|
|
|
Kouluopetus ja vapaa-ajattelijoiden usko
Vapaa-ajattelijoilla on naturalistinen usko, jolla he haluavat korvata kristillisen uskon sekä uskon Jumalaan kouluissa ja yhteiskunnassa
Jos mennään vuosikymmeniä taaksepäin, niin oli kristillisellä uskolla tärkeä asema Suomessa ja pohjoismaissa. Menneinä vuosikymmeninä oli aivan luonnollista, että kouluissa pidettiin aamuhartaus, luettiin Raamattua ja rukoiltiin. Uskonnon, varsinkin kristillisen uskon opetusta, oli useita tunteja viikossa, joten lapset saivat perustiedot evankeliumista ja mitä usko Jumalaan pitää sisällään. Myönteinen asenne kristillistä uskoa kohtaan tulee hyvin esille suomalaisen Kokoomuspuolueen vaaliohjelmasta vuodelta 1922. Kristillisiä arvoja ja opetusta pidettiin tärkeänä koululaitoksessa.
Kallis on se perintö, minkä kansamme nykyinen sukupolvi on edeltäjiltänsä saanut. Sukupolveen toisensa jälkeen on istutettu kristillinen usko ja siveellinen elämänkäsitys. Menneet sukupolvet ovat siitä etsineet sydäntensä syvimmälle kaipuulle tyydytystä, ohjausta elämän tärkeimmissä kysymyksissä, johtoa ja voimaa siveelliseen vaellukseen. Nykypolven tärkeä tehtävä on sisällisesti omistaa ja tulevien polvien hyväksi kartuttaa sitä hyvää, mikä täten oli sen osalle tullut. Kristillisen uskon ja siveellisen maailmankatsomuksen turvissa on kansamme perhe-elämä kehittynyt yhteiskuntarakennuksen lujaksi perustaksi. Kysymyksessä koulujen uskonnonopetuksessa Kansallinen Kokoomuspuolue pitää oikeana, että niin kansa- kuin oppikoulujen oppilaille on annettava oppilaiden enemmistön tunnustuksen mukaista kristinuskon opetusta. Suuremmille oppilasryhmille on valtion toimesta hankittava heidän uskontunnustuksensa mukaista kristinuskonopetusta. Pienten oppilasryhmäin kristinuskonopetuksesta pitävät huolta asianomaiset uskontokunnat, jotka tarpeen vaatiessa voivat sitä varten saada valtion avustusta. Mihinkään uskontokuntaan kuulumattomien lasten siveysopetuksesta on huolehdittava. Uskonnonopetusta on yleisissä oppilaitoksissa annettava. (1)
Entä nykyaika? Nyt on tullut muutos suhteessa kristilliseen uskoon ja kouluopetukseen. Nyky-yhteiskunnassa vaaditaan neutraaliutta. Sillä tarkoitetaan, että valtion tulisi pysyä neutraalina uskonnonopetuksen suhteen. Tätä uudistusta ovat vaatineet erityisesti vapaa-ajattelijat ja uskonnottomien edustajat. He pitävät uskonnonvapautena ja oikeutena sitä, ettei kristinuskoa saisi enää tunnustaa, opettaa ja mainita lasten parissa tai muissa yhteyksissä. Muihin asioihin pitäisi suhtautua hyväksyvästi ja myöntyvästi, mutta ei Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Pieni lehtiartikkeli valaisee asiaa:
Koulujen virsivisa suututti Vapaa-ajattelijat
Vapaa-ajattelijain liitto kritisoi peruskoulussa järjestettävää Virsivisa-kilpailua. Liitto katsoo, että virsien tuominen muille kuin uskonnon oppitunneille on ristiriidassa uskonnonvapauden ja opetuksen tunnustuksettomuuden kanssa. Virsivisa on peruskoulun kolmas- ja neljäsluokkalaisille tarkoitettu kilpailu, jonka tavoitteena on tutustuttaa oppilaita virsiin koulujen välisen kilpailun avulla. Visa järjestetään syksyllä seitsemännen kerran… Vapaa-ajattelijain liitto kritisoi kannanotossaan visaa siitä, että uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisen vapaaehtoisuus vaarantuu koulussa, jos Virsivisaan osallistutaan uskontotuntien lisäksi muilla oppitunneilla. (Etelä-Suomen sanomat 28.5.2014)
Vapaa-ajattelijoiden tunnuksettomuus ja neutraalius vai ateismiin perustuva uskonnollinen maailmankatsomus? Edellisessä uutisessa kerrottiin uskonnonvapaudesta ja vaadittiin tunnuksettomuutta kouluihin vapaa-ajattelijoiden toimesta. Ovatko vapaa-ajattelijat kuitenkaan johdonmukaisia toiminnassaan? He ajavat uskonnotonta yhteiskuntaa ja ajattelevat edustavansa tieteellistä ajattelutapaa, mutta unohtavat muut uskonnolliset näkemykset. Sillä kun koulukirjoissa opetetaan elämän syntyä itsestään ja lajien periytymistä yhdestä alkusolusta, on myös tämä uskonnollinen näkemys. Näin todella on, koska näitä asioita ei ole voitu osoittaa todeksi. Kyseessä on naturalistinen usko siihen, mitä menneisyydessä on saattanut tapahtua. Kysymys ei ole tieteestä. Jos vapaa-ajattelijat olisivat johdonmukaisia, heidän tulisikin vaatia myös evoluutiouskon sekä maailmankaikkeuden ja elämän itsestään synnyn poistamista kouluista, koska niissäkin on kysymys uskosta. Tätä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Mistä se johtuu? Miksi he eivät ole nousseet barrikadeille vastustamaan näitä naturalistiseen maailmankatsomukseen perustuvia uskonnollisia näkemyksiä? Miksi he hyväksyvät nämä uskonnolliset ja uskoon perustuvat uskomukset, joita ei voi todistaa laboratoriossa? Itse pidän niitä taruina ja satuina. Tällaisia uskoon ja naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia näkemyksiä ovat mm. seuraavat asiat. Niiden syntyä itsestään ei ole koskaan todistettu: • Maailmankaikkeuden synty itsestään perustuu uskoon ja naturalistiseen maailmankuvaan. Kaikki naturalismiin perustuvat syntyteoriat ovat umpikujassa. • Galaksien ja tähtien synty itsestään on samanlainen todistamaton teoria. • Aurinkokunnan ja maapallon synty itsestään perustuu naturalistiseen uskoon. • Elämän synty itsestään on samanlainen naturalistinen teoria kuin edelliset esimerkit. Sitä ei ole koskaan todistettu. • Lajien periytymistä yhdestä alkusolusta ei ole koskaan todistettu. Fossiiliaineisto on tätä käsitystä vastaan. Kyseessä on uskoon perustuva, todistamaton teoria.
Seuraava lainaus liittyy hyvin aiheeseen (lihavoinnit lisätty myöhemmin) Se on osoitus naturalistisesta uskosta. Kirjoittaja on varma, että elämä syntyi itsestään kuten myös maapallo, vaikka hän ei voi kumpaakaan todistaa, ja myöntää rehellisesti elämän synnyn olevan arvoitus. Tällaista tarinointia esiintyy usein esim. luonto-ohjelmissa ja koulukirjoissa, mutta on mielenkiintoista, etteivät vapaa-ajattelijat puutu näihin ohjelmiin tai koulukirjoihin. He reagoivat vain uskoon Jumalaan, mutta ei uskoon naturalistisiin teorioihin. Miksi he ovat puolueellisia kannanotoissaan? Jos he toimisivat johdonmukaisesti, tulisi heidän vastustaa myös näiden naturalististen ja todistamattomien teorioiden opetusta koulukirjoissa ja TV-ohjelmissa. Sitä he eivät kuitenkaan tee, koska heillä itsellään on naturalistinen eli ateismiin perustuva uskonnollinen maailmankatsomus.
Kerran alkuun päästyään elämän tarinasta tulee looginen, suorastaan väistämätön evolutionaarisen syyn ja seurauksen ketju. Sen renkaat kaikkine kiehtovine yksityiskohtineen tiede pystyy selvittämään, mutta vielä on melkoinen mysteeri, miten elämä alkoi. Vakuuttavaa selitystä sille ei ole. Elävien organismien kemialliset aineosat tiedetään, ja elämää ylläpitävät biokemialliset reaktiot tunnetaan hyvin tarkasti, mutta ratkaiseva elämän alkukipinä odottaa täsmällistä määrittelyä. Elämä: niin itsestään selvä ja yksinkertainen ilmiö, ja silti niin vaikea selittää... Ei ole epäilystäkään, että elämä syntyi maapallon, tähtien ja maailmankaikkeuden aineksista. Niistä samoista aineista, jotka ovat yhä uudelleen kiertäneet ajattomassa avaruudessa. Me kaikki olemme pohjimmiltamme tähtipölyä. Aivan kuten elämä kehittyi yhdestä solusta yhä monimutkaisemmaksi ja monimuotoisemmaksi, niin maapallollakin on ollut evoluutionsa. Se on tiivistynyt tähtienvälisestä pölypilvestä ja jäähtynyt melkein neljä miljardia vuotta sitten kiinteäkuoriseksi palloksi, mutta on tänä päivänäkin oman sisäisen kuumuutensa luomien voimien alainen. (2)
Mitä vapaa-ajattelijoiden tulisi tehdä? Heidän tulisi tunnustaa se tosiasia, että he eivät ole neutraaleja eikä tunnuksettomia, koska he ajavat naturalistista, ateismiin perustuvaa maailmankatsomusta sekä vastustavat kristillisen uskon opettamista lapsille. Tällä alueella onkin mahdotonta olla neutraali. Olemme joko puolesta tai vastaan; emme voi olla puolueettomalla alueella. Se on mahdottomuus. Sillä jos ei haluta Jumalaa ja kristillistä uskoa kouluihin, täyttää sen joku muu, vastakkainen ideologia. Tilalle tulee yleensä uskonnoton ja ateistinen ajatustapa (joka kuitenkin perustuu naturalistiseen uskoon), jossa Jumalalle ei ole sijaa. Niinpä vapaa-ajattelijat ajavat neutraaliuden nimissä uskonnotonta yhteiskuntaa, jossa toimitaan ateismin ehdoilla. Kyseessä on samanlainen malli kuin mikä oli aikanaan kommunistimaissa.
Mihin vapaa-ajattelijoiden malli johtaa? Kuten tunnettua on, pyrkivät vapaa-ajattelijat ja uskonnottomat saamaan Raamatun lukemisen, rukoukset ja luomisen opettamisen koulujen opetussuunnitelman ulkopuolelle. He ajattelevat, että uskonnon poistaminen kouluista ja yhteiskunnasta muuttaa tilanteen neutraaliksi, mutta se ei pidä paikkaansa, kuten jo todettiin. Vapaa-ajattelijat tuovat tilalle vain oman uskomusjärjestelmänsä, jonka he väittävät perustuvan tieteeseen, vaikka niin ei ole. He toimivat uskon varassa kuten muutkin ihmiset. Lisäksi heidän uskonsa perustuu järjettömiin oletuksiin, kuten elämän syntymiseen itsestään kuolleesta aineesta. Se on mahdottomuus, vaikka ateistitiedemiehet saattavat yrittää väittää muuta. Mutta mihin vapaa-ajattelijoiden malli johtaa? Tästä on kokemusta viime vuosisadalta kommunistimaista, joissa Raamattu oli kielletty kirja, eikä kouluissa saanut opettaa Jumalasta. Tällaistako mallia ja yhteiskuntaa vapaa-ajattelijat haluavat? Siihen suuntaan ollaan hyvää vauhtia menossa vapaa-ajattelijoiden ponnistusten johdosta. Lisäksi sama jumalakielteisyys oli ominaista viime vuosisadan Saksassa juuri ennen kuin natsit nousivat valtaan. Kuvaavaa sen aikaiselle kehitykselle oli, että Saksassa erosi kirkosta valtavia ihmisjoukkoja kuten seuraava lainaus osoittaa (On tunnettua, että vapaa-ajattelijat pyrkivät samaan toimintaan nykyaikana). Lainaus myös osoittaa, miten silloinkin Jumala haluttiin pois kouluista. Ateistinen maailmankatsomus ja moraali voittivat alaa ihmisten mielissä. Kirja on julkaistu 1934 eli viisi vuotta ennen Toista maailmansotaa:
Ajoittain on useissa maissa sodan jälkeen esiintynyt kirkosta luopumisen joukkoliikkeitä. Niinpä Saksassa v. 1920 erosi evankelisista kirkoista 305 000 henkeä. Tämä kirkosta pakeneminen on jatkunut. Vuonna 1930 luopui yksistään Berliinissä 59 225 henkilöä luterilaisesta kirkosta, puhumattakaan niistä katolisista ja juutalaisista, jotka hylkäsivät isiensä uskon… Meidän ei tarvitse paljon mainita yhdeksännentoista vuosisadan jumalankielteisten aatteiden leviämisestä. Riittää kun sanomme, että niiden luku on suunnattomasti kasvanut, jotka julkisesti tunnustavat tai hiljaisesti hyväksyvät Jumalan ehdottoman olemattomuuden. Jotkut oppineina pidetyt miehet väittävät nykyaikaisen tieteen tekevän uskon Jumalaan mahdottomaksi. He joko kokonaan lakkaavat uskomasta Jumalaan tai esittävät, että ”tiede vaatii uutta käsitystä Jumalasta”. Tämä Jumalan kieltäminen alkaa lasten keskuudessa koulussa. Muutamissa kaupungeissa tuhannet 6-14-vuotiaat lapset, aivan alaluokilta alkaen, ovat kulkeneet pitkin katuja kantaen seuraavanlaisia julisteita: ”Pois Jumala kouluista”, ”Alas jumala-taikausko”, ”Uskonto on nukutusainetta” jne. (3)
Vastakkainen malli kommunismille ja vapaa-ajattelijoiden mallille on se, että Jumala otetaan huomioon kouluissa, yhteiskunnassa ja kaikkialla. Pohjoismaat olivat tässä tilanteessa aikaisemmin, kuten myös Englanti, jossa oli 1700-1800-luvun voimakkaita hengellisiä herätyksiä ja ihmiset kääntyivät Jumalan puoleen. Sen seurauksena oli monia hyviä asioita kuten lukutaito, orjuuden lakkautus, työläisten aseman parantuminen. Hyvän kuvan tämän maan hengellisyydestä antavat seuraavat lainaukset. Ensimmäinen lainaus liittyy pyhäkouluihin, joissa oli noin neljännes Englannin lapsista.
Pyhäkoululiike alkoi heinäkuussa 1780, kun muuan rouva Meredith alkoi pitää koulua kodissaan Souty Alleyn varrella. Isommat pojat toimivat pienempien ohjaajana. Raikes kirjoitti neljä Raamattuun perustuvaa oppikirjaa. Vähitellen koulut avattiin myös tytöille. Raikes itse vastasi lähes kaikista kustannuksista. Pyhäkouluja perustettiin lisää Gloucesteriin ja sen ympäristöön. Vuonna 1831, jolloin Raikesin kuolemasta oli kulunut 20 vuotta, noin neljännes Englannin 1,25 miljoonasta lapsesta kävi pyhäkoulua. Englannista oli tulossa luku- ja kirjoitustaitoinen yhteiskunta Jumalan sanan opettamana; valtiolla ei siihen ollut osuutta. (4)
Osoituksena kristillisen uskon vaikutuksesta Englannissa antaa myös Darwinin ”bulldoggi”, Thomas H. Huxley. Hänkin kannatti kristillisen uskon opetusta, kuten useimmat englantilaiset, vaikka hän itse oli Darwinin voimakas kannattaja. Hän kirjoitti eräässä esseessään v. 1870:
Uskoakseni yksikään ihminen tai yhteisö ei ole koskaan saanut, eikä tule saamaan mitään aikaan, ellei heidän käytöstään ohjaa rakkaus johonkin eettiseen ihanteeseen. - - Ja jos minut pakotettaisiin valitsemaan omille lapsilleni joko koulu, jossa annetaan todellista uskonnollista ohjeistusta, tai koulu ilman sitä, valitsisin edellisen, vaikka lapsi saisikin sen mukana reilusti teologiaa. Siispä kun Englannin kansan enemmistö julistaa haluavansa Raamattua opetettavan lapsille peruskouluissa, -- en näe mitään syytä vastustaa tätä toivetta. Varmastikaan minä yksilönä en voisi säilyttää johdonmukaisuuttani ja vastustaa toisten lapsille opetettavan sitä, mitä minun omat lapseni on opetettu tekemään. (Thomas H. Huxley: Science and Education Essays, No. 15, The School Boards: What They Can Do, and What They May Do, Macmillan, London, 1893, pp. 396-402. First published in the Contemporary Review, Dec. 1870)
Hyvä kysymys on; olisivatko Englanti, Suomi ja pohjoismaat olleet parempia maita menneisyydessä ilman kristillisen uskon vaikutusta? Tuskinpa olisivat olleet. Sillä jos vertailukohtana käytetään ateistisia kommunistimaita, ovat ne olleet maita, joissa on tapettu miljoonittain ihmisiä ja oppositio on tukahdutettu. Niissä elinolosuhteet ovat olleet huonommat ihmisten kannalta kuin esim. Englannissa, jossa on kunnioitettu kristillistä uskoa. Nykyaikana suuntaus on kuitenkin se, että kaikkialla saavat kannatusta samanlaiset ateistiset ajatusmallit, joita ensimmäiset kommunistit kannattivat. Vapaa-ajattelijat ovat etujoukoissa ajamassa näitä malleja. Tästä aiheesta on keskusteltu myös sanomalehtien palstoilla. Vapaa-ajattelija-liitto ry:n pääsihteeri Esa Ylikoski toi lehdessä esille vapaa-ajattelijoiden vaatimuksen: ”Uskonnolliset tilaisuudet kouluajan ulkopuolelle” (Etelä-Suomen sanomat 7.8.2018). Vastasin tähän Esan kirjoitukseen ja esitin, miten kristillinen usko on tosiasiassa vaikuttanut lukutaidon ja koulujen syntyyn. Samoin terveydenhoito ja lukuisat hyväntekeväisyysjärjestöt (Punainen risti, Pelastakaa lapset…) ovat saaneet alkunsa tunnustavien kristittyjen toimesta. Ateistit ja humanistit ovat tällä alueella olleet usein sivustakatsojia. Englantilainen lehtimies Malcolm Muggeridge (1903-1990), joka itse oli maallistunut humanisti, mutta kuitenkin rehellinen, huomasi tämän. Hän kiinnitti huomiota siihen, miten maailmankuva vaikuttaa kulttuuriin: ”Olen viettänyt vuosia Intiassa ja Afrikassa, ja molemmissa olen tavannut runsaasti eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen ylläpitämää oikeamielistä toimintaa; mutta kertaakaan ei eteeni ole osunut jonkin sosialistijärjestön ylläpitämää sairaalaa tai orpokotia tai humanismin pohjalta toimivaa lepraparantolaa.” (5) Otan toisen lainauksen vielä Stanley Jonesin elämänkerrasta. Hän kertoi tässä kirjassa:
Pyytäessään herätystä heimolleen eräs päällikkö sanoi: -- Me olemme kiitollisia kristinuskon lehdistä ja hedelmistä - koulutuksesta ja sairaaloista - mutta juurta me todellisuudessa haluaisimme - moraalisen luonteen uudistumista. Tuo lause kannattaisi kiinnittää maailman jokaisen uskonnollisen keskuksen seinään. Ja sen sanoi päällikkö, joka tuli suoraan pakanuudesta... Moise Tšombe sanoi minulle ollessaan Kongon pääministerinä: -- Afrikan ainoa toivo on käsittääkseni kristillinen kirkko. Missä kirkko on vahva, meillä on vain vähän, tuskin ollenkaan, ongelmia; missä kirkko on heikko tai sitä ei ole lainkaan, meillä ei ole muuta kuin ongelmia. Muuan ulkomaalainen sanoi minulle Kongossa: -- Juuri lähetyssaarnaajat ja kristityt ovat pitäneet Kongon koossa. He ovat rakentaneet hyvän tahdon ja palvelemisen saarekkeita vihan ja itsekkyyden mereen. (6) Joka tapauksessa alla on lehtikirjoitukseni, joka julkaistiin seuraavassa muodossa. Oma otsikkoni oli hieman toisenlainen, mutta lehti muutti sen seuraavaan muotoon, joka sekin kuvaa hyvin asiaa:
Lukutaito on monissa maissa kristinuskon ansiota Koulut: Jos uskonnolliset tilaisuudet poistetaan, tilalle ei välttämättä tule neutraalius
Koulujen alkaessa Ylikoski vapaa-ajattelijoista toi esille ajatuksen koulujen sitoutumattomuudesta. Hän halusi, että uskonnolliset tilaisuudet jäisivät koulujen ulkopuolelle. Vapaa-ajattelijat eivät halua Jumalaa kouluihin. Tällä alueella ei kuitenkaan voi olla neutraali. Jos ei haluta Jumalaa kouluihin, täyttää sen muu, vastakkainen ideologia. Tilalle tulee yleensä ateistinen ajatusmalli, samanlainen kuin kommunistimaissa. Tätäkö vapaa-ajattelijat pohjimmiltaan haluavat? Kannattaa muistaa, miten kristillinen usko on vaikuttanut yhteiskuntien sivistykseen. Ensinnäkin lukutaito. Jokainen ymmärtää, että jos kansoilla ei ole omaa kirjakieltä ja lukutaitoa, on se este tieteen kehitykselle, keksintöjen synnylle ja tiedon leviämiselle. Silloin ei ole kirjoja eikä tieto leviä eteenpäin. Yhteiskunta pysyy pysähtyneessä tilassa. Miten kristillinen usko on vaikuttanut kirjakielien ja lukutaidon syntyyn? Tässä monilla on sokea piste. He eivät tiedä, että melkein kaikki kirjakielet ovat syntyneet tunnustavien kristittyjen toimesta. Esim. Suomessa Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja ja kirjallisuuden isä, painatti ensimmäisen ABC-kirjan ja osia Raamatusta. Kansa oppi niiden kautta lukemaan. Lukuisissa muissa länsimaissa kehitys on tapahtunut samoin. Ilman kristillistä uskoa niiden kehitys olisi voinut viivästyä vuosisadoilla. Sama kehitys on esiintynyt myöhemmin Afrikassa ja Intiassa. Jopa sellaiset kielet kuin hindi, Pakistanin urdu ja bengali ovat saaneet kielioppinsa ja kielellisen pohjansa kristillisen lähetystyön pohjalta. Yalen yliopiston professori Lamin Sanneh on myös myöntänyt, että Afrikassa lähetystyöntekijät ovat tehneet suurimman palveluksen paikallisille kulttuureille luomalla kirjakielen pohjan. Entä koulut ja yliopistot? Ensimmäiset yliopistot Euroopassa ja Amerikassa (Oxford, Cambridge, Harvard…) eivät syntyneet sekularistien ja valtioiden, vaan kristillisen uskon pohjalta. Niissä opiskeli satojatuhansia opiskelijoita luonnontieteitä ja muita aineita. Tämä mahdollisti tieteen vallankumouksen Euroopassa 1500-1700-luvuilla. Myös Afrikassa perus- ja ammattikoulutus (kuten terveydenhoito) on pääasiassa rakentunut kristillisen lähetystyön pohjalta. Nelson Mandela kirjoittikin omaelämänkerrassaan: ”Näytti siltä, että lähes kaikki se, mitä afrikkalaiset saivat aikaan, sai alkunsa kirkon lähetystyöstä.” Hyvä kysymys on, miksi vapaa-ajattelijat vastustavat kristillistä uskoa, kun se on vaikuttanut näin suuresti kouluihin ja lukutaitoon? (Etelä-Suomen sanomat 10.8.2018)
Jari Iivanainen Lahti
Onko Jeesus paha vai ovatko vapaa-ajattelijat pahoja?
- (Luuk 6:22) Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden.
Kuten todettiin, vastustavat vapaa-ajattelijat ja uskonnottomien järjestöt sitä, että Jeesus ja kristillinen usko olisi esillä kouluissa. He eivät halua lasten kuulevan Jeesuksesta ja Jumalasta. Hyvä kysymys on, onko Jeesus niin paha, että häntä pitää vastustaa voimakkaasti, vai ovatko vapaa-ajattelijat ja uskonnottomien järjestöjen edustajat itse pahoja, kun yrittävät estää lapsia kuulemasta hänestä? Kumpi näistä vaihtoehdoista on oikea? Sillä jos Jeesus oli ja on hyvä, miksi pitää vastustaa hyvää ja täydellistä? Miksi pitää olla hyvää vastaan? Vai eikö ole niin, että ainoastaan pahat ihmiset vastustavat hyvää? Eivätkö vapaa-ajattelijat ole juuri sellaisia, kun he yrittävät estää lapsia kuulemasta Jeesuksesta, jota maailmanlaajuisesti pidetään hyvänä? Teot osoittavat heidän sydämensä laadun tällä alueella. Aiheeseen sopivat hyvin seuraavat Jeesuksen sanat:
- (Luuk 18:16): ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä sen kaltaisten on Jumalan valtakunta.”
- (Matt 18:5-7) Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. 6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!
Viittaukset:
1. Veikko Pöyhönen: Uskonnonopetus uhattuna, s. 38,39 2. John Reader: Alkumerestä maalle, s. 9,25,26 3. L.H. Christian: Kylvöä ja satoa, s. 114,115 4. Vishal Mangalwadi: Kirja, joka muutti maailmasi (The Book that Made Your World), s. 236,237 5. Malcolm Muggeridge: Jesus Rediscovered. Pyramid 1969. 6. E. Stanley Jones: Pyhiinvaeltajan laulu (A Song of Ascents)
Lisää aiheesta:
|
Jeesus on tie ja totuus ja elämä
Tartu kiinni iankaikkiseen elämään!
|
Lisää aiheesta:
|
