan ajan. Seuraava kommentti viittaa samaan aiheeseen eli kristillisen uskon vaikutukseen menneisyydessä. 18 amerikkalaista turistia vieraili Kiinassa ja he tapasivat Kiinan Sosiaalitieteellisen akatemian tutkijan. Hän hämmästytti vieraita arvioidessaan lännen menestyksen syitä. Merkillepantavaa on, että myös Kiinassa on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kristillinen sanoma voittanut alaa niin, että Kiinassa on eräiden arvioiden mukaan jo lähes 200 miljoonaa kristittyä. Samanaikaisesti Kiina on noussut vähitellen köyhyydestä ja sen talous on kasvanut:
Luulimme aluksi, että kyse oli poliittisesta järjestelmästä. Sitten keskityimme talouteenne. Mutta kuluneiden 20 vuoden aikana me olemme tajunneet, että kulttuurinne ydin on uskonnossanne: kristinuskossa. Sen vuoksi länsi on niin voimakas. Kristillinen sosiaalisen ja kulttuurisen elämän moraalinen perusta oli se, mikä teki mahdolliseksi kapitalismin nousun ja sitten siirtymisen demokraattiseen politiikkaan. Meillä ei ole mitään epäilystä tästä. (23)
Seuraava esimerkki viittaa myös samaan. Siinä verrataan Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa toisiinsa, nimenomaan mennyttä historiaa. Periaatteessa Etelä-Amerikalla olisi ollut aivan samanlaiset mahdollisuudet kehittyä ja suuret luonnonvarat, mutta siellä ei ole ollut samanlaista vaurautta kuin pohjoisempana. Lainauksessa esitetään myös syy siihen, miksi toinen alue on vaurastunut ja toinen ei. Muuttuuko tilanne tulevina vuosina, kun Etelä-Amerikan hengellinen tilanne on muuttunut, kun taas esim. Yhdysvallat on ajautunut kauas pois siitä hengellisestä perinnöstä, joka sen isillä oli? Yhdysvalloista on tullut mm. suurin pornon tuottaja ja sen turmeleva viihdeteollisuus vaikuttaa kaikkialla maailmassa. On todennäköistä, että sen merkitys kansojen joukossa tulee hiipumaan ja sen parhaat päivät alkavat olla takanapäin. Muut valtiot tulevat rinnalle ja ohi kehityksessä.
Erään eteläamerikkalaisen kerrotaan kysyneen: Mistähän johtuu se, että Pohjois-Amerikka on menestynyt niin hyvin ja Etelä-Amerikka niin huonosti? Pohjois-Amerikka on maailman rikkain alue, Etelä-Amerikka sen köyhimpiä. Henkilö, jolle tämä kysymys esitettiin, vastasi: Se johtuu siitä, että espanjalaiset menivät Etelä-Amerikkaan etsimään kultaa (engl. gold), kun sitä vastoin englantilaiset menivät Pohjois-Amerikkaan etsimään Jumalaa (engl. God). Tosiasia on, että alkuaikoina Pohjois-Amerikkaan muutti huomattavalta osalta Euroopassa uskonsa tähden vainoa ja ahdinkoa kärsineitä protestantteja kristittyjä. (24)
Buenos Airesin kansallisen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan hallinto-opin professori Mariano Grondona sanoo, ettei yksikään maa idässä tai lännessä ollut ”kehittynyt maa” ennen 1600-lukua: ”Protestanttinen uskonpuhdistus oli se tekijä, joka toi taloudellisen kehityksen Pohjois-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.” (25) Hän myös huomauttaa, että talouden kasvu protestanttisissa maissa on taantunut osittain juuri sen takia, että maiden hengellinen elämä on laantunut. (26)
Kuten todettiin, korkea elintaso ja hyvinvointi eivät ole itsestään selvyys. Sillä voi olla yhteyttä maailmankuvaamme ja siihen, mitä ajattelemme alkuperästämme. Se ei tarkoita, että maailmankatsomus vaikuttaa joka ainoaan siirtoon talouselämässä, mutta on sillä jotakin merkitystä. Yksi esimerkki on korruptio. Tutkimustulokset osoittavat, että ne maat, joihin Raamattu on vaikuttanut eniten, ovat vähiten korruptoituneita. Sekularistiset maat, kuten entiset kommunisti- ja ateistiset maat ovat tässä suhteessa suunnilleen yhtä korruptoituneita kuin hindulaiset, buddhalaiset ja islamilaiset maat. Entä Intia ja epäjumalanpalvelus? Jos ajatellaan tilannetta siellä, niin yksi suuri syy tämän kauniin maan ongelmiin ja kärsimyksiin saattaa olla nimenomaan hindufilosofia. Kun ensimmäinen ja toinen käsky sanovat, ettei meidän tule pitää muita Jumalia ainoan todellisen Jumalan rinnalla eikä tehdä jumalankuvia (2 Moos 20:3,4: Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.), ei Intiassa ole noudatettu tätä. Sen sijaan siellä on suojeltu rottia ja muita tuhoeläimiä, koska niitä pidetään pyhinä. Vaikka ne tuhoavat runsaasti viljaa, niitä suojellaan. Tällaiset asiat vaikuttavat varmasti talouteen, koska ne pitävät miljoonia nälässä. Ilman filosofiaa, jossa rotat ja muut eläimet asetetaan ihmisten edelle, voisi Intia olla menestyneempi maa. K. P. Yohannan, itsekin intialainen, kertoo tilanteesta ja kotimaassaan esiintyvistä ongelmista:
En yritä vähätellä Aasian kansojen sosiaalisia ja aineellisia tarpeita, mutta on tärkeää korostaa uudelleen, että Aasian perusongelma on hengellinen. Länsimaisten medioiden keskittyessä lähes sataprosenttisesti nälkäongelmaan näyttäen TV:ssä kuvia nälkiintyneistä lapsista amerikkalaisten on vaikea välttyä saamasta sitä väärää kuvaa, että nälkä olisi suurin ongelma. Mutta mikä aiheuttaa nälän? Aasialaiset kristityt tietävät, että nämä kauheat tilanteet ovat vain oireita todellisesta ongelmasta – hengellisestä orjuudesta saatanallisiin filosofioihin. Avaintekijä – kaikkein unohdetuin sellainen – Intian nälkäongelman ymmärtämiseksi on hindu-uskonnon järjestelmä ja sen vaikutus ruoan tuotantoon. Useimmat ihmiset tuntevat ”pyhät lehmät”, jotka harhailevat vapaina syöden tonneittain viljaa lähistöllä olevien ihmisten nähdessä nälkää. Mutta vähemmän tunnettu ja pahempi syyllinen on toinen uskonnon suojeluksessa oleva eläin – rotta. Sielunvaellukseen uskovien mukaan rottaa on suojeltava, koska se todennäköisesti vastaanottaa sielun sen hengellisen evoluution matkalla kohti Nirvanaa. Vaikka monet eivät usko näin ja yrittävät myrkyttää rottia, laajamittaiset pyrkimykset sen tuhoamiseksi on torjuttu uskonnolliselta taholta. Eräs Intian valtiomiehistä on sanonut: ”Intian ongelmat eivät koskaan lopu ennen kuin sen uskonto muuttuu..” Rotat syövät tai tuhoavat 20 prosenttia Intian ruokaviljasta joka vuosi. Eräs äskettäin Pohjois-Intian viljankasvatusalueella Hapurissa tehty tarkastus osoitti, että jokaisessa talossa on keskimäärin kymmenen rottaa… Voisi olettaa, että rotan Intiassa aiheuttamat tuhot tekisi siitä halveksunnan kohteen. Sen sijaan ihmisten hengellisen sokeuden tähden rottia suojellaan joissakin paikoissa ja jopa palvotaan, kuten temppelissä, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä etelään Bikanerista Pohjois-Intiassa. (27)
Rabi Maharaj, entinen hinduguru viittaa samaan aiheeseen. Hän uskoi, että hinduismi, sen fatalistinen usko karmaan, reinkarnaatioon ja vääriin jumaliin, on Intian ongelmien perimmäinen syy. On tärkeää huomata, että myös Eurooppa oli ennen monessa suhteessa samanlainen yhteiskunta kuin Intia tai Afrikka joitakin vuosikymmeniä sitten. Siihen kuului epäjumalankuvia, maahisia, panteismiä ja animismia. Pohjoismaissakaan ei tarvitse mennä monta vuosisataa taaksepäin, kun tilanne oli sellainen.
On mahdotonta kuvata kuvailla Intiaa niille, jotka eivät ole sitä itse nähneet. Kurjuus, köyhyys, sairaudet ja taikausko ovat tyrmääviä. Kylät antavat jo järkyttävän kuvan, mutta niiden lukemattomien miljoonien elämä, jotka tungeksivat Intian kaupungeissa, herättää vieraassa silmitöntä kauhua… Sydämeeni koski, kun katsoin Intian kärsiviä kansanjoukkoja. Ihmettelin, miksi länsimaiden ihmiset etsivät hengellistä tietoa Intiasta. Kokemuksesta tiesin, että hinduismi, sen fatalistinen usko karmaan, reinkarnaatioon ja vääriin jumaliin, oli Intian ongelmien perimmäinen syy. Oli länsimaisten ihmisten sokeutta kääntyä etsimään valaistusta idän mystiikasta! Siinä ei ollut muuta kuin pimeyttä, ja Intian ahdinko todisti selvääkin selvemmin, miten syvää tämä pimeys oli. Semmoinen valtava petos saattoi olla peräisin vain siitä samasta pirullisen älykkäästä lähteestä, joka myös ajaa miljoonat ihmiset tuhoamaan itsensä huumeiden näennäisparatiisin takia. (28)
Rikollisuus, alkoholi, huumeet. Edellä tuotiin esille, miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut demokratiaan, lukutaitoon, koulutukseen, tieteeseen, sosiaalityöhön ja ihmisten auttamiseen, jopa talouteen. Monet yhteiskunnalliset uudistukset ovat nousseet tältä pohjalta. Ilman Raamattua ja sen myönteistä vaikutusta yhteiskunnassa olisi paljon enemmän ongelmia ja vähemmän lukutaitoa. Yksi osa-alue on myös rikollisuus tai sen puute. Rikollisuudella on suuret yhteiskunnalliset vaikutukset. Sillä jos kaikki tekevät rikoksia, köyhtyy tällainen yhteiskunta hyvin pian ja eläminen muuttuu vaikeaksi. Tai jos kukaan ei tekisi normaalia työtä, niin mitä tapahtuisi? Se johtaisi yhteiskunnan halvaantumiseen pikavauhtia. Kaupoista katoaisi ruoka hyllyiltä, polttoaine loppuisi muutamassa viikossa, sairaaloissa ei olisi ketään huolehtimassa potilaista, taksit ja julkinen liikenne ei toimisi, palokunta ei sammuttaisi tulipaloja ja kaikki palvelut lakkaisivat. Elämisen mahdollisuudet kävisivät hyvin pieniksi ja kuolleisuus yhteiskunnassa lisääntyisi. Miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut rikollisuuteen? On tiedossa, miten monet vangit ovat jättäneet rikollisen uransa ja siitä on yhteiskunnalle hyötyä myös taloudellisesti. Sillä on laskettu, että yksi vankipäivä maksaa yhteiskunnalle noin 150 euroa, ja jos esim. 50 henkilöä lopettaa rikollisen uransa ja muuttuu tavalliseksi veronmaksajaksi, säästyy yhteiskunta ylimääräisiltä kuluilta hyvin äkkiä kymmenien miljoonien eurojen edestä. Sitten 1800-luvulle ja yksi esimerkki siitä, miten rikollisuus väheni huimaavasti. Charles G. Finney oli yksi sen ajan tunnetuimpia saarnaajia. Hän kertoo kirjassaan Ihmeellisiä herätyksiä tapauksen, missä kaupungin rikollisuus laski suhteellisesti yhdeksänteen osaan siitä, mitä se oli ollut aiemmin. Kaupunki muuttui järjestyksen puolesta rauhallisemmaksi.
Olen kertonut, että siveellinen tilanne muuttui suuresti tämän herätyksen kautta. Kaupunki oli uusi, aineellisesti kukoistava ja yritteliäs, mutta täynnä syntiä. Väestö oli erikoisen älykästä ja eteenpäin pyrkivää, mutta kun herätys pyyhkäisi läpi kaupungin saattaen suuret joukot sen huomatuimpaa väkeä, miehiä ja naisia kääntymykseen, tapahtui siellä järjestykseen, rauhallisuuteen ja siveellisyyteen nähden vallan ihmeellinen muutos. Juttelin monta vuotta myöhemmin erään lakimiehen kanssa, joka oli tullut tässä nyt käsiteltävänä olevassa herätyksessä kääntymykseen ja toimi rikosasioissa yleisenä syyttäjänä. Tämän virkansa kautta oli hänelle tämän kaupungin rikostilasto perinpohjin tuttu. Hän sanoi tästä herätyksen ajasta: ”Olen tutkinut rikosoikeuden asiakirjoja ja huomannut sen hämmästyttävän tosiseikan, että sillä välin kuin kaupunkimme on sitten herätyksen aikojen kasvanut kolme kertaa suuremmaksi, ei rikossyytteitä ole ollut edes kolmannesta siitä, mitä niitä oli ollut siihen asti. Näin ihmeellinen vaikutus oli herätyksellä yhteiskuntaamme.” … … Niin julkinen kuin persoonallinen vastustus väheni asteettain. Rochesterissa en siitä mitään tietänyt. Pelastuksella oli suuri vuoksiaikansa, herätykset olivat niin voimakkaita ja liikkuivat niin laajalti ja ihmiset ennättivät tutustua sekä niihin itseensä ja niiden tuloksiin siksi paljon, että heitä peloitti ryhtyä niitä vastustamaan niin kuin aikaisemmin. Papit niinikään ymmärsivät niitä paremmin, ja jumalattomat tulivat vakuutetuiksi siitä, että ne olivat Jumalan tekoja. Tämä käsitys niistä tuli miltei yleiseksi, niin ilmiselvä oli enimpäin kääntymysten terve luonne, niin todella uudistuneita, ”uusia luomuksia”, olivat kääntyneet, niin perinpohjainen muutos tapahtui sekä yksilöissä että yhteiskunnissa ja niin pysyviä ja epäämättömiä olivat hedelmät.
Alkoholi saattaa olla myös rikollisuuden taustalla. Monet väkivallan teot on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena, kun ihmisen harkintakyky on pettänyt. Lisäksi alkoholin kautta syntyy uusia ongelmia: perheiden hajoaminen, sairaskulujen kasvu, sairaana syntyvät lapset (joka vuosi syntyy Suomessa n. 600 - 700 alkoholin vaurioittamaa lasta), liikenneonnettomuuksien lisääntyminen, poissaolojen kasvu työstä ja muita ongelmia. Unohtaa ei sovi alkoholin taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Kauppalehti (16.9.2011) kertoi artikkelissaan Alkoholiongelman hyssyttely tulee kalliiksi, miten viinasta koituu iso lasku. Siinä mainittiin, miten alkoholista aiheutuu Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle noin miljardin euron suorat kustannukset. Epäsuorat kustannukset moninkertaistavat summan: "Alkoholista aiheutuu huomattavasti uskottua enemmän haittaa ja kustannuksia työelämässä. Asiantuntijoiden mukaan ”hyväntahtoiset” lääkärit sumentavat viinaongelman laajuutta naamioimalla suurkuluttajien sairauksia muista syistä johtuviksi... Työnantajalle aiheutuvien kustannusten arvioiminen on kuitenkin vaikeaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoiden mukaan alkoholi aiheuttaa noin miljardin euron suorat kustannukset vuodessa yhteiskunnalle. Epäsuorat kustannukset ovat jopa viisi miljardia euroa…" Miten Raamattu ja kristillinen usko on vaikuttanut tällä alueella? Onko siitä ollut hyötyä yritettäessä päästä irti alkoholiriippuvuudesta? Seuraava lainaus kertoo jotain tästä. Erik Edin oli itse alkoholisti, mutta hän koki muutoksen ja sen seurauksena alkoi auttaa muitakin alkoholisteja. Hänen toimintansa seurauksena arviolta 10 000 alkoholistia vapautui riippuvuudestaan. Se merkitsi Ruotsin yhteiskunnalle valtavia taloudellisia säästöjä:
Oli vuosi 1954. Erik Edin tapasi Lewi Pethruksen ja näistä tapahtumista alkoi LP-säätiön toiminta Strandgårdenilla. Siellä alkoi mahtava työ alkoholistien auttamiseksi. Seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana työ kehittyi valtavaa vauhtia. Ruotsin Television tekemässä ohjelmassa kerrottiin, että Erik Edin oli pelastanut 10 000 ihmistä ja lisäksi heidän perheensä. Erik Edin palkittiin myös mitalilla ja hänet valittiin Ruotsin eduskuntaan. Häntä arvostettiin koko maassa, sillä hänen kauttaan oli pelastunut ja raitistunut eniten alkoholisteja. Mikään muu alkoholistien hoitolaitos ei päässyt lähellekään sellaisia tuloksi kuin Erik Edin. (29)
Entä Suomen tilanne? Yksi esimerkki on laestadiolainen herätysliike. Se syntyi 1800-luvulla saamelaisten parissa, joista monet olivat kiinni alkoholissa. Lars Leevi Laestadius, joka itsekin oli saamelainen, osasi puhua saamelaisten kieltä, ja pian heidän keskuudessaan alkoi tapahtua muutosta. Mielenkiintoinen historiallinen viittaus tähän löytyy eräästä piispantarkastuspöytäkirjasta (Enontekiön piispantarkastuspöytäkirja 1902, liitteenä Kertomus Enontekiön kappeliseurakunnasta, laadittu piispantarkastukseen 5-7.7 1902. OTA Eb:4. OMA) Enontekiöltä:
Laestadiolaisliikettä täytyy sanoa Lapin uskonnon muodoksi ja ainoaksi hengelliseen harrastukseen vivahtavaksi suunnaksi, jota ilman täällä olisi silkka pakanuus, porovarkaus, juoppous, huoruus j.n.e. vallan päällä. Sillä jokainen, joka ei tavalla tahi toisella ole tuohon liikkeeseen kiintynyt, on edellä mainittuihin synteihin ja vielä moniin muihin takertunut.
Entä huumeet? Niistä ns. kovat huumeet voivat olla erittäin orjuuttavia. Ihminen, joka on niiden orja, ei yleensä kykene pitkäaikaiseen työntekoon. Lisäksi monet ajautuvat rikollisuuteen yrittäessään kustantaa kallista himoaan. Yleisesti ottaen kovat huumeet ovat pahempi ongelma kuin alkoholi. Miten kristillinen usko ja Raamattu on vaikuttanut tällä alueella? Jos vertaa sitä, miten ihmiset vapautuvat huumeista maallisten menetelmien avulla ja miten he ovat vapautuneet Jumalan avulla, on siinä suhteellisen iso ero. Maalliset menetelmät ovat usein kalliita, hoitotulokset huonoja ja riippuvuus saatetaan korvata toisella riippuvuudella (Huumausaineiden tilalle tarjotaan toista huumausainetta kuten subutexia tai metadonia.) Sen sijaan Jumalan voima voi koskettaa jokaista huumausaineiden käyttäjää, joka tosissaan haluaa sitä ja joka luovuttaa elämänsä Jumalalle. David Wilkerson, joka toimi vuosikaudet New Yorkin narkomaanien parissa, kertoo oman kokemuksensa. Valtio on säästänyt paljon rahaa tällaisen toiminnan kautta, jossa sadat tai tuhannet narkomaanit ovat vapautuneet riippuvuudestaan:
Olemme erikoistuneet epätoivoisiin tapauksiin emmekä torju ketään, vaikka aluksi työskentelimme vain teini-ikäisten parissa. Apua tarvitsevat tulevat vapaaehtoisesti ja he saapuvatkin luoksemme siinä vaiheessa, kun he ovat menettäneet täysin toivonsa… Meillä on yksinkertainen usko Jumalan voimaan ei vain murtaa tottumusten kahleet vaan myös säilyttää näin saadut voitot uskon kautta. En ole kiinnostunut siitä, hyväksyvätkö esim. muut ammattimaisesti narkomaanien hyväksi toimivat järjestöt toimintamenetelmääni. Tiedän huumausaineiden orjien sen hyväksyvän. Haastan kenet tahansa maailmassa tuomaan esiin samaan tilaisuuteen sata parannettua huumausaineiden orjaa, kuten olemme tehneet. Kukaan ei ole vielä vastannut tähän haasteeseen. Voimme esittää useita tuhansia entisiä narkomaaneja, jotka ovat täydellisesti vapautuneet huumausaineista ja täyttyneet Jumalan voimalla. (30)
Entä sukupuolitaudit? Ne johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että yhteiskunnassamme ei kunnioiteta sitä opetusta, että seksi on oikein vain miehen ja vaimon välillä avioliitossa. Siksi tämän valossa esiaviolliset suhteet, puolison pettäminen ja homoseksuaaliset seksisuhteet ovat väärin (1 Kor 6:9,10: Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.). Väärällä seksuaalikäyttäytymisellä on kuitenkin myös taloudellisia vaikutuksia. Esim. yhden aids-potilaan lääkehoito maksaa noin 20 000 euroa vuodessa (31). Lisäksi tulevat muut kustannukset, joten kyse ei ole aivan halvasta hoidosta. Erityisen vahingollista on tässä mielessä homoseksuaalinen seksi (miehet). Vaikka tuhannet ovat marssineet tämän asian puolesta, ja me ymmärrämme, että tulee kunnioittaa ihmisten valintoja, on tällä asialla vaikutusta myös taloudellisesti. Sillä valitettava tosiasia on, että hyvin suuri prosentti sukupuolitaudeista on levinnyt homoseksuaalisten suhteiden kautta. Professori David Deming on kirjoittanut aiheesta:
Se tosiasia, että kaksi kolmasosaa syfilis- ja AIDS-tapauksista on yhden prosentin suuruisella väestönosuudella, kertoo selvästi, ettei homoseksuaalisuus ole vaaraton valinta... Ulkokultaisuus häiritsee minua. Monet innokkaista homoagendan kannattajista tuomitsevat pakollisten rokotusten vastustajat. He muistuttavat meitä, että rokotukset palvelevat yhteistä hyvää vähentämällä sairauksia. Mutta he eivät hyväksy sitä, että homoseksin harjoittamisen väheneminen saavuttaa saman päämäärän... Meille kerrotaan jatkuvasti aseväkivallan, tupakanpolton ja lihavuuden kustannuksista. Mitkä ovat homoseksuaalisuuden kustannukset? Kuinka paljon maksaa hoitaa syfilistä, AIDSia ja koko joukkoa muita sairauksia? Minkä hinnan joudumme maksamaan siitä, että syfilis, joka oli lähes voitettu, on nyt päässyt uudestaan leviämään? (32)
Perhe-elämä ja sen rikkoutuminen.
- (Matt 19:3-9) Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa ja he kiusasivat häntä sanoen: "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" 4. Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi' 5. ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'? 6. Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." 7. He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?" 8. Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut. 9. Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."
- (1 Kor 7:39) Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.
- (Mal 2:14-16) Mutta te sanotte: "Minkätähden niin?" Sentähden, että Herra on todistaja sinun ja sinun nuoruutesi vaimon välillä, jolle sinä olet ollut uskoton, vaikka hän on sinun puolisosi, sinun aviovaimosi. 15. Niin ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä... Ottakaa siis vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat nuoruutenne vaimolle. 16. Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat.
Kun ovat kyseessä yhteiskunnalle koituvat kustannukset, johtuvat monet niistä vääristä elämäntavoista: rikollisuus, alkoholi, tupakka, huumeet, epäterveellinen ravinto tai sukupuolitaudit (esim. yhden aids-potilaan lääkehoito maksaa noin 20 000 euroa vuodessa. Lisäksi tulevat muut kustannukset). On hyvä, että yhteiskunta voi auttaa ihmisiä, jotka ovat sidoksissa näihin asioihin, mutta varmasti järkevämpää on, että jokainen meistä pyrkii muuttamaan elintapojaan oikeaan suuntaan. Se tulee paljon halvemmaksi ja ihmiset itse hyötyvät siitä. Entä perhe-elämä ja ihmisoikeudet? Jos kristillinen usko on aitoa, pitäisi sen vaikuttaa myös näihin alueisiin. Niin tapahtuikin kristillisen uskon ensimmäisinä vuosisatoina. Esim. antiikin aikana olivat yleisiä lasten heitteillejätöt, lapsiavioliitot, naisleskien turvaton asema (aivan kuten Intiassa on jopa poltettu naisleskiä) sekä orjuus (Kreikassa oli orjia n. 15-30 prosenttia yhteiskunnan jäsenistä), mutta nämä tavat ja asiat katosivat vähitellen kristillisen uskon vaikutuksesta. Raamatulla ja kristillisellä uskolla oli positiivinen vaikutus monien ihmisryhmien elämään. Entä nykyaika? Jos kristillinen usko on aitoa, pitäisi sen vaikuttaa jokaisen asenteeseen avioliiton pysyvyyttä kohtaan. Jos ihminen kunnioittaa Raamatun opetusta, pyrkii hän tekemään parhaansa avioliittonsa eteen. Mutta mikä on suuntaus? Vielä vuosisata sitten Suomessa oli vain reilut sata avioeroa vuodessa; nyt lähes joka toinen avioliitto kariutuu. Kun menetetään kunnioitus Raamatun opetuksia kohtaan, kuten avioliiton pysyvyyttä kohtaan, on suuntaus tällainen. Kuitenkin perhe-elämän rikkoutumisesta on suuria taloudellisia seurauksia. Jos esim. lapset syrjäytyvät, tulee se kalliiksi yhteiskunnalle (Etelä-Suomen sanomat raportoi 31.10.2010: Lasten ja nuorten laitoshoitoon pian miljardi, Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti sitten 1990-luvun alun... Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.../ Samoin Aamulehti raportoi 3.3.2013: Syrjäytynyt nuori maksaa 1,8 miljoonaa. Jos yksikin saadaan takaisin yhteiskuntaan, tulos on plussalla.). Lisäksi mitä enemmän perheet hajoavat ja mitä enemmän suositaan vääriä malleja, sitä enemmän joudutaan maksamaan asumistukia, toimeentulotukia ja muita tukia tilanteen korjaamiseen. Tämän osoittavat seuraavat uutiset. Toisaalta jos noudatetaan Jeesuksen ja apostolien opetuksia näillä alueilla, pitäisi sillä olla päinvastainen vaikutus eli perheet eivät hajoa niin helposti eikä tarvita yhteiskunnan tukia.
Avioerot tulevat kalliiksi monilleNordean ekonomisti Pasi Sorjonen ihmettelee, miksi avioerojen taloudellisista vaikutuksista keskustellaan niin vähän, vaikka erot ovat yleisiä ja niiden taloudelliset vaikutukset suuria yksilöiden kannalta. Pankin tekemä tutkimus antaa viitteitä siitä, että avioero laskee perheiden elintasoa jopa työttömyyttä enemmän. Kyse on erittäin laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, sillä suurin piirtein joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. – Avioerot tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, arvioi toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo Yhden vanhemman perheiden liitosta...(Etelä-Suomen Sanomat, 25.01.2011)
Tukitahti kiihtyy kaikkialla maassa
... Asumistukia maksetaan Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Marraskuussa Kela maksoi yleisiä asumistukia yli 93 miljoonan euron edestä, kun sama summa viime vuoden marraskuussa oli vajaat 87 miljoonaa euroa ja edellisvuonna runsaat 65 miljoonaa euroa. Yleisiin asumistukiin uponnut kokonaissumma on 2000-luvulla kaksinkertaistunut... (Etelä-Suomen Sanomat, 8.1.2017) Mistä kristillisessä uskossa on kysymys? Edellä on käsitelty Raamatun ja kristillisen uskon vaikutusta yhteiskunnassa. Sen seurauksena on saatu monia hyödyllisiä asioita. Tai jos Raamattua ja kristillistä uskoa ei olisi ollut, olisi yhteiskunnissa vähemmän sosiaalista oikeudenmukaisuutta, huonommat elinolosuhteet ja ihmisen arvo olisi vähäisempi. Lisäksi itsekkyyttä olisi enemmän. Kristillisen uskon ydin eivät kuitenkaan ole yhteiskunnalliset hankkeet, vaan suhde Jumalaan ja syntien anteeksiantamus. Yhteiskunnallisista hankkeista on hyötyä vain tätä elämää varten, mutta syntien anteeksiantamus ulottuu rajan taakse. Miten sitten ihminen voi saada syntinsä anteeksi? Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että se tapahtuu Jeesuksen Kristuksen kautta. Tämä on Raamatun ja Uuden testamentin keskeisin opetus, ja sitä opettivat myös uskonpuhdistajat. Siihen ei tarvita tekoja eikä omia ansioitamme, vaan jokainen voi saada heti syntien anteeksiantamuksen. Ota sen tähden uskon askel Jeesuksen Kristuksen puoleen ja anna sovittaa itsesi Jumalan kanssa! Jeesus sanoi aikanaan (Joh 5:39,40): Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän. Jos olet tosissasi, voit rukoilla myös pelastusrukouksen esim. seuraavalla tavalla: “Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.”
Viittaukset:
1. America's God and Country - Encyclopedia of Quatitions, s. 227. Toim. William J. Federer. Amerisearch, Inc. 2000. 2. The Rt Hon Michael Alison MP & David L. Edwards, (toim.): Christianity and Conservatism, s. 337-338, Hodder and Soughton 1990. 3. Matti Korhonen, Uusi tie 6.2.2014, s. 5 4. Rodney Stark: The victory of reason. How Christianity led to freedom, capitalism and Western Success. New York, Random House (2005), s. 233 5. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 181,182,186 6. Usko, toivo ja terveys, s. 143, Risto A. Ahosen artikkeli 7. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 285,286,292 8. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 236,237 9. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 72,73 10. Rodney Stark, (2004), s. 172 11. Mysterium Cosmographicum 12. The Correspondence of Isaac Newton, toim. H.W. urnbull & J.F.Scott & A.R.Hall & L. Tilling. 7 vols. Cambridge: Cambridge University Press, 3:233 13. Tapio Puolimatka: Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa, s. 364 14. The Wisdom of God manifested in the Works of Creation, 1691 15. James Hannam: The Genesis of Science: How the Christian Middle Ages Launched the Scientific Revolution 16. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 265 17. David Bentley Hart: Ateismin harhat (Atheist Delusions: The Christian Revolution and its Fashionable Enemies), s. 65 18. Lennart Saari: Haavoittunut planeetta, s. 104 19. Ramachandra, Vinoth, Gods that Fail, Carlisle: Paternoster Press 1996, 216 20. Malcolm Muggeridge: Jesus Rediscovered. Pyramid 1969. 21. P. Cousineau: Conversations with Houston Smith on the spiritual life, s. 259 22. Jukka Norvanto: Raamattu elämään, Alussa 1 Moos 1-5, s. 34 23. D. Aikman: The Delusion of Disbekief, s. 168. Carol Stream, Illinois.: Saltriver. 24. Uuras Saarnivaara: He elivät Jumalan voimassa, s. 289 25. Mariano Grondona: A Cultural Typology of Economic Development, in Culture Matters, ed. Lawrence E. Harrison and Samuel P. Huntington, s. 54,55 26. Loren Cunningham / Janice Rogers: Kirja joka muuttaa kansat (The Book that Transforms Nations), s. 95 27. K. P. Yohannan: Haaste, joka lähtee sydämestä (Revolution in World Missions), s. 130,131 28. Rabindranath R. Maharaj: Gurun kuolema, s. 190 29. Carl-Gustav Severin: Rohkeasti täysin raitis (It Is Never Wrong To Be Totally Sober), s. 100 30. David Wilkerson: Kukkaislapsia löytöretkellä (Purple-violet Squish), s. 9 31. Heikki Peltola, infektiotautien professori Hus Lasten ja nuorten sairaala, Helsingin sanomat mielipidepalsta 2.3 32. David Deming: The Gay Agenda and the Real World, American Thinker, December 19, 2015.
Lisää aiheesta:
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta:
|
