buddhalaisuus ja Buddhan opetukset tarkastelussa ja verrattuna kristilliseen uskoon

Buddha ja buddhalaisuus vai Jeesus?

Buddhalaisuuden opit tarkastelussa. Pitävätkö ne paikkansa vai ei?

Monilla on idoleita kulttuuri- ja urheilumaailmassa. Heitä voivat olla musiikintekijät, näyttelijät, jalkapalloilijat tai muut menestystä niittäneet tähdet. Heitä ja heidän tekemisiään seurataan aktiivisesti, koska heidän menestyksensä ja elämänsä kiinnostaa.

Vaikka urheilu- ja kulttuuritähdet saattavat olla huomion keskipisteessä jonkin aikaa, niin ei heitä voi verrata uskonnollisiin ja hengellisiin vaikuttajiin, joiden opetukset ovat vaikuttaneet kymmeniin sukupolviin. Tässä kirjoituksessa pohdinnan aiheena ovatkin Buddha ja buddhalainen uskonto sekä Jeesus ja kristillinen usko. Onko sillä väliä, uskooko Buddhan opetuksiin vai Jeesukseen Kristukseen? Mitä eroa on heidän opetuksillaan, alkuperällään ja mihin kannattaa laittaa luottamuksensa? Näitä asioita pohdimme seuraavaksi. Aloitamme tarkastelun maailmankaikkeuden ja elämän alun ongelmasta buddhalaisuudessa.

Maailmankaikkeuden ja elämän alun ongelma buddhalaisuudessa. Ensiksi kannattaa kiinnittää huomio siihen, että buddhalaisuus on ateistinen uskonto. Eli vaikka nykybuddhalaiset saattavat itse omassa toiminnassaan jopa rukoilla Buddhaa tai palvoa hänen kuviaan, ei buddhalaisuudessa tunnusteta varsinaisen luojajumalan olemassaoloa. Buddhalaiset eivät usko Luojan olemassaoloon.

Tässä onkin ensimmäinen buddhalaisuuden ongelma, joka on sama kuin ateismissa. Sillä seuraavat asiat, joita voimme joka päivä havaita silmillämme tai kaukoputken avulla, eivät ole olleet aina olemassa. Niiden on täytynyt syntyä jonakin ajankohtana:

• Galaksit ja tähdet eivät ole olleet aina olemassa, koska muuten niiden säteily olisi jo loppunut

• Planeetat ja kuut eivät ole olleet aina olemassa, koska niissä on edelleen tuliperäistä toimintaa, joka ei ole loppunut

• Elämä tällä planeetalla ei ole aina ollut olemassa, koska maapallon elämä on sidottu aurinkoon, joka ei ole voinut lämmittää maapalloa ikuisesti. Muuten sen energiavarastot olisivat jo loppuneet.

Johtopäätös on, että maailmankaikkeudella ja elämällä on täytynyt olla määrätty alkuhetki, jolloin kellot lähtivät käyntiin. Tämä on looginen johtopäätös, jonka myös ateistitiedemiehet myöntävät tai joutuvat myöntämään. He eivät ehkä ole samaa mieltä Jumalan luomistyöstä, mutta eivät voi kiistää sitä, että elämällä ja maailmankaikkeudella on alku.

Buddhalaisuuden ja ateismin ongelma on juuri siinä, miten edelliset asiat syntyivät. On turha väittää esim. maailmankaikkeuden syntyneen itsestään tyhjästä ns. alkuräjähdyksessä, koska se on matemaattinen mahdottomuus. Eli jos ei ollut alussa mitään - vain pelkkää tyhjyyttä - on mahdotonta syntyä siitä mitään. Tyhjästä on mahdoton ottaa mitään, eli alkuräjähdysteoria on vastoin matematiikkaa ja luonnonlakeja. Ateistitiedemiehet ja Buddhan seuraajat ovat siten umpikujassa, kun he yrittävät löytää syytä galaksien, tähtien, planeettojen ja kuiden olemassaololle. Heillä voi olla erilaisia teorioita niiden synnystä, mutta teoriat eivät pohjaudu käytännön havaintoihin ja tieteeseen vaan mielikuvitukseen.

Samoin on elämän synty. Sitäkään ei kukaan ateistitiedemies pysty selittämään. Sen synty itsestään on mahdottomuus, koska vain elämä voi saada aikaan elämää. Tähän sääntöön ei ole löydetty yhtään poikkeusta. Tämä viittaa ensimmäisten elämänmuotojen kohdalla selvästi luojajumalaan, kuten esim. Raamattu selvästi opettaa. Hän on erillään luomakunnasta, jonka hän on tehnyt:

- (1 Moos 1:1) Alussa loi Jumala taivaan ja maan.

- (Jes 66:1,2) Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Mikä olisi huone, jonka te minulle rakentaisitte, mikä paikka olisi minun leposijani?

2. Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä.

- (Ilm 14:7) Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet."

Jälleensyntyminen buddhalaisuudessa. Edellä todettiin, miten buddhalaisuus eroaa kristillisestä ja teistisestä käsityksestä. Buddhalaisuudessa ei ole Jumalaa, joka on tehnyt kaiken ja on erillään luomastaan luomakunnasta. Buddhalaisuus on tässä mielessä samanlainen uskonto kuin hindulaisuus, jossa ei myöskään ole käsitystä kaikkivaltiaasta luojajumalasta.

Buddhalaisuudessa, kuten hindulaisuudessa, esiintyy myös jälleensyntymisoppi. Sama oppi on levinnyt länsimaihin, jossa sitä opetetaan ns. Uuden aikakauden liikkeen piirissä. Jälleensyntymiseen uskoo länsimaissa arviolta 25 %. Intiassa ja muissa Aasian maissa, joista oppi on peräisin, on luku paljon suurempi.

Jälleensyntymiskäsitys perustuu siihen, että elämämme uskotaan olevan jatkuvaa kiertokulkua. Tämän opin mukaan jokainen syntyy maan päälle yhä uudelleen ja uudelleen ja saa uuden ruumiillistuman sen mukaan, miten hän on elänyt entisessä elämässään. Kaikki se paha, mitä meille tänään tapahtuu, pitäisi olla seurausta aikaisemmista tapahtumista ja että joudumme nyt niittämään sitä, mitä aiemmin olemme kylväneet. Vain jos Ihminen kokee valaistumisen, kuten Buddhan uskotaan kokeneen, vapautuu hän jälleensyntymisen kiertokulusta.

Mutta mitä ajatella jälleensyntymisestä ja sen buddhalaisesta versiosta, sitä pohdimme seuraavaksi:

Miksi emme muista? Ensimmäinen kysymys liittyy jälleensyntymisen paikkansapitävyyteen. Onko se totta, koska emme muista menneistä elämistä mitään? Jos meillä todella on takanamme menneiden elämien ketju, eikö voisi odottaa, että muistaisimme niistä monia tapahtumia - liittyen perhe-elämään, koulunkäyntiin, asuinpaikkoihin, työpaikkoihin ja vapaa-aikaan? Miksi emme kuitenkaan muista? Eikö muistamattomuutemme ole selvä todiste siitä, ettei menneitä elämiä ole koskaan ollutkaan? Jopa H.B. Blavatsky, teosofisen seuran perustaja, ja henkilö, joka ehkä eniten teki jälleensyntymisoppia tunnetuksi länsimaissa 1800-luvulla, on myöntänyt saman asian eli muistamattomuutemme:

"Voidaan kenties sanoa, ettei kuolevaisen ihmisen elämässä ole mitään sellaista sielun eikä ruumiinkaan kärsimystä, joka ei olisi suoranaista hedelmää ja seurausta jostakin edellisessä olomuodossa tehdystä synnistä. Mutta toisaalta hänen nykyiseen elämäänsä ei sisälly siitä muiston häivääkään." (1)

On totta, että esim. Buddhan väitetään muistaneen entiset elämänsä valaistuskokemuksessaan ja jotkut Uuden aikakauden liikkeen jäsenet väittävät samaa. Kuitenkin ongelmana on, ettei kukaan muista näitä asioita normaalitilassa, jossa yleensä toimimme ja ajattelemme. Näin ei tapahtunut edes Buddhan kohdalla, vaan hän tarvitsi siihen valaistuskokemuksen, jossa hän paalinkielisten pyhien kirjoitusten mukaan muisti yli 100 000 aikaisempaa elämäänsä (C. Scott Littleton: Idän uskonnot, s. 72 / Eastern Wisdom).

Ongelmana valaistuskokemuksissa ja menneiden elämien muisteluissa kuitenkin on, kuinka luotettavia ne ovat. Meillä jokaisella on mieli ja mielikuvitus sekä unet, joissa voimme nähdä monenlaisia seikkailuja, jotka tuntuvat todellisilta unessa, mutta joita emme ole koskaan kokeneet. Tämä osoittaa, ettei uniin ja mieleen voi luottaa täydellisesti. Petoksen mahdollisuus on olemassa.

Se, miten nämä valaistuskokemukset syntyvät, noudattaa yleensä samanlaista kaavaa. Yleensä ihminen on harjoittanut mietiskelyä/meditaatiota vuosikausien ajan ja tämä on lopulta johtanut ns. valaistuskokemukseen. Näin tapahtui Buddhan kohdalla, joka vietti vuosia syvässä mietiskelyssä, mutta on mielenkiintoista, että myös islamin profeetta Muhammed oli harjoittanut uskonnollista mietiskelyä, kun hän alkoi saada näkyjä ja ilmestyksiä. Näin ovat alkaneet monet muutkin uskonnolliset liikkeet. Esim. Japanissa esiintyvät useat uskonnolliset ryhmät ovat syntyneet tätä kautta, kun joku on ensin mietiskellyt pitkäaikaisesti ja saanut sitten ilmestyksen, jonka pohjalle liike on rakentunut.

Lisäksi merkillepantavaa on, että samoja kokemuksia, joita joillakin saattaa esiintyä pitkäaikaisen meditaation seurauksena, on saatu aikaan huumeiden avulla. Huumeidenkäyttäjillä voi olla samanlaisia pettäviä valaistuskokemuksia kuin pitkään mietiskelyä harjoittaneilla ja he saattavat nähdä olemattomia asioita, aivan kuten skitsofreniasta kärsivät henkilöt. Itse uskon ja ymmärrän, että todellisuudessa saatana ja paha henkimaailma pettää ihmisiä näillä näyillä ja valaistuskokemuksilla.

Entinen hinduguru Rabindranath R. Maharaj on ottanut saman asian esille. Hän itse harjoitti vuosikausia mietiskelyä ja koki sen seurauksena valheellisia näkyjä. Pian käännyttyään Jeesuksen Kristuksen puoleen hän huomasi yllätyksekseen, että huumeidenkäyttäjillä oli ollut vastaavia kokemuksia kuin hänellä. Tämä esimerkki osoittaa, miten on kyseenalaista luottaa esim. Buddhan tai muiden ihmisten kertomuksiin, kun he kertovat menneistä elämistään tai ns. valaistuskokemuksistaan, jotka on saavutettu pitkäaikaisen mietiskelyn tai huumeiden kautta:

Tällä tavoin aloin kohdata yhä useampi huumeiden käyttäjiä ja tein hämmästyttävän havainnon: joillakin heistä oli huumausaineiden vaikutuksesta samoja kokemuksia kuin minulla joogan ja meditaation ajoilta! Kuuntelin hämmästyneenä, kun he kuvailivat ”kaunista ja rahallista maailmaa”, johon he usein pääsivät LSD:llä; maailmaa, jonka psykedeeliset näyt ja värit olivat liiankin tuttuja minulle. tietysti monilla heistä oli myös huonoja matkoja, mutta useimmat huumeiden käyttäjät tuntuivat yhtä vastahakoisilta ottamaan huomioon näitä ilmeisiä varoituksia kuin itse olin ollut joogaa harjoittaessani.

”Minä en tarvinnut aineita nähdäkseni näkyjä toisista maailmoista tai yliluonnollisista olennoista tai tunteakseni ykseyttä maailmankaikkeuden kanssa tai tunteakseni, että olen Jumala”, sanoin heille. ”Minä saavutin sen kaiken transsendentaalisen meditaation avulla. Mutta se oli valhetta, pahojen henkien temppu, jolla ne saivat yliotteen minusta, kun vapautin mieleni omasta hallinnastani. Teitä petkutetaan. Ainoa tie siihen rauhaan ja tyydytykseen, jota te etsitte, on Kristus.” Kun tiesin, mistä puhuin ja olin kokenut tämän kaiken ilman huumeita, monet näistä huumeiden käyttäjistä ottivat sanani vakavasti.

… Opin, että huumeet aiheuttivat tajunnanmuutoksia, jotka olivat samankaltaisia kuin meditaation aiheuttamat. Ne tekivät demoneille mahdolliseksi manipuloida aivojen neuroneja ja luoda kaikenlaisia näennäisesti todellisia kokemuksia, jotka oikeastaan olivat petollisia harhoja. Samat pahat henget, jotka olivat johtaneet minut yhä syvempään mietiskelyyn saadakseen minusta yliotteen, olivat ilmeisesti huumeliikkeen takana, ja samasta saatanallisesta syystä. (2)

Ristiriita hindulaisen ja länsimaisen käsityksen kanssa. Jos jälleensyntyminen olisi totta ja kaikkia ihmisiä koskeva asia, olisi todennäköistä, että kaikki opettaisivat siitä yhteneväisesti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan buddhalaiset opettavat siitä eri tavoin kuin esim. hindut tai länsimaalaiset Uuden aikakauden liikkeen jäsenet. Erot ilmenevät ainakin seuraavissa asioissa:

• Länsimaisessa käsityksessä uskotaan ihmisen pysyvän koko ajan ihmisenä. Sen sijaan sekä hindulaisessa että buddhalaisessa käsityksessä ihminen voi syntyä eläimeksi tai jopa kasviksi. Seuraava lainaus kertoo buddhalaisesta käsityksestä:

Kuukauden viimeisenä päivänä henget palaavat omille asuinsijoilleen alamaailmaan, kylläisinä ja tyydytettyinä. Henkien oven taakse suljetaan taas vuodeksi kui-henget sekä esi-isien henget. Osa niistä palaa helvetin kymmeneen halliin jatkamaan tuomioiden kärsimistä. Osa odottaa jälleensyntymistä maan päälle tai Läntiseen taivaaseen. Kymmenennestä hallista joudutaan jälleensyntymisen pyörään, jonka kautta synnytään takaisin maan päälle. Jotkut syntyvät hyviksi ihmisiksi, toiset pahoiksi, jotkut eläimiksi tai oikein huonoa elää viettäneet jopa kasveiksi. (3)

• Edellisessä lainauksessa viitattiin siihen, miten buddhalaiset uskovat helvettiin. Sen sijaan hindut sekä Uuden aikakauden liikkeen kannattajat lännessä eivät yleensä usko helvettiin. He kieltävät helvetin olemassaolon. Tässä on eräs ristiriita eri jälleensyntymiskäsitysten välillä.

Buddhalaisuudessa on myös neljä taivasta eli paratiisia: Pohjoisen, Etelän, Idän ja Lännen taivas. Buddhan uskotaan olevan viimeisestä niissä. Sen sijaan hindut ja Uuden aikakauden liikkeen kannattajat eivät usko tässä asiassa samoin kuin buddhalaiset.

• Tapa, miten jälleensyntymisen kierteestä päästään, on erilainen hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Hindut opettavat, että kun ihminen oivaltaa jumaluutensa ja yhteytensä Brahmanin kanssa, hän vapautuu jälleensyntymisen kierteestä. Sen sijaan Buddha opetti neljää totuutta (1. Elämä on kärsimystä 2. Kärsimys johtuu elämänhalusta 3. Kärsimyksestä voidaan vapautua vain sammuttamalla elämänhalu 4. Elämänhalu voidaan sammuttaa kulkemalla oikeaa tietä), joista viimeinen sisältää kahdeksankertaisen pelastuksen tien eli vapautumisen jälleensyntymisen kierteestä. Siihen kuuluvat: oikea usko, oikea pyrkimys, oikea puhe, oikea käytös, oikea elintapa, oikea yritys, oikea muisti ja oikea mietiskely. Tämä Buddhan opetus on siten ristiriidassa hindulaisen opetuksen kanssa, koska Buddha ei opettanut valaistumista sen kautta, että ihminen ymmärtää jumaluutensa ja yhteytensä Brahmanin kanssa.

Entä länsimainen Uuden aikakauden liikkeen käsitys? Siinä voidaan kyllä uskoa ihmisen jumaluuteen kuten hindut uskovat, mutta tämän asian oivaltamista ja sen vaikutuksesta jälleensyntymiseen ei yleensä opeteta samalla tavalla kuin hindulaisuudessa. Länsimaissa voidaan päinvastoin opettaa jälleensyntymisestä myönteisessä mielessä. Jälleensyntyminen nähdään mahdollisuutena eikä kirouksena kuten hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. Nämä ovat niitä ristiriitoja, joita esiintyy jälleensyntymisopin ympärillä.

Miten karman laki toimii? Yksi jälleensyntymisopin arvoituksista on karman laki, joka esiintyy buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja Uuden aikakauden liikkeessä täällä lännessä. Tavallisen käsityksen mukaan karman lain pitäisi palkita ja rangaista ihmistä sen mukaan, miten hän on elänyt entisessä ruumiillistumassaan. Jos ihminen on tehnyt pahoja tekoja tai ajatellut huonoja ajatuksia, on siitä negatiivinen seuraus; hyvät ajatukset ja teot tuottavat positiivisen seurauksen.

Arvoitus kuitenkin on, miten persoonaton laki voi toimia siten? Eihän persoonaton voima tai laki voi ajatella, erottaa tekojen laatua tai edes muistaa mitään, mitä ihminen on tehnyt - aivan kuten maallinen lakikirjakaan ei voi toimia niin, vaan aina tarvitaan lain toimeenpanija, persoonallinen olento; pelkkä laki ei sitä tee.

Persoonaton laki ei myöskään voi tehdä suunnitelmia tulevien elämiemme varalle tai määrätä, missä olosuhteissa tulemme syntymään ja elämään. Kyseiset toimet vaativat aina persoonaa, mitä karman laki ei ole. Pelkkä laki ei voi toimia tällä tavalla.

Toinen ongelma on, että jos karman laki palkitsee ja rankaisee meitä sen mukaan, miten olemme eläneet edellisissä elämissämme, niin miksi emme muista menneistä elämistä mitään - tämähän todettiin jo edellä? Jos meitä rangaistaan menneen elämämme perusteella, täytyyhän jokaisen tietää se, miksi meitä kohtaa se mikä kohtaa. Mitä perustetta on millään lailla, jos rankaisuperusteet eivät ole kunnolla selvillä? Tämä on eräs niistä ongelmista, joita jälleensyntymisoppiin liittyy.

Miten alussa – mistä huono karma tuli? Aiemmin todettiin, miten maailmankaikkeudella ja elämällä on alku. Ne eivät ole ikuisia ja olleet aina olemassa, vaan niillä on määrätty alkuhetki.

Tämän pohjalta herää kysymys, mistä huono karma tuli? Miten se on voinut tulla maan päälle, jos elämää ei ole edes ollut maan päällä? Eli jos ei ole ollut mitään elämää, ei ole voinut syntyä huonoa karmaa pahojen tekojen seurauksena tai myöskään hyvää karmaa. Tosiasiassa jokainen ihminen ja olento olisi ollut valmiiksi täydellinen eikä hänen olisi tarvinnut edes joutua jälleensyntymisen kierteeseen. Miten jälleensyntymisen kiertokulku - jos se pitää paikkansa - on voinut syntyä, koska vain huono karma menneistä elämistä saa sen aikaan ja pitää sitä yllä? Mikä on ollut sen alkuunpanija?

Edellistä asiaa selittää seuraava kuvaus. Se koskettelee sitä seikkaa, miten kiertokulku saatetaan aloittaa ikään kuin keskeltä, mutta ei puututa itse alun ongelmaan. Kuvauksessa kirjoittaja keskustelee buddhalaismunkkien kanssa:

Istuin Pu-ör-anin budhalaisessa temppelissä seuranani joukko munkkeja. Keskustelu kääntyi kysymykseen: mistä on ihmisen henki kotoisin? - Eräs munkeista antoi minulle pitkän ja seikkaperäisen selityksen elämän suuresta kiertokulusta, joka lakkaamatta virtaa tuhansien ja miljoonien vuosien halki esiintyen yhä uusissa muodoissa ja kehittyen joko korkeammalle tai painuen alemmaksi riippuen kunkin yksilön tekojen laadusta. Kun tämä vastaus ei minua tyydyttänyt sielun alkuperää koskevassa kysymyksessä, eräs munkeista vastasi: "Sielu on tullut Budhan luota lännen taivaasta." Kun sitten kysyin: "Mistä Budha on tullut ja kuinka ihmishenki tulee hänen luotaan?" seurasi taas pitkä luento menneistä ja tulevista Budhista, jotka seuraavat toisiaan pitkän ajanjakson kuluttua loppumattomana kiertokulkuna. Kun tämäkään vastaus ei minua tyydyttänyt, sanoin heille: "Te lähdette keskeltä, ettekä alusta. Teillä on valmis Budha, joka syntyy maailmaan ja sitten teillä on toinen yhtä valmis Budha. Teillä on valmis ihminen, joka lähtee kiertokulkuaan loputtomiin aikoihin asti. Minä halusin saada selvän ja lyhyen vastauksen kysymykseen: mistä on ensimmäinen ihminen ja ensimmäinen Budha tullut? Mistä on tuo kehityksen suuri kiertokulku saanut alkunsa?"

... Kukaan munkeista ei vastannut, vaan kaikki vaikenivat. Hetken vaitiolon jälkeen lausuin: "Minä ilmoitan sen teille, vaikka ette kuulukaan samaan uskontoon kuin minä. Elämän alku on Jumala. Hän ei ole niin kuin teidän Budhanne, jotka loppumattomana sarjana seuraavat toisiaan kehityksen suuressa kiertokulussa, vaan Hän on iankaikkisesti sama ja muuttumaton. Hän on kaiken olevaisen alku, ja Hänestä on ihmishenki kotoisin." - En tiedä, lieneekö antamani vastaus heitä tyydyttänyt. Sainhan kuitenkin tilaisuuden puhua heille elämän suuresta alkulähteestä, elävästä Jumalasta, jonka olemassaolo yksinään kykenee ratkaisemaan kysymyksen elämän alkulähteestä ja maailmankaikkeuden synnystä. (4)

Buddhan satatuhatta elämää. Aiemmin todettiin, miten Buddhan uskotaan muistaneen valaistuskokemuksessaan 100 000 aikaisempaa elämäänsä. Näin mainitaan paalinkielisissä buddhalaisten pyhissä kirjoituksissa (C. Scott Littleton: Idän uskonnot, s. 72 / Eastern Wisdom).

Tätä asiaa voidaan kuitenkin pohtia. Esim. ihmiskunnan historiaa ei tunneta varmuudella kuin noin 5000 vuotta taaksepäin (joka on aika lähellä noin 6000 vuotta, jotka voidaan päätellä Raamatun sukuluettelojen perusteella). Sitä pidemmät ajanjaksot ja oletukset ihmiskunnan pitkästä historiasta ovat enemmän mielikuvitusta kuin varmaa tietoa. Radiohiilimenetelmän kehittäjä, professori W.F. Libby, totesikin aikanaan Science-lehdessä 3.3.1961 (s. 624), että todennettu historia ei ulotu kuin n. 5000 vuoden taakse. Hän puhui Egyptin hallitsijasuvuista, jotka nekin todellisuudessa ovat saattaneet elää jopa vuosisatoja myöhemmin (Näin todettiin Suomen tv:ssä marras-joulukuussa 1996 esitetyssä 3-osaisessa sarjassa "Faaraot ja kuninkaat").

"Arnold [työtoveri] ja minä saimme ensimmäisen shokkimme todetessamme, että historia ulottuu vain 5000 vuotta taaksepäin... Usein sai lukea, että se ja se kulttuuri tai arkeologinen paikka on 20 000 vuotta vanha. Me opimme melko äkkiä, että näitä lukuja, näitä varhaisia aikamääriä ei tunneta tarkasti ja että Egyptin ensimmäisen dynastian aika on todellisuudessa vanhin joltisellakin varmuudella vahvistettu historiallinen aikamäärä." (5)

"Varhaisimmat muistiinmerkinnät, jotka meillä on ihmisen historiasta, ulottuvat vain noin 5000 vuotta taaksepäin." (The World book Encyclopedia, 1966, 6. osa, s. 12)

Myöskään väkiluvun kasvu ei tue ajatusta pitkistä ajanjaksoista. Laskujen mukaan väestö on keskimäärin kaksinkertaistunut 400 vuoden välein (ja nykyään vielä nopeammin). Tämä tarkoittaisi, että esim. 4000 vuotta sitten maapallolla olisi pitänyt olla alle 10 miljoonaa asukasta. Tämä tuntuu oikealta arviolta, koska sellaiset alueet kuin Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Australia ovat tulleet pääosin asutetuiksi vasta 1700-luvun jälkeen. Esim. Pohjois-Amerikassa on arvioitu olleen 1700-luvun alkupuolella vain kolme miljoonaa asukasta, kun heitä nyt on yli sata kertaa enemmän. Tämä osoittaa, miten harvaanasuttu maapallo oli vain joitakin vuosisatoja sitten. Muutamia vuosituhansia sitten maapallo oli vieläkin harvaanasutumpi kuin 1700-luvulla.

Toisaalta, jos 100 000 vuotta sitten olisi ollut vain 2 asukasta ja väestön kaksinkertaistumisnopeus olisi kerran tuhannessa vuodessa (se on paljon hitaampi tahti kuin nyt), pitäisi nykyisen väestömäärän olla 2 535 300 000 000 000 000 000 000 000 000. Tämä on aivan järjetön luku nykyiseen 8 miljardiin (= 8 000 000 000) verrattuna, ja osoittaa, ettei ihmisiä ole voinut olla siihen aikaan olemassa. Se osoittaa, että ihmiskunnan alkukohdan täytyy olla paljon lähempänä, vain joidenkin vuosituhansien takana.

Miten tämä kaikki liittyy Buddhaan ja hänen oletettuun aiempiin elämiinsä? Lyhyesti sanottuna on mahdotonta, että hän olisi voinut elää 100 000 aikaisempaa elämää ainakaan ihmisenä, koska ihmisiä ei ole ollut maan päällä kuin vain joitakin vuosituhansia. On turha puhua pidemmistä ajanjaksoista, koska selvät merkit ihmisen historiasta eivät ulotu pidemmälle.

Toisaalta, jos uskotaan ateistitiedemiehiä, jotka uskovat pitkiin ajanjaksoihin, niin olisi maapallolla pitänyt esiintyä satojen miljoonien vuosien ajan vain yksisoluista elämää, kunnes 500-600 miljoonaa vuotta sitten ilmaantui merenpohjiin monimutkaisempaa elämää. Kysymys kuuluu, että jos oli vain yksisoluista elämää ja sen jälkeen merenpohjan eläimiä, niin mitä nämä eliöt oppivat jälleensyntymisen kiertokulussa? Miten ne saivat hankittua hyvää karmaa tai välttämään pahan karman kertymistä eläessään yksisoluisina tai merenpohjan eläiminä? Itse en usko ateistitiedemiehin väittämiin miljoonista vuosista, vaan pidän niitä saatanasta lähtöisin olevina valheina, mutta jos yhdistetään evoluutioteoria miljoonine vuosineen jälleensyntymisoppiin, joudutaan törmäämään tällaisiin ongelmiin.

Elämän suojelun periaate. Buddhalaisuudessa on hyviä opetuksia moraalin alueelta, kuten ei saa varastaa, ei saa tehdä aviorikosta, ei saa valehdella tai ei saa nauttia juovuttavia juomia. Eivät nämä opetukset poikkea esim. Jeesuksen ja apostolien opetuksista, koska moraalitaju on yhteinen kaikille ihmisille. Niin idässä kuin lännessä ymmärretään luonnostaan, mikä on oikeaa ja väärää käytöstä.

Yksi Buddhalaisuuden opetuksista myös on, ettei saa tappaa mitään elävää olentoa. Tämä on yhteneväistä Raamatun opetuksen kanssa, kun Raamatun yksi käskyistä on ”Älä tapa”. Kuitenkin buddhalaisuudessa asia merkitsee myös sitä, ettei saa tappaa mitään elävää olentoa, eli ihmisten lisäksi muita eläviä olentoja kuten eläimiä. Tämän johdosta buddhalaiset munkit pyrkivät syömään vain kasvisruokaa.

Miten tämä liittyy jälleensyntymiseen? Lyhyesti sanottuna buddhalaiset ajattelevat, että jos ihminen tappaa esim. sian tai kärpäsen tässä elämässä, niin ihminen itse syntyy tulevassa elämässä sian tai kärpäsen muodossa. Se on rangaistus siitä, että ihminen tappoi elävän olennon. Kuitenkin tätä voidaan laajentaa seuraavalla kysymyksellä: Entä jos ihminen tappaa rikkaan, menestyvän ja onnellisen miehen, niin mikä on hänen kohtalonsa seuraavassa elämässä? Tuleeko tästä ihmisestä itsestään seuraavassa elämässä myös rikas, menestyvä ja onnellinen mies? Vai mitä hänestä tulee? Ovatko buddhalaiset itse miettineet tällaisia seikkoja, joihin voidaan törmätä, jos tätä oppia sovelletaan yhteneväisesti?

Toisaalta buddhalaiset munkit ja Buddhan seuraajat eivät aina noudata elämän suojelun periaatetta. He voivat mm. keittää vettä, jossa voi tuhoutua tuhansia bakteereja. Bakteeritkin ovat eläviä olentoja kuten ihmiset, joten käytännössä on mahdotonta noudattaa aina elämän suojelun periaatetta.

Buddha ja kärsimyksen ongelma. Buddhan elämästä kerrotaan, että hän oli rikkaan ruhtinaan poika, joka jätti rikkaan kotinsa, vaimonsa ja pienen poikansa, jotta löytäisi ratkaisun ihmisenä olemisen ahdistukseen ja kärsimykseen. Buddhan uskonnolliseen heräämiseen olivat vaikuttaneet sairaan vanhuksen, köyhän munkin ja kuolleen näkeminen. Sen seurauksena hän alkoi pitkäaikaisen etsiskelyn, johon kuului askeettinen elämäntapa useiden vuosien ajan sekä mietiskely. Hän yritti niiden kautta keksiä syyn kärsimyksiimme ja keinon päästä niistä.

Entä mikä on kristillinen opetus aiheesta? Se lähtee eri lähtökohdista. Ensinnäkin sairauksien, synnin ja kärsimyksen syy mainitaan jo Raamatun 3. luvussa. Siinä kerrotaan syntiinlankeemuksesta, joka vaikutti kaikkiin Aadamin jälkeläisiin. Paavali kirjoitti aiheesta seuraavasti eli miten synti tuli maailmaan Aadamin syntiinlankeemuksen kautta:

- (Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet –

15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi.

17 Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. –

18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;

19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.

Se, että synti tuli maailmaan Aadamin syntiinlankeemuksen kautta, on siis perimmäinen syy, miksi on kärsimystä, pahuutta ja kuolemaa maailmassa.

On merkillepantavaa, että monilla kansoilla on samanlaisia kertomuksia menneestä kulta-ajasta, jolloin kaikki meni hyvin. Se osoittaa, ettei paratiisikertomus ole ominainen vain kristillisyydelle ja juutalaisuudelle, vaan se ilmenee muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa. Kysymys on ihmiskunnan yhteisestä perimätiedosta, koska sitä tavataan eri puolilla maailmaa.

Burmassa asuvien karenien perimätieto kertoo syntiinlankeemuksesta. Se on hyvin samanlainen kuin Raamatun kertomus. Eräässä heidän lauluistaan mainitaan, miten Y'wa eli tosi Jumala aluksi loi maailman (luominen), osoitti sitten "koetinhedelmän", mutta Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Tällöin ihmiset tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle. Kuvaus ei paljoa eroa Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksesta:

Aluksi Y'wa antoi maailmalle muodon. Hän osoitti ruuan ja juoman. Hän osoitti "koetinhedelmän". Hän antoi tarkat käskyt. Mu-kaw-lee petti kaksi ihmistä. Hän sai heidät syömään koetinhedelmää. He eivät totelleet; eivät uskoneet Y'waa... Kun he söivät koetinhedelmää, he tulivat alttiiksi sairaudelle, vanhenemiselle ja kuolemalle (6)

Voiko kärsimyksestä sitten vapautua? Kyllä osittain jo tämän elämän aikana. Suurin osa kärsimyksestä johtuu ihmisen pahuudesta toista ihmistä kohtaan tai ettei välitetä lähimmäisten hädästä. Tämä asia hoituu aika yksinkertaisella tavalla eli lähimmäisen rakkaudella ja että ihmiset tekevät parannuksen synneistään. Jeesus opetti näistä aiheista seuraavasti:

- (Matt 4: 17) Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".

- (Matt 22:34-40) Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;

35 ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.

38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.

40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

Jos noudatamme edellisiä Jeesuksen opetuksia, loppuu suurin osa maailman kärsimyksistä yhdessä päivässä. Buddhalaiset munkit ovat yrittäneet ratkaista tätä ongelmaa kääntymällä sisäänpäin eli mietiskelyllä ja menemällä luostareihin, mutta jos rakastamme ihmisiä, pitäisi sen suuntautua itsemme ulkopuolelle. Ei tätä ole aina noudatettu kunnolla ja olemme hyvin kaukana täydellisyydestä, mutta se on Jeesuksen opetuksen ydin.

Yksi esimerkki kristillisestä rakkaudesta ovat sairaalat, jotka osaltaan vähentävät kärsimystä maailmassa. Esim. suurin osa Intian ja Afrikan sairaaloista on saanut alkunsa kristillisen lähetystyön kautta. Ateistit ja humanistit ovat tällä alueella olleet usein sivustakatsojia, eivätkä buddhalaisetkaan ole olleet kovin aktiivisia. Englantilainen lehtimies Malcolm Muggeridge (1903-1990), joka itse oli maallistunut humanisti, mutta kuitenkin rehellinen, huomasi tämän. Hän kiinnitti huomiota siihen, miten maailmankuva vaikuttaa kulttuuriin:

Olen viettänyt vuosia Intiassa ja Afrikassa, ja molemmissa olen tavannut runsaasti eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen ylläpitämää oikeamielistä toimintaa; mutta kertaakaan ei eteeni ole osunut jonkin sosialistijärjestön ylläpitämää sairaalaa tai orpokotia tai humanismin pohjalta toimivaa lepraparantolaa. (7)

Mitä yhteistä on buddhalaisuudella ja kristillisellä uskolla? Buddhalaisuudessa on paljon yhteneväisiä asioita kristillisen uskon kanssa. Tällaisia asioita ovat seuraavat seikat:

• Moraali eli käsitys oikeasta ja väärästä on yhteneväinen asia. Buddhalaisuudessa opetetaan kuten kristillisessä uskossa, että ei saa varastaa, ei saa tehdä aviorikosta, ei saa valehdella eikä saa tappaa. Eivät nämä opetukset poikkeaa millään tavalla esim. Jeesuksen ja apostolien opetuksista, eikä siinä olekaan mitään kummallista. Syy on se, että jokaisella maailman ihmisellä on luonnostaan käsitys oikeasta ja väärästä käytöksestä sekä omatunto. Paavali opetti tästä aiheesta seuraavasti. Hän kertoi siitä, miten meidän sydämessämme on laki eli käsitys oikeasta ja väärästä. Se viittaa Paavalin mukaan siihen, miten Jumala tuomitsee kerran ihmiset:

- (Room 2:14-16) Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki

15. ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä –

16. sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.

• Buddhalaisuudessa uskotaan, että ihminen joutuu niittämään sitä, mitä hän on kylvänyt. Tämäkin on aivan sama opetus kuin kristillisessä uskossa, koska Raamatunkin mukaan me joudumme vastaamaan teoistamme. Tämä tapahtuu Raamatun mukaan viimeisellä tuomiolla:

- (Gal 6: 7) Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.

- (Room 14:12) Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

- (Ilm 20:12-15) Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.

15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

• Buddhalaisuudessa uskotaan helvettiin aivan kuten Jeesus ja apostolit opettivat. Buddhalaiset uskovat, että murhaajat joutuvat olemaan ikuisesti helvetissä. Raamatunkin mukaan helvetti on olemassa ja sinne joutuvat kaikki vääryyden tekijät sekä ne, jotka torjuvat Jumalan armon:

- (Matt 10:28) Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

- (Ilm 22:13-15) Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!

15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

- (Ilm 21:6-8) Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

7 Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

Mitä erilaista on buddhalaisuudessa ja kristillisessä uskossa? Vaikka buddhalaisuudessa ja kristillisessä uskossa on joitakin yhteisiä piirteitä, on niissä myös selviä eroja. Niitä katsomme seuraavaksi.

• Buddhalaisuus opettaa jälleensyntymistä, jossa voidaan syntyä ja kuolla yhä uudelleen. Raamatun opetus sen sijaan on, että meillä on vain yksi elämä maan päällä ja sen jälkeen tulee tuomio. Hebrealaiskirjeessä on kirjoitettu:

- (Hebr 9:27) Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,

Entä Jeesuksen opetus? Hänkään ei opettanut jälleensyntymistä yhä uudelleen ja uudelleen maan päälle, vaan hän puhui uudestisyntymästä, joka on aivan eri asia. Se tarkoittaa uuden elämän vastaanottamista Jumalalta ja jossa ihmisestä tulee hengellisesti uusi luomus. Se tapahtuu siinä vaiheessa, kun ihminen kääntyy Jeesuksen Kristuksen puoleen ja vastaanottaa hänet vapahtajakseen:

- (Joh 3:1-12) Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.

2 Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa."

3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".

4 Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."

9 Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!

11 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.

12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

- (Joh 1:12,13) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

• Kuten todettiin, ei buddhalaisuudessa ole Jumalaa, joka on luonut kaiken ja on erillään luomastaan. Tämä Raamatun perusopetus puuttuu buddhalaisuudesta.

Asia, jota buddhalaisuudessa ei myöskään ilmene, on Jumalan rakkaus. Eli jos ei ole Jumalaa, ei voi olla tätäkään asiaa.

Sen sijaan Raamatussa puhutaan Jumalan rakkaudesta, miten Hän itse on lähestynyt meitä rakkaudessaan ja haluaa pelastaa meidät. Hänen rakkautensa on ilmennyt nimenomaan hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta, kun hän sovitti syntimme ristillä 2000 vuotta sitten. Synnit eivät enää ole esteenä pääsylle Jumalan yhteyteen ja voimme saada hänen anteeksiantonsa.

- (1 Joh 4:9,10) Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

- (Joh 3:16) Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

- (Room 5:8,10) Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.

10. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;

Seuraava lainaus kertoo lisää aiheesta. Rabindranath R. Maharaj itse eli hindulaisuuden parissa, mutta sama asia liittyy buddhalaisuuteen. Kummassakaan ei tunneta tai tunnusteta kaikkivaltiasta Jumalaa, joka on rakastanut meitä:

Nousin tuolistani pyytääkseni häntä lähtemään. Tätä keskustelua ei kannattanut jatkaa. Hän sanoi kuitenkin hyvin hiljaa sanat, jotka saivat minut istuutumaan uudelleen. ”Raamattu opettaa, että Jumala on rakkauden Jumala. Haluaisin kertoa, miten minä opin tuntemaan hänet.”

Olin sanaton. Milloinkaan koko hindulaisen elämäni aikana en ollut kuullut rakkauden Jumalasta! Kuuntelin innostuneena hänen sanojaan.

”Koska hän rakastaa meitä, hän tahtoo vetää meidät lähemmäs itseään.” Tämäkin hätkähdytti minua. Hinduna tahdoin päästä lähelle Jumalaa, mutta tyttö kertoi minulle, että rakastava Jumala yritti vetää minua lähelle itseään!

”Raamattu opettaa myös, että synti estää pääsemästä lähelle Jumalaa”, Molli jatkoi, ”ja se estää myös tuntemasta häntä. Siksi hän lähetti Kristuksen kuolemaan meidän syntiemme tähden. Ja jos me otamme vastaan hänen anteeksiantonsa, me opimme tuntemaan hänet --. ”

”Hetkinen!” minä keskeytin. Yrittikö tyttö käännyttää minua? Tunsin, että minun oli pakko puolustautua. ”Minä uskon karmaan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää, eikä kukaan voi sitä muuttaa. Minä en usko lainkaan anteeksiantoon. Se on mahdotonta! Mikä on tehty, se on tehty!”

”Mutta Jumala voi tehdä mitä tahansa”, sanoi Molli luottavaisesti. ”Hänellä on meille anteeksiantamuksen tie. Jeesus sanoi: ’Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’ Jeesus on tie. Koska hän kuoli meidän syntiemme tähden, Jumala voi antaa meille anteeksi!” (8)

• Kuten todettiin, on buddhalaisuudessa hyviä moraaliopetuksia, jotka eivät poikkea Jeesuksen ja apostolien opetuksesta. Ei niiden välillä ole juuri mitään eroa.

Sen sijaan ero ilmenee siinä, että buddhalaisuudessa laitetaan luottamus omiin tekoihin ja elämään. ”Pelastuksen tie on pyhässä elämässä ja määrättyjen sääntöjen noudattamisessa” sekä ”ihmisen pelastumista oman itsensä kautta” (Lainaukset kirjasta Näin puhui Buddha / The Buddhist Catechism).

Seuraava lainaus kertoo lisää aiheesta. Siinä kristitty lähetystyöntekijä keskustelee buddhalaisten munkkien kanssa. Eräs vanha munkki toteaa, että ikuisen elämän saaminen vaatii vuosituhansien työn:

Kun olin lopettanut, katsahti tuo vanha munkki minua, huokasi ja sanoi: "Kyllähän tuo teidän oppinne on suurta ja ihanaa kuulla, mutta se ei voi olla totta. Se on liian helppo ollakseen tosi. Ei ikuisen elämän saaminen sentään ole niin yksinkertainen asia, että uskoisi vain Jeesukseen ja yksi elämä sitten riittäisi iankaikkisen elämän saamiseen. Ikuisen elämän saaminenhan on vuosituhansien työ. Täytyy syntyä ja kuolla ja taas syntyä uudestaan hyviä töitä tekemään ja sitten kun on tarpeeksi tehnyt hyviä töitä, niin vuosituhansien jälkeen voi saada ikuisen elämän. Teidän oppinne on suurta ja ihanaa kuulla, mutta se on liian helppo ollakseen tosi."

Jos olisin tuolle munkille sanonut, että hänen pitää niin ja niin paljon rukoilla, paastota ja tehdä hyviä tekoja, niin hän olisi varmaan sanonut: aivan niin, niin minä aionkin tehdä. Mutta kun sitten evankeliumi sanoo: usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut ja sinulla on iankaikkinen elämä, niin vastaus kuuluu: se on liian helppo tie. (9)

Mutta mikä on ongelmana, jos ihminen laittaa luottamuksensa omiin tekoihinsa ja muuttumiseensa? Seuraus on, ettei hän koskaan saa varmuutta pelastuksestaan. Lisäksi jos meillä on useita elämiä elettävänä, ne vain lisäävät ihmisen syntikuormaa yhä enemmän. Tällä tiellä ei pitkälle päästä.

Entä mikä on Raamatun opetus? Tästä on paljon kirjoitettu Uuden testamentin sivuilla. Sen mukaan kaikki ovat syntisiä ja epätäydellisiä, eivätkä täytä Jumalan mittaa. On turha yrittää itsensä kautta yrittää saavuttaa sitä, mikä on mahdotonta. Mm. seuraavat jakeet kertovat epätäydellisyydestämme:

- (Joh 7:19) … Ja kukaan teistä ei lakia täytä. …

- (Room 3:23) Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla

- (Room 5:12) Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet –

Mikä on sitten ratkaisu ihmisen epätäydellisyyteen ja syntisyyteen? Ainut mahdollisuus on, että saamme syntimme anteeksi. Karman laissa, johon buddhalaiset ja hindut uskovat, ei ole anteeksiantoa, mutta jos kaikkivaltias Jumala itse antaa meille armon ja anteeksiantamuksen, on tämä mahdollista.

Millä perusteella Jumala sitten antaa meille anteeksi? Vastaus tähän löytyy siitä, miten Jumala itse sovitti meidät itsensä kanssa hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Se tapahtui niin, että Jeesus ensin eli maan päällä synnittömän elämän ja lopuksi kantoi syntimme ristille. Tämä mahdollistaa syntien anteeksiantamuksen jokaiselle ihmiselle:

- (2 Kor 5:18-20) Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

- (Apt 10:43) Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

- (Apt 13:38) Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus

Uskomalla Jeesukseen Kristukseen, jonka kautta syntimme on sovitettu, voimme siis saada syntien anteeksiantamuksen. Siihen ei tarvita tekoja, vaan että itse käännymme Jumalan puoleen syntimme tunnustaen ja vastaanotamme Jeesuksen Kristuksen elämäämme. Pelastus on lahja ja armoa, eikä sen eteen voida tehdä tekoja. Lahja otetaan vastaan sellaisenaan, muuten kyseessä ei ole lahja. Totta kai hyviä tekoja voi tehdä, mutta niihin ei pidä laittaa luottamusta. Mm. seuraavat jakeet kertovat aiheesta lisää:

- (Ef 2:8,9) Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja –

9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

- (Ilm 21:5,6) Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".

6 Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

- (Ilm 22:17) Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

Vain yksi tie. Yksi nykyajan piirteistä on, että halutaan pitää kaikkia uskomuksia samanvertaisina. Väitetään, ettei ole yhtä ainoaa tietä tai totuutta. Tämä pohjimmiltaan hindulainen käsitys on levinnyt länteen, ja siihen uskovat Uuden aikakauden liikkeen jäsenet että myös monet buddhalaiset. Tämän ajatustavan edustajat pitävät kaikkia uskontoja samantasoisina, vaikka ne poikkeavat toisistaan täysin.

Jeesus ei kuitenkaan jättänyt meille vaihtoehtoja. Hän sanoi olevansa tie, totuus ja elämä, ja että vain hänen kauttaan voidaan pelastua. Nämä hänen sanansa, jotka on lausuttu jo pari tuhatta vuotta sitten, sulkevat muut vaihtoehdot ulkopuolelle. Me joko uskomme niihin tai emme. Kuitenkin, jos Jeesus todella on Jumala, joka on itse valmistanut meille tien iankaikkiseen elämään, miksi torjuisimme hänet? Miksi hylkäisimme hänet, koska emme kuitenkaan voi itsestämme käsin saada varmuutta pelastuksesta? Jeesuksen opetukset itsestään tulevat hyvin esille mm. seuraavissa jakeissa:

- (Joh 14:6) Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

- (Joh 10:9,10) Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

- (Joh 8:23,24) Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

24 Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."

- (Joh 5:39,40) Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

Entä jos sinä haluat pelastua ja saada varmuuden siitä? Tämän kokeminen on yksinkertaista. Sinun on laitettava luottamuksesi ja uskosi Jeesukseen Kristukseen ja hänen sovitustyöhönsä eikä itseesi. Voit kääntyä hänen puoleensa. Jos vastaanotat hänet ja toivotat hänet tervetulleeksi elämääsi, saat heti iankaikkisen elämän lahjaksi. Raamatun mukaan Jeesus seisoo sydämemme oven ulkopuolella ja odottaa että avaamme oven hänelle emmekä torju häntä. Jos olet vastaanottanut hänet, on sinulla iankaikkinen elämä ja olet tullut Jumalan lapseksi:

- (Ilm 3:20) Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.

Viittaukset:

1. Sit. kirjasta "Jälleensyntyminen vai ruumiin ylösnousemus", Mark Albrecht, s. 123

2. Rabindranath R. Maharaj: Gurun kuolema (Death of a Guru), s. 160-162

3. Matleena Pinola: Pai-pai, s. 129

4. Toivo Koskikallio: Kullattu Budha, s. 105-108

5. Science, 3.3.1961, s. 624 - Sit. kirjasta: Onko ihminen kehityksen vai luomisen tulos, Jeh. tod.

6. Don Richardson: Iankaikkisuus heidän sydämissään, s. 96

7. Malcolm Muggeridge: Jesus Rediscovered. Pyramid 1969

8. Rabindranath R. Maharaj: Gurun kuolema (Death of a Guru), s. 113,114

9. Toivo Koskikallio: Kullattu Budha, s. 208,209