|
|
|
Israel-ystävyys puntarissa
Israel-ystävyys - onko se hyvä vai paha asia? Historiassa esiintynyt antisemitismi ja Israelin vastustaminen nykyajassa ovat toistensa kaksosia
Tässä kirjoituksessa pohditaan lyhyesti Israel-ystävyyttä. Viime vuosina sitä on kyseenalaistettu useissa maissa. Kun aikaisemmin kirkkoa on syytetty antisemitismistä – eivätkä nämä syytökset ole aiheettomia – kohdistuvat syytökset nyt siihen suuntaan, että ollaan liian suopeita Israelille ja juutalaisille. Maailman myötätunto on siirtynyt juutalaisista arabeihin, ja Israel sekä sen tukeminen nähdään kielteisessä valossa. Huomio on keskittynyt palestiinalaisten ahdinkoon Israelin rajojen sisä- ja ulkopuolella, eikä riitä kiinnostusta tutkia historiallisia taustoja ja juutalaisten näkökulmaa nykyiseen tilanteeseen. Israel-ystävyydessä on mahdollista mennä väärään suuntaan. Sitä ei voi kiistää, ja siihen on helppo syyllistyä. Aivan kuten jotkut ovat omaksuneet antisemitistisen ja antisionistisen asenteen, on mahdollista Israelin suosimisessa toimia asenteellisesti. Seuraavat seikat ovat asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Puolueellisuus. Israel-asiassa on mahdollista olla puolueellinen molemmin puolin. Yksi väärä asenne on, että emme näe Israelin ja juutalaisten toimissa mitään vikaa. Puolustetaan kaikkia toimia, vaikka ne olisivat väärin ja epäoikeudenmukaisia. Ollaan sokeita poliittisille ja sotilaallisille virheille tai vääryyksille. Se on erittäin mahdollista, koska ihmiset ovat äärimmäisyyteen taipuvaisia. Jos meillä on myönteinen asenne juutalaisia kohtaan, tulisi sitä harjoittaa myös palestiinalaisia kohtaan, tai sitten päinvastoin. Toinen vastakkainen asenne on täydellinen antisionismi, jossa ei lainkaan hyväksytä Israelia valtiona ja torjutaan juutalaisten oikeus omaan maahan. Monet arabivaltiot ovat esimerkkinä tällaisesta asenteesta. Siitä johtuvat myös vuosina 1948, 1967 ja 1973 käydyt sodat, kun arabivaltiot halusivat tuhota Israelin ja jakaa sen keskenään. Samanlaista toimintaa ovat harjoittaneet palestiinalaiset pomminräjäyttäjät, jotka haluavat koko Israelin olevan palestiinalaisvaltion.
Tunteellisuus. Toinen väärä asenne on kiivastuminen ja että vihan tunteet tulevat keskusteluun mukaan. Jos olemme voimakkaasti Israelin asian puolella tai sitä vastaan, on se mahdollista ja todennäköistä. Tähän syyllistyvät vihaan taipuvaiset ja temperamenttiset henkilöt. Heidän on vaikea hillitä itseään, koska kokevat asian tärkeäksi. Kuitenkin on syytä ottaa huomioon seuraavat opetukset, jotka varoittavat vihasta ja turhista väittelyistä:
- (Ps 37:8) Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
- (2 Tim 2:23,24) Mutta vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyjä, sillä tiedäthän, että ne synnyttävät riitoja. 24. Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;
- (Jaak 3:13-15) Kuka on viisas a ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. 14. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan. 15. Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Toiseksi Raamattu kehottaa meitä lähimmäistemme kunnioittamiseen ja rakastamaan vihamiehiä. Tämä sulkee pois väärät asenteet muita kohtaan. Tai jos olemme eri mieltä muiden kanssa, mutta emme kunnioita ja arvosta heitä, mitä hyötyä on keskustella ja väitellä näistä tai muista aiheista. Muutosta tuskin tapahtuu lähellä olevissa ihmisissä, jos emme ole itse ole ensin muuttuneet.
- (Matt 5:44-48) Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, 45. että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. 46. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin? 47. Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? 48. Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."
- (1 Piet 2:17) Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.
Evankeliumin unohtaminen. Tyypillinen asenne yhteiskunnassa on, että ei uskota Raamatun profetioihin. Monet torjuvat ajatukset siitä, että esim. nykyinen Israelin valtio ja juutalaisten muutto tähän maahan olisi etukäteen ennustettu. He toimivat näin, koska eivät usko yliluonnolliseen. He väittävät, että kyseessä on vain jonkun Israel-ystävän puolueellinen näkemys eivätkä ota huomioon, miten kymmenet jakeet puhuvat juutalaisten karkotuksesta sekä paluusta tähän maahan. Niissä mainitaan myös hyökkäyksestä tähän maahan nykyisen aikakauden lopussa. Jokainen voi lukea nämä jakeet, jos on halukas niitä etsimään. On hengellistä sokeutta, jos emme huomaa näitä jakeita. Toisaalta voidaan painottaa näkemystä, jossa juutalaisten evankelioiminen unohdetaan. Ääriversio tästä on korostaa juutalaisen kansan erikoisasemaa niin, etteivät he tarvitse lainkaan evankeliumia Kristuksesta. On opetettu, että he voivat tulla Jumalan yhteyteen oman vanhan liittonsa kautta ja kristityt Kristuksen kautta. Dialogi korvaa evankelioimisen. Tai sitten Israel-ystävyys liikkuu tasolla, jossa sosiaalinen työ ja juutalaisen kansan lohduttaminen ovat avainasemassa. Tähänkin on saatettu syyllistyä. On tietysti selvää, että juutalaisilla on ennakkoluuloja kristillistä uskoa kohtaan vuosisatojen aikana tapahtuneiden vääryyksien takia, ja tämä epäluulo on voitettava käytännöllisillä tavoilla, mutta ei se saisi silti johtaa pelastuksen asian ja evankeliumin laiminlyömiseen. Se ei ole oikein. Paavali toimi toisin kuin monet nykyään. Hänelle tärkeintä oli ihmisten ja oman kansansa pelastuminen. Hän kyllä harrasti sosiaalista työtäkin, mutta pääpaino oli pelastusasiassa. Jos toimimme samoin kuin Paavali juutalaisia ja arabeja kohtaan, pysymme oikeilla raiteilla. Paavali painotti oman kansansa erityisyyttä ja Jumalan valintaa – asia jonka monet tahtovat kieltää nykyään – mutta rukoili ja toimi ennen kaikkea heidän pelastuksensa hyväksi:
- (Room 9:1-5, 10:1) Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä - 2. että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni. 3. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta, 4. ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; 5. heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen! 1. Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
ANTISEMITISMI nousee. Kuten todettiin, voidaan Israelin valtion ja juutalaisten toimista löytää virheitä. He eivät ole virheettömiä ja synnittömiä. Kuitenkin verrattuna moniin naapurimaihin ovat Israelin ihmisoikeudet aivan eri luokkaa. Arabivaltiot ja arabit kohtelevat omia kansalaisiaan moninkertaisesti pahemmin. Tästä esimerkkinä ovat mm. Israelin naapurivaltiot Syyria ja Egypti mutta myös Hamas ja Palestiinalaishallinto. Esim. Hamas ja Palestiinalaishallinto ovat vanginneet tuhansia eri tavalla ajattelevia omia kansalaisiaan ja kiduttaneet ja tappaneet heitä. Tällaisia tapauksia on tuhansia ja ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet niistä. Olisi hyvä, että kiinnitettäisiin myös niihin huomiota sekä miten Palestiinalaishallinto (Hamasin ohella) on kehottanut omia kansalaisiaan terrori-iskuihin ja maksanut itsemurhaiskujen tekijöiden perheille rahaa. Lisäksi palestiinalaiskouluissa on avoimesti opetettu marttyyriutta ja juutalaisten vihaamista. Tällaista informaatiota löytyy arabiankielisiltä sivuilta, mutta tieto ei aina kulkeudu länsimaihin kielimuurin takia. Yksi osoitus ihmisoikeuksien polkemisesta palestiinalaisalueilla on se, että Betlehemissä oli vielä vuonna 1950 n. 90 prosenttia asukkaista kristittyjä. Nyt heidän osuutensa on vain 10 prosenttia. Mistä tämä johtuu? Syy ovat vainot, joita muslimit ovat suorittaneet tätä vähemmistöä kohtaan. Kristittyjen huonon aseman takia monet heistä ovat muuttaneet muihin maihin. Jos nykyisenkaltainen hallinto palestiinalaisalueilla säilyy voimassa, on se vaarallista vähemmistöjen kannalta. Kun ajetaan palestiinalaisten asemaa, tulisikin ottaa huomioon, että palestiinalaisten pahin vihollinen ei suinkaan ole Israel vaan palestiinalaisten omat johtajat, jotka pitävät heitä sorron alla. Seuraava lainaus liittyy Hamasiin, joka sortaa omia kansalaisiaan vielä enemmän kuin Länsirannan palestiinalaishallinto. Monet arabit eivät suinkaan pidä Israelia suurimpana ongelmana vaan Hamasia, joka heikentää palestiinalaisten asemaa. Arabipastori Israelista on kirjoittanut tästä asiasta avoimen kirjeen "rauhanaktivisteille", jotka nousevat Israelia vastaan:
Rakkaat ns. "rauhaan pyrkivät ihmiset", tulitauon puolesta-ihmiset" ja "rauhan ja sovittelun aktivistit"! Suokaa anteeksi, etten ota niin vakavasti kauniita unelmianne ja rauhanmielenosoituksianne ja toiveitanne... Ihmisiä, jotka eivät välittäneet kärsivästä kansasta Hamasin vuosia kestäneen vallan alla, ei voida pitää moraalisesti korkeatasoisempana kuin Israelin armeijan sotilasta, joka on parhaillaan puolustamassa maataan. Te saatatte näyttää paremmilta ja ystävällisemmältä, mutta ette oikeastaan... Pahoittelen... Jos todella välitätte asioista, niin vapauttakaa Gaza Hamasista ja muista islamilaisista jihadia ajavista järjestöistä! Kuinka voitte tuntea sääliä viattomia lapsia kohtaan, jotka loukkaantuvat tahattomasti Israelin toimien johdosta, kun ette välitä siitä, että samat lapset kasvatetaan tarkoituksellisesti vihaamaan. Väitätte, että tunnette myötätuntoa nälkäisiä lapsia kohtaan, samalla kun olette välittämättä siitä myrkystä, jota heille syötetään joka ikinen päivä Hamasin ja Fatahin kouluissa ja televisiossa. Miten voitte tuntea sääliä nyt itkeviä naisia kohtaan, kun ette välittäneet heistä silloin, kun heitä nöyryytettiin, syrjittiin ja jopa raiskattiin ja tapettiin jatkuvasti vuosien ajan? On muutakin, mitä en tajua: Niitä ystävällisiä, myötätuntoisia, rauhaa rakastavia ihmisiä, jotka automaattisesti haluavat ja rukoilevat tulitaukoa Israelin sodassa/sodissa pahaa vastaan - juutalaisvastaisia, epäinhimillisiä, verenhimoisia terroristijärjestöjä, kuten Hamasia (ei palestiinalaisia) vastaan. Heidän ansiostaan Israel ei saa koskaan "työtä loppuun", ja kaiken lisäksi heidän hallituksensa ja kansalaisjärjestönsä lähettävät miljardeja dollareita "apua" tälle korruptoituneelle, pahaa edustavalle järjestelmälle. Ja arvatkaapa, mitä tapahtuu jatkuvasti: Sen sijaan, että nälkäisiä ruokittaisiin ruoalla, nämä järjestöt varustavat itseään aseilla. Sen sijaan, että he opettaisivat lapsille matematiikkaa, he opettavat heitä vihaamaan ja ryhtymään pyhään sotaan juutalaisia vastaan. Sen sijaan, että he rakentaisivat taloja ja sairaaloita maan pinnan yläpuolelle, he rakentavat terrorismiin tarkoitettuja maanalaisia tunneleita. Viime päivinä löydettyjen tunnelien rakentaminen on maksanut miljoonia USA:n dollareita! Israelin armeija räjäytti ilmaan siis miljoonia avustusdollareitanne, rakkaat mukavat ihmiset naiivissa lännessä! En tarkoita, että Israelissa ei olisi mitään vikaa, mutta joskus todella ihmettelen, ovatko palestiinalaisten parhaat ystävät todellisuudessa niitä, jotka pitävät yllä heidän sortoaan tämän islamilaisen hallinnon alaisuudessa. En yksinkertaisesti tajua sitä! Joidenkin täytyy tulla todellisuudentajuisemmiksi! ...Eivätkö he todellakaan näe, mistä Hamasissa on kyse tai mistä islamissa on kyse? Ovatko he todella niin sokeita sen suhteen, mitä tapahtuu ympärillämme Syyriassa, Irakissa ja muualla? Eivätkö he näe, mitä Hamas tekee köyhälle väestölle, joka elää tämän terrorin alla joka päivä? En tiedä, miksi olen jatkuvasti hämmästynyt... (1)
Osoitus siitä, miten Hamas kohtelee omia kansalaisiaan, ovat Israelin kanssa olevat kiistat - kiistat, jotka ovat yleensä alkaneet Hamasin ampumista raketeista, joihin Israel on vastannut. Niinpä näissä kiistoissa on tyypillistä, että Israel pyrkii viimeiseen asti suojelemaan palestiinalaisia siviilejä, kun taas Hamas käyttää samoja siviilejä ihmiskilpinä ja suojelemaan terroristejaan. Siksi Hamas laittaa asevarastonsa usein kouluihin ja sairaaloihin. Hamas ei välitä palestiinalaisten hengestä, kun taas Israel on etukäteen varoittanut gazalaisia lentolehtisten, internetin ja puhelimen kautta hyökkäyksen alkamisesta - kehottaen näin siviilejä siirtymään taistelualueelta. Tämä on heikentänyt Israelin toimien tehoa, koska yhtenä hyökkäysten onnistumisen ehtona pidetään yllätyksellisyyttä. Kuitenkin näin on toimittu, jotta voitaisiin suojella ulkopuolisia siviilejä. Afganistanissa toiminut brittijoukkojen komentaja Richard Kemp totesikin, ettei tunne toista armeijaa, joka huolehtii siviileistä niin kuin IDF tekee (2). Monet Euroopassa eivät myöskään ymmärrä tilannetta Israelissa ja sen ympäristössä. Bulgarian ulkoministeri ja Euroopan parlamentin jäsenenä ollut Nikolai Mladenov totesi aiheesta: ”Eurooppalaisilla on tapana yksinkertaistaa asioita suuresti, koska sota, konflikti ja terrorismi eivät ole päivittäinen uhka monillekaan heistä… monet maat ovat kadottaneet tajunsa siitä turvallisuusympäristöstä, jossa Israel sijaitsee.” (3). Seuraava lainaus liittyy myös samaan aiheeseen:
Onko Israelin armeija kristillisempi kuin kristityt itse? Sehän on itse asiassa omaksunut elämänohjeekseen toisenkin posken kääntämisen. Heprean kielellä siitä käytetään sanaa Havlagah. Israelin asevoimat keskeyttää sotatoimensa Hamasia vastaan havaitessaan tutkassa naisia ja lapsia. Israelin asevoimat antaa hälytyksen terroristien lähettyville asuville palestiinalaisperheille ennen kuin ryhtyy hyökkäykseen. Israelin asevoimat evakuoi kokonaisia palestiinalaisalueita ennen operaation aloittamista hyvien tapojen mukaisesti, ei hermokaasulla kuten Assad Syyriassa, tai fosforilla kuten amerikkalaiset Irakissa. Israelilaissotilaat hoitavat ja vievät Gazan palestiinalaisia juutalaissairaaloihin. Israelin puolustusvoimat on ainoa armeija, joka käytti ennenkuulumattomia keinoja minimoidakseen siviilivahingot. Se antoi siviileille varoituksia lehtisten välityksellä, puhelimitse ja vaarattomilla varoituslaukauksilla. Juutalainen valtio on ryhtynyt oikeutettuun sotaan oikeudenmukaisin keinoin, suhteellisuusperiaatteita noudattaen, jopa liiankin varovaisesti, ottaen huomioon kansainvälisen oikeuden, joka suojelee oikeutta itsepuolustukseen. Israel on maailman ainoa kansa, joka pakotetaan noudattamaan sodankäynnissään tämäntasoista moraalia. Sotamoraali, jota juutalaiset kutsuvat "puhtaaksi voimankäytöksi", tarkoittaa pohjimmiltaan antautumista. (4)
Maailman mielipiteet ovat siis kääntyneet Israelia ja juutalaisia vastaan. Kun Israelin toimet ja juutalaiset esitetään pelkästään vääristyneessä ja kielteisessä valossa, nostattaa se ihmisten vihan. Käy samalla tavalla kuin natsi-Saksan aikana, kun Goebbels ja muut kylvivät vihaa heitä kohtaan. Samat asenteet nousevat esiin nykyaikana kuten vuosikymmeniä sitten. Pieni esimerkki osoittaa, miten antisemitismi ja Israel-vastaisuus on yleinen asenne. Kertojana on muslimi, joka oli oppinut vihaamaan Israelia ja oli kasvanut antisemitistisessä ilmapiirissä. (Lehtirtikkelista ”From Israel hater to Israel supporter”). Hänen asenteensa kuitenkin muuttui, kun hän sai lisäinformaatiota. Hän huomasi, että arabit ovat mukana Israelissa aina armeijasta oikeuslaitokseen. Monet arabit Israelissa ajattelevatkin, että heidän asemansa säilyy parempana Israelin valtion rajojen sisällä kuin että heillä olisi oma valtio. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Israelissa kaikki olisi hyvin, mutta silti tilanne on parempi kuin monissa muissa valtioissa.
Olen sionisti, muslimi sellainen ja rakastan Israelia. Niin ei ollut aina. Monia vuosia olin Israelin vihaaja. Tulin tuntemaan sen antisemitismin ja Israel vastaisuuden, jota esiintyy brittiläisessä yliopistoelämässä. Kasvoin Englannin muslimiyhteisössä. Luin materiaalia ja kuulin mielipiteitä, jotka olivat yksinomaan Israelia tuomitsevia. Juutalaiset kuvattiin maahantunkeutujiksi ja murhaajiksi ja ”sionistinen läsnäolo” sekä kaikkien juutalaisten tuho oli toivottavaa. Isäni oli juutalaisvihassaan äärimmäinen. Hän kehui, kuinka Adolf Hitler oli sankari ja hänen ainoa epäonnistumisensa oli, ettei hän tappanut tarpeeksi juutalaisia. Kun täytin 18 vuotta, olin täysin omaksunut radikaalin islamin. Israelia ja juutalaisia kohtaan tuntemaani vihaa säestivät kuoleman ja tuhon ajatukset taustanaan arabien pyhää sotaa (Jihad) ihannoivat laulut. Kuinka ihmeessä pääsin eroon kaikesta tästä Israel- ja juutalaisvihasta? Eräänä päivänä olin paikallisessa kirjakaupassa ja poimin käsiini Alan Dershowitsin kirjan The Case for Israel. Maailmankuvani mukaan juutalaiset ja amerikkalaiset hallitsivat maailman mediaa, joten mielessäni ajattelin kirjan olevan vain inhottavaa sionistista propagandaa. Päätin kuitenkin ostaa kirjan ajatellen voivani helposti paljastaa sen sisältämän propagandan. Kun luin kirjaa, en kyennytkään löytämään perusteltuja vastaväitteitä sen esittämille ja dokumentoiduille asioille. Omatuntooni tuli levoton olo, joka piti ratkaista tutkimalla asiaa lisää. En enää tiennyt mitä uskoa, koska olin niin pitkään sokeasti seurannut muita. Nyt olin tilanteessa, jossa kyselin itseltäni olinko ollut väärässä. Lopulta tulin siihen päätökseen, että minun piti lähteä tutustumaan Israeliin. Vain siten tulisin tuntemaan mikä oli totta. Siitä tulikin elämää muuttava matka. En saapunutkaan rotuerottelua harjoittavaan rasistiseen maahan vaan aivan päinvastoin. Kävin synagogissa, moskeijoissa ja kirkoissa, näin kuinka arabit ja juutalaiset elivät rinnakkain ja vähemmistöryhmät olivat mukana kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa Israelissa aina armeijasta oikeuslaitokseen. Se oli minulle shokki mutta samalla silmien avaus. Israel ei ollutkaan se sionistinen paha, josta minulle oli kerrottu. Jouduin tunnustamaan, että se, mitä olin uskonut, oli väärin. Valintani oli ilmeinen: minun piti siirtyä Israelin puolelle, pienen demokraattisen ja vapaan kansan puolelle, joka oli edistynyt niin paljon lääketieteessä ja tutkimuksessa ja joka on minunkin uskomieni valheiden ja vihanpidon kohteena. Päätös ei ollut helppo. Jouduin kokemaan oman yhteisöni vihamielisyyttä eivätkä kaikki Englannin juutalaisyhteisössäkään luottaneet minuun. (5)
Kuten todettiin, voivat monet kritisoida sitä, jos jollakin on myönteinen asenne Israeliin ja juutalaisiin. He eivät ymmärrä, miksi pitäisi suhtautua myönteisesti juutalaisiin ja Israeliin. Tällaisilta henkilöiltä voi kuitenkin kysyä, pitäisikö ihmisten asenne olla samanlainen kuin natsien? Kun heillä ei ollut myönteistä asennetta vaan kielteinen, johti se miljoonien ihmisten surmaan. Myöhemmin natsit itse ja Saksan kansa sai kärsiä heidän toimistaan. Kun annetaan pahalle pikkusormi, se vie koko käden. Antisemitismi on asia, joka yhä uudelleen on toistunut historiassa. Se on kuin virus, joka on muuttanut muotoaan eri aikakausina. Se on voinut ilmetä mm. seuraavissa muodoissa. Yleensä kaikki alkaa kielteisestä propagandasta ja juutalaisten demonisoinnista, joka kiihottaa ihmisiä vihaan. Vihan purkaukset voivat sitten ilmetä omaisuuteen kohdistuvina vahingontekoina sekä suorina hyökkäyksinä ihmisiä kohtaan. Historia osoittaa, että samanlaiset henkilöt, jotka nyt kylvävät vihaa juutalaisia ja Israelia vastaan, ovat syyllistyneet kaikkein pahimpiin väärinkäytöksiin viimeisten vuosisatojen aikana. Hitlerin natsi-Saksa ja pogromit Itä-Euroopassa ovat muutamia esimerkkejä. Niissä ryöstettiin ja tapettiin miljoonia ihmisiä.
1. Eräs muoto antisemitismiä on syytös siitä, että juutalaiset murhasivat Jeesuksen. Ei oteta huomioon, että muutkin olivat osallisena Jeesuksen surmaamisessa. Myöskään ei oteta huomioon, että Jeesuksen kuolema syntien edestä oli osa Jumalan suunnitelmaa. Sen tarkoitus oli tuoda siunaus kaikille ihmisille.
2. Taloudellissosiaalinen kateus ja syytös siitä, että juutalaisilla on liikaa vaikutusvaltaa, on yksi muoto antisemitismistä. Näitä syytteitä esitetään nykypäivänäkin. 1900-luvun alkupuolella ennen natsien valtaanpääsyä ne olivat tavallisia. Se ilmeni mm. Siionin viisaitten pöytäkirjoissa, jotka oli laatinut Venäjän salainen poliisi vuosien 1895 -1899 välillä, ja jotka The London Times osoitti väärennökseksi jo vuonna 1921. Tämä teos oli yksi natsipuolueen tärkeimpiä argumentteja juutalaisia kohtaan.
3. Rotuopit, jotka nousivat Darwinin teorian pohjalta, olivat yleisiä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. Niissä tuotiin esille ajatus ns. arjalaisen rodun paremmuudesta muihin nähden. Ajateltiin, että he edustavat ylempää rotua kuin esim. slaavilaiset ja juutalaiset.
4. Juutalaisten liikkeisiin kohdistuneet boikotit ja juutalaisten erottaminen muusta yhteiskunnasta edelsivät natsi-Saksassa holokaustia. Nykyaikana esiintyy samanlaisia piirteitä, kun poliitikot vaativat juutalaisten tuotteiden boikotointia. Historia toistaa jälleen itseään. Emme ota opiksi aiemmista tapahtumista.
5. Antisemitismin uusi muoto on Israel-vastaisuus. Jotkut voivat sanoa, että ei heillä ole mitään juutalaisia vastaan, vaan ainoastaan Israelin valtiota vastaan – ikään kuin näillä asioilla ei olisi mitään yhteyttä. Monet arabit voivat myös pitää Amerikkaa isona perkeleenä (kuitenkin monet heistä haluaisivat kaikkein mieluiten muuttaa juuri siihen maahan) ja Israelia pienenä perkeleenä. Hyvä kysymys kuitenkin on; entä jos Israel olisi muslimivaltio kuten Jordania, Syyria, Libanon ym.? Olisiko arabien ja länsimaiden asenne enää vihamielinen? Olisiko Israel toistuvasti median otsikoissa kielteisessä mielessä ja suurennuslasin alla, kuten nykypäivänä tapahtuu? Varmastikaan ei olisi. Arabit hyväksyisivät tämän valtion vertaisenaan eivätkä länsimaiden tiedotusvälineet olisi siitä kiinnostuneet. Niiden asenne muuttuisi täysin, jos Israel olisi arabivaltio. Tämäntyyppinen asenne osoittaa selvästi, että kysymys on enemmän kuin pelkästä politiikasta. Mukana on myös hengellinen aspekti. Mielenkiintoista on, että Israelin suurimmat vastustajat löytyvät muslimivaltioista ja vasemmistolaisista ateistipiireistä. Molemmat vastustavat myös kaikkein eniten evankeliumin levittämistä.
Antisemitistit Jumalan edessä. Antisemitismin tyypillisin piirre on, että nähdään vikaa ainoastaan juutalaisten toimissa ja siksi kiihotetaan ihmisiä vihaan heitä vastaan. Tämä on toistunut useita kertoja historian aikana.Entä mikä on Raamatun opetus tästä aiheesta? Kun antisemitistit kohdistavat arvostelun aina juutalaisia ja Israelia vastaan, olisi heidän syytä kohdistaa se joskus myös itseensä. Onko heidän oma elämänsä muita parempi? Ovatko he eläneet paremmin kuin kaikki muut? Entä miten he selviytyvät Jumalan edessä sellaisella asenteella, jossa he kohdistavat vihaansa juutalaisia ja muita kohtaan? Katsomme joitakin aiheeseen liittyviä jakeita. Ne osoittavat, että jokaisen tulee ensin tutkia omaa elämäänsä ja tehdä parannus. Siinä on jokaiselle meistä oikea arvojärjestys. Viimeisissä jakeissa puhutaan myös siitä, mikä on sellaisten ihmisten osa, jotka vihaavat muita ja johdattavat muitakin harhaan. Vihaan ja antisemitismiin kiihottavat ihmiset ovat sellaisia.
- (Matt 7:3-5) Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? 4. Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi? 5. Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.
- (Luuk 13:3-5) Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte. 4. Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat? 5. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
- (1 Joh 3:15) Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.
- (Matt 18:6,7) Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!
Viittaukset:
1. Shmuel Aweida, Israel today 2. Israel Today, joulukuu 2012 3. Haastattelu Herb Keinon, Jerusalem Post Christian Edition, heinäkuu 2009 4. Giulio Meotti / Arutz Sheva 5. Kasim Hafeez: Muslimi ja sionisti, suomenkielinen versio julkaistu Shalom-lehdessä 10 / 2012
Lisää aiheesta: Kirje Rauhan puolesta -lehden toimitukselle - aiheena historian uudelleenkirjoitus Lähi-idässä
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta: Kirje Rauhan puolesta -lehden toimitukselle - aiheena historian uudelleenkirjoitus Lähi-idässä
|
