Ruoka ja terveys

Kolme "myrkkyä"

Tavallisimpien sairauksien hoito ja ruokavalio

Korkea verenpaine

Diabetes

Alzheimerin tauti, dementia, sappikivet, halvaukset,  kuoliot ja monet silmäsairaudet

Ummetus

Syöpä

Osteoporoosi

Tulehdukset ja kivut

Astma

Syitä sairauksiin

Liikunta

Ruoan vaikutus mielialaan

DIABETES

Kun jatketaan eri sairauksien käsittelyä, on hyvä ottaa seuraavaksi vuoroon diabetes, joka on yksi suurimpia kansansairauksia länsimaissa. Esim. Suomessa sitä sairastaa noin 200 000, mutta luvun arvellaan kasvavan jopa 70 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi jo tällä hetkellä diabetes kuormittaa terveydenhuoltoa kaikkein eniten eli noin 11 % osuudella.

   Mitä tulee diabeteksen ennaltaehkäisyyn tai hoitoon, lähtee se aivan samoista lähtökohdista kuin sydän- ja verisuonisairauksien hoito. Sillä on todettu, että varsinkin aikuistyypin diabetes, joka on tavallisin diabeteksen muoto, liittyy hyvin läheisesti sydän- ja verisuonisairauksiin. Niillä, joilla on diabetes, on tavallisesti alttius sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja korkeaan verenpaineeseen tai myös päinvastoin, ja siksi molempiin pätevät lähes samanlaiset ruokavaliot ja hoitotavat. (Etelä-Suomen sanomat raportoi 6.5.2004, että "peräti kahdella kahdella kolmanneksella sydänkohtauksen saaneista on sairaalloisen korkeat sokeriarvot", eli nämä taudit kulkevat usein käsi kädessä.)

   Niinpä kun lähdetään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan diabetesta, lähtee se aivan samoista tekijöistä kuin sydänsairauksien ja verenpaineen hoito. Siihen sopivat aivan samanlaiset keinot kuin millä valtimotukoksia ja korkeaa verenpainetta ehkäistään. Kuitenkin muutamilla kivennäis- ja hivennäisaineilla kuten kromilla ja magnesiumilla voi olla oma tärkeä merkityksensä sen hoidossa. Samoin kuitu on erityisen hyödyllistä diabeteksen hoidossa tai ennaltaehkäisyssä.

Kromi on havaittu tärkeäksi aineeksi sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä. Länsimaisessa ruokavaliossa sitä saadaan melko vähän, kun taas sokeria, joka altistaa diabetekselle, saadaan suuria määriä. (Helsingin sanomat raportoi 28.8.2004, että "Sokerijuomat altistavat diabetekselle". Kyseessä oli lähes sadantuhannen naisen tutkimus, ja sen mukaan vähintään lasillinen sokeroitua juomaa päivässä nosti aikuistyypin diabeteksen vaaraa 83 %.)

   Kromin merkitys perustuu siihen, että se säätelee veren sokeri- ja rasva-arvoja. Kun sitä on saatu riittävästi, on sen havaittu laskevan ja tasaavan kohonneita sokeriarvoja, mutta sen vähäinen saanti on saattanut kohottaa ne haitalliselle tasolle. Lisäksi eräiden tutkimusten mukaan aikuistyypin diabetes on pysynyt jopa kurissa suurilla kromiannoksilla (Terveyden kuvalehti 2 / 1997, s. 71), joten siitä voi olla merkittävää hyötyä diabetesta sairastaville.

   Hyviä kromilähteitä ovat kaikki sienet. Samoin sitä on täysjyväviljassa, perunassa, pähkinöissä, hiivassa, pinaatissa, banaanissa, kaloissa ja lihassa sekä kananmunassa.

Magnesium on toinen aine, jolla uskotaan olevan merkitystä diabeteksen ehkäisyssä. (Mahdollisesti myös sinkki, jota saadaan täysjyväviljasta, lihasta ja kalasta, pähkinöistä, pavuista, herneistä ja kasviksista, on tärkeä. Sinkki voi vähentää myös erittäin tavallisen miesten vaivan eli eturauhasen liikakasvua sekä impotenssin oireita.) Sillä on todettu, että niillä henkilöillä, joiden magnesiumin saanti on riittävä, on paljon pienempi riski sairastua aikuistyypin diabetekseen, mutta magnesiumpuutoksen omaavilla henkilöillä esiintyy huomattavasti useammin tätä tautia.

   Magnesiumin parhaita lähteitä ovat mm. täysjyväviljatuotteet, kalat, pähkinät, herneet, pavut, mustikat, soijapapu ja siemenet.

Kuitu. Kun kuitupitoinen ruoka on hyväksi mm. sydänvaivoista kärsiville, on siitä hyötyä myös diabeetikoille, koska se sitoo itseensä sekä sokereita että rasvoja, ja estää niiden pääsyn elimistöön. Kuitu myös hidastaa verensokerin nousua aterioiden jälkeen ja pitää sen tasaisena pitkään.

   Erityisen paljon kuitua on täysjyväviljassa (ruisleipä ja -puuro, kaurahiutaleet, leseet, ohrasuurimot, tumma riisi, tumma pasta, grahamleipä) ja siksi kannattaa suosia sitä valkoisten jauhojen, valkoisen makaronin sekä valkoisen kiillotetun riisin sijasta. Muita hyviä kuidun lähteitä ovat mm. pähkinät (maapähkinä 8,1 %), siemenet, mustaherukka (4,9 %) sekä kaikki kasvikunnan tuotteet